Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

AV:lta tuttu ilmiö: yhteiskuntaluokan merkitystä vähätellään

Vierailija
17.10.2026 |

https://yle.fi/a/74-20243117

"Eribon kertoo kohdanneensa matkoillaan luokan merkityksen vähättelyä. Kirjan olosuhteet voivat kuulemma päteä Ranskassa, mutta 'ei meillä'.

Suomessa sosiologi Mari Käyhkö on puhunut tasa-arvon myytistä, hellitystä ajatuksesta, ettei luokka vaikuttaisi ihmisten elämänvalintoihin. Tutkimustieto osoittaa esimerkiksi koulutusvalintojen periytyvän 2000-luvulla yhä voimakkaammin."

Täällähän aina alkaa poru jonkun avatessa keskustelun luokista, että ei sellaisia muka (enää) ole...

Kommentit (221)

Vierailija
41/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se menee, että pitää opiskella sosiologiaan todella pitkään, ennen kuin pääsee selville suomalaisista yhteiskuntaluokista. Siihen ei riitä 140 viikkoa yhteiskuntatieteellisessä, josta vain 35 ov oli sosiologiaa sivuaineena. 

Sosioekonominen asema on se, jota Suomessa voidaan käyttää, koska kansalaisia ei voi lajitella yksiselitteisesti eri luokkiin niin kuin eräissä maissa ammatin, koulutuksen, syntyperän, harrastusten ym. perusteella. 

Koulutus periytyy ehkä enemmän nyt kuin aikanaan peruskoulun alkuaikoina viime vuosisadan lopulla. Silloin vanhemmat kannustivat lapsiaan kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle, koska heillä itsellään ei ollut aikanaan mahdollisuutta opiskella kykyjensä ja halujensa mukaan. Nyt tälläkin palstalla tunnutaan pitävän kamalana häpeänä, jos lapset eivät mene lukioon. Todellisuudessa työpaikan saanut ammattiasentaja on kolmekymppisenä paljon paremmassa taloudellisessa asemassa kuin pitkään opiskellut maisteri.

Itse kannustan lapsiani lukioon ja korkeakoulutukseen. En sen takia, mistä helpoiten elannon saa, vaan siksi, millainen koulutus antaa parhaan ymmärryksen elämään yleensä. Olen tehnyt duunarinhommia itsekin ja tiedostan, että siellä on nopeita polkuja hyville palkoille, mutta elämässä on kyse muustakin kuin rahasta, siellä duunariporukoissa jää helposti hiukan näköalattomaksi. Ei välttämättä seurata uutisia tai maailman tapahtumia, ollaan kiinnostuneita vain oman kylän asioista, päätöksenteko kunnassa, eduskunnassa ja EU:ssa tuntuu vieraalta, altistutaan propagandalle. Se että miettii pelkästään helpointa reittiä palkkapussille ja kuka on päässyt lyhyimmällä koulutuksella suurimmalle palkalle, on hyvin duunariluokkainen tapa ajatella elämästä.

Ammattikoulun opettajana voin kertoa, että teinipoika siellä on aika hyvin perillä maailman tapahtumista ja ymmärtää oikein hyvin syy-yhteyksiä. Sanoisin, että paremmin kuin sellainen perus, sosiologiaa opiskeleva nuori nainen. Ja ehdottomasti pahiten propagandalle altistuu nykyään ihan siellä yliopistossa, ikävä kyllä. 

Tietysti ammattikouluissakin on yhteiskunnallisesti tiedostavia opiskelijoita, mutta ei ammattikoulu mitenkään edistä sitä ajattelua tai ruoki mielenkiintoa oppia lisää polittisista kehityssuunnista, yhteiskunnasta tai vaikuttamisesta siinä tai ylipäätään luovaa ajattelua. Ammattikoulussa opiskellaan ammatti ja tarvitaan poikkeuksellista sisua lähteä opiskelemaan ammattikoulupohjalta yliopistoon, jos kiinnostus tuon tyyppiseen ajatteluun on suurta.


Ja tiedän kyllä, että nuorilla on vahvoja poliittisia näkemyksiä. Heitä lietsotaan sellaiseen. Mutta perustuuko ne näkemykset tiedolle vai esimerkiksi omaa agendaansa ajavien somevaikuttajien mielipiteen muokkaukseen, se on toinen juttu.

En todellakaan tarkoittanut mitään "yhteiskunnallisesti tiedostavia opiskelijoita". Herra tietää, että meillä on niitä liikaakin, ja justiinsa siellä yliopistoissa. Tarkoitin järkeviä nuoria, jotka ymmärtävät maailmanmenoa. Ammattikoulun tai yliopiston tehtävä ei missään tapauksessa ole edistää mitään poliittista ajattelua tai yhteiskunnallista vaikuttamista! Jossain valtiotieteellisessä näitä pohditaan tieteenteon ja tutkimuksen näkökulmasta. Missä ihmeen yliopistosoosissa sinua on marinoitu? Oppi mennyt näköjään hyvin perille. 

Yliopistokoulutuksen on aina tarkoitus edistää myös itsenäistä ajattelua. Sille lääkärillekkin tai ”lääkärille” tiedoksi, että lääkäreistä koulutetaan ensisijaisesti tutkijoita ja potilastyö on vain näkyvin osa lääkärin toimialaa. Vaikea uskoa, etteikö siinä silloin sivuttaisi melko pitkälle myös tiedon luotettavuuden analysointia ja muuta ns. yleissivistävää. Siitä olen samaa mieltä, ettei lääkärit opiskele tarpeeksi yhteiskuntaan liittyviä asioita. Heidän vaikutuksensa on kuitenkin suuri esimerkiksi meneillään olevassa terveydenhuollonkriisissä ja soisi heidän ymmärtävän oman vaikutuksensa.

Vierailija
42/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luokkaloikka on vaikeaa, koska työväenluokassa on usein tiukassa epäluulo ja jopa viha sivistystä kohtaan. Olin tosi järkyttynyt, kun kaverini sanoi hänen vanhempiensa sanoneen ylioppilaslakista, että siinä on lunta huusin katolla. Omissa piireissä taas on aina pidetty ehkä liiankin itsestäänselvänä, että lapset menevät korkeakouluun tai yliopistoon opiskelemaan. 

Näitä tämmöisiä asenteita on todella vaikeaa muuttaa ulkopuolelta. Eräs kaverini murehti kovasti sitä, että hänen lapsensa kihlattu ei arvosta lukemista eikä sivistystä, mutta jos sellaiset asenteet on kotoaan saanut, miten niitä voi korjata? Sama pätee tänne ulkopuolelta tulleisiin. Jos kulttuuri ei arvosta naisia eikä ymmärretä, ettei sosiaalituki ole tarkoitettu jatkuvaksi elinkeinoksi, niin miten se muutetaan?

Olen järkyttyneenä havainnut saman. Vasemmistolaisten tuttujen lapsissa on lahjakkaita jotka eivät vaan ole menneet yliopistoon tai korkeakouluun. Tehdään vaan niin kuin vanhemmatkin ovat tehneet. 

Ja sitten vasemmistolaisilta vanhemmilta on periytynyt herraviha, viha menestyneitä yrittäjiä kohtaan jotka jotenkin aina ovat riistäjiä vaikka maksaisivat kuinka hyvää palkkaa ja työllistäisivät satoja suomalaisia. 

 

Tuo jostain sisällissodan ajoilta periytyvä herraviha ja opiskelleiden ihmisten halveksunta ja vähättely on vahingollista Suomelle ja siitä pitäisi ihan oikeasti päästä eroon.

Samoin viha menestyneitä yrittäjiä kohtaan. 

Juuri nyt Suomi tarvitsee rohkeita yrittäjiä enemmän kuin koskaan jotta työllisyys saataisiin nousuun. Yrittäjien pitäisi saada yhteiskunnan tuki. 

 

Minun on tätä kaikkea hyvin vaikea ymmärtää. Omat koulukaverit ja lapsuudenystävät hyvästä Helsinkiläislukiosta lähtivät ihan kaikki yliopistoon tai korkeakouluun opiskelemaan. Opistotaso ei ollut edes vaihtoehto. Ja yrittäjyyskin on tullut tutuksi. Kunnioitan yrittäjiä ja heidän ponnistelujaan valtavasti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähinnähän näissä keskusteluissa ärsyttää se päsmäröinti ja lesoaminen , että on luokkaa x ja muut on ns. Huononmpaa ainesta, jonka tämä x luokkaa oleva /siihen noussut kyllä tunnistaa. 

 

Ei se siis ole mitään keskustelua vaan vi****ua. Kun Kaikkia näitä ns. Luokkia tarvitaan. Enemmän on kyse siitä, että erilaisiahan täällä ollaan, ja Ongelma on siinä, että jotkut pitää itseään arvokkaampina kuin tosia...

Vierailija
44/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se menee, että pitää opiskella sosiologiaan todella pitkään, ennen kuin pääsee selville suomalaisista yhteiskuntaluokista. Siihen ei riitä 140 viikkoa yhteiskuntatieteellisessä, josta vain 35 ov oli sosiologiaa sivuaineena. 

Sosioekonominen asema on se, jota Suomessa voidaan käyttää, koska kansalaisia ei voi lajitella yksiselitteisesti eri luokkiin niin kuin eräissä maissa ammatin, koulutuksen, syntyperän, harrastusten ym. perusteella. 

Koulutus periytyy ehkä enemmän nyt kuin aikanaan peruskoulun alkuaikoina viime vuosisadan lopulla. Silloin vanhemmat kannustivat lapsiaan kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle, koska heillä itsellään ei ollut aikanaan mahdollisuutta opiskella kykyjensä ja halujensa mukaan. Nyt tälläkin palstalla tunnutaan pitävän kamalana häpeänä, jos lapset eivät mene lukioon. Todellisuudessa työpaikan saanut ammattiasentaja on kolmekymppisenä paljon paremmassa taloudellisessa asemassa kuin pitkään opiskellut maisteri.

Itse kannustan lapsiani lukioon ja korkeakoulutukseen. En sen takia, mistä helpoiten elannon saa, vaan siksi, millainen koulutus antaa parhaan ymmärryksen elämään yleensä. Olen tehnyt duunarinhommia itsekin ja tiedostan, että siellä on nopeita polkuja hyville palkoille, mutta elämässä on kyse muustakin kuin rahasta, siellä duunariporukoissa jää helposti hiukan näköalattomaksi. Ei välttämättä seurata uutisia tai maailman tapahtumia, ollaan kiinnostuneita vain oman kylän asioista, päätöksenteko kunnassa, eduskunnassa ja EU:ssa tuntuu vieraalta, altistutaan propagandalle. Se että miettii pelkästään helpointa reittiä palkkapussille ja kuka on päässyt lyhyimmällä koulutuksella suurimmalle palkalle, on hyvin duunariluokkainen tapa ajatella elämästä.

Ammattikoulun opettajana voin kertoa, että teinipoika siellä on aika hyvin perillä maailman tapahtumista ja ymmärtää oikein hyvin syy-yhteyksiä. Sanoisin, että paremmin kuin sellainen perus, sosiologiaa opiskeleva nuori nainen. Ja ehdottomasti pahiten propagandalle altistuu nykyään ihan siellä yliopistossa, ikävä kyllä. 

Tietysti ammattikouluissakin on yhteiskunnallisesti tiedostavia opiskelijoita, mutta ei ammattikoulu mitenkään edistä sitä ajattelua tai ruoki mielenkiintoa oppia lisää polittisista kehityssuunnista, yhteiskunnasta tai vaikuttamisesta siinä tai ylipäätään luovaa ajattelua. Ammattikoulussa opiskellaan ammatti ja tarvitaan poikkeuksellista sisua lähteä opiskelemaan ammattikoulupohjalta yliopistoon, jos kiinnostus tuon tyyppiseen ajatteluun on suurta.


Ja tiedän kyllä, että nuorilla on vahvoja poliittisia näkemyksiä. Heitä lietsotaan sellaiseen. Mutta perustuuko ne näkemykset tiedolle vai esimerkiksi omaa agendaansa ajavien somevaikuttajien mielipiteen muokkaukseen, se on toinen juttu.

En todellakaan tarkoittanut mitään "yhteiskunnallisesti tiedostavia opiskelijoita". Herra tietää, että meillä on niitä liikaakin, ja justiinsa siellä yliopistoissa. Tarkoitin järkeviä nuoria, jotka ymmärtävät maailmanmenoa. Ammattikoulun tai yliopiston tehtävä ei missään tapauksessa ole edistää mitään poliittista ajattelua tai yhteiskunnallista vaikuttamista! Jossain valtiotieteellisessä näitä pohditaan tieteenteon ja tutkimuksen näkökulmasta. Missä ihmeen yliopistosoosissa sinua on marinoitu? Oppi mennyt näköjään hyvin perille. 

Niin sinä tarkoitit jotain nuoria, jotka seuraa jotain Andrew Tatea ja imee vaikutteita somesta.

Vierailija
45/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanon silti, että yhteiskuntaluokkia ei Suomessa ole. Jokaisella duunariperheen lapsella on mahdollisuus hakea yliopistoon. Siihen vaikuttaa yleensä vanhempien esimerkki, tuki ja kannustus. Yhteiskuntaluokka on ihan muuta kuin ammatti tai palkka. 

On mahdollisuus, mutta tilastoista näemme, että sitä mahdollisuutta käytetään koko ajan vähemmän. On tilastollinen tosiasia, että Lauttasaaresta mennään lukioon ja yliopistoon ja Jakomäestä ei. Ei ne koulut Larussa sen parempia ole tai päät fiksumpia, mutta duunari ei kannusta lapsiaan ja ei osaa ohjata heitä yliopistoon. Eikä se ole rahakysymys, se yhteiskuntaluokka ohjaa koko elämää ja sen valintoja. Ihan perustavanlaatuisissa asioissa kuten vaikka pariutumisessa, duunarit eivät enää mene edes naimisiin, häät järjestää todennäköisemmin keskiluokan pariskunta. Arvot ovat hyvin erilaisia ja näköalat elämään. Duunarin näköalat ovat kapeat. Maailma arvottuu palkan mukaan ja se pitää saada nopeasti ja tavallaan sillä ei ole väliä miten paskassa möyritään. Akateemiselle keskiluokalle elämälle on paljon pitkäjänteisempiä ja enemmän tavoitteita. 

Vierailija
46/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lähinnähän näissä keskusteluissa ärsyttää se päsmäröinti ja lesoaminen , että on luokkaa x ja muut on ns. Huononmpaa ainesta, jonka tämä x luokkaa oleva /siihen noussut kyllä tunnistaa. 

 

Ei se siis ole mitään keskustelua vaan vi****ua. Kun Kaikkia näitä ns. Luokkia tarvitaan. Enemmän on kyse siitä, että erilaisiahan täällä ollaan, ja Ongelma on siinä, että jotkut pitää itseään arvokkaampina kuin tosia...

Ei. Mielestäni kyse on jonkinlaisesta valitettavasta ajattelun rappiosta, joka nykyaikaa vaivaa. Esimerkiksi 70-luvulla duunarit olivat hyvin tiedostavia. He liittoutuivat keskenään ja taistelivat parempien työolojen puolesta. Heillä oli näkemyksiä, he lukivat kirjoja ja sivistivät itseään työväenopistoissa. Nykyajan duunarit ei ole kiinnostuneita muusta kuin bensan hinnasta ja vihaisia kaikkea kohtaan. Ns. Tiedot imetään joltain puliveivareilta somealustoilta ja sitten mölistään isoon ääneen eteen päin. Rauhallista ajattelua ei arvosta enää kukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ei ainakaan ole tiedossa oma yhteiskuntaluokkani.

Vierailija
48/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinähän seon aloituksessa: vaikuttaa valintoihin. Mikään ei Suomessa estä valitsemasta "paremmin".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ainakaan ole tiedossa oma yhteiskuntaluokkani.

Älä huoli. Kyllä sen kohta joku AV: llä kertoo. Kysymättä ja pyytämättä... 

Vierailija
50/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin koska Suomessa ei niitä ole. En tunnista mitään "luokkia" omassa elinpiirissäni. Lapsuudessa minua ei kasvatettu ajattelemaan että toiset olisi vähempiarvoisia kuin toiset. Ei ollut mitään asenteellisuutta rikkaita tai köyhiä kohtaan, tai vähemmistöjä kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ainakaan ole tiedossa oma yhteiskuntaluokkani.

Ei minullakaan.

Vierailija
52/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin koska Suomessa ei niitä ole. En tunnista mitään "luokkia" omassa elinpiirissäni. Lapsuudessa minua ei kasvatettu ajattelemaan että toiset olisi vähempiarvoisia kuin toiset. Ei ollut mitään asenteellisuutta rikkaita tai köyhiä kohtaan, tai vähemmistöjä kohtaan.

Asutko pienemmällä paikkakunnalla? Yhteiskuntaluokkaerot näkyvät kaikkein selvimmin isoissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnähän näissä keskusteluissa ärsyttää se päsmäröinti ja lesoaminen , että on luokkaa x ja muut on ns. Huononmpaa ainesta, jonka tämä x luokkaa oleva /siihen noussut kyllä tunnistaa. 

 

Ei se siis ole mitään keskustelua vaan vi****ua. Kun Kaikkia näitä ns. Luokkia tarvitaan. Enemmän on kyse siitä, että erilaisiahan täällä ollaan, ja Ongelma on siinä, että jotkut pitää itseään arvokkaampina kuin tosia...

Ei. Mielestäni kyse on jonkinlaisesta valitettavasta ajattelun rappiosta, joka nykyaikaa vaivaa. Esimerkiksi 70-luvulla duunarit olivat hyvin tiedostavia. He liittoutuivat keskenään ja taistelivat parempien työolojen puolesta. Heillä oli näkemyksiä, he lukivat kirjoja ja sivistivät itseään työväenopistoissa. Nykyajan duunarit ei ole kiinnostuneita muusta kuin bensan hinnasta ja vihaisia kaikkea kohtaan. Ns. Tiedot imetään joltain puliveivareilta somealustoilta ja sitten mölistään isoon ääneen eteen päin. Rauhallista ajattelua ei arvosta enää kukaan.

Osa varmaan oli. Mutta ne oli lähinnä niitä ay:aktiiveja yms. Loput sitten poimi heidän sanomisistaan omaan maailmankuvaansa sopivat jutut, ja öyhötti niitä samalla kuin kirosi bensan hintaa ja herroja. Syöden lenkkimakkaraa ja juoden keskikaljaa... 

 

Toki. Tää netti vie järjen kokonaisilta sukupolvilta.. kun se on taskussa koko ajan syöttäen silmille jotain just sellasta mitä koet kaipaavasi. 

Vierailija
54/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeisto nousee koska eurooppa on tuhottu kehitysmaista tulleilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siinähän seon aloituksessa: vaikuttaa valintoihin. Mikään ei Suomessa estä valitsemasta "paremmin".

Meneillään on ollut suuntaus, että ainoastaan niiden, joilla on pätäkkää, on mahdollisuudet tehdä parempia valintoja.

Vierailija
56/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin koska Suomessa ei niitä ole. En tunnista mitään "luokkia" omassa elinpiirissäni. Lapsuudessa minua ei kasvatettu ajattelemaan että toiset olisi vähempiarvoisia kuin toiset. Ei ollut mitään asenteellisuutta rikkaita tai köyhiä kohtaan, tai vähemmistöjä kohtaan.

Olet todennäköisesti syntynyt ylempään keskiluokkaan.

Vierailija
57/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto nousee koska eurooppa on tuhottu kehitysmaista tulleilla.

Eurooppa on imetty kuiviin suuryritysten taholta. Hyvinvointia riittäisi kyllä, kun sitä tasattaisiin verotuksen kautta niin kuin ennenkin.

Vierailija
58/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto nousee koska eurooppa on tuhottu kehitysmaista tulleilla.

Duunariluokkainen mielipide joka on syötetty päähäsi rikkaiden taholta, etkä osaa kyseenalaistaa.

Vierailija
59/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin koska Suomessa ei niitä ole. En tunnista mitään "luokkia" omassa elinpiirissäni. Lapsuudessa minua ei kasvatettu ajattelemaan että toiset olisi vähempiarvoisia kuin toiset. Ei ollut mitään asenteellisuutta rikkaita tai köyhiä kohtaan, tai vähemmistöjä kohtaan.

Ei yhteiskuntaluokissa ole kysymys siitä, että joku olisi vähempiarvoinen kuin toinen tai kukaan ajattelisi niin. Kyse on eri maasta ja kulttuurista. Moni ylemmän keskiluokan ihminen kokee, että ei osaisi keskustella työväenluokkaisen kanssa ja saattaa jopa pelätä olla heidän seurassaan, koska ei tunne sen sääntöjä ja tapoja. 

Vierailija
60/221 |
18.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä Pohjantähden alla on edelleen ihan toimiva kuvaus millaiselta pohjalta suomalainen nykypäivän luokkajako on syntynyt. Ainahan ihmiset ovat omiin kasteihinsa jakautuneet. 

 

Sieltä löytyy esimerkit kaikista luokista. Ja luokkanousuistakin. Ja siitä mitä tarvittiin, että ne jyrkimmät rajat on nykyään paljon matalammat kuin ennen.