Lue keskustelun säännöt.
Onko laiminlyöntiä, jos ei lapsen läksyistä olla kiinnostuneita ja lueta yhdessä kokeisiin ym.?
29.10.2026 |
Siis omassa lapsuudenperheessäni ei koskaan kukaan kysynyt läksyistä mitään, ei onko niitä tehty tai mitä on tullut läksyksi. Ei tehty läksyjä yhdessä eikö kukaan kotona niitä tarkastanut. Lukuläksyjä ei kukaan kuunnellut eikä kokeisiin lukemisessa autettu, en muista edes, että olisivat tienneet, koska minulla on joku koe tulossa, vaan hoidin kaiken itse. Kielten kappaleet ja sanat opiskelin itse yksin huoneessani, kukaan ei niitä tentannut. Noh, saatte kuvan, mitä tarkotan. Onko tällainen toimintatapa ollut poikkeuksellista? Voiko katsoa lieväksi laiminlyönniksi?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta siitä on enemmänkin haittaa oman ajattelun, oma-aloitteisuuden ja itseohjautuvuuden kannalta.
Ei se äiti tai isi ole työelämässäkään tai ylioppilaskirjoituksissa auttamassa."
Ovatko mielestäsi siis 9-vuotiaat lapset samalla tasolla, kuin työelämässä olevat aikuiset ihmiset?
Ovatko lapsesi jääneet samalle tasolle ollessaan 9-vuotiaita?Taidamme puhua vähän eri asioista, minusta kyse on nimenomaan noiden mainitsemieni ominaisuuksien kehittämisestä.
Lapsillani on onneksi ollut aika hyvä kyky ajatella, ja ovat olleet oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. Olen myös pyrkinyt kehittämään heissä näitä ominaisuuksia sen sijaan, että tekisin läksyt tai kotitehtävät heidän puolestaan.
Tiedätkö, että yleisesti valmentaminen tarkoittaa sitä, että kehitetään sitä toisen osaamista. Johtajuudessa ja työelämässäkin puhutaan työntekijöiden valmentamisesta.
Et vain ymmärrä mitä valmentaminen tarkoittaa. Ja tuossa se sun ongelma siis onkin. Kukaan ei täällä puhunut siitä, että tehdään asioita toisen puolesta, mutta päätit itse lähteä tappelemaan ja argumentoimaan sitä vastaan. Eli riitelit täällä vaan itsesi kanssa.
Valmentaminen? Mielestäni vanhemman ei kuulu valmentaa lasta kouluun, koska on lapsen tehtävä tehdä ne läksyt, lukea kokeisiin ja oppia virheistään. Vanhempi ei voi oppia lapsen puolesta. Tietysti näkökulmani voi olla vääristynyt, koska tämä on toiminut niin hyvin itselleni ja lapsilleni. Curling-vanhemmuus kääntyy väistämättä itseään vastaan. Hieman sivuun aiheesta, mutta meillä ei kyllä myöskään ikinä puhuta työntekijöiden valmentamisesta töissä.
Ei varmaan puhuta, koska et ole kouluttautunut tarpeeksi korkealle tai ole esihenkilön asemassa.
Olen filosofian maisteri ja tiiminvetäjä. Entä sinä?
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/valmentava-johtaminen-iakkaiden-palv…
Tarvitset siis vähän lisäkouluttautumista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapselle tekee hyvää oppia itse kantamaan vastuuta kouluasioista. Ei joka asiassa tarvitse vanhempien helikopteroida, jos lapsi on pienestä pitäen kasvanut ottamaan vastuuta asioista omalta osaltaan.
Opettajana kyllä toivon, että helikopteroisitte kellon, kuukaudet, kertotaulut ja muutaman muun jutun, joihin ei vaan voi koulussa käyttää niin paljon aikaa, että kaikki oppisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan tule ymmärtämään vanhempia, jotka eivät tee kaikkeensa edistääkseen ja mahdollistaakseen lapselleen hyvän tulevaisuuden.
20-vuoden päästä tuo työmaailma tulee olemaan niin haastava ja kilpailunhaluinen, että pitäisi jo nyt yrittää saada lapsi menestymään mitä parhaimmin koulussa, että pääsee myös jatko-opiskelemaan ja sitä kautta töihin, ettei joudu pitkäaikaiseen köyhyyteen.
Kuulostaa kauhealta, kuin olisi joku oman lapsen valmentaja. Kyllä riittää että lapsella on rajat ja rakkautta ja perusasiat huolehditaan, ongelmiin puututaan. Aina saa tulla kotiin takaisinkin jos tarvitsee, perheestä huolehditaan.
Luuletko, että he, jotka ovat menestyneet maailmalla ovat kasvaneet perheessä, jossa on vaan rakkautta eikä vanhemmat ole kiinnostuneita siitä, menestyykö lapsi koulussa?
Kyllä sitä lapsen valmennusta tarvitsee jo heti alussa, jos tahtoo, että omasta lapsesta tulee jotain muutakin, kuin kaupan kassan myyjä tai laitoshuoltaja.
Luulisi sitä haluavan jokainen vanhempi omalleen lapselleen, kaikista parhaimman mahdollisen tulevaisuuden.
Meillä on lapset hoitaneet itsenäisesti koulunsa. Kolme akateemista hyväpalkkaista. Jokainen joku esimies.
joku esimies :DDDDDD
Sanopa sinä lastesi ja omasi ja asemasi siinä. Pysytään nyt jossain yksityisyydessä. Yhden nimitys oli just lehdissä.
Kirjoitettiinko ihan siellä lehdessäkin, että ESIMIES. Naurattaa ihan. VArmasti on sulla lapsia esimiehinä!!
No nyt. No nyt on fiksua. Mikäs se sinun tittelisi olikaan?
En juorua täällä lasteni asioista muuten kuin siten ettei se koulumenestys tai työpaikan saanti edellytä että vanhemmat kätvät rinnalla koulut uudestaan.
( mode ei laskenut lävitse kun kerroin oikeilla titteleillä pomouden ja oppiarvon. Hyvä niin, suojelee yksityisyyttä.)
Esimies on ollut varmaan yli 6-vuotta vanha titteli, jota ei edes käytetä. Siksi sulle nauretaan asiasta.
Ja miksi edes olet täällä puhumassa aikuisista lapsistasi, kun puhutaan nykyajasta? Sun lapsien menestyminen on ollut paljon helpompaa, kuin nykyajan lasten menestys.
Miten niin helpompaa? Kun sanotaan että nyt peruskoulukin on helpompi kuin nelikymppisillä ollut?
Toki saa nauraa kun modekin estää kirjoittamisen nykyajan titteleillä.
Töitä on ollut enemmän, kuin työntekijöitä ja hinnat ovat olleet puolet siitä, mitä ne ovat nykyaikana.
Se maailma missä te olette eläneet on ihan eri, kuin nykylapsilla.
Ohis: tuo voi pitää paikkansa, mutta kouluun se ei suoranaisesti liity, ja koulun vaatimukset oppilaille ovat kyllä laskeneet. Nykyajan kymppi on entinen kahdeksikko.
Olin vähän järkyttynyt, miten yksinkertaistavaaa tekstiä historian oppiaineessa oli, ihan kuin oppilaiden ei odotettaisi kykenevän ymmärtää monimutkaisempaa tekstiä.
Ennen pääsi töihin ilman sitä koulutusta. Nykyään pitää olla pitkälle kouluttautunut, että saa parhaimmillaan sen ensimmäisen työpaikan.
Tottakai se koulutukseen ja elämässä menestymiseen liittyy.
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä jotkut mummot, joiden lapset on jo aikuisia puhuvat lasten kasvatuksesta nykypäivänä? Teillä oli paljon helpompi kouluttautua ja menestyä, kun mitä lapset kykenevät nykypäivänä.
Jos mummot puhuu lapsistaan eivät he puhu itsestään.
Mikä on muuttunut helpommaksi, matematiikka, kielet, fysiikka kuin vaikka v. 1997?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä jotkut mummot, joiden lapset on jo aikuisia puhuvat lasten kasvatuksesta nykypäivänä? Teillä oli paljon helpompi kouluttautua ja menestyä, kun mitä lapset kykenevät nykypäivänä.
Jos mummot puhuu lapsistaan eivät he puhu itsestään.
Mikä on muuttunut helpommaksi, matematiikka, kielet, fysiikka kuin vaikka v. 1997?
Siis vaikeammaksi. Ennen pärjäsi koulussa oppimiskykyiset, niin nytkin. Lapsenlapsi 7 ällän ylioppilas, todistuksella suoraan lääkikseen. Viime syksynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä jotkut mummot, joiden lapset on jo aikuisia puhuvat lasten kasvatuksesta nykypäivänä? Teillä oli paljon helpompi kouluttautua ja menestyä, kun mitä lapset kykenevät nykypäivänä.
Jos mummot puhuu lapsistaan eivät he puhu itsestään.
Mikä on muuttunut helpommaksi, matematiikka, kielet, fysiikka kuin vaikka v. 1997?
Töitä on voinut saada ilman koulutusta. Nykyään niitä töitä ei saa ilman koulutusta ja hyvä, jos koulutuksen kanssa.
Tottakai se liittyy. Koska huonosti ja kouluja käymätön lapsi on voinut yhä saada työpaikan ja omaisuutta, kun nykyään tuollainen lapsi päätyy ihan varmasti työttömäksi köyhäksi loppuelämäkseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta siitä on enemmänkin haittaa oman ajattelun, oma-aloitteisuuden ja itseohjautuvuuden kannalta.
Ei se äiti tai isi ole työelämässäkään tai ylioppilaskirjoituksissa auttamassa."
Ovatko mielestäsi siis 9-vuotiaat lapset samalla tasolla, kuin työelämässä olevat aikuiset ihmiset?
Ovatko lapsesi jääneet samalle tasolle ollessaan 9-vuotiaita?Taidamme puhua vähän eri asioista, minusta kyse on nimenomaan noiden mainitsemieni ominaisuuksien kehittämisestä.
Lapsillani on onneksi ollut aika hyvä kyky ajatella, ja ovat olleet oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. Olen myös pyrkinyt kehittämään heissä näitä ominaisuuksia sen sijaan, että tekisin läksyt tai kotitehtävät heidän puolestaan.
Tiedätkö, että yleisesti valmentaminen tarkoittaa sitä, että kehitetään sitä toisen osaamista. Johtajuudessa ja työelämässäkin puhutaan työntekijöiden valmentamisesta.
Et vain ymmärrä mitä valmentaminen tarkoittaa. Ja tuossa se sun ongelma siis onkin. Kukaan ei täällä puhunut siitä, että tehdään asioita toisen puolesta, mutta päätit itse lähteä tappelemaan ja argumentoimaan sitä vastaan. Eli riitelit täällä vaan itsesi kanssa.
Valmentaminen? Mielestäni vanhemman ei kuulu valmentaa lasta kouluun, koska on lapsen tehtävä tehdä ne läksyt, lukea kokeisiin ja oppia virheistään. Vanhempi ei voi oppia lapsen puolesta. Tietysti näkökulmani voi olla vääristynyt, koska tämä on toiminut niin hyvin itselleni ja lapsilleni. Curling-vanhemmuus kääntyy väistämättä itseään vastaan. Hieman sivuun aiheesta, mutta meillä ei kyllä myöskään ikinä puhuta työntekijöiden valmentamisesta töissä.
Ei varmaan puhuta, koska et ole kouluttautunut tarpeeksi korkealle tai ole esihenkilön asemassa.
Olen filosofian maisteri ja tiiminvetäjä. Entä sinä?
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/valmentava-johtaminen-iakkaiden-palv…
Tarvitset siis vähän lisäkouluttautumista :)
Vai niin. Et muuten vastannut kysymykseeni. :)
Mikä on oma koulutuksesi ja asemasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en auta läksyissä koska lapsi ei vaikuta apua tarvitsevan.
Kokeisiin kyselen aina. Vaikeat ison koealueen kokeet niin kuin joku historia ja kemia kyselen 2 iltaa, muihin riittää ilta. Lapsen keskiarvo on 9,7, on nyt kasilla. Matematiikassa olen koko ajan laittanut lapsen laskemaan paljon enemmän tehtäviä kuin koulussa on vaadittu. Se koulun määrä ei riitä mihinkään, ja koska lapsi on hyvä matikassa, niin saa vaaditut tehtävät valmiiksi aina jo tunnilla, eli muuten ei tulisi matikassa ikinä läksyjä eikä joutuisi yhtään ponnistelemaan.
Jos numerot alkaisivat tippumaan, niin sitten varmaan valvoisin läksyjen tekekemistäkin enemmän.
Tärkein apu mielestäni on kuitenkin se, että olen kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä ja puhun aina positiivisesti ja kannustavasti opiskelusta. Kyselen, että mitä aiheita on ollut milläkin tunnilla reaaliaineissa ja sitten voidaan jutella niistä. Jos sanomalehdessä tulee vastaan hyvä kirjoitus, työnnän sen lapsen eteen aamupalapöydässä ja kyllä se yleensä sen lukee. Käydään yhdessä kirjakaupassa ja lapsi saa valita sieltä mieleisiään kirjoja jne.
Just näin meilläkin.
Kyselen aina kokeisiin, isänsä kanssa laskee matikkaa monena iltana ennen kokeita ja ihan siis tykkää siitä, kivaa yhteistä ongelmien ratkomista. Poika on nyt ysillä, keskiarvo on 8.7 eli ei mikään huippu, mutta sellainen, että varmaan pääsee haluamiinsa jatko-opintoihin. Ja mikä tärkeintä, poika lukee myös vapaa-ajallaan ja suhtautuu kouluun ja opiskeluun tosi myönteisesti, opeilta tulee positiivisia wilma-merkintöjä ja on saanut "reilun kaverin palkinnon" ynnä muuta. Puhun aina koulusta myönteisesti ja kyselen, mitä ovat tunneilla tehneet ja mitä aihetta vaikka historiassa käsittelevät tai mitä kirjaa äikässä lukevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta siitä on enemmänkin haittaa oman ajattelun, oma-aloitteisuuden ja itseohjautuvuuden kannalta.
Ei se äiti tai isi ole työelämässäkään tai ylioppilaskirjoituksissa auttamassa."
Ovatko mielestäsi siis 9-vuotiaat lapset samalla tasolla, kuin työelämässä olevat aikuiset ihmiset?
Ovatko lapsesi jääneet samalle tasolle ollessaan 9-vuotiaita?Taidamme puhua vähän eri asioista, minusta kyse on nimenomaan noiden mainitsemieni ominaisuuksien kehittämisestä.
Lapsillani on onneksi ollut aika hyvä kyky ajatella, ja ovat olleet oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. Olen myös pyrkinyt kehittämään heissä näitä ominaisuuksia sen sijaan, että tekisin läksyt tai kotitehtävät heidän puolestaan.
Tiedätkö, että yleisesti valmentaminen tarkoittaa sitä, että kehitetään sitä toisen osaamista. Johtajuudessa ja työelämässäkin puhutaan työntekijöiden valmentamisesta.
Et vain ymmärrä mitä valmentaminen tarkoittaa. Ja tuossa se sun ongelma siis onkin. Kukaan ei täällä puhunut siitä, että tehdään asioita toisen puolesta, mutta päätit itse lähteä tappelemaan ja argumentoimaan sitä vastaan. Eli riitelit täällä vaan itsesi kanssa.
Valmentaminen? Mielestäni vanhemman ei kuulu valmentaa lasta kouluun, koska on lapsen tehtävä tehdä ne läksyt, lukea kokeisiin ja oppia virheistään. Vanhempi ei voi oppia lapsen puolesta. Tietysti näkökulmani voi olla vääristynyt, koska tämä on toiminut niin hyvin itselleni ja lapsilleni. Curling-vanhemmuus kääntyy väistämättä itseään vastaan. Hieman sivuun aiheesta, mutta meillä ei kyllä myöskään ikinä puhuta työntekijöiden valmentamisesta töissä.
Ei varmaan puhuta, koska et ole kouluttautunut tarpeeksi korkealle tai ole esihenkilön asemassa.
Olen filosofian maisteri ja tiiminvetäjä. Entä sinä?
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/valmentava-johtaminen-iakkaiden-palv…
Tarvitset siis vähän lisäkouluttautumista :)
Vai niin. Et muuten vastannut kysymykseeni. :)
Mikä on oma koulutuksesi ja asemasi?
Taitaa oma asemani olla pikkasen korkeampi kuin sinun, kun tiedän näistä asioista laajemmin, kuin sinä.
Sitäpaitsi kuka tahansa voi valehdella omasta asemastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä jotkut mummot, joiden lapset on jo aikuisia puhuvat lasten kasvatuksesta nykypäivänä? Teillä oli paljon helpompi kouluttautua ja menestyä, kun mitä lapset kykenevät nykypäivänä.
Jos mummot puhuu lapsistaan eivät he puhu itsestään.
Mikä on muuttunut helpommaksi, matematiikka, kielet, fysiikka kuin vaikka v. 1997?
Töitä on voinut saada ilman koulutusta. Nykyään niitä töitä ei saa ilman koulutusta ja hyvä, jos koulutuksen kanssa.
Tottakai se liittyy. Koska huonosti ja kouluja käymätön lapsi on voinut yhä saada työpaikan ja omaisuutta, kun nykyään tuollainen lapsi päätyy ihan varmasti työttömäksi köyhäksi loppuelämäkseen
Nyt ei puhuta mummoista vaan nelikymppisistä nykylasten vanhemmista. Kyllä teillä on jo ollut ihan koulutusvaatimukset tehtäviin jotka edellyttävät koulutusta.
Ja jos joku ei nykyään pysty peruskoulua pitemmälle ei paraskaan äiti voi kantaa vettä tyhjään kaivoon.
Ajan henki on muuttunut. Ennen(ennen 1990-lukua) useinkaan vanhemmat eivät puuttuneet lasten koulunkäyntiin, tosin alakouluikäisiä ehkä usuttivat läksyjen tekoon ja ehkä auttoivatkin alkeissa.
Nykyään vanhemmat useinkin preppaavat lapsiaan ja sitä pidetään normina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä jotkut mummot, joiden lapset on jo aikuisia puhuvat lasten kasvatuksesta nykypäivänä? Teillä oli paljon helpompi kouluttautua ja menestyä, kun mitä lapset kykenevät nykypäivänä.
Jos mummot puhuu lapsistaan eivät he puhu itsestään.
Mikä on muuttunut helpommaksi, matematiikka, kielet, fysiikka kuin vaikka v. 1997?
Töitä on voinut saada ilman koulutusta. Nykyään niitä töitä ei saa ilman koulutusta ja hyvä, jos koulutuksen kanssa.
Tottakai se liittyy. Koska huonosti ja kouluja käymätön lapsi on voinut yhä saada työpaikan ja omaisuutta, kun nykyään tuollainen lapsi päätyy ihan varmasti työttömäksi köyhäksi loppuelämäkseen
Nyt ei puhuta mummoista vaan nelikymppisistä nykylasten vanhemmista. Kyllä teillä on jo ollut ihan koulutusvaatimukset tehtäviin jotka edellyttävät koulutusta.
Ja jos joku ei nykyään pysty peruskoulua pitemmälle ei paraskaan äiti voi kantaa vettä tyhjään kaivoon.
Se kyllä kertoo ihan siitä, että on ollut se huonoin äiti (ellei kyse ole jostain kehitysvammasta).
Vanhemmat ovat aina syyllisiä lapsien huonoon menestykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta siitä on enemmänkin haittaa oman ajattelun, oma-aloitteisuuden ja itseohjautuvuuden kannalta.
Ei se äiti tai isi ole työelämässäkään tai ylioppilaskirjoituksissa auttamassa."
Ovatko mielestäsi siis 9-vuotiaat lapset samalla tasolla, kuin työelämässä olevat aikuiset ihmiset?
Ovatko lapsesi jääneet samalle tasolle ollessaan 9-vuotiaita?Taidamme puhua vähän eri asioista, minusta kyse on nimenomaan noiden mainitsemieni ominaisuuksien kehittämisestä.
Lapsillani on onneksi ollut aika hyvä kyky ajatella, ja ovat olleet oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. Olen myös pyrkinyt kehittämään heissä näitä ominaisuuksia sen sijaan, että tekisin läksyt tai kotitehtävät heidän puolestaan.
Tiedätkö, että yleisesti valmentaminen tarkoittaa sitä, että kehitetään sitä toisen osaamista. Johtajuudessa ja työelämässäkin puhutaan työntekijöiden valmentamisesta.
Et vain ymmärrä mitä valmentaminen tarkoittaa. Ja tuossa se sun ongelma siis onkin. Kukaan ei täällä puhunut siitä, että tehdään asioita toisen puolesta, mutta päätit itse lähteä tappelemaan ja argumentoimaan sitä vastaan. Eli riitelit täällä vaan itsesi kanssa.
Valmentaminen? Mielestäni vanhemman ei kuulu valmentaa lasta kouluun, koska on lapsen tehtävä tehdä ne läksyt, lukea kokeisiin ja oppia virheistään. Vanhempi ei voi oppia lapsen puolesta. Tietysti näkökulmani voi olla vääristynyt, koska tämä on toiminut niin hyvin itselleni ja lapsilleni. Curling-vanhemmuus kääntyy väistämättä itseään vastaan. Hieman sivuun aiheesta, mutta meillä ei kyllä myöskään ikinä puhuta työntekijöiden valmentamisesta töissä.
Ei varmaan puhuta, koska et ole kouluttautunut tarpeeksi korkealle tai ole esihenkilön asemassa.
Olen filosofian maisteri ja tiiminvetäjä. Entä sinä?
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/valmentava-johtaminen-iakkaiden-palv…
Tarvitset siis vähän lisäkouluttautumista :)
Vai niin. Et muuten vastannut kysymykseeni. :)
Mikä on oma koulutuksesi ja asemasi?
Olen työtön lähihoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli juurikin näin, äitini opetti minut lukemaan, kun olin n. 5-vuotias. Sen jälkeen tuki oli vähäistä, vaikka koulunkäyntiin suhtauduttiin positiivisesti ja siihen kehotettiin paneutumaan. Vanhempani ovat pelkän kansa/kansalaiskoulun käyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se laiminlyönti ole. Lapsi toisaalta saa ihan etua siitä, jos vanhempi on enemmän läky- ja koehommassa mukana. Sen edun voi antaa tai olla antamatta.
Mitä etua?
Myönnän, että nyt on mutua, mutta uskon, että vanhemmat voivat vaikuttaa lapsensa menestykseen lukuaineissa ainakin numeron verran melko vähällä vaivalla. Toki se kannattaa, jos siihen pystyy. Kouluissa satsataan tällä hetkellä valtavasti resurssia heikoimmin pärjääviin. Keskiverrot jäävät oman onnensa nojaan. Lahjakkaat toki pärjäävät aina, mutta kannattaisihan heihinkin satsata. Eikö siellä ole se tulevaisuus? T. Yks ope myös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta siitä on enemmänkin haittaa oman ajattelun, oma-aloitteisuuden ja itseohjautuvuuden kannalta.
Ei se äiti tai isi ole työelämässäkään tai ylioppilaskirjoituksissa auttamassa."
Ovatko mielestäsi siis 9-vuotiaat lapset samalla tasolla, kuin työelämässä olevat aikuiset ihmiset?
Ovatko lapsesi jääneet samalle tasolle ollessaan 9-vuotiaita?Taidamme puhua vähän eri asioista, minusta kyse on nimenomaan noiden mainitsemieni ominaisuuksien kehittämisestä.
Lapsillani on onneksi ollut aika hyvä kyky ajatella, ja ovat olleet oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. Olen myös pyrkinyt kehittämään heissä näitä ominaisuuksia sen sijaan, että tekisin läksyt tai kotitehtävät heidän puolestaan.
Tiedätkö, että yleisesti valmentaminen tarkoittaa sitä, että kehitetään sitä toisen osaamista. Johtajuudessa ja työelämässäkin puhutaan työntekijöiden valmentamisesta.
Et vain ymmärrä mitä valmentaminen tarkoittaa. Ja tuossa se sun ongelma siis onkin. Kukaan ei täällä puhunut siitä, että tehdään asioita toisen puolesta, mutta päätit itse lähteä tappelemaan ja argumentoimaan sitä vastaan. Eli riitelit täällä vaan itsesi kanssa.
Valmentaminen? Mielestäni vanhemman ei kuulu valmentaa lasta kouluun, koska on lapsen tehtävä tehdä ne läksyt, lukea kokeisiin ja oppia virheistään. Vanhempi ei voi oppia lapsen puolesta. Tietysti näkökulmani voi olla vääristynyt, koska tämä on toiminut niin hyvin itselleni ja lapsilleni. Curling-vanhemmuus kääntyy väistämättä itseään vastaan. Hieman sivuun aiheesta, mutta meillä ei kyllä myöskään ikinä puhuta työntekijöiden valmentamisesta töissä.
Ei varmaan puhuta, koska et ole kouluttautunut tarpeeksi korkealle tai ole esihenkilön asemassa.
Olen filosofian maisteri ja tiiminvetäjä. Entä sinä?
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/valmentava-johtaminen-iakkaiden-palv…
Tarvitset siis vähän lisäkouluttautumista :)
Vai niin. Et muuten vastannut kysymykseeni. :)
Mikä on oma koulutuksesi ja asemasi?
Taitaa oma asemani olla pikkasen korkeampi kuin sinun, kun tiedän näistä asioista laajemmin, kuin sinä.
Sitäpaitsi kuka tahansa voi valehdella omasta asemastaan.
Anteeksi vain, mutta yleisestä ulosannistasi saa vaikutelman, että juuri teit niin.
Hitto, jos vanhemmat eivät anna lapsensa olla rauhassa edes omassa huoneessaan läksyjen kanssa, koska sitten? Pakko hengittää niskan ja kuulustella kokeisiin. Ja lisäksi pitää kuskata harratuksiin, kaverille, kouluun ja vahtia kännykällä koko ajan missä se kullannuppu on menossa. Antakaa lastenne välillä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta siitä on enemmänkin haittaa oman ajattelun, oma-aloitteisuuden ja itseohjautuvuuden kannalta.
Ei se äiti tai isi ole työelämässäkään tai ylioppilaskirjoituksissa auttamassa."
Ovatko mielestäsi siis 9-vuotiaat lapset samalla tasolla, kuin työelämässä olevat aikuiset ihmiset?
Ovatko lapsesi jääneet samalle tasolle ollessaan 9-vuotiaita?Taidamme puhua vähän eri asioista, minusta kyse on nimenomaan noiden mainitsemieni ominaisuuksien kehittämisestä.
Lapsillani on onneksi ollut aika hyvä kyky ajatella, ja ovat olleet oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. Olen myös pyrkinyt kehittämään heissä näitä ominaisuuksia sen sijaan, että tekisin läksyt tai kotitehtävät heidän puolestaan.
Tiedätkö, että yleisesti valmentaminen tarkoittaa sitä, että kehitetään sitä toisen osaamista. Johtajuudessa ja työelämässäkin puhutaan työntekijöiden valmentamisesta.
Et vain ymmärrä mitä valmentaminen tarkoittaa. Ja tuossa se sun ongelma siis onkin. Kukaan ei täällä puhunut siitä, että tehdään asioita toisen puolesta, mutta päätit itse lähteä tappelemaan ja argumentoimaan sitä vastaan. Eli riitelit täällä vaan itsesi kanssa.
Valmentaminen? Mielestäni vanhemman ei kuulu valmentaa lasta kouluun, koska on lapsen tehtävä tehdä ne läksyt, lukea kokeisiin ja oppia virheistään. Vanhempi ei voi oppia lapsen puolesta. Tietysti näkökulmani voi olla vääristynyt, koska tämä on toiminut niin hyvin itselleni ja lapsilleni. Curling-vanhemmuus kääntyy väistämättä itseään vastaan. Hieman sivuun aiheesta, mutta meillä ei kyllä myöskään ikinä puhuta työntekijöiden valmentamisesta töissä.
Ei varmaan puhuta, koska et ole kouluttautunut tarpeeksi korkealle tai ole esihenkilön asemassa.
Olen filosofian maisteri ja tiiminvetäjä. Entä sinä?
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/valmentava-johtaminen-iakkaiden-palv…
Tarvitset siis vähän lisäkouluttautumista :)
Vai niin. Et muuten vastannut kysymykseeni. :)
Mikä on oma koulutuksesi ja asemasi?
Taitaa oma asemani olla pikkasen korkeampi kuin sinun, kun tiedän näistä asioista laajemmin, kuin sinä.
Sitäpaitsi kuka tahansa voi valehdella omasta asemastaan.
Anteeksi vain, mutta yleisestä ulosannistasi saa vaikutelman, että juuri teit niin.
Se oli enemmänkin viittaus sinuun.
Ohis: tuo voi pitää paikkansa, mutta kouluun se ei suoranaisesti liity, ja koulun vaatimukset oppilaille ovat kyllä laskeneet. Nykyajan kymppi on entinen kahdeksikko.
Olin vähän järkyttynyt, miten yksinkertaistavaaa tekstiä historian oppiaineessa oli, ihan kuin oppilaiden ei odotettaisi kykenevän ymmärtää monimutkaisempaa tekstiä.