Mitä teette iäkkäiden vanhempienne kanssa. Itsellä vaan tapana mennä käymään viikottain 80-vuotiaan äitini luona,
sitten kökötämme tunnin verran sohvalla ja lähden takaisin kotiin.
Tuntuu ikävältä velvollisuudelta. Pitäisi keksiä näihin jotain tapaamisiin jotain eloa.
Kommentit (51)
Voisit viedä äidillesi jonkin lautapelin ja pelaisitte sitä. Tai korttipeliä. Kokemuksesta voin kertoa, että niistä pidettiin.
Vierailija kirjoitti:
Tulen juuri yli 90-vuotiaan äitini luota. Näytin äidilleni tietokoneelta YLEn Pentuliveä, ja hän katseli sitä ihastuneena yli tunnin. Äiti ei osaa käyttää tietokonetta eikä hänen TV:stään pysty katsomaan Areenaa, joten tarjosin hänelle tämän mahdollisuuden.
Sama, mä kiikutan kans aina välillä läppäriä mukana just Pentuliven takia. Viimeksi katseltiin puhelimella labraan jonottaessa.
Vierailija kirjoitti:
Isän luona en käy koskaan, äidin luona kaksi kertaa vuodessa. Juodaan viinaa siihen asti etten enää jaksa sitä v ttuilua edes kännissä ja lähden pois
Huomio haluista satuilua🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemaan ne samat jutut joka viikko. Äitini elää menneisyydessä. Muistaa vuosikymmenien kaunat ja ikävät asiat terävästi edelleen vaikka syylliset ovat kuolleet aikoja sitten.
Onko hänellä muisti sairaus koska muisti sairaat usein puhuvat samat asiat moneen kertaan?
Miksi et osaa yhdessanoja?
Sama. Ne kerrat kuin olen erehtynyt kertomaan jostain oman elämäni onnenpotkusta niin vastaus on ollut - ei mitään ja puheenaihe vaihtunut. Niin monesti olen tulkinnut että asia ei kiinnosta pätkääkään. Samoin oman veljen asiat ovat 100% tärkeitä samoin kun veljenpojistani toisen asiat on 100% tärkeitä ja toiseen 0% kiinnostus.
En oikein jaksa äitini seuraa. Välillä poikkean, mutta en halua syödä hänen pahanmakuisia tekeleitään. Juon vain kahvia ja jos on jotakin kaupan pullaa. Siispä en viivy kauaa. Wa:n paikallaolosta katson päivittäin, että hän on hengissä.
Kun lähden äitini luo, otan mukaani käsityön. Sitä tehden jaksan paremmin kuunnella kärsivällisesti, kun äiti kertoo samat jutut kymmenenteen kertaa. Voi toki osittain johtua muistista, mutta kyllä minä kuulin ne jutut moneen kertaan jo 25 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemaan ne samat jutut joka viikko. Äitini elää menneisyydessä. Muistaa vuosikymmenien kaunat ja ikävät asiat terävästi edelleen vaikka syylliset ovat kuolleet aikoja sitten.
Onko hänellä muisti sairaus koska muisti sairaat usein puhuvat samat asiat moneen kertaan?
Miksi et osaa yhdessanoja?
Jos hänelläkin on muisti sairaus koska ei osaa yhdessanoja tai lukihäiriö niinkuin itselläsi.
Äiti 90 v. Kaupassa käyn ja apteekissa, siivoan joskus, selän pesua, rasvausta. Joskus äiti lähtee kukaan kauppaan ja apteekkiin. Kahvitellaan ja syödään välillä. Lapsenlapset käy moikkamassa. Joskus ulkoillaan jos sää sallii ja äiti jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on 75v ja sairastaa parkinsonintautia. Asuu yksin lapsuudenkodissani maaseudulla isäni kuoltua. Käyn joka viikonloppu 70km päässä äitini luona ja lataan hänelle lääkkeet annostelijaan, käytän kaupassa ja teen kotitöitä. Katsotaan telkkaria, syödään pitsaa ja pari lonkeroa illalla. Tykkään puuhastella lapsuudenkodissani joten äitini luona käyn mielelläni. Kuka on niin julma, että oman äitinsä hylkäisi?
M40
Entäs jos äiti on hullu narsisti-tyranni, joka oikeastaan vihasi omia lapsiaan ja teki niiden lapsuudesta paskaa haukkumalla ja vähättelemällä?
Oma äitini haukkui mm. siitä kun sain maantiedonkokeesta 8 1/2 huutamalla koko illan pää punaisena samalla kun minä istuin keittiön pöydän ääressä, että "MITEN VOI OLLA NOIN TYHMÄ ETTEI TIEDÄ RUOTSIN JÄRVIÄ?!"
Nyt sitten ihmettelee, että miksi en käy tai pidä yhteyttä.Äitini huusi ja haukkui joka päivä. Onneksi ei sentään lyönyt tai retuuttanut ihan joka päivä. Kaikki piti tehdä juuri niinkuin hän halusi, tiesi muka kaikesta kaiken vaikkei oikeesti tiennyt mistään mitään. Onneksi asun eri kaupungissa, vierailen noin 4 kertaa vuodessa hammasta purren.
Näitä "natsipäällikköäitejä" tuntuu olevan muillakin? Muutin kauas pois kotoa 18v. Äiti soitteli lähes päivittäin: Missä olen ollut, mitä tehnyt yms. Myöhemmin vanhetessaan halusi minut viikonloppuisin "työleirille" (omakotitalo ja iso piha), jo matkoihin meni tuntikausia.
Hyvä niin🙂