Lue keskustelun säännöt.
AV:lta tuttu ilmiö: yhteiskuntaluokan merkitystä vähätellään
17.10.2026 |
"Eribon kertoo kohdanneensa matkoillaan luokan merkityksen vähättelyä. Kirjan olosuhteet voivat kuulemma päteä Ranskassa, mutta 'ei meillä'.
Suomessa sosiologi Mari Käyhkö on puhunut tasa-arvon myytistä, hellitystä ajatuksesta, ettei luokka vaikuttaisi ihmisten elämänvalintoihin. Tutkimustieto osoittaa esimerkiksi koulutusvalintojen periytyvän 2000-luvulla yhä voimakkaammin."
Täällähän aina alkaa poru jonkun avatessa keskustelun luokista, että ei sellaisia muka (enää) ole...
Kommentit (492)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokan merkitys taitaa olla subjektiivinen kokemus, yhteiskuntaluokan merkitys on aina sidoksissa myös aikaan ja vallitseviin olosuhteisiin. Yhteiskuntaluokkaa ei koskaan voi määritellä ihan yksiselitteisesti tai yksittäisten asioiden perusteella, jos nyt halutaan yrittää jotain yhteiskuntaluokkaa määritellä. Itsekään en koe yhteiskuntaluokkaa niin merkitseväksi, mutta olenkin elänyt lapsuuteni aika keskiluokkaisessa perheessä. Varmasti kokemuksesi voisi olla toisessa perheessä ihan toisenlainen.
Jos olet keskiluokkaa ja elät keskiluokkaisessa ympäristössä, ei se luokka ole niin merkittävää. Mutta jos sinut heitettäisiin yhtäkkiä työväenluokkaiseen ympäristöön, huomaisit, että kaikki eivät elä samalla tavoin ja ajattele samalla lailla.
Minä en ymmärrä tätä työväenluokka ja keskiluokka jaottelua, siilä molemmissa luokissa ollaan kuitenkin enimmäkseen työtä tekeviä palkannauttijoita. Ei tänä päivänä ole enää mitään tarvetta lajitella sitä minkä lajin "duunareita" olemme, muilla elämän arvoilla pitäisi olla enemmän merkitystä.
Siinähän sinä osut ihan ytimeen, kun ne elämän arvot juuri eroavat. Sen huomaa jo ihan tavallisessa keskustelussa.
En minä ainakaan ole huomannut huomannut merkittävissä arvoissa mitään eroa omassa lähi- ja tuttavapiirissä oli sitten kysymys insinööristä tai hitsarista, laitosapulaisesta tai kirjanpitäjästä jne.
Olen eri, mutta kuvitelma siitä, että kaikki ovat samanlaisia, johtuu siitä että elät tiukasti omassa kuplassasi. Suurin osa suomalaisista elää alemman tai ylemmän keskiluokan elämää, ensinmainitussa on tausta työväessä, jälkimmäisessä sukutausta on korkeakoulutettuja.
Olen näissä keskusteluissa oppinut, että Suomessa todella on luokkaeroja. Se näkyy kerta toisensa jälkeen ja tässäkin keskustelussa esim. siinä, että työväen perhetaustan omaavat usein (ei aina) korostavat palkkaa ja vakaata toimeentuloa (näin siis, vaikka olisikin itse akateeminen). Akateeminen ura vaikkapa insinöörinä on arvostettu, koska se tuo rahaa. Akateeminen perhetausta, jossa hyvä toimeentulo ja ammatti on ollut itsestäänselvä asia jo monessa sukupolvessa, voidaan suhtautua hyvään elintasoon itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse mainita eikä ajatella. Ammatti valitaan kiinnostuksen mukaan eikä palkkaa ajatella. Tunnistan itsessäni tämän, en ole koskaan ollut tippaakaan kiinnostunut rahasta, vaan suhtautuminen on huoletonta: "ei huolta, asiat kyllä järjestyvät". Kuten ovatkin järjestyneet. Tuollaiset pienet asiat kertovat todella paljon perhetaustasta, joka pitkälti koostuu luokasta - ei vain ammatista ja tulotasosta, vaan suvun historiasta, elämäntavasta ja arvoista. Eroja huomaa vasta sitten, jos joutuu elämässään tekemisiin aivan toisenlaisista taustoista olevien ihmisten kanssa.
Ei se ihan noinkaan mene. Kaikki, jotka ovat perineet merkittävän omaisuuden, pitävät kunnia-asianaan, että jättävät omille perillisilleen enemmän.
Mihin oikein kommentissani tällä viittaat? Itse asiassa minäkin pidän kunnia-asianani jättää jälkeläisilleni enemmän kuin itse sain ja se on on melkein toteutunut, koska olen lahjoittanut perimääni omaisuutta jo merkittävän osan pois. Loput sitten kuoltuani.
Jos viittaat siihen mitä kirjoitin huolettomuudesta, niin tarkoitin vain yksinkertaisesti rentoa asennetta omaisuuteen. Siitä ei tarvitse stressata, että rahat loppuvat tai jotain talouskatastrofia tapahtuu, kun puskuria on riittävästi. Toki sekin on osittain illuusio. Jos vaikka droonit tuhoavat omaisuuden, vakuutus ei sitä korvaa. Tai tuholaiset tuhoavat metsät. jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on kiinnostunut kirjoista ja älyllisistä asioista, mikään luonnonvoima ei saa häntä jäähallille harjoittelemaan tai räpläämään mopojen parissa. Vain tyhjät aivot ovat muovattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö oman yhteiskuntaluokan selvittämään jotenkin?
Suomessa ei varsinaisesti ole enää erilaisia yhteiskuntaluokkia aatelisia lukuunottamatta. Heidät on jaettu kolmeen luokkaan, ja aatelisten jälkeen tulevat kaikki muut suomalaiset. Jos olet kiinnostunut, oletko aatelinen, niin Ritarihuone pitää kirjaa kaikista aatelissuvuista ja niiden aatelisista jäsenistä. Aatelisia on jäljellä noin 6900, mutta heillä ei ole enää mitään erioikeuksia, ja varallisuuskin on useimmilta suvuilta hävinnyt.
Toinen mahdollinen jako on kulttuurisuvut vs. muut suvut. Jos haluat tietää, kuulutko kulttuurisukuun, niin historiankirjat ja -kirjoitukset ovat tähän hyvä apuväline.Mitä useammin omat sukulaisesi esiintyvät historiallisissa kirjoituksissa, sitä kultturellimpi suku.
Kolmas tapa lähestyä asiaa, on käydä läpi Keisarillisen Venäjän aikaisia säätyvaltiopäiväedustajia, ja etsiä sieltä sukulaisiasi.Siellä edustettuna oli neljä sääätyä: aatelisto, papisto, porvaristo (kauppiaat) ja talonpojat (suurtilalliset). Rahvaalla ei ollut edustusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö oman yhteiskuntaluokan selvittämään jotenkin?
Suomessa ei varsinaisesti ole enää erilaisia yhteiskuntaluokkia aatelisia lukuunottamatta. Heidät on jaettu kolmeen luokkaan, ja aatelisten jälkeen tulevat kaikki muut suomalaiset. Jos olet kiinnostunut, oletko aatelinen, niin Ritarihuone pitää kirjaa kaikista aatelissuvuista ja niiden aatelisista jäsenistä. Aatelisia on jäljellä noin 6900, mutta heillä ei ole enää mitään erioikeuksia, ja varallisuuskin on useimmilta suvuilta hävinnyt.
Toinen mahdollinen jako on kulttuurisuvut vs. muut suvut. Jos haluat tietää, kuulutko kulttuurisukuun, niin historiankirjat ja -kirjoitukset ovat tähän hyvä apuväline.Mitä useammin omat sukulaisesi esiintyvät historiallisissa kirjoituksissa, sitä kultturellimpi suku.
Kolmas tapa lähestyä asiaa, on käydä läpi Keisarillisen Venäjän aikaisia säätyvaltiopäiväedustajia, ja etsiä sieltä sukulaisiasi.Siellä edustettuna oli neljä sääätyä: aatelisto, papisto, porvaristo (kauppiaat) ja talonpojat (suurtilalliset). Rahvaalla ei ollut edustusta.
Sinäkö olet nyt julistanut luokkasodan kuolleeksi. Hyvä. Olen monesti ajatellut erästä jo edesmennyttä kuuluisaa kirjailijaa, joka kannatti valistunutta monarkiaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on kiinnostunut kirjoista ja älyllisistä asioista, mikään luonnonvoima ei saa häntä jäähallille harjoittelemaan tai räpläämään mopojen parissa. Vain tyhjät aivot ovat muovattavissa.
Miksi sinä leimaat tekniikasta kiinnostumisen epä-älylliseksi toiminnaksi? Kai tiedät, että älykkyys ei ole vain kirjatietoa, vaan kiinnostusta eri aiheita kohtaan, esimerkiksi tekniikkaa. Eikä mikään tästä sano mitään luokasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on kiinnostunut kirjoista ja älyllisistä asioista, mikään luonnonvoima ei saa häntä jäähallille harjoittelemaan tai räpläämään mopojen parissa. Vain tyhjät aivot ovat muovattavissa.
Miksi sinä leimaat tekniikasta kiinnostumisen epä-älylliseksi toiminnaksi? Kai tiedät, että älykkyys ei ole vain kirjatietoa, vaan kiinnostusta eri aiheita kohtaan, esimerkiksi tekniikkaa. Eikä mikään tästä sano mitään luokasta...
Haasteita luetun ymmärtämisessä? MItä siinä oikeasti lukee on, että ympäristö vaikuttaa meihin vain tiettyyn pisteeseen asti. Omia taipumuksia ja omaa tahtoa vähätellään jatkuvasti. Vaikka harjoittelisin yötä päivää, niin en koskaan oppsisi soittamaan viulua hyvin tai laukomaan yhtä kovaa kuin Patrik Laine. Mutta matematiikka on ollut lapsesta asti yhtä selvää kuin nuottikirja on musiikillisesti lahjakkaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion hallinnosta leikataan taas ensi vuonna 60 miljoonaa. Eli lähtee virastoista taas työpaikkoja.
Suunta on hyvä, mutta etanavauhtia edetään.
Valtion toimintamenoja on leikattu jo aikaisemmin yli 500 miljoonalla, ja tälläkin vuosittaisella 60 miljoonalla väki vähenee noin 900 henkilöä vuodessa. Onhan se jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuotakaan luokkajakohöpinää, mutta olen jo 50-vuotias, jotain aikanaan opiskellutkin, mutta kaikenlaista tehnyt ja monella tavalla menestynytkin myös yrittäjänä. Sen olen huomannut, että parhaiten menestyy, kun ei mieti tämmöisiä täysin toisarvoisia juttuja liikaa. En tunne oikein ketään, joka olisi menestynyt vain koska halusi mainetta ja mammonaa. Ja joka päivä mietti jotain sosiaaliluokkia ja neurottisesti omaa asemaansa muiden silmissä. Ihme touhua. Vähän luulen, että näitä miettii ja näistä puhuu eniten ne, jotka ei elämässä saa mitään aikaan. Sori vaan.
Mikä on menestymistä? Työväenluokalle se on useasti velaton asunto/talo tai muuta materiaa. Keskiluokalle ehkä mahdollisuus tehdä tutkimusta kiinnostavasta aiheesta?
Se minkä mieltää menestymiseksi, on varmasti eniten omista arvoista ja toiveista kiinni.
Olen itse lähtöisin köyhästä duunariperheestä ja koen menestyneeni elämässäni, vaikka sairastuin nuorena ja menetin työkykyni jo opiskeluaikana.
Miksi sitten koen menestyneeni. Vastaus on se, että olen saavuttanut asioita, joita jo lapsena halusin saavuttaa.
Olen saanut opiskella sekä Suomessa että ulkomailla ja olen päässyt matkustelemaan ja tutustumaan erilaisiin kulttuureihin. Olen saanut hankittua oman kirjaston. Ne ovat asioita, joista haaveilin jo hyvin nuorena. Lapsena en uskonut, että voisin mitään niistä saavuttaa koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.
Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen.
Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia.
Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.
Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta.
Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.
Olen itse lähtöisin perheestä, jossa rahat olivat tiukilla. Vanhemmat duunareita, vaikka toimistotöitä tekivätkin. Eivät harrastaneet tai ollut yhtään mitään mielenkiinnon kohteita. Itse tienaan hyvin ja työskennellyt himoituissa ammateissa. Omalla jälkikasvulla on kaikkea, mitä minulla ei ollut. Pidän itseni ajan tasalla seuraamalla ajankohtaisia asioita ja minulla on useamp lehtitilaus. Ainoat podit, mitä kuuntelen käsittelevät historiaa ja kulttuuri . Eli voisi kutsua luokkanousuksi. Mutta en todellakaan koe olevani millään tavalla ulkopuolinen. Esimerkiksi kollegani ovat kaikki korkeakoulutettuja, mutta he ovat ihan tavallisia ja jopa hieman yksinkertaisia ihmisiä. Joillain on ollut perheessä rahaa, joten he ovat taloudellisesti ylempää keskiluokkaa, mutta henkisesti perusmassaa. Ainoa ero heihin on, ett he ovat lapsena lomailleet muuallaki kuin Kreetalla ja autot olivat kalliimmat. Mutta mitään sivistyspääomaa heillä ei ole. Osa kollegoistani on hyvän taloudellisen tilanteen takia statussymboleilla pröystäileviä, mutta mitään yläluokkaista heissä ei ole. En ymmärrä, miten kenelläkään olisi vaikeuksia olla näiden keskuudessa. Eri asia on sitten henkisesti jälkeenjääneet herranvihaajat, mutta he harvemmin tekevät taloudellista nousua köyhästä edes keskituloiseksi.
Sinä taisit olla keskiluokasta kotoisin alunperinkin, vaikkakin köyhemmästä sellaisesta. Oli kuitenkin varaa lomailla ulkomailla ja vanhemmat toimistotöissä.
Ei meillä ollut varaa lomailla ulkomailla. Ei ollut edes omaa mökkiä. Isällä oli duunarikoulutus, mutta ajan myötä siirtyi lattialta pöydän taakse. Äidillä ei koulutusta laisinkaan, työssä oppi.
Meillä ei ollut varaa merkkivaatteisiin, emmekä käyneet ravintoloissa. Jos halusi jotain, se piti itse kustantaa kuukausirahoista tai toivoa esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi. Harrastaa kyllä sai, mutta harrastukset olivat edullisia.
Minä synnyin työväenluokkaan. Vanhemmilla jäi koulut keskikouluun, työpaikat olivat hankalia pitää ja tulot monesti hyvin epäsäännöllisiä. Oli todella tiukkaa. Ei todellakaan mitään merkkivaatteita, ei edes maksullisia harrastuksia. Luin paljon ja kirjasto on ilmainen. En saanut kuukausirahaa. Ei todellakaan mitään kesämökkejä. Puolisoni syntyi ylempään keskiluokkaan. Rahasta ei todellakaan ollut puutetta. Sitä sekä tienattiin hyvin että oli peritty. Matkailtiin, harrastettiin kalliitakin lajeja, lelut ja vehkeet aina viimeisen päälle. Matkailut olivat kalliita, kokonaisia Euroopan kiertueita, laskettelumatkoja eri kohteisiin. Mutta ero näkyy myös arvoissa. Puolison oletusarvo oli, että menee yliopistoon ja tekee tohtorin tutkintoon asti, kuten tekikin. Minulle kotoa annettiin ohjeeksi olla onnellinen. Menin kuitenkin yliopistoon minäkin sukuni ensimmäisenä. Vanhemmillani ei ollut mitään kykyä neuvoa tai opastaa tai edes toivoa urani suhteen. Näitä arvoeroja tulee edelleen vastaan jatkuvasti.
Niin puolisosi oli taloudellisesti ylemmästä luokasta ja koulutus on ollut itsestäänselvää. Mutta nyt aikuisina, onko teissä mitään sivistyksellistä eroa? Onko hän paremmin perillä ajankohtaisista asioista, onko hänellä enemmän kulttuuripääomaa ja osaa siteerata kirjailijoita, runoilijoita tai filosofeja? Erottaako hän klassisen musiikin säveltäjiä tai kappaleita, onko nähnyt oopperaa Euroopan kulttuurikaupungeissa? Osaako hän nimetä tämän hetken kuumimpia nimiä taiteessa, ostaako taidetta ja tunteeko taiteen suuret nimet ja osaa nimetä heidän merkittävimmät teoksensa. Miten on historian ja kulttuurihistorian tuntemus?
Totta kai parempi taloudellinen lähtökohta helpottaa elämää, on saanut kokea enemmän mukavia asioita ja taloudellinen turvallisuus on todennäköisemmin taattu, mutta se ei kerro mitään henkisestä kapasiteetista tai että aikuisena tarvitsisi tuntea alemmuutta, koska toisella on ollut materiaalisesti helpompi elämä ja maisterin paperit, jos henkisesti ei ole kasvattanut pääomaa, vaikka olisi ollut siihen paljon paremmat mahdollisuudet.
Minulle yläluokka on nimenomaan sivistynyttä yläluokkaa, jossa vaurauden avulla on kasvatettu henkistä pääomaa. Ei vain lasketeltu alpeilla ja nautittu lomilla shampanjaa Rivieralla ja opiskeltu ekonomiksi tai juristiksi.
Sinällään huvittavaa, kun tuo siteeraaminen esimerkiksi oli nimenomaan kaikkea muuta kuin sivistynyttä useiden niiden filosofien mielestä joita ihmiset siteeraavat.
-eri
Mitä tarkoitat? Jos esim keskustelussa heittää sopivan sitaatin jostain teoksesta (eikä tee sitä osoittaakseen olevansa jotain/namedroppaillakseen) niin onhan se sivistystä että spontaanisti pystyy niin tekemään ja jos vastapuoli tunnistaa sitaatin, oikein hyvä ja avaa "repliikkiä" parille tasolle mutta jos ei tunnistakaan ei hän joudu nolatuksi koska sitaatti voisi olla mitä vain, vaikka sanojan oma ajatus joka istuu ko yhteyteen. Olen vähän väsynyt asenteeseen ettei taide, kaikenlainen kulttuuri yms kiinnostaisi oikeasti ketään, ei ainakaan opiskellutta väkeä vaan kaikki on vain pinnallista esittämistä ja ihmiset itsekkäitä, pahantahtoisia, pahanpuhujia jne ja "rahvas" se vain on aitoa ja tottakai jaloa.
Olen eri, mutta kommenttisi ei tainnut mennä ihan putkeen, sillä et näytä edes tietävän, mitä name-dropping tarkoittaa.
Sekin on melko oireellista, ettei kykene ilmaisemaan itseään äidinkielellään.
Englannistahan sana on kopioitu. Varmistin vain, että osaat etsiä oikein kirjoitetun sanan Oxfordin englanti/englanti-sanakirjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englanninkielisten fraasien sirotteleminen suomenkielisen tekstin sekaan on minusta rasittava tapa. Eräs ystäväni harrastelee sitä, vaikka on jo yli viisikymppinen, "nuorelta ammattilaiselta" vielä ymmärtäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1980-luvulla kaikki tieto oli yliopistoissa ja korkeakoulutetuilla. Yliopiston kirjastot olivat täynnä toinen toistaan paksumpia englanninkielisiä kirjoja. Suomalaiset saivat tietonsa YLEn uutisista sekä Helsingin sanomista. Kerran kuukaudessa tuli postiluukusta Valitut palat tai Kirjakerhon kirja.
Nyt Internetin välityksellä kenellä tahansa on mahdollisuus päästä viimeisimpään tietoon: tekniikasta, taloudesta jne. Internetin kautta myös valtavirrasta poikkeavat mielipiteet päätyvät julkiseen keskusteluun.
Ammattikoulun käyneillä on samat mahdollisuudet kuin sosiologeilla päästä käsiksi viimeisimpään tietoon. Tapaamani duunarit ovatkin nykypäivänä erittäin tietoisia maailman tapahtumista, tieteestä, taloudesta. Lisäksi he osaavat jotain sellaista mitä yliopiston opettajat eivät osaa: kuten korjata autoja tai rakentaa taloja.
Ymmärrän, että yliopistojen tutkijoilla ja opettajilla on kova hätä tulevaisuudestaan. AI korvaa heidän tietonsa nykypäivänä, eikä yliopiston opettajilla ole enää mitään muuta virkaa kuin halveksia ammattikoulun käyneitä, " joita ei kiinnosta muu kuin bensan hinta".
Voin korjata heti heidän yhden väitteensä: Bensan hinta on maailman tärkein asia, sillä sen takia käydään parhaillaan sotia. Ihmiskunnan tärkeimpiä asioita ovat bensan, öljyn, vehnän, maissin hinta, tiedoksi kaikille sosiologeille. Tämän asian tietää jokainen amiskan käynyt.
Aika idealistisen kuvan annat tilanteesta. Tulevaisuudessa tilanne tulee olrmaan se, että koko netti peittyy tekoälytauhkaan, joka on suurimmaksi osaksi valetietoa, propagandaa ja ihan vaan markkinointiroskaa. Myös hybridivsikuttamista. Viimeisin tutkimustieto ei ole todellakaan se mitä siellä liikkuu. Jos aiot internetin tauhkasta löytää olennaisen tai tositietoa, joudut todella ponnistelemaan.
Netistä löytyy myös viimeisin tutkimustieto verrattain helposti, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana.
Tietokontoihin pääsee, mutta alkuperäisartikkelit ovat maksumuurin takana paitsi koulutusorganisaatioissa. Tekoälyn voi kuitenkin nykyisin rajata etsimään tietoa vain pubmedistä ja viittaamaan oikeaoppisesti. Voit jopa ladata artikkelit koneellesi ja käskeä tekoälyä merkkaamaan pdf-tiedostoihin, mitä kohtia artikkelista on käytetty. Oma luovuutesi on rajana siinä miten tekoälyä käytät.
Lääketieteen artikkeliluonnoksia pääsee usein lukemaan ennen kuin ne on vertaisarvioitu ja hyväksytty. Muiden alojen artikkeleita, open access-artikkeleita lukuunottamatta, on eläkeläisenä vaikea päästä lukemaan. Edes ResearchGateen ei pääse enää ilman tiliä, mutta Onneksi Google Scholar on vielä luettavissa, ja sieltä voi katsella uusimpien artikkelien otsikoita ja tuttujen tekemisiä.
Silloin, kun olin vielä töissä, kansainvälisen työnantajani oikeuksilla pääsin kiinni useimpien tieteenalojen artikkeleihin, mutta en enää. Kunnollista tekoälyäkään minulla ei ole, koska ne ovat maksullisia, mutta tekoäly-chatteja olen huijannut kertomaan, mitä mielenkiintoiset, tilaajille rajatut talouslehtien artikkelit sisältävät. Samaa metodia voisi tietenkin käyttää muihinkin artikkeleihin, ja myös käypähoitoon, koska sekin on nyttemmin piilotettu suurelta yleisöltä. Täytyy vain osata kysyä oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona aikanakin pitä järjestää satama työntekijöiden lentoja kotimaihinsa ettei vaan joudu ottamaan suomalaisia töihin ja maksamaan normaalia palkkaa.
Sitten kokoomus leikkaa tukia ja huutelee menkää töihin.
Jospa laitettaisiin ne kokoomuslaisten kaverit sieltä sataman johdosta vaihtoon.
Miksei ulkomailta tulleille voi maksaa samaa palkkaa, kun mitä suomalaisille pitäisi maksaa. Ei voi, pitää tehdä voittoa.
Ei tuokaan asia noin mene. Sataman työntekijät eivät yleensä ole satamayhtiön palkkaamia, vaan satamissa töitä tekevät erilaiset alihankintayritykset ja niiden henkilöstö.bKannattaisi joskus hakeutua töihin, jotta saisi edes alkeellisen ymmärryksen siihen, miten maailma pyörii.
Vierailija kirjoitti:
"Eribon puhuu teemoista, jotka askarruttavat ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Hän käyttää Helsingissä toistuvasti sanaa luokkaväkivalta kuvatakseen sitä, miten yhteiskunnassa yhtäälle kertyy hyvinvointia, toisaalle näköalattomuutta.
Eribonin kotiseudulla se näkyy myös äärioikeiston nousuna työväenluokan keskuudessa. Populistisen äärioikeiston kannatuksen kasvu on toinen Paluu Reimsiin -teoksen tärkeä teema, jonka seitsemäntoista vuotta sitten ilmestynyt kirja tavoitti varhain. Esimerkiksi Saksassa kirjan ympärillä käytiin paljon keskustelua siitä.
Äärioikeisto ohjaa vastustamaan rahavallan sijaan maahanmuuttajia ja vähemmistöjä, työläisidentiteetin korvaa kansallisaate.
Luokkahäpeää monimutkaistaakin se, että esimerkiksi Eribonin tapauksessa kotiympäristö oli vahvan rasistinen ja homofobinen. Työväenluokkaa tekisi mieli tukea, mutta sen oikeat edustajat tekevät sen vaikeaksi, hän pohtii.
Eribon näkee, että kyseessä on alistamiseen pyrkivän vallan ketju. Vahvoilla olevat ihmisryhmät pyrkivät alistamaan ryhmiä, joita pitävät vähempiarvoisina."
Työssäkäyvä koulutettu ihminen koittaa oikeasti vain elää sitä omaa elämäänsä. Ei minua kiinnosta v* tunkaan vertaa Eribonin alistaminen taikka mikään muukaan häneen liittyvä ellei hän olisi tuolla pitkin mediaa haukkumassa minua alistajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisesti koulutetut, tai osa heistä, on ainakin tottunut pallottelemaan tämän ketjun kaltaisia kysymyksiä yleisemmällä tasolla ottamatta heti itseensä. Herkästi tänne syöksyy kaikenlaista yrittäjää ym. reuhtomaan, että ei ole näin tai noin, koska minulla on golf-osake ja kävin vain kiertokoulun. Chill out!
Täällä on yksi aivan järkeväkin kommentti ja se on yrittäjältä, joka totesi, että asioita pitää aivan oikeasti tehdä eikä vain problematisoida asioita loputtomiin. Muuten joutuu julkiselle ja siellä kampittamaan ahkeria yrittäjiä mitä kummallisimmilla esteradoilla, joita vain sairaat mielet kykenev--- pystyy keksiä.
Asioita voi tehdä samalla, plus että on myös asioita, jotka edellyttävät tuota.
Vierailija kirjoitti:
En viitsisi kuunnella menkää töihin laulua niinkauan, kun satamissa ja rakennuksilla jne on muualta tuotua alipalkattua työvoimaa.
Syytä EU:ta työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Jos ulkomainen firma tekee työt halvemmalla kuin suomalainen, niin miksi yritys ei palkkaisi tällaista firmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on kiinnostunut kirjoista ja älyllisistä asioista, mikään luonnonvoima ei saa häntä jäähallille harjoittelemaan tai räpläämään mopojen parissa. Vain tyhjät aivot ovat muovattavissa.
Miksi sinä leimaat tekniikasta kiinnostumisen epä-älylliseksi toiminnaksi? Kai tiedät, että älykkyys ei ole vain kirjatietoa, vaan kiinnostusta eri aiheita kohtaan, esimerkiksi tekniikkaa. Eikä mikään tästä sano mitään luokasta...
Haasteita luetun ymmärtämisessä? MItä siinä oikeasti lukee on, että ympäristö vaikuttaa meihin vain tiettyyn pisteeseen asti. Omia taipumuksia ja omaa tahtoa vähätellään jatkuvasti. Vaikka harjoittelisin yötä päivää, niin en koskaan oppsisi soittamaan viulua hyvin tai laukomaan yhtä kovaa kuin Patrik Laine. Mutta matematiikka on ollut lapsesta asti yhtä selvää kuin nuottikirja on musiikillisesti lahjakkaalle.
Ei. Kyllä harjoittelu on ratkaisevaa ja siihen vsikuttaa eniten oma motivsatio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsisi kuunnella menkää töihin laulua niinkauan, kun satamissa ja rakennuksilla jne on muualta tuotua alipalkattua työvoimaa.
Ei saa muka suomalaisia 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Kuinka moni suomalainen on edes yrittänyt hakea töitä näistä ulkomaisista firmoista, jotka työskentelevät rakennuksilla? Virolaiset ja puolalaiset firmat rekrytoivat työntekijänsä oman kotimaansa palkkatasolla. Et sinä suomalaisestakaan firmasta voi pyytää jenkkien palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1980-luvulla kaikki tieto oli yliopistoissa ja korkeakoulutetuilla. Yliopiston kirjastot olivat täynnä toinen toistaan paksumpia englanninkielisiä kirjoja. Suomalaiset saivat tietonsa YLEn uutisista sekä Helsingin sanomista. Kerran kuukaudessa tuli postiluukusta Valitut palat tai Kirjakerhon kirja.
Nyt Internetin välityksellä kenellä tahansa on mahdollisuus päästä viimeisimpään tietoon: tekniikasta, taloudesta jne. Internetin kautta myös valtavirrasta poikkeavat mielipiteet päätyvät julkiseen keskusteluun.
Ammattikoulun käyneillä on samat mahdollisuudet kuin sosiologeilla päästä käsiksi viimeisimpään tietoon. Tapaamani duunarit ovatkin nykypäivänä erittäin tietoisia maailman tapahtumista, tieteestä, taloudesta. Lisäksi he osaavat jotain sellaista mitä yliopiston opettajat eivät osaa: kuten korjata autoja tai rakentaa taloja.
Ymmärrän, että yliopistojen tutkijoilla ja opettajilla on kova hätä tulevaisuudestaan. AI korvaa heidän tietonsa nykypäivänä, eikä yliopiston opettajilla ole enää mitään muuta virkaa kuin halveksia ammattikoulun käyneitä, " joita ei kiinnosta muu kuin bensan hinta".
Voin korjata heti heidän yhden väitteensä: Bensan hinta on maailman tärkein asia, sillä sen takia käydään parhaillaan sotia. Ihmiskunnan tärkeimpiä asioita ovat bensan, öljyn, vehnän, maissin hinta, tiedoksi kaikille sosiologeille. Tämän asian tietää jokainen amiskan käynyt.
Aika idealistisen kuvan annat tilanteesta. Tulevaisuudessa tilanne tulee olrmaan se, että koko netti peittyy tekoälytauhkaan, joka on suurimmaksi osaksi valetietoa, propagandaa ja ihan vaan markkinointiroskaa. Myös hybridivsikuttamista. Viimeisin tutkimustieto ei ole todellakaan se mitä siellä liikkuu. Jos aiot internetin tauhkasta löytää olennaisen tai tositietoa, joudut todella ponnistelemaan.
Netistä löytyy myös viimeisin tutkimustieto verrattain helposti, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana.
Tietokontoihin pääsee, mutta alkuperäisartikkelit ovat maksumuurin takana paitsi koulutusorganisaatioissa. Tekoälyn voi kuitenkin nykyisin rajata etsimään tietoa vain pubmedistä ja viittaamaan oikeaoppisesti. Voit jopa ladata artikkelit koneellesi ja käskeä tekoälyä merkkaamaan pdf-tiedostoihin, mitä kohtia artikkelista on käytetty. Oma luovuutesi on rajana siinä miten tekoälyä käytät.
Lääketieteen artikkeliluonnoksia pääsee usein lukemaan ennen kuin ne on vertaisarvioitu ja hyväksytty. Muiden alojen artikkeleita, open access-artikkeleita lukuunottamatta, on eläkeläisenä vaikea päästä lukemaan. Edes ResearchGateen ei pääse enää ilman tiliä, mutta Onneksi Google Scholar on vielä luettavissa, ja sieltä voi katsella uusimpien artikkelien otsikoita ja tuttujen tekemisiä.
Silloin, kun olin vielä töissä, kansainvälisen työnantajani oikeuksilla pääsin kiinni useimpien tieteenalojen artikkeleihin, mutta en enää. Kunnollista tekoälyäkään minulla ei ole, koska ne ovat maksullisia, mutta tekoäly-chatteja olen huijannut kertomaan, mitä mielenkiintoiset, tilaajille rajatut talouslehtien artikkelit sisältävät. Samaa metodia voisi tietenkin käyttää muihinkin artikkeleihin, ja myös käypähoitoon, koska sekin on nyttemmin piilotettu suurelta yleisöltä. Täytyy vain osata kysyä oikein.
Kyllä Gemini ainakin mulle siteerasi ja yhteenveti Research Gaten tms. artikkeleja, kun viimeksi kyselin ilmastonmuutoksesta. Hyvät tiedot sillä oli.
Eihän noita tieteellisiä artikkeleja muuten hullukaan jaksa lukea. Niitä ei ole kirjoitettu ollenkaan ajatellen maallikkolukijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus ei takaa työpaikkaa nykypäivänä. Suomessa on 57000 korkeakoulututkinnon suorittanutta työttömänä.
Lukemassa lienee korkeasaari mukana? Akateemisia ei varmasti ole noin montaa työttömänä.
Olen eri, mutta korkeakoulutettujen työttömien määrä taitaa nykyisin olla jopa isompi kuin aikaisemmin mainittu 57 000 henkilöä. Lisäksi korkeakoulutettujen ja tohtorien työttömyys lisääntyy eniten kaikista koulutusasteista.
Absoluuttisesti vai suhteellisesti? Jos tekniikan tohtoreita oli aiemmin työttömänä 1 kpl ja nyt 2 kpl, niin työttömien lukumäärä on kasvanut roimat 100 %. Jos sosionomeja oli aiemmin työttömänä 500 kpl ja nyt 600 kpl, niin työttömyys on kasvanut "vain" 20 %.
Suhteellisesti. Korkeakouluasteen suorittaneita työttömiä työnhakijoita on noin 70 000 henkilöä, ja tutkijakoulutuksen saaneita 1900 henkilöä. Molemmilla ryhmillä työttömyys kasvaa noin 8%:n vauhtia.
Keskustelun lainehtiminen aiheesta toiseen ilman että kukaan tuntee itseään ulkopuoliseksi kertoo vain siitä, ettei joukossa ole ketään alemmuudentunnetta turhista asioista tunteva. Jos keskustellaan aina vain siitä mistä minä ihan ite tiedän jotain niin köyhäksi sellainen keskustelu jää. Keskusteluun voi osallistua, kysyä ja kuunnella, vaikkei edes tietäisi kuka Heidegger on tai onko jokin juoksuaika hyvä tai huono. Sekin on mielestäni alemmuudentuntoista, että kuvittelee tietävänsä kaikesta kaiken tietämisen arvoisen.
Ehkäpä juuri tämäntyyliset asiat ovat niitä kaikkein merkittävimpiä luokkaeroja. Hyvä yhteiskunnallinen asema saa ihmisen tuntemaan olonsa turvatuksi monin tavoin, saa parempaa kohtelua ehkä pienestä pitäen, se vaikuttaa itsetuntoon. Toisaalta takamatkasta lähteminen voi sisuunnuttaa. Aika paljon on etuoikeutettujen luokassa pehmeyttä, kun ei oikein koe tarvetta saavuttaa mitään sen ihmeempää. Itsessänikin tätä piirrettä on eli draivia puuttuu. Eikä turvallisuudentunnekaan ole kuin pelkkä illuusio.