Tytär vaatii myös toiselle lapselle kallista lahjaa

Vierailija kirjoitti:

Miksihän noin iso lahja (lähes koko omaisuus) annettiin lapsenlapselle?

Verojärjestelyn vuoksi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kyllä se kuule lain mukaan on. Toki se jaetaan vasta kuoleman jälkeen. 

Eli sunkin tililläsi olevat rahat ei ole sun, vaan sun lastesi ja lapsenlastesi.  Et saa niillä tehdä ihan mitä vaan, vaan ne pitää säilyttää kuolemaasi asti.  Jep.

Sano olevasi yksinkertainen sanomatta olevasi yksinkertainen. 

Olen eri mutta näinhän olet kirjoitellut. Vanhempasi eivät saa ilman lupaasi käyttää omaisuuttaan koska se on sinun perintösi. Äläpä sinäkään reissaa ulkomailla lastesi tuhlaamassa.

Ei ole puhunut käyttämisestä sanaakaan. 

-ohis

Juuri siitä. He eivät saa tehdä omaisuudellaan oman mielensä mukaan sinun käsityksesi mukaan.

Tuohan on täysin eri asia kuin ettei saisi käyttää rahaa. Et saa tehdä omaisuudellasi mitä haluat, on fakta. Jos se sun mielestä tarkoittaa ettet saa ostaa kaviaaria, se on sun tulkintasi. 

Mikä on sellaista omaisuutta, jolla en saisi tehdä mitä haluan?  Kerro.

Kaikkeen omaisuuden järjestelyyn liittyy laki ja kyseessä ollessa perintökaaren sisällä tehtävät järjestelyt, myös perintölaki. Kai tämä nyt on ihan selvää? 

Mikään perintölaki ja -kaari ei sanele minulle yhtään mitään siinä vaiheessa, kun mahdollisesti myyn omaisuuttani tai lahjoitan pois.  Saan omistaa omaisuuteni tai olla omistamatta.  Testamentinkin saan tehdä tai olla tekemättä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kyllä se kuule lain mukaan on. Toki se jaetaan vasta kuoleman jälkeen. 

Eli sunkin tililläsi olevat rahat ei ole sun, vaan sun lastesi ja lapsenlastesi.  Et saa niillä tehdä ihan mitä vaan, vaan ne pitää säilyttää kuolemaasi asti.  Jep.

Sano olevasi yksinkertainen sanomatta olevasi yksinkertainen. 

Olen eri mutta näinhän olet kirjoitellut. Vanhempasi eivät saa ilman lupaasi käyttää omaisuuttaan koska se on sinun perintösi. Äläpä sinäkään reissaa ulkomailla lastesi tuhlaamassa.

Ei ole puhunut käyttämisestä sanaakaan. 

-ohis

Juuri siitä. He eivät saa tehdä omaisuudellaan oman mielensä mukaan sinun käsityksesi mukaan.

Tuohan on täysin eri asia kuin ettei saisi käyttää rahaa. Et saa tehdä omaisuudellasi mitä haluat, on fakta. Jos se sun mielestä tarkoittaa ettet saa ostaa kaviaaria, se on sun tulkintasi. 

Ei ole mitään eroa rahan käyttämisellä kun ostaa itselleen jotain tai lahjoittaa omaisuutta pois. Jos väität ettei ihminen saa lahjoittaa omaa omaisuuttaan, niin silloin myös väität ettei hän saa käyttää omaa omaisuuttaan.

Sanoiko joku ettei saa lahjoittaa tai siirtääkin lain puitteissa? 

-eri

Sanoi. Aika monessakin kommentissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kerropas miksi on olemassa semmoinen kuin ennakkoperintö, jos omaisuutta saa miten tahansa annella ja osoittaa kelle huvittaa? Miksi on testamentti, joka tehdään eläessä, jos sen nyt vaan voisi antaa kuilinvuoteellaan kelle tahansa? Miksi meillä on laki näihin asioihin? 

Kun ihminen kuolee, niin häneltä jää perintö. Perintö jaetaan testamentin perusteella tai jaetaan rintaperillisille (kuolleen rintaperillisen paikalle tulee hänen lapset jaksamaan tämän osuutta). Kun joku on saanut ennakkoperinnön, niin muut rintaperilliset saavat ennakkoperinnön verran ja vasta sen ylittävän omaisuudesta jakamisesta ennakkoperinnön saanut saa lisäperintöä.

Hyppäsit sitten selittämään termit. Kiitos, vaikka kaikki sen tietää. Vastaatko nyt kysymykseen. 

Ennakkoperintö tarkoittaa vain sitä, että joku on saanut förskottia - rahaa tai omaisuutta etukäteen. 

Mutta miksi tämä pitäisi tehdä jos saat tehdä omaisuudellasi eläessäsi mitä haluat kun se ei ole perintöä? Ei silloin mitään förskottia tarvitse laskea kun sellaista ei ole. 

Olemme ihan duunaripari mieheni kanssa. Olemme omilla rahoillamme maksaneet talon, mökin ja sijoitusasunnon, joka on pieni kaksio. Lisäksi on hyvä osakesalkku. Nämä eivät olisi olleet mahdollisia jos emme olisi eläneet säästeliäästi.  

Kun jäämme kohta eläkkeelle niin laitamme talon ja mökin myyntiin. Hinnoittelemme ne niin, että saadaan kaupaksi. Muutamme tuohon kaksioon ja "rälläämme" rahojamme ihan surutta. Matkustelemme, käymme teattereissa & konserteissa ja panostamme itseemme esim. hierojat ja muut hoidot.

Lasketaanko mielestäsi meidän perintö siitä hetkestä kun lapset syntyivät? Silloin oli vain velkainen ok-talo eli perintö 0€. Vai nyt kun omaisuus on ylimmillään?

Kyllä olisi epäreilua meille, että emme saisi missään vaiheessa nauttia työmme hedelmistä, ja säästäväisestä elämäntavasta, jos meidän pitäisi kaikki jättää lapsillemme. Varsinkin kun lapsillamme on paljon paremmat palkat kuin meillä heidän iässään, joten heillä 4-kymppisinä on jo talot maksettuina. 

Onneksi kuitenkin, että saamme käyttää omat rahamme mihin haluamme! Perintömme syntyy vasta sitten kun meistä aika jättää.

-eri-

Kuka on sanonut ettette saa myydä ja ostaa ja vaikka lahjoittaakin? Ei kukaan. Jos te alatte nyt sitä siirtää vaikkapa yhdelle lapsenlapselle tai suurimman osan lahjoitatte pois, tottakai te silloin rikotte perintölakia ja usein myös verotuslakia. 

Onko porukka oikeasti näin toopeja etteivät ymmärrä em. asioiden eroa? Ilmeisesti. 

Ei riko perintölakia eikä verotuslakia (mitä se nyt tarkoittaakin). 

 

Lahjasta maksetaan verot ihan normaalisti, lahjan antaminen on laillista eikä riko mitään mystistä verotuslakia. 

 

Perintölaki mihin viittaat ei myöskään estä lahjoittamasta. Toki kuolemanjälkeen se kenelle on lahjoitettu voi joutua korvaamaan muille heidän lakiosansa. 

Ei todellakaan riko mitään perintölakia.  Perintölaki kohdistuu siihen perintöön, joka on olemassa vainajan kuolinhetkellä.

Se, mitä hän on lahjoittanut tai myynyt ennen kuolemaansa pois, ei kuulu perittävään omaisuuteen eikä mikään perintölaki koske sitä.

Vain ennakkoperinnöksi annettu omaisuus on perintölain alaista.  

Niistä omaisuuksista, mitä on mahdollisesti siirretty jonkun perillisen nimiin tms. tai lahjoitettu ihan ulkopuolisillekin, voidaan aina käydä oikeutta, jos tuntuu siltä, että on tapahtunut vääryys.  Täytyy olla aika selkeät faktat osoittaa, että on toimittu väärin.  Lakia ei välttämättä ole rikottu mitenkään, kyse on vain yleisestä oikeudentajusta.   Näitä oikeusjuttujahan käydään aina silloin tällöin, varsinkin jos on oikein isosta perinnöstä kyse.  Kyllä laki sallii omaisuutensa pois lahjoittamisen tai sen myymisen, on vain kyse siitä, onko pyritty salaamaan jotain omaisuutta tai kiertämään veroja tms.

Tai loukattu lakiosaa esim. Apn omaisuus on ollut mitä? 200000 ja hän on siitä ”lahjoittanut” 170000€. 

Tottakai tämä nyt on vain osaselitys apn tyttären närkästykselle. Kukaanhan ei tiedä elääkö ap vielä vaikka 30 vuotta ja eihän tuo suoraan tarkoita että perinnönjaossa mitään riitaa edes sitten lopulta on. 

Ketju on vain hyvä esimerkki siitä, että kannattaa olla tietoinen aina kun jotain tekee myös niistä todennäköisesti kauempanakin ole ista asioista ja niihin liittyvistä lakipykälistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kyllä se kuule lain mukaan on. Toki se jaetaan vasta kuoleman jälkeen. 

Eli sunkin tililläsi olevat rahat ei ole sun, vaan sun lastesi ja lapsenlastesi.  Et saa niillä tehdä ihan mitä vaan, vaan ne pitää säilyttää kuolemaasi asti.  Jep.

Sano olevasi yksinkertainen sanomatta olevasi yksinkertainen. 

Olen eri mutta näinhän olet kirjoitellut. Vanhempasi eivät saa ilman lupaasi käyttää omaisuuttaan koska se on sinun perintösi. Äläpä sinäkään reissaa ulkomailla lastesi tuhlaamassa.

Ei ole puhunut käyttämisestä sanaakaan. 

-ohis

Juuri siitä. He eivät saa tehdä omaisuudellaan oman mielensä mukaan sinun käsityksesi mukaan.

Tuohan on täysin eri asia kuin ettei saisi käyttää rahaa. Et saa tehdä omaisuudellasi mitä haluat, on fakta. Jos se sun mielestä tarkoittaa ettet saa ostaa kaviaaria, se on sun tulkintasi. 

Ei ole mitään eroa rahan käyttämisellä kun ostaa itselleen jotain tai lahjoittaa omaisuutta pois. Jos väität ettei ihminen saa lahjoittaa omaa omaisuuttaan, niin silloin myös väität ettei hän saa käyttää omaa omaisuuttaan.

Sanoiko joku ettei saa lahjoittaa tai siirtääkin lain puitteissa? 

-eri

Sanoi. Aika monessakin kommentissa.

Ei sanonut. Sanoi ettei saa toimia miten lystää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se vanhempi lapsikin on vielä pitkään alaikäinen, niin eihän se nyt lähtökohtaisesti mitenkään yllättävää ole, että saattaa saada vielä pikkusisaruksia.

 

Tehty mikä tehty eikä ole mitään pakkoa tilejä tasata eikä todellakaan luopua asunnosta. Vanhemmat sitten tasaavat, jos näin haluavat.

 

Mutta tästä voisi muut ottaa opiksi, ettei niille alaikäisille lapsenlapsille kannata mitään isoja lahjoja antaa, jos haluaa olla tasapuolinen. Omille lapsille tai sitten lapsenlapsille vasta siinä vaiheessa, kun niiden omien lasten lastentekoikä alkaa olemaan selvästi ohi, niin välttyy tämän kaltaisilta tilanteilta.

Ja tietenkin testamentillä ja niillä ennakkoperinnöillä lakia noudattean silloinkin. Joku järki pitää olla kun omaisuuttaan jakaa, jos on perijöitä. Juridisesti lapsesta tulee perijä synyessään tai miehen tunnustaessa lapsen. Jos asiat olisivat kuten täällä kuvitellaan, meillä ei olisi mitään tarvetta edes pitää kirjaa siitä kuka on perintöoikeudellinen.  

Siitä tässä nyt ei olekaan kyse, että kuka on perintöoikeudellinen.  Sehän on hyvin selkeästi laissa määritetty.

Se, että on perillinen, ei takaa sitä, että perit mitään. 

Vanhempien ei ole mikään pakko hankkia perittävää omaisuutta.

Ja jos hankkivatkin, ei sitä heidän ole mikään pakko säilyttää.  He voi ja saa tuhlata sen pois.  Se ei ole laitonta.

Ei meillä olisi perintölakiakaan, jos saisit jakaa omaisuutesi miten haluat. 

Omaisuus jaetaan kun henkilöä ei enää ole. Silloin vasta syntyy perintö jonka kokonaissuuruus määritellään perukirjassa ja pesän osakkaat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.

On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut. 

 

Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi. 

 

Ap. 

No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.

Ei.  

Olen jotensakin järkyttynyt.  Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin.  Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin.  Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.

Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut.  Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!

Johan nyt menee vallan mahdottomaksi.  Mitä te oikein ajattelette?

Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.  

Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa.  Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään.  Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä.  Olivat sitten jo työelämässä, jo

kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen.  Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään.  Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.

Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän.  Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot.  Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä.  Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä.  Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.

Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen.  Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.

Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon.  Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.

Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä.  Eikä tarvitse tietää.

Vain pässi tekee tuollaisen siirron, joka on kaikella tapaa ihan typerä, ajattelematta tulevaa. Nuo tehdään vakaalla harkinnalla ja aina ajatellen sitä viimeistä omaisuuden jakoa (perintöä) eikä vain impulsiivisesti jaella vähän sinne ja tänne miten sattuu. Vai luuletko että silloin kun vanhin lapsi tyypillisesti ”sai kaiken” se ei ollut ihan suunniteltua tai ettei asioita järjestelty? 

Apn touhussa ei ole ollut mitään järkeä ja varmasti hän on ajatellut tuon olevan jollakin tapaa jonkin hyvän osoittamista, mutta turha sitä on itkeä sen jälkeen kun selviää että persiilleen meni. 

Tai sitten se on järkevää verosuunnittelua. Kun on verottajalle joka käänteessä joutunut maksamaan, niin ei halua omaisten joutuvan verovelkaan siinä vaiheessa kun itsestä aika jättää. Tuo lapsenlapsi olisi joutunut maksamaan peruntöveron tuosta mökistä, jos perinveroa ei tulevaisuudessa poisteta. Meidän tapauksessa oli myös jörkevää tehdä tämä temppu mökin osalta v 2023, koska vaikka mökki ei ole arvokas, on ympärillä 10 hehtaarin metsä, joka kasvaa ja jonka arvo kasvaa sen myötä.

Ap piti hallintaoikeuden itsellään. 

Tämä hallintaoikeus raukeaa kun sen "käyttäjä" kuolee. Sen jälkeen hallintaoikeus siirtyy mökin omistajalle, joka siis tässä tapauksessa on ensimmäinen lapsenlapsi.Mökin hallintaoikeus ei siis mitenkään siirry kyseisen henkilön perinnöksi.

Joskus ulosoton myynnissä saattaa olla myynnissä kiinteistöjä, joita myydään hallintaoikeus pitäen tai ilman hallintaoikeuden säilyttämistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kerropas miksi on olemassa semmoinen kuin ennakkoperintö, jos omaisuutta saa miten tahansa annella ja osoittaa kelle huvittaa? Miksi on testamentti, joka tehdään eläessä, jos sen nyt vaan voisi antaa kuilinvuoteellaan kelle tahansa? Miksi meillä on laki näihin asioihin? 

Kun ihminen kuolee, niin häneltä jää perintö. Perintö jaetaan testamentin perusteella tai jaetaan rintaperillisille (kuolleen rintaperillisen paikalle tulee hänen lapset jaksamaan tämän osuutta). Kun joku on saanut ennakkoperinnön, niin muut rintaperilliset saavat ennakkoperinnön verran ja vasta sen ylittävän omaisuudesta jakamisesta ennakkoperinnön saanut saa lisäperintöä.

Hyppäsit sitten selittämään termit. Kiitos, vaikka kaikki sen tietää. Vastaatko nyt kysymykseen. 

Ennakkoperintö tarkoittaa vain sitä, että joku on saanut förskottia - rahaa tai omaisuutta etukäteen. 

Mutta miksi tämä pitäisi tehdä jos saat tehdä omaisuudellasi eläessäsi mitä haluat kun se ei ole perintöä? Ei silloin mitään förskottia tarvitse laskea kun sellaista ei ole. 

Olemme ihan duunaripari mieheni kanssa. Olemme omilla rahoillamme maksaneet talon, mökin ja sijoitusasunnon, joka on pieni kaksio. Lisäksi on hyvä osakesalkku. Nämä eivät olisi olleet mahdollisia jos emme olisi eläneet säästeliäästi.  

Kun jäämme kohta eläkkeelle niin laitamme talon ja mökin myyntiin. Hinnoittelemme ne niin, että saadaan kaupaksi. Muutamme tuohon kaksioon ja "rälläämme" rahojamme ihan surutta. Matkustelemme, käymme teattereissa & konserteissa ja panostamme itseemme esim. hierojat ja muut hoidot.

Lasketaanko mielestäsi meidän perintö siitä hetkestä kun lapset syntyivät? Silloin oli vain velkainen ok-talo eli perintö 0€. Vai nyt kun omaisuus on ylimmillään?

Kyllä olisi epäreilua meille, että emme saisi missään vaiheessa nauttia työmme hedelmistä, ja säästäväisestä elämäntavasta, jos meidän pitäisi kaikki jättää lapsillemme. Varsinkin kun lapsillamme on paljon paremmat palkat kuin meillä heidän iässään, joten heillä 4-kymppisinä on jo talot maksettuina. 

Onneksi kuitenkin, että saamme käyttää omat rahamme mihin haluamme! Perintömme syntyy vasta sitten kun meistä aika jättää.

-eri-

Kuka on sanonut ettette saa myydä ja ostaa ja vaikka lahjoittaakin? Ei kukaan. Jos te alatte nyt sitä siirtää vaikkapa yhdelle lapsenlapselle tai suurimman osan lahjoitatte pois, tottakai te silloin rikotte perintölakia ja usein myös verotuslakia. 

Onko porukka oikeasti näin toopeja etteivät ymmärrä em. asioiden eroa? Ilmeisesti. 

Ei riko perintölakia eikä verotuslakia (mitä se nyt tarkoittaakin). 

 

Lahjasta maksetaan verot ihan normaalisti, lahjan antaminen on laillista eikä riko mitään mystistä verotuslakia. 

 

Perintölaki mihin viittaat ei myöskään estä lahjoittamasta. Toki kuolemanjälkeen se kenelle on lahjoitettu voi joutua korvaamaan muille heidän lakiosansa. 

Ja vaikka lahjavero jäisikin maksamatta, niin ei lahjan antaja riko lakia, vaan lahjan saaja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kerropas miksi on olemassa semmoinen kuin ennakkoperintö, jos omaisuutta saa miten tahansa annella ja osoittaa kelle huvittaa? Miksi on testamentti, joka tehdään eläessä, jos sen nyt vaan voisi antaa kuilinvuoteellaan kelle tahansa? Miksi meillä on laki näihin asioihin? 

Laki ei sano että elävien vanhempiesi omaisuus olisi sinun.

Ei tuetenkään sano, kun ei se ole. Mutta ei se tarkoita myöskään sitä, että sä saat tehdä sillä mitä tahansa, koska se jaetaan perinnönjaossa etkä sä saa eläessäsikään toimia niin että perinnönjaossa sitten rikotaan perintölakia. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? 

Kyllä eläessään saa tehdä omaisuudellaan mitä tahtoo. Älä muuta väitäkään 

Yhtä lailla naimattoman lapsen omaisuus on sitten vanhempien, hehän ovat ensijaiset sinkun perilliset.

Saathan sä uskotella itsellesi mitä haluat, mutta ei saa ja laki on niillä sun perijöillä takanaan. 

Ei siinä laki sua auta, jos äitisi on tuhlannut rahansa esim rakkaushuijarille, huonoihin  sijoituksiin, matkusteluun tai peliriippuvuuteen. Onhan jotkut saaneet tuhottua pitkään suvussa kulkeneen omaisuudenkin kuin tuhka tuuleen vaikka juopottelemalla ja uhkapelejä pelaamalla. Sen minkä omistat, se on sinun eikä lapsesi voi sinua rajoittaa.  Perintö syntyy vasta kuoleman ja  perunkirjoituksen jälkeen 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.

On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut. 

 

Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi. 

 

Ap. 

No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.

Ei.  

Olen jotensakin järkyttynyt.  Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin.  Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin.  Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.

Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut.  Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!

Johan nyt menee vallan mahdottomaksi.  Mitä te oikein ajattelette?

Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.  

Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa.  Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään.  Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä.  Olivat sitten jo työelämässä, jo

kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen.  Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään.  Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.

Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän.  Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot.  Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä.  Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä.  Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.

Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen.  Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.

Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon.  Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.

Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä.  Eikä tarvitse tietää.

Vain pässi tekee tuollaisen siirron, joka on kaikella tapaa ihan typerä, ajattelematta tulevaa. Nuo tehdään vakaalla harkinnalla ja aina ajatellen sitä viimeistä omaisuuden jakoa (perintöä) eikä vain impulsiivisesti jaella vähän sinne ja tänne miten sattuu. Vai luuletko että silloin kun vanhin lapsi tyypillisesti ”sai kaiken” se ei ollut ihan suunniteltua tai ettei asioita järjestelty? 

Apn touhussa ei ole ollut mitään järkeä ja varmasti hän on ajatellut tuon olevan jollakin tapaa jonkin hyvän osoittamista, mutta turha sitä on itkeä sen jälkeen kun selviää että persiilleen meni. 

Tai sitten se on järkevää verosuunnittelua. Kun on verottajalle joka käänteessä joutunut maksamaan, niin ei halua omaisten joutuvan verovelkaan siinä vaiheessa kun itsestä aika jättää. Tuo lapsenlapsi olisi joutunut maksamaan peruntöveron tuosta mökistä, jos perinveroa ei tulevaisuudessa poisteta. Meidän tapauksessa oli myös jörkevää tehdä tämä temppu mökin osalta v 2023, koska vaikka mökki ei ole arvokas, on ympärillä 10 hehtaarin metsä, joka kasvaa ja jonka arvo kasvaa sen myötä.

Ap piti hallintaoikeuden itsellään. 

Tämä hallintaoikeus raukeaa kun sen "käyttäjä" kuolee. Sen jälkeen hallintaoikeus siirtyy mökin omistajalle, joka siis tässä tapauksessa on ensimmäinen lapsenlapsi.Mökin hallintaoikeus ei siis mitenkään siirry kyseisen henkilön perinnöksi.

Joskus ulosoton myynnissä saattaa olla myynnissä kiinteistöjä, joita myydään hallintaoikeus pitäen tai ilman hallintaoikeuden säilyttämistä. 

Siirtyy, mutta ei mitenkään ”perinnön ohi” vaan tuo tarkoittaa sitä, että tuo oli kuolemaan asti apn omaisuutta ja se merkitään perunkirjaan. Ja jos lahja on loukannut rintaperillisen lakiosaa, sen voi riitauttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kerropas miksi on olemassa semmoinen kuin ennakkoperintö, jos omaisuutta saa miten tahansa annella ja osoittaa kelle huvittaa? Miksi on testamentti, joka tehdään eläessä, jos sen nyt vaan voisi antaa kuilinvuoteellaan kelle tahansa? Miksi meillä on laki näihin asioihin? 

Laki ei sano että elävien vanhempiesi omaisuus olisi sinun.

Ei tuetenkään sano, kun ei se ole. Mutta ei se tarkoita myöskään sitä, että sä saat tehdä sillä mitä tahansa, koska se jaetaan perinnönjaossa etkä sä saa eläessäsikään toimia niin että perinnönjaossa sitten rikotaan perintölakia. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? 

Kyllä eläessään saa tehdä omaisuudellaan mitä tahtoo. Älä muuta väitäkään 

Yhtä lailla naimattoman lapsen omaisuus on sitten vanhempien, hehän ovat ensijaiset sinkun perilliset.

Saathan sä uskotella itsellesi mitä haluat, mutta ei saa ja laki on niillä sun perijöillä takanaan. 

Ei siinä laki sua auta, jos äitisi on tuhlannut rahansa esim rakkaushuijarille, huonoihin  sijoituksiin, matkusteluun tai peliriippuvuuteen. Onhan jotkut saaneet tuhottua pitkään suvussa kulkeneen omaisuudenkin kuin tuhka tuuleen vaikka juopottelemalla ja uhkapelejä pelaamalla. Sen minkä omistat, se on sinun eikä lapsesi voi sinua rajoittaa.  Perintö syntyy vasta kuoleman ja  perunkirjoituksen jälkeen 

Puhut edelleen ihan eri asiasta kuin muut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.

On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut. 

 

Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi. 

 

Ap. 

No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.

Ei.  

Olen jotensakin järkyttynyt.  Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin.  Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin.  Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.

Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut.  Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!

Johan nyt menee vallan mahdottomaksi.  Mitä te oikein ajattelette?

Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.  

Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa.  Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään.  Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä.  Olivat sitten jo työelämässä, jo

kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen.  Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään.  Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.

Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän.  Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot.  Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä.  Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä.  Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.

Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen.  Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.

Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon.  Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.

Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä.  Eikä tarvitse tietää.

Vain pässi tekee tuollaisen siirron, joka on kaikella tapaa ihan typerä, ajattelematta tulevaa. Nuo tehdään vakaalla harkinnalla ja aina ajatellen sitä viimeistä omaisuuden jakoa (perintöä) eikä vain impulsiivisesti jaella vähän sinne ja tänne miten sattuu. Vai luuletko että silloin kun vanhin lapsi tyypillisesti ”sai kaiken” se ei ollut ihan suunniteltua tai ettei asioita järjestelty? 

Apn touhussa ei ole ollut mitään järkeä ja varmasti hän on ajatellut tuon olevan jollakin tapaa jonkin hyvän osoittamista, mutta turha sitä on itkeä sen jälkeen kun selviää että persiilleen meni. 

Tai sitten se on järkevää verosuunnittelua. Kun on verottajalle joka käänteessä joutunut maksamaan, niin ei halua omaisten joutuvan verovelkaan siinä vaiheessa kun itsestä aika jättää. Tuo lapsenlapsi olisi joutunut maksamaan peruntöveron tuosta mökistä, jos perinveroa ei tulevaisuudessa poisteta. Meidän tapauksessa oli myös jörkevää tehdä tämä temppu mökin osalta v 2023, koska vaikka mökki ei ole arvokas, on ympärillä 10 hehtaarin metsä, joka kasvaa ja jonka arvo kasvaa sen myötä.

Ap piti hallintaoikeuden itsellään. 

Tämä hallintaoikeus raukeaa kun sen "käyttäjä" kuolee. Sen jälkeen hallintaoikeus siirtyy mökin omistajalle, joka siis tässä tapauksessa on ensimmäinen lapsenlapsi.Mökin hallintaoikeus ei siis mitenkään siirry kyseisen henkilön perinnöksi.

Joskus ulosoton myynnissä saattaa olla myynnissä kiinteistöjä, joita myydään hallintaoikeus pitäen tai ilman hallintaoikeuden säilyttämistä. 

Siirtyy, mutta ei mitenkään ”perinnön ohi” vaan tuo tarkoittaa sitä, että tuo oli kuolemaan asti apn omaisuutta ja se merkitään perunkirjaan. Ja jos lahja on loukannut rintaperillisen lakiosaa, sen voi riitauttaa. 

Ja tällöin tuo lahja ei olekaan enää lahja vaan ennakkoperintö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.

On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut. 

 

Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi. 

 

Ap. 

No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.

Ei.  

Olen jotensakin järkyttynyt.  Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin.  Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin.  Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.

Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut.  Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!

Johan nyt menee vallan mahdottomaksi.  Mitä te oikein ajattelette?

Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.  

Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa.  Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään.  Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä.  Olivat sitten jo työelämässä, jo

kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen.  Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään.  Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.

Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän.  Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot.  Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä.  Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä.  Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.

Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen.  Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.

Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon.  Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.

Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä.  Eikä tarvitse tietää.

Vain pässi tekee tuollaisen siirron, joka on kaikella tapaa ihan typerä, ajattelematta tulevaa. Nuo tehdään vakaalla harkinnalla ja aina ajatellen sitä viimeistä omaisuuden jakoa (perintöä) eikä vain impulsiivisesti jaella vähän sinne ja tänne miten sattuu. Vai luuletko että silloin kun vanhin lapsi tyypillisesti ”sai kaiken” se ei ollut ihan suunniteltua tai ettei asioita järjestelty? 

Apn touhussa ei ole ollut mitään järkeä ja varmasti hän on ajatellut tuon olevan jollakin tapaa jonkin hyvän osoittamista, mutta turha sitä on itkeä sen jälkeen kun selviää että persiilleen meni. 

Tai sitten se on järkevää verosuunnittelua. Kun on verottajalle joka käänteessä joutunut maksamaan, niin ei halua omaisten joutuvan verovelkaan siinä vaiheessa kun itsestä aika jättää. Tuo lapsenlapsi olisi joutunut maksamaan peruntöveron tuosta mökistä, jos perinveroa ei tulevaisuudessa poisteta. Meidän tapauksessa oli myös jörkevää tehdä tämä temppu mökin osalta v 2023, koska vaikka mökki ei ole arvokas, on ympärillä 10 hehtaarin metsä, joka kasvaa ja jonka arvo kasvaa sen myötä.

Ap piti hallintaoikeuden itsellään. 

Tämä hallintaoikeus raukeaa kun sen "käyttäjä" kuolee. Sen jälkeen hallintaoikeus siirtyy mökin omistajalle, joka siis tässä tapauksessa on ensimmäinen lapsenlapsi.Mökin hallintaoikeus ei siis mitenkään siirry kyseisen henkilön perinnöksi.

Joskus ulosoton myynnissä saattaa olla myynnissä kiinteistöjä, joita myydään hallintaoikeus pitäen tai ilman hallintaoikeuden säilyttämistä. 

Siirtyy, mutta ei mitenkään ”perinnön ohi” vaan tuo tarkoittaa sitä, että tuo oli kuolemaan asti apn omaisuutta ja se merkitään perunkirjaan. Ja jos lahja on loukannut rintaperillisen lakiosaa, sen voi riitauttaa. 

Mitä hallintaoikeuden haltijan kuoleman jälkeen tapahtuu?

Ei siirry perillisille: Hallintaoikeus on henkilökohtainen oikeus, joten se ei siirry hallintaoikeuden haltijan omille perillisille tai testamentinsaajille, ellei alkuperäisessä testamentissa tai luovutuskirjassa ole nimenomaisesti määrätty jatkuvasta tai toissijaisesta hallintaoikeudesta.

Omaisuus vapautuu rajoituksista: Kun elinikäinen hallintaoikeus lakkaa haltijan kuolemaan, omistusoikeuden haltijat (esimerkiksi perilliset tai testamentinsaajat, jotka ovat saaneet omistusoikeuden) saavat omaisuuden vapaaseen hallintaansa. [1, 2]

Määräaikainen hallintaoikeus: Jos hallintaoikeus oli sidottu tiettyyn määräaikaan eikä haltijan elinikään, se jatkuu määräajan loppuun asti, ellei sitä ole ehdoissa toisin määrätty. [1, 2]

Suostumustarve poistuu: Omistaja ei ole enää sidoton hallintaoikeuden haltijan mahdollisiin vaatimuksiin tai suostumuspakkoihin (kuten siihen, ettei omaisuutta ole voitu myydä ilman haltijan lupaa). [1, 2, 3]

Vastuut siirtyvät takaisin: Juoksevat kulut, ylläpito ja velvollisuudet, jotka kuuluivat hallintaoikeuden haltijalle (esimerkiksi kiinteistövero tai hoitovastike) siirtyvät takaisin omistajille. [1]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kerropas miksi on olemassa semmoinen kuin ennakkoperintö, jos omaisuutta saa miten tahansa annella ja osoittaa kelle huvittaa? Miksi on testamentti, joka tehdään eläessä, jos sen nyt vaan voisi antaa kuilinvuoteellaan kelle tahansa? Miksi meillä on laki näihin asioihin? 

Laki ei sano että elävien vanhempiesi omaisuus olisi sinun.

Ei tuetenkään sano, kun ei se ole. Mutta ei se tarkoita myöskään sitä, että sä saat tehdä sillä mitä tahansa, koska se jaetaan perinnönjaossa etkä sä saa eläessäsikään toimia niin että perinnönjaossa sitten rikotaan perintölakia. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? 

Kyllä eläessään saa tehdä omaisuudellaan mitä tahtoo. Älä muuta väitäkään 

Yhtä lailla naimattoman lapsen omaisuus on sitten vanhempien, hehän ovat ensijaiset sinkun perilliset.

Saathan sä uskotella itsellesi mitä haluat, mutta ei saa ja laki on niillä sun perijöillä takanaan. 

Ei siinä laki sua auta, jos äitisi on tuhlannut rahansa esim rakkaushuijarille, huonoihin  sijoituksiin, matkusteluun tai peliriippuvuuteen. Onhan jotkut saaneet tuhottua pitkään suvussa kulkeneen omaisuudenkin kuin tuhka tuuleen vaikka juopottelemalla ja uhkapelejä pelaamalla. Sen minkä omistat, se on sinun eikä lapsesi voi sinua rajoittaa.  Perintö syntyy vasta kuoleman ja  perunkirjoituksen jälkeen 

Puhut edelleen ihan eri asiasta kuin muut. 

Sinä näytät olettavan että elossa olevien ihmisten omaisuuteen olisi joku ihme "perijärajoitus" joka pitää ottaa huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.

On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut. 

 

Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi. 

 

Ap. 

No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.

Ei.  

Olen jotensakin järkyttynyt.  Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin.  Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin.  Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.

Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut.  Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!

Johan nyt menee vallan mahdottomaksi.  Mitä te oikein ajattelette?

Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.  

Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa.  Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään.  Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä.  Olivat sitten jo työelämässä, jo

kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen.  Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään.  Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.

Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän.  Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot.  Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä.  Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä.  Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.

Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen.  Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.

Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon.  Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.

Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä.  Eikä tarvitse tietää.

Vain pässi tekee tuollaisen siirron, joka on kaikella tapaa ihan typerä, ajattelematta tulevaa. Nuo tehdään vakaalla harkinnalla ja aina ajatellen sitä viimeistä omaisuuden jakoa (perintöä) eikä vain impulsiivisesti jaella vähän sinne ja tänne miten sattuu. Vai luuletko että silloin kun vanhin lapsi tyypillisesti ”sai kaiken” se ei ollut ihan suunniteltua tai ettei asioita järjestelty? 

Apn touhussa ei ole ollut mitään järkeä ja varmasti hän on ajatellut tuon olevan jollakin tapaa jonkin hyvän osoittamista, mutta turha sitä on itkeä sen jälkeen kun selviää että persiilleen meni. 

Tai sitten se on järkevää verosuunnittelua. Kun on verottajalle joka käänteessä joutunut maksamaan, niin ei halua omaisten joutuvan verovelkaan siinä vaiheessa kun itsestä aika jättää. Tuo lapsenlapsi olisi joutunut maksamaan peruntöveron tuosta mökistä, jos perinveroa ei tulevaisuudessa poisteta. Meidän tapauksessa oli myös jörkevää tehdä tämä temppu mökin osalta v 2023, koska vaikka mökki ei ole arvokas, on ympärillä 10 hehtaarin metsä, joka kasvaa ja jonka arvo kasvaa sen myötä.

Ap piti hallintaoikeuden itsellään. 

Niin, juuei sillä konstilla saatiin se veroetu. Jos ei olisi tätä tehnyt ja olisi testamentannut mökin tälle lapsenlapselleen, olisi lapsenlspsi apn kuoleman jälkee joutunut maksamaan siitä verot, jos perintöverotus on yhä samanlainen kuin nyt. 

Kylläpä on kiittämätön pentu sulla. Luulis älliä riittävän, että kun ei ole mistä antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kerropas miksi on olemassa semmoinen kuin ennakkoperintö, jos omaisuutta saa miten tahansa annella ja osoittaa kelle huvittaa? Miksi on testamentti, joka tehdään eläessä, jos sen nyt vaan voisi antaa kuilinvuoteellaan kelle tahansa? Miksi meillä on laki näihin asioihin? 

Kun ihminen kuolee, niin häneltä jää perintö. Perintö jaetaan testamentin perusteella tai jaetaan rintaperillisille (kuolleen rintaperillisen paikalle tulee hänen lapset jaksamaan tämän osuutta). Kun joku on saanut ennakkoperinnön, niin muut rintaperilliset saavat ennakkoperinnön verran ja vasta sen ylittävän omaisuudesta jakamisesta ennakkoperinnön saanut saa lisäperintöä.

Hyppäsit sitten selittämään termit. Kiitos, vaikka kaikki sen tietää. Vastaatko nyt kysymykseen. 

Ennakkoperintö tarkoittaa vain sitä, että joku on saanut förskottia - rahaa tai omaisuutta etukäteen. 

Mutta miksi tämä pitäisi tehdä jos saat tehdä omaisuudellasi eläessäsi mitä haluat kun se ei ole perintöä? Ei silloin mitään förskottia tarvitse laskea kun sellaista ei ole. 

Olemme ihan duunaripari mieheni kanssa. Olemme omilla rahoillamme maksaneet talon, mökin ja sijoitusasunnon, joka on pieni kaksio. Lisäksi on hyvä osakesalkku. Nämä eivät olisi olleet mahdollisia jos emme olisi eläneet säästeliäästi.  

Kun jäämme kohta eläkkeelle niin laitamme talon ja mökin myyntiin. Hinnoittelemme ne niin, että saadaan kaupaksi. Muutamme tuohon kaksioon ja "rälläämme" rahojamme ihan surutta. Matkustelemme, käymme teattereissa & konserteissa ja panostamme itseemme esim. hierojat ja muut hoidot.

Lasketaanko mielestäsi meidän perintö siitä hetkestä kun lapset syntyivät? Silloin oli vain velkainen ok-talo eli perintö 0€. Vai nyt kun omaisuus on ylimmillään?

Kyllä olisi epäreilua meille, että emme saisi missään vaiheessa nauttia työmme hedelmistä, ja säästäväisestä elämäntavasta, jos meidän pitäisi kaikki jättää lapsillemme. Varsinkin kun lapsillamme on paljon paremmat palkat kuin meillä heidän iässään, joten heillä 4-kymppisinä on jo talot maksettuina. 

Onneksi kuitenkin, että saamme käyttää omat rahamme mihin haluamme! Perintömme syntyy vasta sitten kun meistä aika jättää.

-eri-

Kuka on sanonut ettette saa myydä ja ostaa ja vaikka lahjoittaakin? Ei kukaan. Jos te alatte nyt sitä siirtää vaikkapa yhdelle lapsenlapselle tai suurimman osan lahjoitatte pois, tottakai te silloin rikotte perintölakia ja usein myös verotuslakia. 

Onko porukka oikeasti näin toopeja etteivät ymmärrä em. asioiden eroa? Ilmeisesti. 

Eiku sinä olet toope. Omaisuudellaan saa tehdä ihan mitä haluaa. Ei voi rikkoa perintölakia kun ei ole vielä perintöä, kun olet vielä hengissä. Sitten kuoleman ja perunkirjoituksen jälkeen saa perijät selvitellä keskenään. Toki halutessasi voi haluta tasapuolisuutta, jottei tule riitoja ja otat sen huomioon lahjoissasi ( suurin osa varmaan näin toimiikin, koska haluaa että ksikki muistavat häntä hyvällä). Mutta sinä et riko lakia, vaikket tasapuolisesti toimisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kyllä se kuule lain mukaan on. Toki se jaetaan vasta kuoleman jälkeen. 

Eli sunkin tililläsi olevat rahat ei ole sun, vaan sun lastesi ja lapsenlastesi.  Et saa niillä tehdä ihan mitä vaan, vaan ne pitää säilyttää kuolemaasi asti.  Jep.

Sano olevasi yksinkertainen sanomatta olevasi yksinkertainen. 

Olen eri mutta näinhän olet kirjoitellut. Vanhempasi eivät saa ilman lupaasi käyttää omaisuuttaan koska se on sinun perintösi. Äläpä sinäkään reissaa ulkomailla lastesi tuhlaamassa.

Ei ole puhunut käyttämisestä sanaakaan. 

-ohis

Juuri siitä. He eivät saa tehdä omaisuudellaan oman mielensä mukaan sinun käsityksesi mukaan.

Tuohan on täysin eri asia kuin ettei saisi käyttää rahaa. Et saa tehdä omaisuudellasi mitä haluat, on fakta. Jos se sun mielestä tarkoittaa ettet saa ostaa kaviaaria, se on sun tulkintasi. 

Ei ole mitään eroa rahan käyttämisellä kun ostaa itselleen jotain tai lahjoittaa omaisuutta pois. Jos väität ettei ihminen saa lahjoittaa omaa omaisuuttaan, niin silloin myös väität ettei hän saa käyttää omaa omaisuuttaan.

Sanoiko joku ettei saa lahjoittaa tai siirtääkin lain puitteissa? 

-eri

Sanoi. Aika monessakin kommentissa.

Ei sanonut. Sanoi ettei saa toimia miten lystää. 

Kommentti 1:

"Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen."

Vastaus (kommentti 456):

"Kyllä se kuule lain mukaan on. Toki se jaetaan vasta kuoleman jälkeen." 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kyllä se kuule lain mukaan on. Toki se jaetaan vasta kuoleman jälkeen. 

Eli sunkin tililläsi olevat rahat ei ole sun, vaan sun lastesi ja lapsenlastesi.  Et saa niillä tehdä ihan mitä vaan, vaan ne pitää säilyttää kuolemaasi asti.  Jep.

Sano olevasi yksinkertainen sanomatta olevasi yksinkertainen. 

Olen eri mutta näinhän olet kirjoitellut. Vanhempasi eivät saa ilman lupaasi käyttää omaisuuttaan koska se on sinun perintösi. Äläpä sinäkään reissaa ulkomailla lastesi tuhlaamassa.

Ei ole puhunut käyttämisestä sanaakaan. 

-ohis

Juuri siitä. He eivät saa tehdä omaisuudellaan oman mielensä mukaan sinun käsityksesi mukaan.

Tuohan on täysin eri asia kuin ettei saisi käyttää rahaa. Et saa tehdä omaisuudellasi mitä haluat, on fakta. Jos se sun mielestä tarkoittaa ettet saa ostaa kaviaaria, se on sun tulkintasi. 

Ei ole mitään eroa rahan käyttämisellä kun ostaa itselleen jotain tai lahjoittaa omaisuutta pois. Jos väität ettei ihminen saa lahjoittaa omaa omaisuuttaan, niin silloin myös väität ettei hän saa käyttää omaa omaisuuttaan.

Sanoiko joku ettei saa lahjoittaa tai siirtääkin lain puitteissa? 

-eri

Sanoi. Aika monessakin kommentissa.

Ei sanonut. Sanoi ettei saa toimia miten lystää. 

Kommentti 495:

Ei meillä olisi perintölakiakaan, jos saisit jakaa omaisuutesi miten haluat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.   

Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.

 

 

Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.

Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua. 

Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.

Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂

No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.

No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa. 

Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin. 

Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.

No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin. 
 

Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman. 
 

On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla. 

Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa. 

Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.

Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂

jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet. 

Olipa vitsi.

Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.

Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok. 

-eri

Minä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe. 

Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse. 

Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon. 

Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.

Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.

Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa  omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.

Kerropas miksi on olemassa semmoinen kuin ennakkoperintö, jos omaisuutta saa miten tahansa annella ja osoittaa kelle huvittaa? Miksi on testamentti, joka tehdään eläessä, jos sen nyt vaan voisi antaa kuilinvuoteellaan kelle tahansa? Miksi meillä on laki näihin asioihin? 

Kun ihminen kuolee, niin häneltä jää perintö. Perintö jaetaan testamentin perusteella tai jaetaan rintaperillisille (kuolleen rintaperillisen paikalle tulee hänen lapset jaksamaan tämän osuutta). Kun joku on saanut ennakkoperinnön, niin muut rintaperilliset saavat ennakkoperinnön verran ja vasta sen ylittävän omaisuudesta jakamisesta ennakkoperinnön saanut saa lisäperintöä.

Hyppäsit sitten selittämään termit. Kiitos, vaikka kaikki sen tietää. Vastaatko nyt kysymykseen. 

Ennakkoperintö tarkoittaa vain sitä, että joku on saanut förskottia - rahaa tai omaisuutta etukäteen. 

Mutta miksi tämä pitäisi tehdä jos saat tehdä omaisuudellasi eläessäsi mitä haluat kun se ei ole perintöä? Ei silloin mitään förskottia tarvitse laskea kun sellaista ei ole. 

Olemme ihan duunaripari mieheni kanssa. Olemme omilla rahoillamme maksaneet talon, mökin ja sijoitusasunnon, joka on pieni kaksio. Lisäksi on hyvä osakesalkku. Nämä eivät olisi olleet mahdollisia jos emme olisi eläneet säästeliäästi.  

Kun jäämme kohta eläkkeelle niin laitamme talon ja mökin myyntiin. Hinnoittelemme ne niin, että saadaan kaupaksi. Muutamme tuohon kaksioon ja "rälläämme" rahojamme ihan surutta. Matkustelemme, käymme teattereissa & konserteissa ja panostamme itseemme esim. hierojat ja muut hoidot.

Lasketaanko mielestäsi meidän perintö siitä hetkestä kun lapset syntyivät? Silloin oli vain velkainen ok-talo eli perintö 0€. Vai nyt kun omaisuus on ylimmillään?

Kyllä olisi epäreilua meille, että emme saisi missään vaiheessa nauttia työmme hedelmistä, ja säästäväisestä elämäntavasta, jos meidän pitäisi kaikki jättää lapsillemme. Varsinkin kun lapsillamme on paljon paremmat palkat kuin meillä heidän iässään, joten heillä 4-kymppisinä on jo talot maksettuina. 

Onneksi kuitenkin, että saamme käyttää omat rahamme mihin haluamme! Perintömme syntyy vasta sitten kun meistä aika jättää.

-eri-

Kuka on sanonut ettette saa myydä ja ostaa ja vaikka lahjoittaakin? Ei kukaan. Jos te alatte nyt sitä siirtää vaikkapa yhdelle lapsenlapselle tai suurimman osan lahjoitatte pois, tottakai te silloin rikotte perintölakia ja usein myös verotuslakia. 

Onko porukka oikeasti näin toopeja etteivät ymmärrä em. asioiden eroa? Ilmeisesti. 

Ei riko perintölakia eikä verotuslakia (mitä se nyt tarkoittaakin). 

 

Lahjasta maksetaan verot ihan normaalisti, lahjan antaminen on laillista eikä riko mitään mystistä verotuslakia. 

 

Perintölaki mihin viittaat ei myöskään estä lahjoittamasta. Toki kuolemanjälkeen se kenelle on lahjoitettu voi joutua korvaamaan muille heidän lakiosansa. 

Ei todellakaan riko mitään perintölakia.  Perintölaki kohdistuu siihen perintöön, joka on olemassa vainajan kuolinhetkellä.

Se, mitä hän on lahjoittanut tai myynyt ennen kuolemaansa pois, ei kuulu perittävään omaisuuteen eikä mikään perintölaki koske sitä.

Vain ennakkoperinnöksi annettu omaisuus on perintölain alaista.  

Niistä omaisuuksista, mitä on mahdollisesti siirretty jonkun perillisen nimiin tms. tai lahjoitettu ihan ulkopuolisillekin, voidaan aina käydä oikeutta, jos tuntuu siltä, että on tapahtunut vääryys.  Täytyy olla aika selkeät faktat osoittaa, että on toimittu väärin.  Lakia ei välttämättä ole rikottu mitenkään, kyse on vain yleisestä oikeudentajusta.   Näitä oikeusjuttujahan käydään aina silloin tällöin, varsinkin jos on oikein isosta perinnöstä kyse.  Kyllä laki sallii omaisuutensa pois lahjoittamisen tai sen myymisen, on vain kyse siitä, onko pyritty salaamaan jotain omaisuutta tai kiertämään veroja tms.

Tai loukattu lakiosaa esim. Apn omaisuus on ollut mitä? 200000 ja hän on siitä ”lahjoittanut” 170000€. 

Ei ole olemassa mitään lakiosaa kun ap on elossa! Miten joku ei tätä tajua! Ap saattaa kuollessaan olla pahasti velkaantunut tai on voittanut lotossa monta miljoonaa. Vasta sitten katsotaan tilanne.