"Avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja" - ihan todellako meno on tällaista?
Työskentelen eräässä suuhygieniaan liittyvässä firmassa. Meiltä järjestyy lahjoituksena noin kolmellekymmenelle kotitaloudelle suuhygieniatarvikkeita (hammasharjoja, hammastahnoja, hammaslankaa). Olin asiasta yhteydessä erääseen paikalliseen auttamistahoon, joka järjestää joulukeräystä. Heidän verkkosivuillaan lukee, että ottavat lahjoitettavaksi elintarvikkeita ja hygieniatuotteita. Olen uutisista lukenut, että vähävaraisten perheiden määrä on kasvanut ja ihan arkisista asioista on joillakin huutava pula. Ajattelin siis lahjoituksen tulevan tarpeeseen.
Kun otin auttamistahoon yhteyttä, kerroin lahjoituksesta ja kysyin, milloin voisin toimittaa tavarat. Sain aivan erilaisen reaktion, kuin olisin odottanut. Kiittämisen sijaan totesivat, että avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja, joilla voivat itse valita, mitä ostavat.
Anteeksi nyt vaan, mutta mitä hemmettiä? Jos ihmisillä on huutava pula ruoasta, hygieniatarvikkeista ja muusta sellaisesta, miksi ne eivät suoraan kelpaa? Miksi pitäisi olla ruokakaupan lahjakortti? Menee yli oman ymmärryksen, miksi suorat tavaralahjoitukset eivät kävisi.
Kommentit (976)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua.
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Just joo. Kaikki voivat luopua harrastuksistaan ja laittaa rahat köyhäinapuun. Kerro se jollekin mummolle, joka kutoo ja varmaan saanut langatkin jostain lahjoituksena. Nämä vaatimukset lahjoittajille on jotain niin absurdia. Niitä lahjakortteja ja selvää rahaa voi saada jostain, jolla on sitä antaa. On ihan ymmärrettävää, että ihmiset haluavat antaa siitä, mistä pysyvät. Jos köyhyys on ongelma, siihen täytyy löytää kyllä joku ratkaisu. Mutta jos pahoittaa mielensä, että saa lahjoituksena jotain muuta kuin rahaa, on aika karua. Tai sitten odotukset lahjoitusten suhteen ovat liian korkealla. Nämä valitukset pitäisi osoittaa hallitukselle eikä yksittäisille toimijoille, jotka kuitenkin antavat vapaaehtoisesti. Ja näitä vapaarhtoisia lahjoituksia kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan, jos odotuksena on että tulee rahaa tai lahjakortti.
Edelleenkään kukaan ei ole vaatinut mitään. En itse edes ole köyhä. Minua risoo vain ihmiset jotka pitävät itseään jonain äiti teresana tunkiessaan itselleen tarpeetonta ylijäämätavaraa muille, ja loukkaantuvat jos tämä saaja ei ole kiittämässä ja kumartamassa, koska olisi tarvinnut enemmän vaikka rahaa jolla ostaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.
Jos on oikeasti pulaa vähän kaikesta niin luulisi että kaikki apu oikeasti olisi tarpeen, vaikka se yksi yksittäinen saatu asia olisi pienikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukista ei saa mitään myymällä, kokemusta on. Teen sukkia ja annan niitä lahjaksi sellaisille, jotka sukkia käyttävät, mutta myytyä en ole saanut, vaikka olen eri alustoilla yrittänyt ja ihan paikallisella kirpparillakin. En anna myöskään hyväntekeväisyyteen, sillä kaikki eivät niitä käytä tai tarvitse. Eri asia on sitten, jos erikseen pyydetään, esim. sairaalan jokin osasto, vanhainkoti tms.
Onpa outoa. Itse ostin juuri käsinkudotut villasukat kumppanilleni, ja äiti ostaa minulle parin joka joulu. Käytän villasukkia töissä reilusti yli puolet vuodessa. Moni niitä myy ja moni myös ostaa.
Sama juttu, meillä esim. joulumyyjäisissä menee valtavasti villasukkia pukinkonttiin laitettavaksi. En tiedä mitä hintaa edellinen pyytää, ehkei kehtaa tarpeeksi vaivaan nähden? 20-25€ on tavallisin hinta täällä, jotkut myy halvemmalla ja jotkut pyytää enemmän.
Uudeltamaalta
Vintedissä poljetaan hintoja. Paikallisella kirppiksellä myös osa myy alle kympin pari.
Ok, no tuo menee jo halvaksi... Tietty siihenkin on oikeus, mutta eihän tuo kata edes lankoja.
Katsoin Vintedistä piruuttani. Ekat haulla tulleet sukat olivat miesten kirjoneulesukat, uudet, 6 euroa.
Ei paljon kannata myydä.
Vierailija kirjoitti:
No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.
Mutta jos hän saa hammashoitotuotteet ja viikon sapuskat ruoka-avun kassissa, niin kyllä se on iso apu ja säästö.
Jos minä normaalituloisena saan 50 sentin hammasharjan ja euron hammastahnan, minulle jää puolitoista euroa muuhun käyttöön. Miksi köyhälle ei käy samoin? 1,50 € riittää lähikaupassani kahteen jäähdytettyyn grillikanankoipeen tai kolmeen kiloon perunoita, tai moneen muuhun asiaan, mikä vain miellyttää. Miksei kelpaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaiset hygieniatuotteet varmasti kelpaavat. Ongelma on ruokajakeluissa. Niistä olen itse saanut pilaantunutta ruokaa, esimerkiksi pilaantunutta kinkkua. Noita jakeluita pitäisi valvoa, ettei jaeta ihmisille terveydelle vaarallisia tuotteita. Siksi itse mieluummin ottaisin lahjakortin kauppaan kuin ruokakassin, jonka sisältöä ei voi valita ja johon on kerätty monissa käsissä möyhittyjä huonokuntoisia tuotteita, joista pitää olla kiitollinen, kun ilmaiseksi saa. Ei se ole ihmisarvoista, että annetaan jätteitä syötäväksi. Kyllä köyhä osaa olla nälässäkin.
En sano että kaikki avustaminen on huonoa, mutta nuo pilaantuneen ruuan jakelut on suurta teatteria. Osassa joutuu jonkun kolikon yllätyskassista jopa maksamaan, joten järjestöt tekevät rahaa jakamalla ilmaiseksi saamiaam pilaantuneita tuotteita. Toki joukossa on aina jotain säilyvääkin kuten omena tai sipuli, mutta nuo päiväysvanhat lihat ja einekset ei kuulu jakoon.
Pilaantuneista pitää totta kai valittaa. Ei mitään vanhaa ja huonoa saa jakaa eteenpäin.
Valitettavasti uutenakin myytävä voi olla pilaantunutta, eli ei tuossa välttämättä ole tahallaan huonoja tuotteita laitettu jakoon. Etenkin lihan kohdalla olen monta kertaa ostanut sellaista, jossa on päiväystä runsaasti jäljellä, mutta kun olen pakkauksen avannut, se onkin ollut selkeästi pilaantuneen hajuista ja näköistä.
Oikein monta kertaa? Vau. Eipä ole itselleni osunut kohdalle koskaan, ei kotona eikä töissä (olen yhdeltä ammatiltani kokki). Ihan en usko tarinaasi.
No ole sitten uskomatta, mitäpä se minua liikuttaa. Olen useamman kerran nähnyt jopa hyllyssä meetvurstipaketteja, joissa meetvursti on muuttunut ihan harmaaksi. En tietenkään ole niitä ostanut, vaan näyttänyt myyjälle, joka on ottanut ne pois myynnistä.
Olen oppinut ainakin sen, että jos tyhjiöpakkaus vaikuttaaa jotenkin löysemmältä kuin yleensä, tai jos tavallinen lihapaketti on omituisen turvonnut, se on yleensä merkki siitä, että jotain on vialla. Ja kala ja jauhelihat taitavat pilaantua herkemmin kuin muut tuotteet.
Viimeksi oli paprikapussissa homeisia paprikoita. Pussi oli kuviollinen, niin en nähnyt ostaessa läpi.
Ehkä olen sitten nelikymppisenä vain elänyt kauemmin kuin sinä, en minä tiedä. Ei nämä tapaukset ole minusta tuntuneet mitenkään oudoilta tai pöyristyttäviltä, sellaista sattuu.
Olen 46-vuotias joten tuskinpa on kyse elämäsi pituudesta vaan ihan kakan jauhamisesta.
Mitä hittoa? Ihan noin vuoden sisään mulle on tullut vastaan ainakin nämä:
- Kilon mandariinipussi (sellainen verkkopussi), jossa seuraavana päivänä pari pilaantunutta mandariinia
- Kaksi 1 kg:n perunapussia, joissa molemmissa muutaman päivän päästä pilaantuneita perunoita (Ostan nykyisin vain ja ainoastaan irtoperunoita)
- Oivariini-rasia, joka tarjouksessa ja jossa päiväystä runsas viikko: pinnalla lillui vettä
- Kanan jauheliha, joka tarjouksessa, viimeinen käyttöpäivä seuraavana päivänä: aivan harmaa ja pahanhajuinen sisältä, ei päältä, joten kaupassa ei voinut nähdä
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua.
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Just joo. Kaikki voivat luopua harrastuksistaan ja laittaa rahat köyhäinapuun. Kerro se jollekin mummolle, joka kutoo ja varmaan saanut langatkin jostain lahjoituksena. Nämä vaatimukset lahjoittajille on jotain niin absurdia. Niitä lahjakortteja ja selvää rahaa voi saada jostain, jolla on sitä antaa. On ihan ymmärrettävää, että ihmiset haluavat antaa siitä, mistä pysyvät. Jos köyhyys on ongelma, siihen täytyy löytää kyllä joku ratkaisu. Mutta jos pahoittaa mielensä, että saa lahjoituksena jotain muuta kuin rahaa, on aika karua. Tai sitten odotukset lahjoitusten suhteen ovat liian korkealla. Nämä valitukset pitäisi osoittaa hallitukselle eikä yksittäisille toimijoille, jotka kuitenkin antavat vapaaehtoisesti. Ja näitä vapaarhtoisia lahjoituksia kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan, jos odotuksena on että tulee rahaa tai lahjakortti.
Edelleenkään kukaan ei ole vaatinut mitään. En itse edes ole köyhä. Minua risoo vain ihmiset jotka pitävät itseään jonain äiti teresana tunkiessaan itselleen tarpeetonta ylijäämätavaraa muille, ja loukkaantuvat jos tämä saaja ei ole kiittämässä ja kumartamassa, koska olisi tarvinnut enemmän vaikka rahaa jolla ostaa ruokaa.
Pitääkö silloin itseään äiti Teresana jos olettaa että ihminen sanoo kiitos kun saa lahjan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai tuon apn lahjoituksen ole tarkoitus olla mitenkään koko joululahja, vaan osa jotain pakettia mitä kasataan. Vai eikö saa lahjoittaa mitään jos ei ole varaa lahjoittaa vähintään satasen arvoista lahjaa jokaiselle autettavalle?
Mutta kun sieltä joulupaketista ei sitä hammastahnaa ole tarkoitus saada ollenkaan.Mitä tarkoitat? Jos joku on toivonut hygieniatarvikkeita, niin miksi niitä ei voisi olla? Voisin hyvin koota omille lapsilleni lahjapaketin, jossa olisi shampoota, deodoranttia, huulirasva ja myös vaikkapa juuri hammasharja ja -tahna. Väitän, että tuo olisi mieluinen lahja joka lapselle, eikä sille nyrpisteltäisi.
Tää on nyt ihan taas aiheen sivusta, koska ei oikeastaan koske köyhiä perheitä, mutta miksi tämä olisi joka lapselle mieluisa lahja? Ne ovat arkisia, muutaman euron tarpeita, joita useimmissa perheissä ostetaan lisää aina, kun edellinen loppuu. Jos joku tällaista toivoo, niin toki ilman muuta! Mutta että joka lapsen toivelahja? Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että lahja on lahja, kun sen käärii lahjapaperiin, ja sit jouluna annetaan suihkugeelejä ja käsirasvoja. Kyllä mulle lahjat on elämän pientä luksusta. Ei välttämättä kalliita, mutta ei myöskään jotain, mitä ostan säännöllisesti tarpeeseen kaupasta ajattelematta asiaa kahta sekuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukista ei saa mitään myymällä, kokemusta on. Teen sukkia ja annan niitä lahjaksi sellaisille, jotka sukkia käyttävät, mutta myytyä en ole saanut, vaikka olen eri alustoilla yrittänyt ja ihan paikallisella kirpparillakin. En anna myöskään hyväntekeväisyyteen, sillä kaikki eivät niitä käytä tai tarvitse. Eri asia on sitten, jos erikseen pyydetään, esim. sairaalan jokin osasto, vanhainkoti tms.
Onpa outoa. Itse ostin juuri käsinkudotut villasukat kumppanilleni, ja äiti ostaa minulle parin joka joulu. Käytän villasukkia töissä reilusti yli puolet vuodessa. Moni niitä myy ja moni myös ostaa.
Sama juttu, meillä esim. joulumyyjäisissä menee valtavasti villasukkia pukinkonttiin laitettavaksi. En tiedä mitä hintaa edellinen pyytää, ehkei kehtaa tarpeeksi vaivaan nähden? 20-25€ on tavallisin hinta täällä, jotkut myy halvemmalla ja jotkut pyytää enemmän.
Uudeltamaalta
Vintedissä poljetaan hintoja. Paikallisella kirppiksellä myös osa myy alle kympin pari.
Ok, no tuo menee jo halvaksi... Tietty siihenkin on oikeus, mutta eihän tuo kata edes lankoja.
Minä maksan mielelläni sukista parikymppiä, kun ovat hyvät. Maksoin juuri pari viikkoa sitten, kun lähipuistossa oli rouva myymässä. Eivät kaikki polje hintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.
Jos on oikeasti pulaa vähän kaikesta niin luulisi että kaikki apu oikeasti olisi tarpeen, vaikka se yksi yksittäinen saatu asia olisi pienikin.
Jos oikeasti on pulaa vähän kaikesta niin siinä ahdistuksessa, paniikissa ja nälässä ei mikään hammastahna kyllä valitettavasti lämmitä. Sitä vain miettii seuraavaa ateriaa, vuokranmaksua tai lääkkeiden riittävyyttä, ei ensi kuun hampaidenpesua.
Katsoin Vintedistä piruuttani. Ekat haulla tulleet sukat olivat miesten kirjoneulesukat, uudet, 6 euroa.
Ei paljon kannata myydä.
No jos et halua edes sitä kuutta euroa niin heitä roskiin sitten. Oikeasti köyhälle senkin rahan luulisi olevan tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.
Mutta jos hän saa hammashoitotuotteet ja viikon sapuskat ruoka-avun kassissa, niin kyllä se on iso apu ja säästö.
Jos minä normaalituloisena saan 50 sentin hammasharjan ja euron hammastahnan, minulle jää puolitoista euroa muuhun käyttöön. Miksi köyhälle ei käy samoin? 1,50 € riittää lähikaupassani kahteen jäähdytettyyn grillikanankoipeen tai kolmeen kiloon perunoita, tai moneen muuhun asiaan, mikä vain miellyttää. Miksei kelpaa?
Se hammastahna kuluu siihen tahtiin että muutaman puurohiutaleet voi syödä per ateria sillä "säästöllä". Taidat olla vähän yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai tuon apn lahjoituksen ole tarkoitus olla mitenkään koko joululahja, vaan osa jotain pakettia mitä kasataan. Vai eikö saa lahjoittaa mitään jos ei ole varaa lahjoittaa vähintään satasen arvoista lahjaa jokaiselle autettavalle?
Mutta kun sieltä joulupaketista ei sitä hammastahnaa ole tarkoitus saada ollenkaan.Mitä tarkoitat? Jos joku on toivonut hygieniatarvikkeita, niin miksi niitä ei voisi olla? Voisin hyvin koota omille lapsilleni lahjapaketin, jossa olisi shampoota, deodoranttia, huulirasva ja myös vaikkapa juuri hammasharja ja -tahna. Väitän, että tuo olisi mieluinen lahja joka lapselle, eikä sille nyrpisteltäisi.
Tää on nyt ihan taas aiheen sivusta, koska ei oikeastaan koske köyhiä perheitä, mutta miksi tämä olisi joka lapselle mieluisa lahja? Ne ovat arkisia, muutaman euron tarpeita, joita useimmissa perheissä ostetaan lisää aina, kun edellinen loppuu. Jos joku tällaista toivoo, niin toki ilman muuta! Mutta että joka lapsen toivelahja? Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että lahja on lahja, kun sen käärii lahjapaperiin, ja sit jouluna annetaan suihkugeelejä ja käsirasvoja. Kyllä mulle lahjat on elämän pientä luksusta. Ei välttämättä kalliita, mutta ei myöskään jotain, mitä ostan säännöllisesti tarpeeseen kaupasta ajattelematta asiaa kahta sekuntia.
Minä taas en halua mitään ylimääräistä sälää mitä en normaalisti käyttäisi. Mieluummin haluan lahjaksikin sellaisia tuotteita joita oikeasti kulutan enkä mitään turhia kaapintäytteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua.
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Just joo. Kaikki voivat luopua harrastuksistaan ja laittaa rahat köyhäinapuun. Kerro se jollekin mummolle, joka kutoo ja varmaan saanut langatkin jostain lahjoituksena. Nämä vaatimukset lahjoittajille on jotain niin absurdia. Niitä lahjakortteja ja selvää rahaa voi saada jostain, jolla on sitä antaa. On ihan ymmärrettävää, että ihmiset haluavat antaa siitä, mistä pysyvät. Jos köyhyys on ongelma, siihen täytyy löytää kyllä joku ratkaisu. Mutta jos pahoittaa mielensä, että saa lahjoituksena jotain muuta kuin rahaa, on aika karua. Tai sitten odotukset lahjoitusten suhteen ovat liian korkealla. Nämä valitukset pitäisi osoittaa hallitukselle eikä yksittäisille toimijoille, jotka kuitenkin antavat vapaaehtoisesti. Ja näitä vapaarhtoisia lahjoituksia kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan, jos odotuksena on että tulee rahaa tai lahjakortti.
Edelleenkään kukaan ei ole vaatinut mitään. En itse edes ole köyhä. Minua risoo vain ihmiset jotka pitävät itseään jonain äiti teresana tunkiessaan itselleen tarpeetonta ylijäämätavaraa muille, ja loukkaantuvat jos tämä saaja ei ole kiittämässä ja kumartamassa, koska olisi tarvinnut enemmän vaikka rahaa jolla ostaa ruokaa.
Pitääkö silloin itseään äiti Teresana jos olettaa että ihminen sanoo kiitos kun saa lahjan?
Jos se lahja on sellainen mitä se saaja ei ole pyytänyt tai tarvitse, ja jos sillä lahjan saajalla on tarve enemmänkin ruoalle ja sinä annat villasukat tietäen että mielummin hän haluaisi syödä nälkäänsä, niin silloin kiitoksen odottaminen on jokseenkin sadistista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.
Jos on oikeasti pulaa vähän kaikesta niin luulisi että kaikki apu oikeasti olisi tarpeen, vaikka se yksi yksittäinen saatu asia olisi pienikin.
Jos oikeasti on pulaa vähän kaikesta niin siinä ahdistuksessa, paniikissa ja nälässä ei mikään hammastahna kyllä valitettavasti lämmitä. Sitä vain miettii seuraavaa ateriaa, vuokranmaksua tai lääkkeiden riittävyyttä, ei ensi kuun hampaidenpesua.
Sittenhän se on hyvä että joku muu on ajatellut puolestasi sitä ensi kuun hampaidenpesua. Sitä kun luultavasti tulet joka tapauksessa tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Katsoin Vintedistä piruuttani. Ekat haulla tulleet sukat olivat miesten kirjoneulesukat, uudet, 6 euroa.
Ei paljon kannata myydä.
No jos et halua edes sitä kuutta euroa niin heitä roskiin sitten. Oikeasti köyhälle senkin rahan luulisi olevan tarpeen.
Miesten sukissa kuusi euroa riittää lankoihin, nippa nappa, jos käyttää hyvälaatuista lankaa. Eli ei todellakaan kannata myydä. Aikaa menee parikymmentä tuntia. En todellakaan myy kuudella eurolla, eli ei kelpaa, pska diili. Plus vaivannäkö mahdollisine postituksineen, paketointitarvikkeet tai kuskailu myyntipaikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua.
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Just joo. Kaikki voivat luopua harrastuksistaan ja laittaa rahat köyhäinapuun. Kerro se jollekin mummolle, joka kutoo ja varmaan saanut langatkin jostain lahjoituksena. Nämä vaatimukset lahjoittajille on jotain niin absurdia. Niitä lahjakortteja ja selvää rahaa voi saada jostain, jolla on sitä antaa. On ihan ymmärrettävää, että ihmiset haluavat antaa siitä, mistä pysyvät. Jos köyhyys on ongelma, siihen täytyy löytää kyllä joku ratkaisu. Mutta jos pahoittaa mielensä, että saa lahjoituksena jotain muuta kuin rahaa, on aika karua. Tai sitten odotukset lahjoitusten suhteen ovat liian korkealla. Nämä valitukset pitäisi osoittaa hallitukselle eikä yksittäisille toimijoille, jotka kuitenkin antavat vapaaehtoisesti. Ja näitä vapaarhtoisia lahjoituksia kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan, jos odotuksena on että tulee rahaa tai lahjakortti.
Edelleenkään kukaan ei ole vaatinut mitään. En itse edes ole köyhä. Minua risoo vain ihmiset jotka pitävät itseään jonain äiti teresana tunkiessaan itselleen tarpeetonta ylijäämätavaraa muille, ja loukkaantuvat jos tämä saaja ei ole kiittämässä ja kumartamassa, koska olisi tarvinnut enemmän vaikka rahaa jolla ostaa ruokaa.
Pitääkö silloin itseään äiti Teresana jos olettaa että ihminen sanoo kiitos kun saa lahjan?
Olen eri, mutta menkää nyt kuspäät helv*ttin jo tästä ketjusta! Ja mielellään vaikka koko maasta, KIITOS!
KIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIITTOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSS!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
KIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIITTOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSS!!!!!!!!!!!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan.
En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.
Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?
Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.
Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.
Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.
Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua.
No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat.
Just joo. Kaikki voivat luopua harrastuksistaan ja laittaa rahat köyhäinapuun. Kerro se jollekin mummolle, joka kutoo ja varmaan saanut langatkin jostain lahjoituksena. Nämä vaatimukset lahjoittajille on jotain niin absurdia. Niitä lahjakortteja ja selvää rahaa voi saada jostain, jolla on sitä antaa. On ihan ymmärrettävää, että ihmiset haluavat antaa siitä, mistä pysyvät. Jos köyhyys on ongelma, siihen täytyy löytää kyllä joku ratkaisu. Mutta jos pahoittaa mielensä, että saa lahjoituksena jotain muuta kuin rahaa, on aika karua. Tai sitten odotukset lahjoitusten suhteen ovat liian korkealla. Nämä valitukset pitäisi osoittaa hallitukselle eikä yksittäisille toimijoille, jotka kuitenkin antavat vapaaehtoisesti. Ja näitä vapaarhtoisia lahjoituksia kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan, jos odotuksena on että tulee rahaa tai lahjakortti.
Edelleenkään kukaan ei ole vaatinut mitään. En itse edes ole köyhä. Minua risoo vain ihmiset jotka pitävät itseään jonain äiti teresana tunkiessaan itselleen tarpeetonta ylijäämätavaraa muille, ja loukkaantuvat jos tämä saaja ei ole kiittämässä ja kumartamassa, koska olisi tarvinnut enemmän vaikka rahaa jolla ostaa ruokaa.
Et itse ole edes muka köyhä mutta silti sua Raisio niin maan perusteellisesti se että joku vapaaehtoisesti ei suostu sulle antamaan rahojaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai tuon apn lahjoituksen ole tarkoitus olla mitenkään koko joululahja, vaan osa jotain pakettia mitä kasataan. Vai eikö saa lahjoittaa mitään jos ei ole varaa lahjoittaa vähintään satasen arvoista lahjaa jokaiselle autettavalle?
Mutta kun sieltä joulupaketista ei sitä hammastahnaa ole tarkoitus saada ollenkaan.Mitä tarkoitat? Jos joku on toivonut hygieniatarvikkeita, niin miksi niitä ei voisi olla? Voisin hyvin koota omille lapsilleni lahjapaketin, jossa olisi shampoota, deodoranttia, huulirasva ja myös vaikkapa juuri hammasharja ja -tahna. Väitän, että tuo olisi mieluinen lahja joka lapselle, eikä sille nyrpisteltäisi.
Tää on nyt ihan taas aiheen sivusta, koska ei oikeastaan koske köyhiä perheitä, mutta miksi tämä olisi joka lapselle mieluisa lahja? Ne ovat arkisia, muutaman euron tarpeita, joita useimmissa perheissä ostetaan lisää aina, kun edellinen loppuu. Jos joku tällaista toivoo, niin toki ilman muuta! Mutta että joka lapsen toivelahja? Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että lahja on lahja, kun sen käärii lahjapaperiin, ja sit jouluna annetaan suihkugeelejä ja käsirasvoja. Kyllä mulle lahjat on elämän pientä luksusta. Ei välttämättä kalliita, mutta ei myöskään jotain, mitä ostan säännöllisesti tarpeeseen kaupasta ajattelematta asiaa kahta sekuntia.
Minusta tämä on surullista, mutta tiedän sen olevan totta. Kerroin aiemmin, että sosiaalityöntekijäpuolisoni ostaa joka vuosi hygieniapakkauksia lahjaksi nuorille. Niin moni toivoo, hän sanoo. Kertoo vain, että kotoa ei saa, ja hävettää kulkea hieltä haisevana koulussa. Toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi.
Jos siis voitte, ostakaa vaikka dödö ja suihkugeeli, kunhan tiedätte tahon, joka laittaa ne oikein eteenpäin. Älkää välittäkö tämän ketjun hammasharjahirmuista.
Siinäpähän sitten köyhät lahjoittelette toinen toisillenne niitä lahjakorttejanne. Heippa!
Ok, no tuo menee jo halvaksi... Tietty siihenkin on oikeus, mutta eihän tuo kata edes lankoja.