AV:lta tuttu ilmiö: yhteiskuntaluokan merkitystä vähätellään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se menee, että pitää opiskella sosiologiaan todella pitkään, ennen kuin pääsee selville suomalaisista yhteiskuntaluokista. Siihen ei riitä 140 viikkoa yhteiskuntatieteellisessä, josta vain 35 ov oli sosiologiaa sivuaineena. 

Sosioekonominen asema on se, jota Suomessa voidaan käyttää, koska kansalaisia ei voi lajitella yksiselitteisesti eri luokkiin niin kuin eräissä maissa ammatin, koulutuksen, syntyperän, harrastusten ym. perusteella. 

Koulutus periytyy ehkä enemmän nyt kuin aikanaan peruskoulun alkuaikoina viime vuosisadan lopulla. Silloin vanhemmat kannustivat lapsiaan kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle, koska heillä itsellään ei ollut aikanaan mahdollisuutta opiskella kykyjensä ja halujensa mukaan. Nyt tälläkin palstalla tunnutaan pitävän kamalana häpeänä, jos lapset eivät mene lukioon. Todellisuudessa työpaikan saanut ammattiasentaja on kolmekymppisenä paljon paremmassa taloudellisessa asemassa kuin pitkään opiskellut maisteri.

Itse kannustan lapsiani lukioon ja korkeakoulutukseen. En sen takia, mistä helpoiten elannon saa, vaan siksi, millainen koulutus antaa parhaan ymmärryksen elämään yleensä. Olen tehnyt duunarinhommia itsekin ja tiedostan, että siellä on nopeita polkuja hyville palkoille, mutta elämässä on kyse muustakin kuin rahasta, siellä duunariporukoissa jää helposti hiukan näköalattomaksi. Ei välttämättä seurata uutisia tai maailman tapahtumia, ollaan kiinnostuneita vain oman kylän asioista, päätöksenteko kunnassa, eduskunnassa ja EU:ssa tuntuu vieraalta, altistutaan propagandalle. Se että miettii pelkästään helpointa reittiä palkkapussille ja kuka on päässyt lyhyimmällä koulutuksella suurimmalle palkalle, on hyvin duunariluokkainen tapa ajatella elämästä.

Juuri näin. Kun luet lapselle pienestä pitäen ja kannustat lukemiseen sekä tiedolliseen uteliaisuuteen mukavina asioina, asia hoituu ikään kuin itsestään. Ei tarvitsee tuputtaa mitään.

Itse näen isot asunnot työleirinä. Tykkään asua pienemmässä asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menen sairaalaan töihin en arvosta jotain ylilääkäriä pätkääkään. Ylilääkäri varmaa omassa päässään pitää itseään korkeampi arvoisena. Todellisuudessa muita ihmisiä ei kiinnosta tippaakaan. 

Sairaalamaailmassa on aina noudatettu nokittelujärjestystä ja se onkin monasti siellä syy huonoon työilmapiiriin ja henkilösuhdeongelmiin. 

Sairaalassa, armeijassa jne on pakko pitää tiukka hierarkia. Kun on kiire, potilaan henki vaarassa, siellä operoidaan tiukasti aseman mukaan. Ei siellä mikään laikkari tule sohlaamaan kun elvytetään. 

Ei kaikki ajattele noin. Ennen ajateltiin. Ei enää nykyään. 

Toisaalta sinä soveltuisit siellä sairaalassa vain lattian moppaajaksi, ei sinulla olisi siihen ylilääkäriin minkäänlaista yhteyttä kumminkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menen sairaalaan töihin en arvosta jotain ylilääkäriä pätkääkään. Ylilääkäri varmaa omassa päässään pitää itseään korkeampi arvoisena. Todellisuudessa muita ihmisiä ei kiinnosta tippaakaan. 

Sairaalamaailmassa on aina noudatettu nokittelujärjestystä ja se onkin monasti siellä syy huonoon työilmapiiriin ja henkilösuhdeongelmiin. 

Sairaalassa, armeijassa jne on pakko pitää tiukka hierarkia. Kun on kiire, potilaan henki vaarassa, siellä operoidaan tiukasti aseman mukaan. Ei siellä mikään laikkari tule sohlaamaan kun elvytetään. 

Ei kaikki ajattele noin. Ennen ajateltiin. Ei enää nykyään. 

Toisaalta sinä soveltuisit siellä sairaalassa vain lattian moppaajaksi, ei sinulla olisi siihen ylilääkäriin minkäänlaista yhteyttä kumminkaan.

Ei kaikki halua olla lääkäreitä ja tutkia ihmisten pissavaivoja ja mätäkurkkuja.

En haluaisi työskennellä leikkaussalissa jonkun asunnon takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.

Olen itse lähtöisin perheestä, jossa rahat olivat tiukilla. Vanhemmat duunareita, vaikka toimistotöitä tekivätkin. Eivät harrastaneet tai ollut yhtään mitään mielenkiinnon kohteita. Itse tienaan hyvin ja työskennellyt himoituissa ammateissa. Omalla jälkikasvulla on kaikkea, mitä minulla ei ollut. Pidän itseni ajan tasalla seuraamalla ajankohtaisia asioita ja minulla on useamp  lehtitilaus. Ainoat podit, mitä kuuntelen käsittelevät historiaa ja kulttuuri . Eli voisi kutsua luokkanousuksi. Mutta en todellakaan koe olevani millään tavalla ulkopuolinen. Esimerkiksi kollegani ovat kaikki korkeakoulutettuja, mutta he ovat ihan tavallisia ja jopa hieman yksinkertaisia ihmisiä. Joillain on ollut perheessä rahaa, joten he ovat taloudellisesti ylempää keskiluokkaa, mutta henkisesti perusmassaa. Ainoa ero heihin on, ett  he ovat lapsena lomailleet muuallaki  kuin Kreetalla ja autot olivat kalliimmat. Mutta mitään sivistyspääomaa heillä ei ole. Osa kollegoistani on hyvän taloudellisen tilanteen takia statussymboleilla pröystäileviä, mutta mitään yläluokkaista heissä ei ole. En ymmärrä, miten kenelläkään olisi vaikeuksia olla näiden keskuudessa. Eri asia on sitten henkisesti jälkeenjääneet herranvihaajat, mutta he harvemmin tekevät taloudellista nousua köyhästä edes keskituloiseksi. 

Millä.alalla olet? Ekonomisti? 

No, laitoshuoltajana sairaalassa olisi se hyvä puoli, että saa tehdä töitä rauhassa itsenäisesti. Lääkärit ja hoitajat saavat koko ajan kuunnella ihmisten valittamista.

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi työskennellä leikkaussalissa jonkun asunnon takia.

Kirurgin työ, hyi hitto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.

Olen itse lähtöisin perheestä, jossa rahat olivat tiukilla. Vanhemmat duunareita, vaikka toimistotöitä tekivätkin. Eivät harrastaneet tai ollut yhtään mitään mielenkiinnon kohteita. Itse tienaan hyvin ja työskennellyt himoituissa ammateissa. Omalla jälkikasvulla on kaikkea, mitä minulla ei ollut. Pidän itseni ajan tasalla seuraamalla ajankohtaisia asioita ja minulla on useamp  lehtitilaus. Ainoat podit, mitä kuuntelen käsittelevät historiaa ja kulttuuri . Eli voisi kutsua luokkanousuksi. Mutta en todellakaan koe olevani millään tavalla ulkopuolinen. Esimerkiksi kollegani ovat kaikki korkeakoulutettuja, mutta he ovat ihan tavallisia ja jopa hieman yksinkertaisia ihmisiä. Joillain on ollut perheessä rahaa, joten he ovat taloudellisesti ylempää keskiluokkaa, mutta henkisesti perusmassaa. Ainoa ero heihin on, ett  he ovat lapsena lomailleet muuallaki  kuin Kreetalla ja autot olivat kalliimmat. Mutta mitään sivistyspääomaa heillä ei ole. Osa kollegoistani on hyvän taloudellisen tilanteen takia statussymboleilla pröystäileviä, mutta mitään yläluokkaista heissä ei ole. En ymmärrä, miten kenelläkään olisi vaikeuksia olla näiden keskuudessa. Eri asia on sitten henkisesti jälkeenjääneet herranvihaajat, mutta he harvemmin tekevät taloudellista nousua köyhästä edes keskituloiseksi. 

Sinä taisit olla keskiluokasta kotoisin alunperinkin, vaikkakin köyhemmästä sellaisesta. Oli kuitenkin varaa lomailla ulkomailla ja vanhemmat toimistotöissä. 

Ei meillä ollut varaa lomailla ulkomailla. Ei ollut edes omaa mökkiä. Isällä oli duunarikoulutus, mutta ajan myötä siirtyi lattialta pöydän taakse. Äidillä ei koulutusta laisinkaan, työssä oppi. 

Meillä ei ollut varaa merkkivaatteisiin, emmekä käyneet ravintoloissa. Jos halusi jotain, se piti itse kustantaa kuukausirahoista tai toivoa esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi. Harrastaa kyllä sai, mutta harrastukset olivat edullisia. 

Minä synnyin työväenluokkaan. Vanhemmilla jäi koulut keskikouluun, työpaikat olivat hankalia pitää ja tulot monesti hyvin epäsäännöllisiä. Oli todella tiukkaa. Ei todellakaan mitään merkkivaatteita, ei edes maksullisia harrastuksia. Luin paljon ja kirjasto on ilmainen. En saanut kuukausirahaa. Ei todellakaan mitään kesämökkejä. Puolisoni syntyi ylempään keskiluokkaan. Rahasta ei todellakaan ollut puutetta. Sitä sekä tienattiin hyvin että oli peritty. Matkailtiin, harrastettiin kalliitakin lajeja, lelut ja vehkeet aina viimeisen päälle. Matkailut olivat kalliita, kokonaisia Euroopan kiertueita, laskettelumatkoja eri kohteisiin. Mutta ero näkyy myös arvoissa. Puolison oletusarvo oli, että menee yliopistoon ja tekee tohtorin tutkintoon asti, kuten tekikin. Minulle kotoa annettiin ohjeeksi olla onnellinen. Menin kuitenkin yliopistoon minäkin sukuni ensimmäisenä. Vanhemmillani ei ollut mitään kykyä neuvoa tai opastaa tai edes toivoa urani suhteen. Näitä arvoeroja tulee edelleen vastaan jatkuvasti. 

Niin puolisosi oli taloudellisesti ylemmästä luokasta ja koulutus on ollut itsestäänselvää. Mutta nyt aikuisina, onko teissä mitään sivistyksellistä eroa? Onko hän paremmin perillä ajankohtaisista asioista, onko hänellä enemmän kulttuuripääomaa ja osaa siteerata kirjailijoita, runoilijoita tai filosofeja? Erottaako hän klassisen musiikin säveltäjiä tai kappaleita, onko nähnyt oopperaa Euroopan kulttuurikaupungeissa? Osaako hän nimetä tämän hetken kuumimpia nimiä taiteessa, ostaako taidetta ja tunteeko taiteen suuret nimet ja osaa nimetä heidän merkittävimmät teoksensa. Miten on historian ja kulttuurihistorian tuntemus? 

Totta kai parempi taloudellinen lähtökohta helpottaa elämää, on saanut kokea enemmän mukavia asioita ja taloudellinen turvallisuus on todennäköisemmin taattu, mutta se ei kerro mitään henkisestä kapasiteetista tai että aikuisena tarvitsisi tuntea alemmuutta, koska toisella on ollut materiaalisesti helpompi elämä ja maisterin paperit, jos henkisesti ei ole kasvattanut pääomaa, vaikka olisi ollut siihen paljon paremmat mahdollisuudet.  

Minulle yläluokka on nimenomaan sivistynyttä yläluokkaa, jossa vaurauden avulla on kasvatettu henkistä pääomaa. Ei vain lasketeltu alpeilla ja nautittu lomilla shampanjaa Rivieralla ja opiskeltu ekonomiksi tai juristiksi.  

Tuollainen kirjailijoiden siteeraaminen ja namedroppailu ei mielestäni ole kyllä mikään sivistyksen mitta, vaan nimenomaan sellaista päälleliimattua, teennäistä ja narsistista pätemistä, millä pyritään luomaan itselleen jotain kyltyrellin ja "sivistyneen" imagoa. Samaan aikaan kun luonne ja arvot saattavat olla täysin mädät ja kulissien takana ne todelliset kasvot näytetään vain läheisille. Erityisesti narsisteilla tapana toimia näin. Todellinen sivistys on sydämen sivistystä, se, miten ihminen kohtelee muita ja "alempiaan". Ei esimerkiksi pyri nolaamaan toista "omalla sivistyneisyydellään" ja korostamaan "omaa paremmuuttaan" koulutustasoja vertaillen.

Sydämen sivistys on eri asia kuin yleisivistys, ei todellisempi. 

Vierailija kirjoitti:

No, laitoshuoltajana sairaalassa olisi se hyvä puoli, että saa tehdä töitä rauhassa itsenäisesti. Lääkärit ja hoitajat saavat koko ajan kuunnella ihmisten valittamista.

Mielummin siivoan kuin olisin laboratoriossa koko päivän ottamassa jotain verikokeita.

Vierailija kirjoitti:

Jaha, sieltä se luokkasota taas putkahti.

Kyllä oli raikas ja uusi ajatuksellinen tuulahdus, aivan kuin suoraan DDR:n kuulantyöntäjänaisten pyykkikassista.

Niinpä. Tottakai yhteiskuntaluokkia on olemassa ja tulee aina olemaankin. Tottakai luokka vaikuttaa elämänvalintoihin.

Sorrosta siinä ei kuitenkaan ole kyse tai mistään muustakaan epistä jutusta. Vaan ihan siitä, että fiksut ihmiset opettaa fiksut lapsensa tekemään fiksuja valintoja siinä missä heikompi aines ei opeta jälkikasvulleen mitään. Simsalabim, luokkayhteiskunta on syntynyt.

Älykkyys, impulssikontrolli jne periytyy hyvin vahvasti ja ne sitä elämässä pärjäämistä eniten määrittää. 

Toisin sanoen, tutkijan havainto oli oikea mutta johtopäätökset vääriä. Mitäpä muuta voisi odottakaan intersektionalismin mädättämältä?

Ihmiset ei ole uhreja, ja aikuisten ihmisten näkeminen uhreina on törkeintä niiden alistamista. Siinä niin kivasti nivusissa kutkuttaa kun saa asettaa itsensä muiden yläpuolelle latelemalla uhrihierarkioita. 

Siivoojan työssä on se hyvä puoli, että ei ole asiakaspalvelua. Ihmiset on tosi rasittavia nykypäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha, sieltä se luokkasota taas putkahti.

Kyllä oli raikas ja uusi ajatuksellinen tuulahdus, aivan kuin suoraan DDR:n kuulantyöntäjänaisten pyykkikassista.

Niinpä. Tottakai yhteiskuntaluokkia on olemassa ja tulee aina olemaankin. Tottakai luokka vaikuttaa elämänvalintoihin.

 

Sorrosta siinä ei kuitenkaan ole kyse tai mistään muustakaan epistä jutusta. Vaan ihan siitä, että fiksut ihmiset opettaa fiksut lapsensa tekemään fiksuja valintoja siinä missä heikompi aines ei opeta jälkikasvulleen mitään. Simsalabim, luokkayhteiskunta on syntynyt.

 

Älykkyys, impulssikontrolli jne periytyy hyvin vahvasti ja ne sitä elämässä pärjäämistä eniten määrittää. 

 

Toisin sanoen, tutkijan havainto oli oikea mutta johtopäätökset vääriä. Mitäpä muuta voisi odottakaan intersektionalismin mädättämältä?

 

Ihmiset ei ole uhreja, ja aikuisten ihmisten näkeminen uhreina on törkeintä niiden alistamista. Siinä niin kivasti nivusissa kutkuttaa kun saa asettaa itsensä muiden yläpuolelle latelemalla uhrihierarkioita. 

Jos menee suhteilla isän työpaikkaan töihin niin ei ole mikään etevä lapsi vaan surkimus.

Kokoomuslaisten lapset menevät suhteilla töihin. Ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha, sieltä se luokkasota taas putkahti.

Kyllä oli raikas ja uusi ajatuksellinen tuulahdus, aivan kuin suoraan DDR:n kuulantyöntäjänaisten pyykkikassista.

Niinpä. Tottakai yhteiskuntaluokkia on olemassa ja tulee aina olemaankin. Tottakai luokka vaikuttaa elämänvalintoihin.

 

Sorrosta siinä ei kuitenkaan ole kyse tai mistään muustakaan epistä jutusta. Vaan ihan siitä, että fiksut ihmiset opettaa fiksut lapsensa tekemään fiksuja valintoja siinä missä heikompi aines ei opeta jälkikasvulleen mitään. Simsalabim, luokkayhteiskunta on syntynyt.

 

Älykkyys, impulssikontrolli jne periytyy hyvin vahvasti ja ne sitä elämässä pärjäämistä eniten määrittää. 

 

Toisin sanoen, tutkijan havainto oli oikea mutta johtopäätökset vääriä. Mitäpä muuta voisi odottakaan intersektionalismin mädättämältä?

 

Ihmiset ei ole uhreja, ja aikuisten ihmisten näkeminen uhreina on törkeintä niiden alistamista. Siinä niin kivasti nivusissa kutkuttaa kun saa asettaa itsensä muiden yläpuolelle latelemalla uhrihierarkioita. 

Jos menee suhteilla isän työpaikkaan töihin niin ei ole mikään etevä lapsi vaan surkimus.

Keskiluokkaisella on koulutus, sen ei tarvitse mennä töihin sukulaisten puljuihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1980-luvulla kaikki tieto oli yliopistoissa ja korkeakoulutetuilla. Yliopiston kirjastot olivat täynnä toinen toistaan paksumpia englanninkielisiä kirjoja. Suomalaiset saivat tietonsa YLEn uutisista sekä Helsingin sanomista. Kerran kuukaudessa tuli postiluukusta Valitut palat tai Kirjakerhon kirja.

 

Nyt Internetin välityksellä kenellä tahansa on mahdollisuus päästä viimeisimpään tietoon: tekniikasta, taloudesta jne. Internetin kautta myös valtavirrasta poikkeavat mielipiteet päätyvät julkiseen keskusteluun.

 

Ammattikoulun käyneillä on samat mahdollisuudet kuin sosiologeilla päästä käsiksi viimeisimpään tietoon. Tapaamani duunarit ovatkin nykypäivänä erittäin tietoisia maailman tapahtumista, tieteestä, taloudesta. Lisäksi he osaavat jotain sellaista mitä yliopiston opettajat eivät osaa: kuten korjata autoja tai rakentaa taloja.

 

Ymmärrän, että yliopistojen tutkijoilla ja opettajilla on kova hätä tulevaisuudestaan. AI korvaa heidän tietonsa nykypäivänä, eikä yliopiston opettajilla ole enää mitään muuta virkaa kuin halveksia ammattikoulun käyneitä, " joita ei kiinnosta muu kuin bensan hinta".

 

Voin korjata heti heidän yhden väitteensä: Bensan hinta on maailman tärkein asia, sillä sen takia käydään parhaillaan sotia. Ihmiskunnan tärkeimpiä asioita ovat bensan, öljyn, vehnän, maissin hinta, tiedoksi kaikille sosiologeille. Tämän asian tietää jokainen amiskan käynyt.

Aika idealistisen kuvan annat tilanteesta. Tulevaisuudessa tilanne tulee olrmaan se, että koko netti peittyy tekoälytauhkaan, joka on suurimmaksi osaksi valetietoa, propagandaa ja ihan vaan markkinointiroskaa. Myös hybridivsikuttamista. Viimeisin tutkimustieto ei ole todellakaan se mitä siellä liikkuu. Jos aiot internetin tauhkasta löytää olennaisen tai tositietoa, joudut todella ponnistelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menen sairaalaan töihin en arvosta jotain ylilääkäriä pätkääkään. Ylilääkäri varmaa omassa päässään pitää itseään korkeampi arvoisena. Todellisuudessa muita ihmisiä ei kiinnosta tippaakaan. 

Sairaalamaailmassa on aina noudatettu nokittelujärjestystä ja se onkin monasti siellä syy huonoon työilmapiiriin ja henkilösuhdeongelmiin. 

Sairaalassa, armeijassa jne on pakko pitää tiukka hierarkia. Kun on kiire, potilaan henki vaarassa, siellä operoidaan tiukasti aseman mukaan. Ei siellä mikään laikkari tule sohlaamaan kun elvytetään. 

Ei kaikki ajattele noin. Ennen ajateltiin. Ei enää nykyään. 

Toisaalta sinä soveltuisit siellä sairaalassa vain lattian moppaajaksi, ei sinulla olisi siihen ylilääkäriin minkäänlaista yhteyttä kumminkaan.

Omassa päässäsi kuvittelet olevasi toisia parempi. Eli olet narsisti lääkäri eli sulla on persoonallisuushäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha, sieltä se luokkasota taas putkahti.

Kyllä oli raikas ja uusi ajatuksellinen tuulahdus, aivan kuin suoraan DDR:n kuulantyöntäjänaisten pyykkikassista.

Niinpä. Tottakai yhteiskuntaluokkia on olemassa ja tulee aina olemaankin. Tottakai luokka vaikuttaa elämänvalintoihin.

 

Sorrosta siinä ei kuitenkaan ole kyse tai mistään muustakaan epistä jutusta. Vaan ihan siitä, että fiksut ihmiset opettaa fiksut lapsensa tekemään fiksuja valintoja siinä missä heikompi aines ei opeta jälkikasvulleen mitään. Simsalabim, luokkayhteiskunta on syntynyt.

 

Älykkyys, impulssikontrolli jne periytyy hyvin vahvasti ja ne sitä elämässä pärjäämistä eniten määrittää. 

 

Toisin sanoen, tutkijan havainto oli oikea mutta johtopäätökset vääriä. Mitäpä muuta voisi odottakaan intersektionalismin mädättämältä?

 

Ihmiset ei ole uhreja, ja aikuisten ihmisten näkeminen uhreina on törkeintä niiden alistamista. Siinä niin kivasti nivusissa kutkuttaa kun saa asettaa itsensä muiden yläpuolelle latelemalla uhrihierarkioita. 

Jos menee suhteilla isän työpaikkaan töihin niin ei ole mikään etevä lapsi vaan surkimus.

Keskiluokkaisella on koulutus, sen ei tarvitse mennä töihin sukulaisten puljuihin. 

Eikä niitä puljuja keskiluokkaisilla ole. Rikkailla kenties. 

Koulutus ei takaa työpaikkaa nykypäivänä. Suomessa on 57000 korkeakoulututkinnon suorittanutta työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus ei takaa työpaikkaa nykypäivänä. Suomessa on 57000 korkeakoulututkinnon suorittanutta työttömänä.

Koulutus takasi työpaikan joskus 1970-luvulla. Ei todellakaan enää.