"Avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja" - ihan todellako meno on tällaista?

Vierailija kirjoitti:

Ne on tarkoitettu nimenomaan ihmisille, jotka niitä voivat jatkossa ostaa. 

Niin, sitä se mainostaminen on. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että sun täytyy se tuubi siitä ottaa vaan sä voit katsoa että jaahas, toi on varmaan hyvä ja käydä se ostamassa. Meinaan sähän et ole ostanut yhtäkään niistä näytetuubin tahnoista myöhemminkään, eikö niin? Sä haet uuden aina kun edellinen loppuu. 

Kenenkään ei toivottavasti tarvi rampata hammaslääkärissä 2 viikon välein pysyäkseen hammastahnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.

Mutta jos hän saa hammashoitotuotteet ja viikon sapuskat ruoka-avun kassissa, niin kyllä se on iso apu ja säästö. 

Jos minä normaalituloisena saan 50 sentin hammasharjan ja  euron hammastahnan, minulle jää puolitoista euroa muuhun käyttöön. Miksi köyhälle ei käy samoin? 1,50 € riittää lähikaupassani kahteen jäähdytettyyn grillikanankoipeen tai kolmeen kiloon perunoita, tai moneen muuhun asiaan, mikä vain miellyttää. Miksei kelpaa?

Miten tämä köyhä muuttaa sen hammastahnan siinä hetkessä euroksi ja 50 sentiksi ja ostaa sillä ruokaa? Se säästö tapahtuu vasta siinä vaiheessa kun edellinen hammastahna loppuu eikä tarvitse ostaa uutta. Sinne asti jos odottaa perunakilojen syömistä, niin ei varmaan tarvitse enää huolehtia mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.

Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?

Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.

No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa. 

Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan. 

En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.

Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?

Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.

Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.

Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen  ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.

Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua. 

No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat. 

Just joo. Kaikki voivat luopua harrastuksistaan ja laittaa rahat köyhäinapuun. Kerro se jollekin mummolle, joka kutoo ja varmaan saanut langatkin jostain lahjoituksena. Nämä vaatimukset lahjoittajille on jotain niin absurdia. Niitä lahjakortteja ja selvää rahaa voi saada jostain, jolla on sitä antaa. On ihan ymmärrettävää, että ihmiset haluavat antaa siitä, mistä pysyvät. Jos köyhyys on ongelma, siihen täytyy löytää kyllä joku ratkaisu. Mutta jos pahoittaa mielensä, että saa lahjoituksena jotain muuta kuin rahaa, on aika karua. Tai sitten odotukset lahjoitusten suhteen ovat liian korkealla. Nämä valitukset pitäisi osoittaa hallitukselle eikä yksittäisille toimijoille, jotka kuitenkin antavat vapaaehtoisesti. Ja näitä vapaarhtoisia lahjoituksia kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan, jos odotuksena on että tulee rahaa tai lahjakortti.

Edelleenkään kukaan ei ole vaatinut mitään. En itse edes ole köyhä. Minua risoo vain ihmiset jotka pitävät itseään jonain äiti teresana tunkiessaan itselleen tarpeetonta ylijäämätavaraa muille, ja loukkaantuvat jos tämä saaja ei ole kiittämässä ja kumartamassa, koska olisi tarvinnut enemmän vaikka rahaa jolla ostaa ruokaa. 

Pitääkö silloin itseään äiti Teresana jos olettaa että ihminen sanoo kiitos kun saa lahjan? 

Jos se lahja on sellainen mitä se saaja ei ole pyytänyt tai tarvitse, ja jos sillä lahjan saajalla on tarve enemmänkin ruoalle ja sinä annat villasukat tietäen että mielummin hän haluaisi syödä nälkäänsä, niin silloin kiitoksen odottaminen on jokseenkin sadistista.

Silloin sanotaan että ei kiitos. Eikö äiti ole näitä opettanut? Ilmankos olet köyhä kun ei näin perusasiat löydy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjakortteja perustellaan sillä, ettei niillä voi ostaa alkoholia, tupakkaa yms. Niillä saa kuitenkin vaikka yh-äiti ostettua itselleen meikkejä ja jätettyä lapset ilman joululahjoja.

Toisekseen: osa kauppaa noita lahjakortteja. Myyvät esim. 50 euron lahjakortin 40 euron käteistä vastaan ja ostavat sillä käteisellä viinaa tai aineita. 

Tämän vuoksi en itse anna yhtään ainutta lahjakorttia keräyksiin.

Tämä. 

Mulle yksi työntekijä perusteli sitä sillä, että tekee hyvää asiakkaille, kun saavat itse opetella rahan käyttöä lahjakorttia käyttämällä. Oma kokemus on ollut, että monilla taloudelliset ongelmat johtuvat juuri siitä, ettei rahaa osata käyttää. Jos vaikka saavat 50 e, niin ostavat sillä marketista kaikkea "turhaa" ja kallista, vaikka tuo summa kannattaisi käyttää ruokakaapin järkevään täydentämiseen, ostaa ne shampoot, pyykinpesuaineet, vessapaperit jne.

Jos joku ostaa lahjakortilla esim. edullisen ripsarin tai huulipunan esim. Tokmannilta, niin tuskin mistään suuresta tuhlaavaisuudesta on kysymys! Se ripsari tai huulipuna voi kohottaa itsetuntoa ja piristää mieltä. Pitääkö köyhän elämä olla aina mahdollisimman kurjaa ja ankeaa? 

Jos se köyhä siinä kohtaa valittaa että ei ole rahaa ruokaan, niin hän saa sitten tyytyä nakertamaan sitä huulipunaa. Jotenkin itse pitäisin sitä vaihtoehtoa kurjana ja ankeana. 

Muutaman euron huulipuna kestää monta kuukautta! 

Mulla on kestää vuosia. Eikä mene miksikään.

Anteeksi ohis.

Oikeasti huulipunan säilyvyys on 12 - 24 kk. Monta vuotta vanhaa ei suositella käytettäväksi enää.

Joojoo ja leivänpaahdin pitää vaihtaa kahden vuoden välein tai se voi räjähtää, yli 2kk vanha ripsiväri aiheuttaa vähintään silmätulehduksen, makaronipussin päiväys jos menee umpeen ne muuttuu kiviksi, eikä tiskiharjakaan enää toimi jos on yli viisi viikkoa vanha. Näin saadaan näppärästi myytyä lisää tavaraa.

Suositukset veetuun, omat silmät ja nenä auttaa, samoin kuin elintarvikkeissa. Maito on huonoa siinä vaiheessa kun menee kokkareiseksi kahvin joukossa, parasta ennen-päiväystä ei tarvitse edes katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuollaiset hygieniatuotteet varmasti kelpaavat. Ongelma on ruokajakeluissa. Niistä olen itse saanut pilaantunutta ruokaa, esimerkiksi pilaantunutta kinkkua. Noita jakeluita pitäisi valvoa, ettei jaeta ihmisille terveydelle vaarallisia tuotteita. Siksi itse mieluummin ottaisin lahjakortin kauppaan kuin ruokakassin, jonka sisältöä ei voi valita ja johon on kerätty monissa käsissä möyhittyjä huonokuntoisia tuotteita, joista pitää olla kiitollinen, kun ilmaiseksi saa. Ei se ole ihmisarvoista, että annetaan jätteitä syötäväksi. Kyllä köyhä osaa olla nälässäkin.

En sano että kaikki avustaminen on huonoa, mutta nuo pilaantuneen ruuan jakelut on suurta teatteria. Osassa joutuu jonkun kolikon yllätyskassista jopa maksamaan, joten järjestöt tekevät rahaa jakamalla ilmaiseksi saamiaam pilaantuneita tuotteita. Toki joukossa on aina jotain säilyvääkin kuten omena tai sipuli, mutta nuo päiväysvanhat lihat ja einekset ei kuulu jakoon.

Pilaantuneista pitää totta kai valittaa. Ei mitään vanhaa ja huonoa saa jakaa eteenpäin.

Valitettavasti uutenakin myytävä voi olla pilaantunutta, eli ei tuossa välttämättä ole tahallaan huonoja tuotteita laitettu jakoon. Etenkin lihan kohdalla olen monta kertaa ostanut sellaista, jossa on päiväystä runsaasti jäljellä, mutta kun olen pakkauksen avannut, se onkin ollut selkeästi pilaantuneen hajuista ja näköistä.

Oikein monta kertaa? Vau. Eipä ole itselleni osunut kohdalle koskaan, ei kotona eikä töissä (olen yhdeltä ammatiltani kokki). Ihan en usko tarinaasi.

No ole sitten uskomatta, mitäpä se minua liikuttaa. Olen useamman kerran nähnyt jopa hyllyssä meetvurstipaketteja, joissa meetvursti on muuttunut ihan harmaaksi. En tietenkään ole niitä ostanut, vaan näyttänyt myyjälle, joka on ottanut ne pois myynnistä.

Olen oppinut ainakin sen, että jos tyhjiöpakkaus vaikuttaaa jotenkin löysemmältä kuin yleensä, tai jos tavallinen lihapaketti on omituisen turvonnut, se on yleensä merkki siitä, että jotain on vialla. Ja kala ja jauhelihat taitavat pilaantua herkemmin kuin muut tuotteet.

Viimeksi oli paprikapussissa homeisia paprikoita. Pussi oli kuviollinen, niin en nähnyt ostaessa läpi.

Ehkä olen sitten nelikymppisenä vain elänyt kauemmin kuin sinä, en minä tiedä. Ei nämä tapaukset ole minusta tuntuneet mitenkään oudoilta tai pöyristyttäviltä, sellaista sattuu.

Olen 46-vuotias joten tuskinpa on kyse elämäsi pituudesta vaan ihan kakan jauhamisesta.

Mitä hittoa? Ihan noin vuoden sisään mulle on tullut vastaan ainakin nämä:

 

- Kilon mandariinipussi (sellainen verkkopussi), jossa seuraavana päivänä pari pilaantunutta mandariinia

- Kaksi 1 kg:n perunapussia, joissa molemmissa muutaman päivän päästä pilaantuneita perunoita (Ostan nykyisin vain ja ainoastaan irtoperunoita)

- Oivariini-rasia, joka tarjouksessa ja jossa päiväystä runsas viikko: pinnalla lillui vettä

- Kanan jauheliha, joka tarjouksessa, viimeinen käyttöpäivä seuraavana päivänä: aivan harmaa ja pahanhajuinen sisältä, ei päältä, joten kaupassa ei voinut nähdä

 

-eri

Miksi ihmiset alapeukuttavat tätäkin? Voi olla, että minulla on käynyt poikkeuksellisen huono tuuri, mutta ihan tosia ovat nuo kaikki. Viime keväästä tähän päivään sattuneet.

Miksi joku haluaisi valehdella jotain tällaista???

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömyys on maailman palkka. Jos ei lahjoitetut tavarat kiinnosta, niin pärjätköön ilman.

Jos on vaikka saippua ja leipä loppu, niin jos joku tulee ja lahjoittaa sen leivän ja saippuan, niin miksei se pulassa olevalle kelpaa, vaan pitäisi rahaa antaa, jolla käy sitten ostamassa saippuaa ja leipää? No, siinä on nyt se leipä ja saippua, josta hätä oli, ei niitä nyt voi tuosta noin vaan rahaksi muuttaa, kun ei se lahjoittaja mikään Jeesus ole, joka muuttelee milloin mitäkin. Mutta kun se raha menisi johonkin muuhun kuin leipään ja saippuaan. Siksi se on ongelma, kun on loppu leipä ja saippua ja sitten joku tuo rahan sijaan sen leivän ja saippuan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.

Mutta jos hän saa hammashoitotuotteet ja viikon sapuskat ruoka-avun kassissa, niin kyllä se on iso apu ja säästö. 

Jos minä normaalituloisena saan 50 sentin hammasharjan ja  euron hammastahnan, minulle jää puolitoista euroa muuhun käyttöön. Miksi köyhälle ei käy samoin? 1,50 € riittää lähikaupassani kahteen jäähdytettyyn grillikanankoipeen tai kolmeen kiloon perunoita, tai moneen muuhun asiaan, mikä vain miellyttää. Miksei kelpaa?

Miten tämä köyhä muuttaa sen hammastahnan siinä hetkessä euroksi ja 50 sentiksi ja ostaa sillä ruokaa? Se säästö tapahtuu vasta siinä vaiheessa kun edellinen hammastahna loppuu eikä tarvitse ostaa uutta. Sinne asti jos odottaa perunakilojen syömistä, niin ei varmaan tarvitse enää huolehtia mistään.

Miksi se köyhä havahtuu ruuattomuuteensa vasta siinä vaiheessa kun hänellä ei ole enää senttiäkään rahaa eikä mitään jääkaapissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin Vintedistä piruuttani. Ekat haulla tulleet sukat olivat miesten kirjoneulesukat, uudet, 6 euroa. 

 

Ei paljon kannata myydä. 

No jos et halua edes sitä kuutta euroa niin heitä roskiin sitten. Oikeasti köyhälle senkin rahan luulisi olevan tarpeen. 

Miesten sukissa kuusi euroa riittää lankoihin, nippa nappa, jos käyttää hyvälaatuista lankaa. Eli ei todellakaan kannata myydä. Aikaa menee parikymmentä tuntia. En todellakaan myy kuudella eurolla, eli ei kelpaa, pska diili. Plus vaivannäkö mahdollisine postituksineen, paketointitarvikkeet tai kuskailu myyntipaikkaan.

Myy sinä parillakympillä, jos teet sukkia. Jos ei osteta, anna lahjaksi tai pidä itse. 

Se, joka sai käsinkudotut villasukat apupaketissa ja loukkaantui siitä, myyköön ne vaikka kolmella eurolla, rahaahan sekin on. 

Itse kuulun niihin, jotka maksavat sen 20-30€ tekijälle, sukkien mallista ja kuviosta riippuen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.

Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?

Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.

No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa. 

Niin, tämä on hyvin yleinen ajatus mikä ihmisillä tulee, että ensinnäkin pitää olla ansaitseva köyhä, eikä esimerkiksi juoppo, mutta myös sillä tavalla oikeanlainen köyhä, että on riittävän epätoivoinen ja sitä kautta nöyrä, niin että kaikki kelpaa ja otetaan kumarrellen vastaan. 

En tiedä miksi monella on tällaiset odotukset, mutta ehkä tällaisille ihmisille joku muu harrastus olisi parempi kuin tämä "hyväntekeväisyys" joka sitten kuitenkin pahoittaa heidän oman mielensä, eikä myöskään auta sitä apua tarvitsevaa.

Onko tosissaan ihan liikaa odotettu jos kuvittelee että ihmisillä olisi peruskäytöstavat kunnossa ja sanottaisiin lahjasta ”kiitos” eikä ”haluaisin ennemmin jotain muuta”?

Mä olen sanonut ruokakassista kiitos. Samoin villasukista. Ruokakassin tuotteista käyttöön meni kaksi, kaikki muu naapureille tai roskiin kun en itse niitä voinut käyttää. Villasukat neljä numeroa liian isot ja mulla on entuudestaan noin viidet sopivat. Ketä tällainen hyödyttää? Henkilökohtaisesti ostaisin tarvitsevalle sen lahjakortin saa mitä haluaa ja tarvitsee eikä mitään mene hukkaan. Ihme olettamus, että kaikki köyhät vaan myyvät sen lahjakortin ym. shaissea. En kaipaa kiitosta vaan haluan oikeasti auttaa nyt kun itse voin.

Mutta kuka sen lahjakortin ostaa? Jos joku tekee villasukkia, mikä oletus, että hänellä on rahaa antaa lahjakortteja. Toki on kurjaa, että joku on lahjoittanut ja lahjoitus on ollut turha. Mutta mitä ihmiset odottavat näiltä lahjoituksilta? Suomessa on sosiaaliturva, ainakin nimellinen. Kaikki nämä lahjoitukset ovat siihen päälle. Ehkä ei kannata enää järjestää lahjoituksia, kun menevät näköjään vihkoon. Mutta vaatimus lahjakorteista yksityisiltä toimijoilta on mielestäni härskiä. Ihmiset antavat siitä mistä pystyvät. Kaikki eivät pysty pistämään kymppejä lahjakortteihin.

Olen eri, mutta voit esimerkiksi laittaa ne villasukkien lankarahat johonkin keräykseen  ja ko järjestö hoitaa loput. Ei tarvitse itse ostaa kallista lahjakorttia, vaan laittaa sen verran kuin on varaa. Pari tyyppiä kun laittaa parit villasukat tekemättä ja lahjoittaa ne rahat, niin sillä saa jo ainakin 20e lahjakortin.

Kaikki eivät ajattele näin tuloskeskeisesti. Jos sillä villasukkien kutojalla on useampi pari ylimääräistä, kun kuitenkin kutoo kokoajan, niin hän lahjoittaa niitä sukkia. Ei ole kenenkään velvollisuus ruveta rahastoimaan rahojaan, jotta saadaan annettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyydestä on kaikki oikeudet myös kieltäytyä vastaanottajan toimesta. Kaikki vaatimukset lahjakorteista ovat härskejä minun mielestäni. On sitten erikseen sosiaalitoimi, jolta täytyy pyytää apua. 

No niin, arvasinkin että nämä kutojat on näitä joiden hyväntekeväisyys on oikeasti oman harrastuksen lopputuotteiden tunkemista eteenpäin, eikä mitään aitoa auttamisen halua. Parempihan se on jos ne sukat menee jollekin, kuin että roskiin tai jää johonkin kaapin perälle hapettumaan, mutta tosiaan, jos aidosti olisi auttaminen mielessä niin silloin ne lankarahat olisi sille köyhälle isompi apu kuin ne sukat. 

Just joo. Kaikki voivat luopua harrastuksistaan ja laittaa rahat köyhäinapuun. Kerro se jollekin mummolle, joka kutoo ja varmaan saanut langatkin jostain lahjoituksena. Nämä vaatimukset lahjoittajille on jotain niin absurdia. Niitä lahjakortteja ja selvää rahaa voi saada jostain, jolla on sitä antaa. On ihan ymmärrettävää, että ihmiset haluavat antaa siitä, mistä pysyvät. Jos köyhyys on ongelma, siihen täytyy löytää kyllä joku ratkaisu. Mutta jos pahoittaa mielensä, että saa lahjoituksena jotain muuta kuin rahaa, on aika karua. Tai sitten odotukset lahjoitusten suhteen ovat liian korkealla. Nämä valitukset pitäisi osoittaa hallitukselle eikä yksittäisille toimijoille, jotka kuitenkin antavat vapaaehtoisesti. Ja näitä vapaarhtoisia lahjoituksia kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan, jos odotuksena on että tulee rahaa tai lahjakortti.

Edelleenkään kukaan ei ole vaatinut mitään. En itse edes ole köyhä. Minua risoo vain ihmiset jotka pitävät itseään jonain äiti teresana tunkiessaan itselleen tarpeetonta ylijäämätavaraa muille, ja loukkaantuvat jos tämä saaja ei ole kiittämässä ja kumartamassa, koska olisi tarvinnut enemmän vaikka rahaa jolla ostaa ruokaa. 

Pitääkö silloin itseään äiti Teresana jos olettaa että ihminen sanoo kiitos kun saa lahjan? 

Jos se lahja on sellainen mitä se saaja ei ole pyytänyt tai tarvitse, ja jos sillä lahjan saajalla on tarve enemmänkin ruoalle ja sinä annat villasukat tietäen että mielummin hän haluaisi syödä nälkäänsä, niin silloin kiitoksen odottaminen on jokseenkin sadistista.

Ruuasta pulaa, mutta vaatteille ei tarvetta ollenkaan. Aikamoista. Onko ruoka rahat siis tuhlattu kaupassa niihin vaatteisiin vai mistä tässä on kyse 

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömyys on maailman palkka. Jos ei lahjoitetut tavarat kiinnosta, niin pärjätköön ilman.

Eli jos köyhällä lapsella ei ole ainoitakaan ehjiä sukkia niin sinä tarjoat "hyvänä ihmisenä" kalsareita ja haukut kiittämättömäksi? Se, ettei ole varaa vaikka ruokaan ei muutu paremmaksi hammastahnalla. MIKSI on pakko tuputtaa sellaista mille ei ole juuri sillä hetkellä tarvetta sen sijaan että antaisi sen lahjakortin jolla voisi ostaa vaikka sitä ruokaa ja sukkia?

Et ole kuullut empatiasta? Ei tarvitse olla itse köyhä voidakseen tarkastella asioita heidän näkökulmastaan. Jos yhtään yrittää, niin tajuaa kyllä mitä itse toivoisi jos olisi samassa tilanteessa. Ei yhtään rahaa, nälkä, laskut myöhässä, nielee ylpeytensä ja menee pyytämään apua, saa väärää kokoa olevat villasukat jotka vastaanottaessaan pitää niiata ja kiittää. Tykkäisit itse tällaisesta menosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne hammastahnanäytteet ei ole tarkoitettu "tarvitseville" sen enempää kuin Prismassa jaetut makkaramaistiaisetkaan.

Itse asiassa kohderyhmä molemmille on ne, joilla on varaa ostaa vähän parempaa hammastahnaa ja uutuusmakkaraa leivän päälle.

Joo o, mutta järjenkäyttö on sallittua. Parempi ne on sen käyttää, joka niitä tarvitsee eikä voi itse ostaa. 

Ne on tarkoitettu nimenomaan ihmisille, jotka niitä voivat jatkossa ostaa. 

Eikö se ole ihan kiva saada vähän laadukkaampaa tahnaa ja ihan ilmaiseksi? Ottaisin heti kymmenen putkiloa. Varsinkin, jos se on ns. parempaa merkkiä. Kelpaa kyllä! 

Se on eri ottaa hammastahnaa vaikka kymmenen tuubia kun on paikat täynnä ruokaa. Ruoka tms ei ole polttavin tarve.  Mutta jos on todella polttava tarve ruokaan ja joulukin tulossa ja menee toiveikkaana noutamaan jouluavustuspaketin niin aika irvokasta olisi saada ne 10 tuubia hammastahnaa.  Koska edelleen olisi se sama tilanne mikä ennenkin paketin saamista, aika toivottomalta tuntuisi.  Voisi tietysti yrittää myydä niitä hammastahnoja, muttei sekään kovin kannattava bisnes ole. Ei sekään paljon lohduta, että hei, nythän sulla on hyvää hammastahnaa pitkäksi aikaa. Näiden närkästyjien pitäisi ymmärtää suhteuttaa ajatusmaailma saajan tilanteen mukaan eikä lahjoittajan tilanteeseen peilaten. Koska se ei toimi niin.  

Jos se kerran ei toimi niin sitten pitää lopettaa koko lahjoitukset. Kun ei sekään toimi että huolitaan vain sellaisia lahjoituksia joita ne lahjoittajat ei pysty tai halua antaa. 

Tuuli vain humisee korvista läpi. Et siis edes lukenut kunnolla tai miettinyt mitä kommentoin. Tämä on niin tuttua, poteroidutaan siihen omaan ärsytykseen ja vaikka asiaa kuinka vääntäisi rautalangasta niin ei kun ei. Yritin vain hiukan valottaa köyhän näkökulmaa tässä keskustelussa. 

Jos ihmisellä, kenellä tahansa, on välttämätön tarve asialle A niin on ihan ymmärrettävää, kenelle tahansa, että hän toivoo saavansa ja häntä auttaisi se, että saa asian A eikä asiaa B. Jos B ei olisi sillä hetkellä mitenkään, läheskään tai lainkaan tarpeellinen kuin olisi ollut asia A. Jos vielä asian B pitaisi muiden mielestä jotenkin ihmeellisellä tavalla korvata tarve A, vaikka se ei tarvetta tietenkään korvaa ja sama tarve A on edelleen voimassa. Mutta pitäisi vain olla kiitollinen kun saithan kuitenkin jotain. Tai sitten olet ilman mitään. 

Kuka oikeasti sanoo, että tämä systeemi olisi toimiva. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjakortteja perustellaan sillä, ettei niillä voi ostaa alkoholia, tupakkaa yms. Niillä saa kuitenkin vaikka yh-äiti ostettua itselleen meikkejä ja jätettyä lapset ilman joululahjoja.

Toisekseen: osa kauppaa noita lahjakortteja. Myyvät esim. 50 euron lahjakortin 40 euron käteistä vastaan ja ostavat sillä käteisellä viinaa tai aineita. 

Tämän vuoksi en itse anna yhtään ainutta lahjakorttia keräyksiin.

Tämä. 

Mulle yksi työntekijä perusteli sitä sillä, että tekee hyvää asiakkaille, kun saavat itse opetella rahan käyttöä lahjakorttia käyttämällä. Oma kokemus on ollut, että monilla taloudelliset ongelmat johtuvat juuri siitä, ettei rahaa osata käyttää. Jos vaikka saavat 50 e, niin ostavat sillä marketista kaikkea "turhaa" ja kallista, vaikka tuo summa kannattaisi käyttää ruokakaapin järkevään täydentämiseen, ostaa ne shampoot, pyykinpesuaineet, vessapaperit jne.

Jos joku ostaa lahjakortilla esim. edullisen ripsarin tai huulipunan esim. Tokmannilta, niin tuskin mistään suuresta tuhlaavaisuudesta on kysymys! Se ripsari tai huulipuna voi kohottaa itsetuntoa ja piristää mieltä. Pitääkö köyhän elämä olla aina mahdollisimman kurjaa ja ankeaa? 

Jos se köyhä siinä kohtaa valittaa että ei ole rahaa ruokaan, niin hän saa sitten tyytyä nakertamaan sitä huulipunaa. Jotenkin itse pitäisin sitä vaihtoehtoa kurjana ja ankeana. 

Muutaman euron huulipuna kestää monta kuukautta! 

Mulla on kestää vuosia. Eikä mene miksikään.

Anteeksi ohis.

Oikeasti huulipunan säilyvyys on 12 - 24 kk. Monta vuotta vanhaa ei suositella käytettäväksi enää.

Joojoo ja leivänpaahdin pitää vaihtaa kahden vuoden välein tai se voi räjähtää, yli 2kk vanha ripsiväri aiheuttaa vähintään silmätulehduksen, makaronipussin päiväys jos menee umpeen ne muuttuu kiviksi, eikä tiskiharjakaan enää toimi jos on yli viisi viikkoa vanha. Näin saadaan näppärästi myytyä lisää tavaraa.

Suositukset veetuun, omat silmät ja nenä auttaa, samoin kuin elintarvikkeissa. Maito on huonoa siinä vaiheessa kun menee kokkareiseksi kahvin joukossa, parasta ennen-päiväystä ei tarvitse edes katsoa.

Kummasti se taitaa olla taas ne köyhät, jotka ei voi käyttää vuoden vanhaa huulipunaa tai syödä kaksi kuukautta vanhoja konvehteja. Omilla rahoillaan elävälle ne kelpaa vielä ihan mainiosti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.

Mutta jos hän saa hammashoitotuotteet ja viikon sapuskat ruoka-avun kassissa, niin kyllä se on iso apu ja säästö. 

Jos minä normaalituloisena saan 50 sentin hammasharjan ja  euron hammastahnan, minulle jää puolitoista euroa muuhun käyttöön. Miksi köyhälle ei käy samoin? 1,50 € riittää lähikaupassani kahteen jäähdytettyyn grillikanankoipeen tai kolmeen kiloon perunoita, tai moneen muuhun asiaan, mikä vain miellyttää. Miksei kelpaa?

Miten tämä köyhä muuttaa sen hammastahnan siinä hetkessä euroksi ja 50 sentiksi ja ostaa sillä ruokaa? Se säästö tapahtuu vasta siinä vaiheessa kun edellinen hammastahna loppuu eikä tarvitse ostaa uutta. Sinne asti jos odottaa perunakilojen syömistä, niin ei varmaan tarvitse enää huolehtia mistään.

Mistäpä tälle köyhälle saisi sen ylimääräisen aivosolun, jotta hän ymmärtäisi lähteä ruokajonoon hieman ennen kuin kaapit tyhjenevät? Ja kuka kertoisi selkokielellä, että säästö on säästö myös parin kuukauden päästä, kun tahna loppuu ja hammasharja täytyy vaihtaa, ja tämän voi tehdä kuluttamatta senttiäkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.

Jos on oikeasti pulaa vähän kaikesta niin luulisi että kaikki apu oikeasti olisi tarpeen, vaikka se yksi yksittäinen saatu asia olisi pienikin. 

Eihän sen lahjoituksen suuruudella olekaan merkitystä, vaan sillä, että onko sille tarvetta. Jos on nälkä niin hammastahna ei sitä pois vie. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömyys on maailman palkka. Jos ei lahjoitetut tavarat kiinnosta, niin pärjätköön ilman.

Eli jos köyhällä lapsella ei ole ainoitakaan ehjiä sukkia niin sinä tarjoat "hyvänä ihmisenä" kalsareita ja haukut kiittämättömäksi? Se, ettei ole varaa vaikka ruokaan ei muutu paremmaksi hammastahnalla. MIKSI on pakko tuputtaa sellaista mille ei ole juuri sillä hetkellä tarvetta sen sijaan että antaisi sen lahjakortin jolla voisi ostaa vaikka sitä ruokaa ja sukkia?

Sinulle on tässä nyt lähes tuhannen viestin verran yritetty selittää että miksi. Kun sillä lahjoittajalla ei ole välttämättä mahdollisuutta antaa sinulle sitä lahjakorttia joka ehkä auttaisi sinua juuri nyt, mutta sen sijaan hänellä olisi mahdollisuus antaa sinulle tavaraa joka auttaisi sinua ensi kuussa. Hän hölmönä kuvittelee että sekin apu olisi tyhjää parempi, mutta ilmeisesti hän on kovin väärässä ja tietää jatkossa olla antamatta yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuollaiset hygieniatuotteet varmasti kelpaavat. Ongelma on ruokajakeluissa. Niistä olen itse saanut pilaantunutta ruokaa, esimerkiksi pilaantunutta kinkkua. Noita jakeluita pitäisi valvoa, ettei jaeta ihmisille terveydelle vaarallisia tuotteita. Siksi itse mieluummin ottaisin lahjakortin kauppaan kuin ruokakassin, jonka sisältöä ei voi valita ja johon on kerätty monissa käsissä möyhittyjä huonokuntoisia tuotteita, joista pitää olla kiitollinen, kun ilmaiseksi saa. Ei se ole ihmisarvoista, että annetaan jätteitä syötäväksi. Kyllä köyhä osaa olla nälässäkin.

En sano että kaikki avustaminen on huonoa, mutta nuo pilaantuneen ruuan jakelut on suurta teatteria. Osassa joutuu jonkun kolikon yllätyskassista jopa maksamaan, joten järjestöt tekevät rahaa jakamalla ilmaiseksi saamiaam pilaantuneita tuotteita. Toki joukossa on aina jotain säilyvääkin kuten omena tai sipuli, mutta nuo päiväysvanhat lihat ja einekset ei kuulu jakoon.

Pilaantuneista pitää totta kai valittaa. Ei mitään vanhaa ja huonoa saa jakaa eteenpäin.

Valitettavasti uutenakin myytävä voi olla pilaantunutta, eli ei tuossa välttämättä ole tahallaan huonoja tuotteita laitettu jakoon. Etenkin lihan kohdalla olen monta kertaa ostanut sellaista, jossa on päiväystä runsaasti jäljellä, mutta kun olen pakkauksen avannut, se onkin ollut selkeästi pilaantuneen hajuista ja näköistä.

Oikein monta kertaa? Vau. Eipä ole itselleni osunut kohdalle koskaan, ei kotona eikä töissä (olen yhdeltä ammatiltani kokki). Ihan en usko tarinaasi.

No ole sitten uskomatta, mitäpä se minua liikuttaa. Olen useamman kerran nähnyt jopa hyllyssä meetvurstipaketteja, joissa meetvursti on muuttunut ihan harmaaksi. En tietenkään ole niitä ostanut, vaan näyttänyt myyjälle, joka on ottanut ne pois myynnistä.

Olen oppinut ainakin sen, että jos tyhjiöpakkaus vaikuttaaa jotenkin löysemmältä kuin yleensä, tai jos tavallinen lihapaketti on omituisen turvonnut, se on yleensä merkki siitä, että jotain on vialla. Ja kala ja jauhelihat taitavat pilaantua herkemmin kuin muut tuotteet.

Viimeksi oli paprikapussissa homeisia paprikoita. Pussi oli kuviollinen, niin en nähnyt ostaessa läpi.

Ehkä olen sitten nelikymppisenä vain elänyt kauemmin kuin sinä, en minä tiedä. Ei nämä tapaukset ole minusta tuntuneet mitenkään oudoilta tai pöyristyttäviltä, sellaista sattuu.

Olen 46-vuotias joten tuskinpa on kyse elämäsi pituudesta vaan ihan kakan jauhamisesta.

Mitä hittoa? Ihan noin vuoden sisään mulle on tullut vastaan ainakin nämä:

 

- Kilon mandariinipussi (sellainen verkkopussi), jossa seuraavana päivänä pari pilaantunutta mandariinia

- Kaksi 1 kg:n perunapussia, joissa molemmissa muutaman päivän päästä pilaantuneita perunoita (Ostan nykyisin vain ja ainoastaan irtoperunoita)

- Oivariini-rasia, joka tarjouksessa ja jossa päiväystä runsas viikko: pinnalla lillui vettä

- Kanan jauheliha, joka tarjouksessa, viimeinen käyttöpäivä seuraavana päivänä: aivan harmaa ja pahanhajuinen sisältä, ei päältä, joten kaupassa ei voinut nähdä

 

-eri

Miksi ihmiset alapeukuttavat tätäkin? Voi olla, että minulla on käynyt poikkeuksellisen huono tuuri, mutta ihan tosia ovat nuo kaikki. Viime keväästä tähän päivään sattuneet.

Miksi joku haluaisi valehdella jotain tällaista???

Uskon sinua täysin, koska oma, jo 55 vuoden pituinen, elämäni on osoittanut, että köyhyys ja huono onni kulkevat käsi kädessä. Vastoinkäymisistä kun on kyse, mikään ei ole mahdotonta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömyys on maailman palkka. Jos ei lahjoitetut tavarat kiinnosta, niin pärjätköön ilman.

Jos on vaikka saippua ja leipä loppu, niin jos joku tulee ja lahjoittaa sen leivän ja saippuan, niin miksei se pulassa olevalle kelpaa, vaan pitäisi rahaa antaa, jolla käy sitten ostamassa saippuaa ja leipää? No, siinä on nyt se leipä ja saippua, josta hätä oli, ei niitä nyt voi tuosta noin vaan rahaksi muuttaa, kun ei se lahjoittaja mikään Jeesus ole, joka muuttelee milloin mitäkin. Mutta kun se raha menisi johonkin muuhun kuin leipään ja saippuaan. Siksi se on ongelma, kun on loppu leipä ja saippua ja sitten joku tuo rahan sijaan sen leivän ja saippuan. 

Vertauksesi toimisi jos tosiaan se köyhä saisi sitä mitä tarvitsee ja mikä on loppu. Eli rahaa tai ruokaa. Ei villasukkia ja hammastahnoja. Harvemmin kenelläkään on hätätilannetta jossa juuri villasukat ja/tai hammastahna toisivat ratkaisevan avun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.

Mutta jos hän saa hammashoitotuotteet ja viikon sapuskat ruoka-avun kassissa, niin kyllä se on iso apu ja säästö. 

Jos minä normaalituloisena saan 50 sentin hammasharjan ja  euron hammastahnan, minulle jää puolitoista euroa muuhun käyttöön. Miksi köyhälle ei käy samoin? 1,50 € riittää lähikaupassani kahteen jäähdytettyyn grillikanankoipeen tai kolmeen kiloon perunoita, tai moneen muuhun asiaan, mikä vain miellyttää. Miksei kelpaa?

Miten tämä köyhä muuttaa sen hammastahnan siinä hetkessä euroksi ja 50 sentiksi ja ostaa sillä ruokaa? Se säästö tapahtuu vasta siinä vaiheessa kun edellinen hammastahna loppuu eikä tarvitse ostaa uutta. Sinne asti jos odottaa perunakilojen syömistä, niin ei varmaan tarvitse enää huolehtia mistään.

Mistäpä tälle köyhälle saisi sen ylimääräisen aivosolun, jotta hän ymmärtäisi lähteä ruokajonoon hieman ennen kuin kaapit tyhjenevät? Ja kuka kertoisi selkokielellä, että säästö on säästö myös parin kuukauden päästä, kun tahna loppuu ja hammasharja täytyy vaihtaa, ja tämän voi tehdä kuluttamatta senttiäkään?

Sulle, jolla on asiat hyvin, onkin varmaan pirun vaikeaa ymmärtää ja asettautua apua tarvitsevan asemaan. Onko pakko tuputtaa jotain tavaraa mitä tarvitsee kuukausien päästä kun juuri nyt on akuutti tarve jollekin muulle asialle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun halvin hammasharja maksaa 0,50 eur ja iso hammastahna euron. Silloin kun ihmisellä on oikeasti pulaa vähän kaikesta, ei häntä oikeasti auta yhtään, jos hän saa ilmaiseksi vähän kalliimman hammasharjan ja jonkun erikoishammastahnan, mutta joutuu silti miettimään, miten raha riittää ruokaan.

Mutta jos hän saa hammashoitotuotteet ja viikon sapuskat ruoka-avun kassissa, niin kyllä se on iso apu ja säästö. 

Jos minä normaalituloisena saan 50 sentin hammasharjan ja  euron hammastahnan, minulle jää puolitoista euroa muuhun käyttöön. Miksi köyhälle ei käy samoin? 1,50 € riittää lähikaupassani kahteen jäähdytettyyn grillikanankoipeen tai kolmeen kiloon perunoita, tai moneen muuhun asiaan, mikä vain miellyttää. Miksei kelpaa?

Miten tämä köyhä muuttaa sen hammastahnan siinä hetkessä euroksi ja 50 sentiksi ja ostaa sillä ruokaa? Se säästö tapahtuu vasta siinä vaiheessa kun edellinen hammastahna loppuu eikä tarvitse ostaa uutta. Sinne asti jos odottaa perunakilojen syömistä, niin ei varmaan tarvitse enää huolehtia mistään.

Taidat olla hiukan tyhmä