Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
"Avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja" - ihan todellako meno on tällaista?
01.11.2026 |
Työskentelen eräässä suuhygieniaan liittyvässä firmassa. Meiltä järjestyy lahjoituksena noin kolmellekymmenelle kotitaloudelle suuhygieniatarvikkeita (hammasharjoja, hammastahnoja, hammaslankaa). Olin asiasta yhteydessä erääseen paikalliseen auttamistahoon, joka järjestää joulukeräystä. Heidän verkkosivuillaan lukee, että ottavat lahjoitettavaksi elintarvikkeita ja hygieniatuotteita. Olen uutisista lukenut, että vähävaraisten perheiden määrä on kasvanut ja ihan arkisista asioista on joillakin huutava pula. Ajattelin siis lahjoituksen tulevan tarpeeseen.
Kun otin auttamistahoon yhteyttä, kerroin lahjoituksesta ja kysyin, milloin voisin toimittaa tavarat. Sain aivan erilaisen reaktion, kuin olisin odottanut. Kiittämisen sijaan totesivat, että avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja, joilla voivat itse valita, mitä ostavat.
Anteeksi nyt vaan, mutta mitä hemmettiä? Jos ihmisillä on huutava pula ruoasta, hygieniatarvikkeista ja muusta sellaisesta, miksi ne eivät suoraan kelpaa? Miksi pitäisi olla ruokakaupan lahjakortti? Menee yli oman ymmärryksen, miksi suorat tavaralahjoitukset eivät kävisi.
Kommentit (976)
Vierailija kirjoitti:
Sukista ei saa mitään myymällä, kokemusta on. Teen sukkia ja annan niitä lahjaksi sellaisille, jotka sukkia käyttävät, mutta myytyä en ole saanut, vaikka olen eri alustoilla yrittänyt ja ihan paikallisella kirpparillakin. En anna myöskään hyväntekeväisyyteen, sillä kaikki eivät niitä käytä tai tarvitse. Eri asia on sitten, jos erikseen pyydetään, esim. sairaalan jokin osasto, vanhainkoti tms.
Onpa outoa. Itse ostin juuri käsinkudotut villasukat kumppanilleni, ja äiti ostaa minulle parin joka joulu. Käytän villasukkia töissä reilusti yli puolet vuodessa. Moni niitä myy ja moni myös ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
No jos on vaikka itse saanut ne villasukat lahjaksi mutta niille ei ole käyttöä, mielestäni ihan huomaavainen ajatus että silloin ennemmin lahjoittaa ne eteenpäin jollekin joka ei ehkä sellaisia pysty itse ostamaan sen sijaan että heittää roskiin. Toki järjestöltä vähän hölmöä jos ei yhtään katsota kenelle lahjoitetaan minkäkin kokoista tavaraa, mutta ei siitä sitä lahjoittajaa pidä syyttää.
Juu toki kannattaa pistää kiertoon. Mutta en itse ainakaan koe olevani mikään suuri hyväntekijä viedessäni tarpeetonta tavaraa kiertoon, koska siitä on myös minulle hyötyä eikä mitään haittaa. Lähinnä olen kiitollinen että joku on organisoinut uudelleenjaon. Enkä todellakaan ajattele että kenenkään pitäisi olla kiitollinen minun ylijäämätavaroistani, toivon vaan että ovat hyödyllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua.
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Mun veli ilmoitti isäni kuoleman jälkeen ettei tarvitse enää sukkia minulta. Veljellä sama koko kuin isällä. Veli sai perintönä 73 paria itsetehtyjä sukkia, osa liian isojakin mutta hyviä isoin osa kuulemma, hän siis laski ne. Isä oli nuuka ja häntä luultiin köyhäksi. Ei nyt rikas, mutta tilille jäi rahaa kyllä. Isällä oli paljon tuttuja.
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Sehän on tosiaan ihan hirvittävä ajatus että jos sille lahjoittajallekin koituisi jotain iloa siitä antamastaan avusta. Eipä taida löytyä mitään itsekkäämpää olentoa kuin köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakortteja perustellaan sillä, ettei niillä voi ostaa alkoholia, tupakkaa yms. Niillä saa kuitenkin vaikka yh-äiti ostettua itselleen meikkejä ja jätettyä lapset ilman joululahjoja.
Toisekseen: osa kauppaa noita lahjakortteja. Myyvät esim. 50 euron lahjakortin 40 euron käteistä vastaan ja ostavat sillä käteisellä viinaa tai aineita.
Tämän vuoksi en itse anna yhtään ainutta lahjakorttia keräyksiin.
Tämä.
Mulle yksi työntekijä perusteli sitä sillä, että tekee hyvää asiakkaille, kun saavat itse opetella rahan käyttöä lahjakorttia käyttämällä. Oma kokemus on ollut, että monilla taloudelliset ongelmat johtuvat juuri siitä, ettei rahaa osata käyttää. Jos vaikka saavat 50 e, niin ostavat sillä marketista kaikkea "turhaa" ja kallista, vaikka tuo summa kannattaisi käyttää ruokakaapin järkevään täydentämiseen, ostaa ne shampoot, pyykinpesuaineet, vessapaperit jne.
Jos joku ostaa lahjakortilla esim. edullisen ripsarin tai huulipunan esim. Tokmannilta, niin tuskin mistään suuresta tuhlaavaisuudesta on kysymys! Se ripsari tai huulipuna voi kohottaa itsetuntoa ja piristää mieltä. Pitääkö köyhän elämä olla aina mahdollisimman kurjaa ja ankeaa?
Jos se köyhä siinä kohtaa valittaa että ei ole rahaa ruokaan, niin hän saa sitten tyytyä nakertamaan sitä huulipunaa. Jotenkin itse pitäisin sitä vaihtoehtoa kurjana ja ankeana.
Muutaman euron huulipuna kestää monta kuukautta!
Mulla on kestää vuosia. Eikä mene miksikään.
Anteeksi ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ap sinusta kivaa jos olisit itse vähävarainen, niin että muut päättäisivät puolestasi mitä syöt tai minkä merkkisiä hygieniatuotteita käytät? Vai haluaisitko mieluummin itse valita kaupasta tarvitsemasi? Lahjakortit on hyvä muoto, koska niillä voi hankkia kaupasta tarvitsemansa, poislukien tietenkin tupakka, alkoholi- ja veikkaustuotteet. Auttamisenhalusi ei taida muutenkaan olla aitoa, vaan haluat vain kiillottaa yrityksesi kilpeä osallistumalla hyväntekeväisyyteen, kun pitää olla kateellinen sinua heikommassa asemassa oleville. Miksi köyhä ei saisi esittää mielipidettään siitä, millainen auttamisen muoto hänelle parhaiten sopisi?
Mielestäni ap on fiksusti miettinyt miten hän voisi hyödyntää auttamiseen niitä resursseja mitä hänellä on saatavilla, eli niitä hygieniatarvikkeita joita hänen firmastaan löytyy. Se ei varmastikaan ole ap:n vika jos sinä olet sössinyt asiasi niin että et pysty käyttämään kaupassa niitä tukirahojasi joita saat, vaan joudut elämään hyväntekeväisyyden varassa. Se silti tuskin auttaa tilannettasi että et suostu ottamaan vastaan sitä apua jota sinulle tarjotaan vaan väheksyt ja haukut sitä.
En tiedä kumpi mua köyhänä harmittaisi enemmän, se että saan hammastahnan valmiina käteen jonkun muun valitsemana tai se että saan euron rahaa jolla voin mennä kauppaan katsomaan että sillä eurolla saan coopin/k-mekun tms tahnan ja ne muut hienommat siinä vieressä on lian kalliita mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua.
Mitä apua sieltä sosiaalitoimesta muka saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukista ei saa mitään myymällä, kokemusta on. Teen sukkia ja annan niitä lahjaksi sellaisille, jotka sukkia käyttävät, mutta myytyä en ole saanut, vaikka olen eri alustoilla yrittänyt ja ihan paikallisella kirpparillakin. En anna myöskään hyväntekeväisyyteen, sillä kaikki eivät niitä käytä tai tarvitse. Eri asia on sitten, jos erikseen pyydetään, esim. sairaalan jokin osasto, vanhainkoti tms.
Onpa outoa. Itse ostin juuri käsinkudotut villasukat kumppanilleni, ja äiti ostaa minulle parin joka joulu. Käytän villasukkia töissä reilusti yli puolet vuodessa. Moni niitä myy ja moni myös ostaa.
En sitten ehkä osaa tehdä tarpeeksi hienoja tai jotain. Moni tekee huomattavasti taidokkaampia. Itse teen perussukkia ja värit ovat sitä mitä halvalla saan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Voi nyt hyvät hyssykät ihan oikeasti, millaista paskaa. Eiköhän anneta käsityöharrastajien pitää harrastuksensa. Tietenkin juuri Vauvalta löytyy villasukanvihaaja, jolle on pakotettu nöyryyttävät köyhäinsukat. Myy ne tai anna paketissa eteenpäin, jos ovat uudet.
Näille nyt ei mikään kelpaa. Ihmetyttää vaan kun joku oikeasti kuvittelee olevansa oikeutettu esittämään vaatimuksia tuntemattomille ihmisille, että miten heidän pitää lahjoittaa ja minkälaisia summia.
Miten olisi jos vaatijat osallistuisivat vaihteeksi itse edes itsensä elättämiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on tarkoitettu nimenomaan ihmisille, jotka niitä voivat jatkossa ostaa.
Niin, sitä se mainostaminen on. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että sun täytyy se tuubi siitä ottaa vaan sä voit katsoa että jaahas, toi on varmaan hyvä ja käydä se ostamassa. Meinaan sähän et ole ostanut yhtäkään niistä näytetuubin tahnoista myöhemminkään, eikö niin? Sä haet uuden aina kun edellinen loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne hammastahnanäytteet ei ole tarkoitettu "tarvitseville" sen enempää kuin Prismassa jaetut makkaramaistiaisetkaan.
Itse asiassa kohderyhmä molemmille on ne, joilla on varaa ostaa vähän parempaa hammastahnaa ja uutuusmakkaraa leivän päälle.
Joo o, mutta järjenkäyttö on sallittua. Parempi ne on sen käyttää, joka niitä tarvitsee eikä voi itse ostaa.
Ne on tarkoitettu nimenomaan ihmisille, jotka niitä voivat jatkossa ostaa.
Eikö se ole ihan kiva saada vähän laadukkaampaa tahnaa ja ihan ilmaiseksi? Ottaisin heti kymmenen putkiloa. Varsinkin, jos se on ns. parempaa merkkiä. Kelpaa kyllä!
Se on eri ottaa hammastahnaa vaikka kymmenen tuubia kun on paikat täynnä ruokaa. Ruoka tms ei ole polttavin tarve. Mutta jos on todella polttava tarve ruokaan ja joulukin tulossa ja menee toiveikkaana noutamaan jouluavustuspaketin niin aika irvokasta olisi saada ne 10 tuubia hammastahnaa. Koska edelleen olisi se sama tilanne mikä ennenkin paketin saamista, aika toivottomalta tuntuisi. Voisi tietysti yrittää myydä niitä hammastahnoja, muttei sekään kovin kannattava bisnes ole. Ei sekään paljon lohduta, että hei, nythän sulla on hyvää hammastahnaa pitkäksi aikaa. Näiden närkästyjien pitäisi ymmärtää suhteuttaa ajatusmaailma saajan tilanteen mukaan eikä lahjoittajan tilanteeseen peilaten. Koska se ei toimi niin.
Jos se kerran ei toimi niin sitten pitää lopettaa koko lahjoitukset. Kun ei sekään toimi että huolitaan vain sellaisia lahjoituksia joita ne lahjoittajat ei pysty tai halua antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma, miten täällä nuristaan ihan tavallisista tuotteista. Kärjistän. Tuskinpa S-marketin hyllyssä myytäisiin paljon Erittäin hienoa suomalaista shampoota, Jordanin hammastahnoja, Pepsodentin hammasharjoja, Palmoliven suihkugeelejä jne, jos niitä ihmiset eivät ostaisi. Ja jos noita merkkejä ostetaan, niin kyllä niitä silloin melkoinen osa kansalaisista käyttää. Silloin ovat oikein hyviä tuotteita lahjoitettavaksi, kun niitä muutenkin ihmiset ostavat. Ihan turha siis nurista, että eivät suurimmalle osalle kelpaisi. Jos joku ei syystä tai toisesta noita käytä, niin se on hänen asiansa. Isolle osalle kuitenkin kelpaa.
Tämä. Meidän perheessä molemmat aikuiset tienaa bruttona +40 000 e/vuosi. Silti me käytetään näitä ihan tavallisia markettituotteita, hampaat harjataan noilla perusharjoilla, tahnat on Oxygenolia (kotimainen tuote, siksi), shampoo juuri tuota klassikkoa tai Linnaa. En tajua lainkaan näitä märisijöitä, että valittavat kunnollisista tuotteista.
No jos nuo olisivat teidän sosiaaliavustus, niin lämmittäisikö?
Sosiaaliavustukset tulevat ihan muista instansseissa kuin vapaaehtoisten lahjoitusten kautta.
Ne on ylimääräisiä avustuksia ja ne kohdennetaan. Silti ne ovat sosiaaliavustusta.
Eivät ole. Vai onko sun mielestäsi joku Rotary sosiaalitoimisto? Tai Diakonissalaitos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakortteja perustellaan sillä, ettei niillä voi ostaa alkoholia, tupakkaa yms. Niillä saa kuitenkin vaikka yh-äiti ostettua itselleen meikkejä ja jätettyä lapset ilman joululahjoja.
Toisekseen: osa kauppaa noita lahjakortteja. Myyvät esim. 50 euron lahjakortin 40 euron käteistä vastaan ja ostavat sillä käteisellä viinaa tai aineita.
Tämän vuoksi en itse anna yhtään ainutta lahjakorttia keräyksiin.
Tämä.
Mulle yksi työntekijä perusteli sitä sillä, että tekee hyvää asiakkaille, kun saavat itse opetella rahan käyttöä lahjakorttia käyttämällä. Oma kokemus on ollut, että monilla taloudelliset ongelmat johtuvat juuri siitä, ettei rahaa osata käyttää. Jos vaikka saavat 50 e, niin ostavat sillä marketista kaikkea "turhaa" ja kallista, vaikka tuo summa kannattaisi käyttää ruokakaapin järkevään täydentämiseen, ostaa ne shampoot, pyykinpesuaineet, vessapaperit jne.
Jos joku ostaa lahjakortilla esim. edullisen ripsarin tai huulipunan esim. Tokmannilta, niin tuskin mistään suuresta tuhlaavaisuudesta on kysymys! Se ripsari tai huulipuna voi kohottaa itsetuntoa ja piristää mieltä. Pitääkö köyhän elämä olla aina mahdollisimman kurjaa ja ankeaa?
Jos se köyhä siinä kohtaa valittaa että ei ole rahaa ruokaan, niin hän saa sitten tyytyä nakertamaan sitä huulipunaa. Jotenkin itse pitäisin sitä vaihtoehtoa kurjana ja ankeana.
Muutaman euron huulipuna kestää monta kuukautta!
Mulla on kestää vuosia. Eikä mene miksikään.
Anteeksi ohis.
Oikeasti huulipunan säilyvyys on 12 - 24 kk. Monta vuotta vanhaa ei suositella käytettäväksi enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua.
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Just joo. Kaikki voivat luopua harrastuksistaan ja laittaa rahat köyhäinapuun. Kerro se jollekin mummolle, joka kutoo ja varmaan saanut langatkin jostain lahjoituksena. Nämä vaatimukset lahjoittajille on jotain niin absurdia. Niitä lahjakortteja ja selvää rahaa voi saada jostain, jolla on sitä antaa. On ihan ymmärrettävää, että ihmiset haluavat antaa siitä, mistä pysyvät. Jos köyhyys on ongelma, siihen täytyy löytää kyllä joku ratkaisu. Mutta jos pahoittaa mielensä, että saa lahjoituksena jotain muuta kuin rahaa, on aika karua. Tai sitten odotukset lahjoitusten suhteen ovat liian korkealla. Nämä valitukset pitäisi osoittaa hallitukselle eikä yksittäisille toimijoille, jotka kuitenkin antavat vapaaehtoisesti. Ja näitä vapaarhtoisia lahjoituksia kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan, jos odotuksena on että tulee rahaa tai lahjakortti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukista ei saa mitään myymällä, kokemusta on. Teen sukkia ja annan niitä lahjaksi sellaisille, jotka sukkia käyttävät, mutta myytyä en ole saanut, vaikka olen eri alustoilla yrittänyt ja ihan paikallisella kirpparillakin. En anna myöskään hyväntekeväisyyteen, sillä kaikki eivät niitä käytä tai tarvitse. Eri asia on sitten, jos erikseen pyydetään, esim. sairaalan jokin osasto, vanhainkoti tms.
Onpa outoa. Itse ostin juuri käsinkudotut villasukat kumppanilleni, ja äiti ostaa minulle parin joka joulu. Käytän villasukkia töissä reilusti yli puolet vuodessa. Moni niitä myy ja moni myös ostaa.
Sama juttu, meillä esim. joulumyyjäisissä menee valtavasti villasukkia pukinkonttiin laitettavaksi. En tiedä mitä hintaa edellinen pyytää, ehkei kehtaa tarpeeksi vaivaan nähden? 20-25€ on tavallisin hinta täällä, jotkut myy halvemmalla ja jotkut pyytää enemmän.
Uudeltamaalta
Vierailija kirjoitti:
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Sehän on tosiaan ihan hirvittävä ajatus että jos sille lahjoittajallekin koituisi jotain iloa siitä antamastaan avusta. Eipä taida löytyä mitään itsekkäämpää olentoa kuin köyhä.
Jos auttaa aidosta auttamisenhalusta niin siitä tulee hyvä mieli itsellekin. Ei siitä tarvitse hyötyä muuten mitenkään. Toki jos ei kykene auttamaan ilman omaa konkreettista hyötyä, niin sitten se on varmaan niin, että pitää niitä ylimääräisiä villasukkia työntää joka paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukista ei saa mitään myymällä, kokemusta on. Teen sukkia ja annan niitä lahjaksi sellaisille, jotka sukkia käyttävät, mutta myytyä en ole saanut, vaikka olen eri alustoilla yrittänyt ja ihan paikallisella kirpparillakin. En anna myöskään hyväntekeväisyyteen, sillä kaikki eivät niitä käytä tai tarvitse. Eri asia on sitten, jos erikseen pyydetään, esim. sairaalan jokin osasto, vanhainkoti tms.
Onpa outoa. Itse ostin juuri käsinkudotut villasukat kumppanilleni, ja äiti ostaa minulle parin joka joulu. Käytän villasukkia töissä reilusti yli puolet vuodessa. Moni niitä myy ja moni myös ostaa.
Sama juttu, meillä esim. joulumyyjäisissä menee valtavasti villasukkia pukinkonttiin laitettavaksi. En tiedä mitä hintaa edellinen pyytää, ehkei kehtaa tarpeeksi vaivaan nähden? 20-25€ on tavallisin hinta täällä, jotkut myy halvemmalla ja jotkut pyytää enemmän.
Uudeltamaalta
Vintedissä poljetaan hintoja. Paikallisella kirppiksellä myös osa myy alle kympin pari.
No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakortteja perustellaan sillä, ettei niillä voi ostaa alkoholia, tupakkaa yms. Niillä saa kuitenkin vaikka yh-äiti ostettua itselleen meikkejä ja jätettyä lapset ilman joululahjoja.
Toisekseen: osa kauppaa noita lahjakortteja. Myyvät esim. 50 euron lahjakortin 40 euron käteistä vastaan ja ostavat sillä käteisellä viinaa tai aineita.
Tämän vuoksi en itse anna yhtään ainutta lahjakorttia keräyksiin.
Tämä.
Mulle yksi työntekijä perusteli sitä sillä, että tekee hyvää asiakkaille, kun saavat itse opetella rahan käyttöä lahjakorttia käyttämällä. Oma kokemus on ollut, että monilla taloudelliset ongelmat johtuvat juuri siitä, ettei rahaa osata käyttää. Jos vaikka saavat 50 e, niin ostavat sillä marketista kaikkea "turhaa" ja kallista, vaikka tuo summa kannattaisi käyttää ruokakaapin järkevään täydentämiseen, ostaa ne shampoot, pyykinpesuaineet, vessapaperit jne.
Jos joku ostaa lahjakortilla esim. edullisen ripsarin tai huulipunan esim. Tokmannilta, niin tuskin mistään suuresta tuhlaavaisuudesta on kysymys! Se ripsari tai huulipuna voi kohottaa itsetuntoa ja piristää mieltä. Pitääkö köyhän elämä olla aina mahdollisimman kurjaa ja ankeaa?
Jos se köyhä siinä kohtaa valittaa että ei ole rahaa ruokaan, niin hän saa sitten tyytyä nakertamaan sitä huulipunaa. Jotenkin itse pitäisin sitä vaihtoehtoa kurjana ja ankeana.
Muutaman euron huulipuna kestää monta kuukautta!
Mulla on kestää vuosia. Eikä mene miksikään.
Anteeksi ohis.
Oikeasti huulipunan säilyvyys on 12 - 24 kk. Monta vuotta vanhaa ei suositella käytettäväksi enää.
Mutta ei se miksikään mene muutamassa vuodessa, eikä sen käytöstä ole mitään haittaa. Joissakin punissa parfyymi ätläköityy ja ne heitän menemään. Ihan hyvätuloinen olen.
Ja ymmärrän hyvin, jos köyhäkin haluaa hankkia meikit. Ainakin minua auttavat jaksamaan ja tulevat edullisemmaksi kuin psykoterapeutin vastaanotto.
Eri, ohis
Alue: Aihe vapaa
Riippuu varmaan paikkakunnasta. Meillä se on ns. maksusitoumuksella ruokakauppaan, ja sen voi saada yleensä vain akuutissa kriisitilanteessa. Ei ole mitään tiloja elintarvikkeille. Erikseen on sitten hävikkiruokapalvelu, jossa nimensä mukaisesti jaetaan hävikkiruokaa, jota on lahjoituksena saatu, ei tapahdu seurakunnan tiloissa. Kerralla on jaossa noin 30-40 hävikkiruokakassia, ja jonojärjestyksellå. Ruoka-apu-palvelusta voi ihan netistä katsoa, missä on lähin piste ja milloin on seuraava jako.