AV:lta tuttu ilmiö: yhteiskuntaluokan merkitystä vähätellään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Vihervasemmisto ole kuitenkaan mitään parempaa luokkaa vaan sitten ihan työväenluokkaa kirjoittajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Faktantarkistajathan ovat jo vahvistaneet nopeassa informaatiomaailmassa, että poliitikot enimmäkseen levittävät virheellistä tai vääristeltyä tietoa. Ehkä saamme jossain vaiheessa reaaliaikaisen tekoälytyökalun, joka ilmoittaa aina summerilla kun poliitikko valehtelee. Jos omalla työpaikalla puhuttaisiin yhtä paljon puppua ja asiakkaat saisivat jatkuvasti pettyä, olisimme olleet vuosikymmeniä pitkäaikaistyöttömiä.

Summeri olisi aika huima ajatus. Sehän soisi koko ajan, riippumatta siitä, minkä puolueen edustaja puhuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1980-luvulla kaikki tieto oli yliopistoissa ja korkeakoulutetuilla. Yliopiston kirjastot olivat täynnä toinen toistaan paksumpia englanninkielisiä kirjoja. Suomalaiset saivat tietonsa YLEn uutisista sekä Helsingin sanomista. Kerran kuukaudessa tuli postiluukusta Valitut palat tai Kirjakerhon kirja.

 

Nyt Internetin välityksellä kenellä tahansa on mahdollisuus päästä viimeisimpään tietoon: tekniikasta, taloudesta jne. Internetin kautta myös valtavirrasta poikkeavat mielipiteet päätyvät julkiseen keskusteluun.

 

Ammattikoulun käyneillä on samat mahdollisuudet kuin sosiologeilla päästä käsiksi viimeisimpään tietoon. Tapaamani duunarit ovatkin nykypäivänä erittäin tietoisia maailman tapahtumista, tieteestä, taloudesta. Lisäksi he osaavat jotain sellaista mitä yliopiston opettajat eivät osaa: kuten korjata autoja tai rakentaa taloja.

 

Ymmärrän, että yliopistojen tutkijoilla ja opettajilla on kova hätä tulevaisuudestaan. AI korvaa heidän tietonsa nykypäivänä, eikä yliopiston opettajilla ole enää mitään muuta virkaa kuin halveksia ammattikoulun käyneitä, " joita ei kiinnosta muu kuin bensan hinta".

 

Voin korjata heti heidän yhden väitteensä: Bensan hinta on maailman tärkein asia, sillä sen takia käydään parhaillaan sotia. Ihmiskunnan tärkeimpiä asioita ovat bensan, öljyn, vehnän, maissin hinta, tiedoksi kaikille sosiologeille. Tämän asian tietää jokainen amiskan käynyt.

Aika suuren osan yliopisto-opetuksesta hoitavat tohtoriopiskelijat, post docit, ym. määräaikaiset. Harvemmin proffat eksyvät lehterille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se menee, että pitää opiskella sosiologiaan todella pitkään, ennen kuin pääsee selville suomalaisista yhteiskuntaluokista. Siihen ei riitä 140 viikkoa yhteiskuntatieteellisessä, josta vain 35 ov oli sosiologiaa sivuaineena. 

Sosioekonominen asema on se, jota Suomessa voidaan käyttää, koska kansalaisia ei voi lajitella yksiselitteisesti eri luokkiin niin kuin eräissä maissa ammatin, koulutuksen, syntyperän, harrastusten ym. perusteella. 

Koulutus periytyy ehkä enemmän nyt kuin aikanaan peruskoulun alkuaikoina viime vuosisadan lopulla. Silloin vanhemmat kannustivat lapsiaan kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle, koska heillä itsellään ei ollut aikanaan mahdollisuutta opiskella kykyjensä ja halujensa mukaan. Nyt tälläkin palstalla tunnutaan pitävän kamalana häpeänä, jos lapset eivät mene lukioon. Todellisuudessa työpaikan saanut ammattiasentaja on kolmekymppisenä paljon paremmassa taloudellisessa asemassa kuin pitkään opiskellut maisteri.

”Todellisuudessa työpaikan saanut ammattiasentaja on kolmekymppisenä paljon paremmassa taloudellisessa asemassa kuin pitkään opiskellut maisteri.”

Riippuu ihan minkä alan maisteri. Kolemkymppinen on usein vasta valmistunut, mutta myöhemmin työuralla se koulutuksen tuoma etu alkaa näkyä. Päälle nelikymppisenä moni uranousua haluava alkaa päästä johtavaan asemaan, jos vaikka koulutustaustana on DI, KTM tms. Ja siinä vaiheessa palkka alkaa olla aika hyvissä lukemissa.

Palkkataso riippuu siitä, mitä yliopistossa opiskelee. Humanistisessa, yhteiskuntatieteellisessä ja joskus kasvatustieteellisessäkin on opiskeluvaihtoehtoja, joilla pääsee työelämässä vain 2500-3000 euron kuukausiansioille, joten opiskeluala kannattaa valita viisaasti.

Yhteiskuntaluokan merkitys taitaa olla subjektiivinen kokemus, yhteiskuntaluokan merkitys on aina sidoksissa myös aikaan ja vallitseviin olosuhteisiin. Yhteiskuntaluokkaa ei koskaan voi määritellä ihan yksiselitteisesti tai yksittäisten asioiden perusteella, jos nyt halutaan yrittää jotain yhteiskuntaluokkaa määritellä. Itsekään en koe yhteiskuntaluokkaa niin merkitseväksi, mutta olenkin elänyt lapsuuteni aika keskiluokkaisessa perheessä. Varmasti kokemuksesi voisi olla toisessa perheessä ihan toisenlainen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Ei ulkopuolisuus ole välttämättä negatiivinen kokemus. Minusta ulkopuolisuus tuo mielenkiintoisen tarkkailijan aseman. Ehkä se on ikäkysymys. Nuorempana oli tarve kuulua joukkoon. Iän myötä sitä tietää kuka on, ilman mitään vertailujoukkoakin, eikä tarvitse jatkuvaa hyväksyntää olemassaololleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1980-luvulla kaikki tieto oli yliopistoissa ja korkeakoulutetuilla. Yliopiston kirjastot olivat täynnä toinen toistaan paksumpia englanninkielisiä kirjoja. Suomalaiset saivat tietonsa YLEn uutisista sekä Helsingin sanomista. Kerran kuukaudessa tuli postiluukusta Valitut palat tai Kirjakerhon kirja.

 

Nyt Internetin välityksellä kenellä tahansa on mahdollisuus päästä viimeisimpään tietoon: tekniikasta, taloudesta jne. Internetin kautta myös valtavirrasta poikkeavat mielipiteet päätyvät julkiseen keskusteluun.

 

Ammattikoulun käyneillä on samat mahdollisuudet kuin sosiologeilla päästä käsiksi viimeisimpään tietoon. Tapaamani duunarit ovatkin nykypäivänä erittäin tietoisia maailman tapahtumista, tieteestä, taloudesta. Lisäksi he osaavat jotain sellaista mitä yliopiston opettajat eivät osaa: kuten korjata autoja tai rakentaa taloja.

 

Ymmärrän, että yliopistojen tutkijoilla ja opettajilla on kova hätä tulevaisuudestaan. AI korvaa heidän tietonsa nykypäivänä, eikä yliopiston opettajilla ole enää mitään muuta virkaa kuin halveksia ammattikoulun käyneitä, " joita ei kiinnosta muu kuin bensan hinta".

 

Voin korjata heti heidän yhden väitteensä: Bensan hinta on maailman tärkein asia, sillä sen takia käydään parhaillaan sotia. Ihmiskunnan tärkeimpiä asioita ovat bensan, öljyn, vehnän, maissin hinta, tiedoksi kaikille sosiologeille. Tämän asian tietää jokainen amiskan käynyt.

Aika suuren osan yliopisto-opetuksesta hoitavat tohtoriopiskelijat, post docit, ym. määräaikaiset. Harvemmin proffat eksyvät lehterille.

Vastasin kirjoituksellani aiempaan, ammattikoululaisia koskevaan väitteeseen: ammattikoululaiset ovat sivistymättömiä eikä heitä kiinnosta muu kuin bensan hinta. Aiemman kirjoittajan mukaan yliopiston käyneet kuuluvat ylempään yhteiskuntaluokkaan. Yliopiston käyneet ovat kiinnostuneita mm. yhteiskuntaluokista ja taiteista.

Ehkä kannattaisi tehdä luokkaretki vaikkapa autokorjaamolle tai Vallilan ammattikoululle. Siellä kundit keskustelevat eri puolueista, musiikista ymv. Joku voi jopa laulaa karaokea (ai niin eihän sosiologit pidä karaoken laulamista taiteena. Sosiologien mielestä oikeaa taidetta ovat ooppera, Mozart, Sibelius jne.)

Edelleen väitän, että amislaiset, jotka keskustelevat bensan hinnasta, ovat paljon fiksumpia kuin itsensä ylentäneet sosiologit, joiden mielestä bensan hinnasta puhuminen on rahvasta.

Kertauksena: bensan hinta on aiheuttanut monta sotaa maailmassa. Tästäkin kannattaisi puhua siellä sosiologien yliopiston luennoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1980-luvulla kaikki tieto oli yliopistoissa ja korkeakoulutetuilla. Yliopiston kirjastot olivat täynnä toinen toistaan paksumpia englanninkielisiä kirjoja. Suomalaiset saivat tietonsa YLEn uutisista sekä Helsingin sanomista. Kerran kuukaudessa tuli postiluukusta Valitut palat tai Kirjakerhon kirja.

 

Nyt Internetin välityksellä kenellä tahansa on mahdollisuus päästä viimeisimpään tietoon: tekniikasta, taloudesta jne. Internetin kautta myös valtavirrasta poikkeavat mielipiteet päätyvät julkiseen keskusteluun.

 

Ammattikoulun käyneillä on samat mahdollisuudet kuin sosiologeilla päästä käsiksi viimeisimpään tietoon. Tapaamani duunarit ovatkin nykypäivänä erittäin tietoisia maailman tapahtumista, tieteestä, taloudesta. Lisäksi he osaavat jotain sellaista mitä yliopiston opettajat eivät osaa: kuten korjata autoja tai rakentaa taloja.

 

Ymmärrän, että yliopistojen tutkijoilla ja opettajilla on kova hätä tulevaisuudestaan. AI korvaa heidän tietonsa nykypäivänä, eikä yliopiston opettajilla ole enää mitään muuta virkaa kuin halveksia ammattikoulun käyneitä, " joita ei kiinnosta muu kuin bensan hinta".

 

Voin korjata heti heidän yhden väitteensä: Bensan hinta on maailman tärkein asia, sillä sen takia käydään parhaillaan sotia. Ihmiskunnan tärkeimpiä asioita ovat bensan, öljyn, vehnän, maissin hinta, tiedoksi kaikille sosiologeille. Tämän asian tietää jokainen amiskan käynyt.

Aika suuren osan yliopisto-opetuksesta hoitavat tohtoriopiskelijat, post docit, ym. määräaikaiset. Harvemmin proffat eksyvät lehterille.

Vastasin kirjoituksellani aiempaan, ammattikoululaisia koskevaan väitteeseen: ammattikoululaiset ovat sivistymättömiä eikä heitä kiinnosta muu kuin bensan hinta. Aiemman kirjoittajan mukaan yliopiston käyneet kuuluvat ylempään yhteiskuntaluokkaan. Yliopiston käyneet ovat kiinnostuneita mm. yhteiskuntaluokista ja taiteista.

 

Ehkä kannattaisi tehdä luokkaretki vaikkapa autokorjaamolle tai Vallilan ammattikoululle. Siellä kundit keskustelevat eri puolueista, musiikista ymv. Joku voi jopa laulaa karaokea (ai niin eihän sosiologit pidä karaoken laulamista taiteena. Sosiologien mielestä oikeaa taidetta ovat ooppera, Mozart, Sibelius jne.)

 

Edelleen väitän, että amislaiset, jotka keskustelevat bensan hinnasta, ovat paljon fiksumpia kuin itsensä ylentäneet sosiologit, joiden mielestä bensan hinnasta puhuminen on rahvasta.

 

Kertauksena: bensan hinta on aiheuttanut monta sotaa maailmassa. Tästäkin kannattaisi puhua siellä sosiologien yliopiston luennoilla.

Se bensan hinta oli nyt vain esimerkki siitä, että toisilla ihmisillä kiinnostus riittää vain asioihin, joilla on välitön vaikutus omaan elämään. Ja tiedän, että ammattikoulussakin on ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita laajemmin asioista. Mutta sitten on myös niitä, joilla ei välttämättä ole oikein edes ymmärrystä ympäröivästä maailmasta, että voisi muodostaa valistuneita mielipiteitä ja tuollaiset ihmiset on helppoja suupaloja kaikenlaisille vaikuttajille. Minusta se on huono juttu, että ammattikoulusta halutaan edelleen karsia esimerkiksi äidinkielen opetusta. Se on ajattelun työkalu.

Eihän yliopistojen kirjastot ole mitään suljettuja laitoksia, vaan yliopistojen kirjastot ovat avoimia myös muille kuin yliopistoissa opiskeleville, ihan riippumatta koulutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1980-luvulla kaikki tieto oli yliopistoissa ja korkeakoulutetuilla. Yliopiston kirjastot olivat täynnä toinen toistaan paksumpia englanninkielisiä kirjoja. Suomalaiset saivat tietonsa YLEn uutisista sekä Helsingin sanomista. Kerran kuukaudessa tuli postiluukusta Valitut palat tai Kirjakerhon kirja.

 

Nyt Internetin välityksellä kenellä tahansa on mahdollisuus päästä viimeisimpään tietoon: tekniikasta, taloudesta jne. Internetin kautta myös valtavirrasta poikkeavat mielipiteet päätyvät julkiseen keskusteluun.

 

Ammattikoulun käyneillä on samat mahdollisuudet kuin sosiologeilla päästä käsiksi viimeisimpään tietoon. Tapaamani duunarit ovatkin nykypäivänä erittäin tietoisia maailman tapahtumista, tieteestä, taloudesta. Lisäksi he osaavat jotain sellaista mitä yliopiston opettajat eivät osaa: kuten korjata autoja tai rakentaa taloja.

 

Ymmärrän, että yliopistojen tutkijoilla ja opettajilla on kova hätä tulevaisuudestaan. AI korvaa heidän tietonsa nykypäivänä, eikä yliopiston opettajilla ole enää mitään muuta virkaa kuin halveksia ammattikoulun käyneitä, " joita ei kiinnosta muu kuin bensan hinta".

 

Voin korjata heti heidän yhden väitteensä: Bensan hinta on maailman tärkein asia, sillä sen takia käydään parhaillaan sotia. Ihmiskunnan tärkeimpiä asioita ovat bensan, öljyn, vehnän, maissin hinta, tiedoksi kaikille sosiologeille. Tämän asian tietää jokainen amiskan käynyt.

Aika suuren osan yliopisto-opetuksesta hoitavat tohtoriopiskelijat, post docit, ym. määräaikaiset. Harvemmin proffat eksyvät lehterille.

Vastasin kirjoituksellani aiempaan, ammattikoululaisia koskevaan väitteeseen: ammattikoululaiset ovat sivistymättömiä eikä heitä kiinnosta muu kuin bensan hinta. Aiemman kirjoittajan mukaan yliopiston käyneet kuuluvat ylempään yhteiskuntaluokkaan. Yliopiston käyneet ovat kiinnostuneita mm. yhteiskuntaluokista ja taiteista.

 

Ehkä kannattaisi tehdä luokkaretki vaikkapa autokorjaamolle tai Vallilan ammattikoululle. Siellä kundit keskustelevat eri puolueista, musiikista ymv. Joku voi jopa laulaa karaokea (ai niin eihän sosiologit pidä karaoken laulamista taiteena. Sosiologien mielestä oikeaa taidetta ovat ooppera, Mozart, Sibelius jne.)

 

Edelleen väitän, että amislaiset, jotka keskustelevat bensan hinnasta, ovat paljon fiksumpia kuin itsensä ylentäneet sosiologit, joiden mielestä bensan hinnasta puhuminen on rahvasta.

 

Kertauksena: bensan hinta on aiheuttanut monta sotaa maailmassa. Tästäkin kannattaisi puhua siellä sosiologien yliopiston luennoilla.

Kärtty, löysää sitä hikipantaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnähän näissä keskusteluissa ärsyttää se päsmäröinti ja lesoaminen , että on luokkaa x ja muut on ns. Huononmpaa ainesta, jonka tämä x luokkaa oleva /siihen noussut kyllä tunnistaa. 

 

Ei se siis ole mitään keskustelua vaan vi****ua. Kun Kaikkia näitä ns. Luokkia tarvitaan. Enemmän on kyse siitä, että erilaisiahan täällä ollaan, ja Ongelma on siinä, että jotkut pitää itseään arvokkaampina kuin tosia...

Ei. Mielestäni kyse on jonkinlaisesta valitettavasta ajattelun rappiosta, joka nykyaikaa vaivaa. Esimerkiksi 70-luvulla duunarit olivat hyvin tiedostavia. He liittoutuivat keskenään ja taistelivat parempien työolojen puolesta. Heillä oli näkemyksiä, he lukivat kirjoja ja sivistivät itseään työväenopistoissa. Nykyajan duunarit ei ole kiinnostuneita muusta kuin bensan hinnasta ja vihaisia kaikkea kohtaan. Ns. Tiedot imetään joltain puliveivareilta somealustoilta ja sitten mölistään isoon ääneen eteen päin. Rauhallista ajattelua ei arvosta enää kukaan.

70-luvun duunarit opettelivat ulkoa kommunismin iskulauseita kunnes Neuvostoliitto hajosi täydelliseen taloudelliseen romahdukseen ja tyhmemmänkin duunarin oli pakko myöntää että kommunismi oli täysin epäonnistunut talousjärjestelmä. 

En nyt pitäisi tuon ajan duunareita tai vallankumouksellisia tuon vuoksi mitenkään sivistyneempinä kuin nykyisiäkään. 

Turha romantisoida asiaa. 

Vasemmistolaisuus tai kommunismi oli ihan yhtä typerää ja turhaa kouhotusta kuin saksalinen natsismi 30-ja 40 luvulla. 

Ihmisiä tapettiin molempien varjolla tolkuttomia määriä ihan turhaan.

Poimisin edellisestä kommentista myönteisenä asiana sen, että työväenluokassa luettiin kirjoja, sivistettiin itseä työväenopistoissa ja taisteltiin parempien työolojen puolesta. 

Kommunistinen ajattelu, sen puolesta kiihkoilu, oli valitettava osa sitä aikaa.

Vasemmiston kannatus oli muistaakseni silloinkin muutaman prosentin. Kerrotaan se äänestysaktiivsuudella eli noin 0,75, kiihkoilijoiden määrä oli kovin vaatimaton. Näkyvä ehkä, koska eniten huutavat tahtovat erottua. Siksihän persujen suosiostakin muodostuu illuusio kuin kyseessä olisi laajempikin ilmiö.

Sama illuusio koskee toki muitakin puolueita, vihreitä, vasemmistoliittoa ja kepua. 

Suurimmat puolueet ovat demarit, Persut ja kokoomus, kannatus on mitattu viime vaaleissa.

Suomi on yhteiskuntana erittäin epäpoliittinen ja kansalaisten poliittinen aktiviisuus erittäin matala. Siksi mm. puolueisiin rekisteröityneiden määrä on todella vaatimaton, koska vain äänestetään jotain velvollisuuden tunteesta.

Olen täysin eri mieltä. Missään muualla, jossa käyn, olen käynyt tai työskennellyt, ei puhuta läheskään niin paljon puoluepolitiikasta kuin Suomessa. Se, että ihmiset eivät ole puolueiden jäseniä, kertoo vain siitä, ettei puolueet aja äänestäjiensä asiaa, vaan omaansa. Se oma asia on mahdollisimman suuri kannatus ja sen tuoma raha. Poliitikoille maksetaan aivan kaikesta palkan lisäksi. Ketkä ne palkkiot säätivät laeiksi? Entä kuitittomat kulukorvaukset, mistä sellaiset tupsahtivat? Kun sellainen tupsahtaa hallintoalalamaisen yrityksen kirjanpitoon, siitä syntyy henkilökohtainen tulo ja seuraus on verotettava luontaisetu.

Suomessa puhutaan herkeämättä puolueista ja hallituksesta. Lait säätää kuitenkin yksittäiset kansanedustajat, ne samat joiden numeroita me äänestyslipukkeisiin piirrämme. Puolueet ovat heidät ehdolle laittaneet ja päättävät täysin, mitä asioita ajavat. Se on koko läntisen maailman rappion syy ja juuri.

Ei meillä kukaan puhu politiikasta esim. työpaikalla. Se mitä somessa ja täällä näkyy on muutaman öyhön aikaansaannosta. 

Työpaikalla ei ehkä puhutakaan, mutta tuttavien kesken on toisin. Oletetaan, että puhuteltava on poliittiselta katsomukseltaan samanlainen kun toinen on ja haukutaan poliittista vastapuolta, ja miten Suomen ongelmat ovat vastakkaisen poliittisen suuntauksen vika. Tässäkin ketjussa sitä ilmenee ja lehdistö kirjoittaa puoluepolitiikasta aivan joka ainoa päivä. Yle tuuppaa puoluepolitisoitumiseen lisää vauhtia eduskunnan (eduskunnan poliittisten puolueiden) omana TV:na ja radiona. Mitä tanskalaiseen Yleen verrattava suomalainen Yle ei tekisi kolmikertaisen budjettinsa eteen?

En kyllä voisi ystävystyä kenenkään kanssa, joka haluaa keskustella poliitikasta. Sen verran matalalla tasolla älyllisesti liikutaan. Politiikka on tarinankerrontaa ja se joka osaa kertoa kansan mielestä parhaan tarinan sillä hetkellä saa vaaleissa kannatusta. Sen jälkeen kansa saa pettyä, kun tarina oli jälleen kerran vain puppua. Sama rundi uudestaan. Suomessakin lopulta hallituspohjan ratkaisevat liikkuvat äänestäjät.

Sinulla on sitten varmasti melko homogeeninen ystäväpiiri. Se voi olla vaivatonta ja mielestäsi erinomaisella älylellisellä tasolla, mutta kehittääkö se sinua tai ymmärrystäsi mitenkään?

Politiikka Suomessa on ehdokasasettelua. Ken parhaiten onnistuu, se eniten kahmii. Vallalla voi kahmia itselleen lisää ja kavereillekin pitää jakaa jotain, jotta pääsee kahmimaan uudelleen.

Keskustelemme esimerkiksi siitä, miten tekoäly tulee muuttamaan maailmaa ja elämäämme lähivuosina. Huomattavasti järkevämpää kuin oikeisto-vasemmisto eipäs-juupas leikit.

Melko mustavalkoista lähteä siitä, että jos joku joskus joukossa puhuu politiikkaa, koko joukko puhuu aina ja vain suomalaisesta puoluepolitiikasta. Mitä tekoälyyn tulee, se on saman kuplan toistoa kuin niin monta kertaa ennenkin, mutta nyt paljon suuremassa mittakaavassa. Se, mikä muuttuu eniten, on entisten demokratioiden luisuminen automatisoituun kyttäilyn valtakunniksi, jossa tulkintavara poistuu vähän kaikesta.

Toisin kuin lääkemaailmassa, missä kaikkea kokeillaan loputtomiin, it alalla kaikki lasketaan raakileina käyttöön ja lobataan julkiselle. Julkinen sitten konsulttien maasutuksen pyörteissä päättävät rahojenne siirtämisestä kyseisille it-yhtiöille. Hyvä esimerkki tästä, on kaiken siirtäminen yksittäisten ihmisten päätelaitteisiin, jossa vastuu aivan kaikesta siirtyy yksittäisille ihmisille, viranomaisten pyyhkiessään käsiään aivan kaiken toimimattomuudesta. Ei voi mitään, ei ole resursseja jne. on tarpeeksi syytä jatkuvasti rikkoa säädettyjä lakeja ilman seuraamuksia. Leikkaa talteen seuraavaa viisasten klubia varten :)

Mielipiteesi vain kertoo, ettei ole käyttänyt tekoälyä mihinkään hyödylliseen ja lisäarvoa tuottavaan. Monella meistä se on jo päivittäinen työkalu ja me huomaamme myös kehityksen työkaluissa toisin kuin hassuja kysymyksiä chattibotille tekevät.

Olen eri, mutta valitettavasti kaikki tehokkaammat tekoälyversiot ovat maksullisia, ja siten tuskin eläkeläismummelille hintansa väärti. Tietysti Claude olisi kiva, mutta tässä joutuu tyytymään Copilotin tai Geminin chattiin, joiden käyttö vie tolkuttomasti aikaa, koska ne tarjoilevat loputtomasti sontaa, ellei niiden liikkumavaraa onnistu rajaamaan sopivasti. 

Ilmaista karvalakkiversiota Muskin Grokista tai kiinalaisten DeepSeekistä en ole uskaltanut kokeilla. Kummankin tietoturva vähän epäilyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnähän näissä keskusteluissa ärsyttää se päsmäröinti ja lesoaminen , että on luokkaa x ja muut on ns. Huononmpaa ainesta, jonka tämä x luokkaa oleva /siihen noussut kyllä tunnistaa. 

 

Ei se siis ole mitään keskustelua vaan vi****ua. Kun Kaikkia näitä ns. Luokkia tarvitaan. Enemmän on kyse siitä, että erilaisiahan täällä ollaan, ja Ongelma on siinä, että jotkut pitää itseään arvokkaampina kuin tosia...

Ei. Mielestäni kyse on jonkinlaisesta valitettavasta ajattelun rappiosta, joka nykyaikaa vaivaa. Esimerkiksi 70-luvulla duunarit olivat hyvin tiedostavia. He liittoutuivat keskenään ja taistelivat parempien työolojen puolesta. Heillä oli näkemyksiä, he lukivat kirjoja ja sivistivät itseään työväenopistoissa. Nykyajan duunarit ei ole kiinnostuneita muusta kuin bensan hinnasta ja vihaisia kaikkea kohtaan. Ns. Tiedot imetään joltain puliveivareilta somealustoilta ja sitten mölistään isoon ääneen eteen päin. Rauhallista ajattelua ei arvosta enää kukaan.

70-luvun duunarit opettelivat ulkoa kommunismin iskulauseita kunnes Neuvostoliitto hajosi täydelliseen taloudelliseen romahdukseen ja tyhmemmänkin duunarin oli pakko myöntää että kommunismi oli täysin epäonnistunut talousjärjestelmä. 

En nyt pitäisi tuon ajan duunareita tai vallankumouksellisia tuon vuoksi mitenkään sivistyneempinä kuin nykyisiäkään. 

Turha romantisoida asiaa. 

Vasemmistolaisuus tai kommunismi oli ihan yhtä typerää ja turhaa kouhotusta kuin saksalinen natsismi 30-ja 40 luvulla. 

Ihmisiä tapettiin molempien varjolla tolkuttomia määriä ihan turhaan.

Poimisin edellisestä kommentista myönteisenä asiana sen, että työväenluokassa luettiin kirjoja, sivistettiin itseä työväenopistoissa ja taisteltiin parempien työolojen puolesta. 

Kommunistinen ajattelu, sen puolesta kiihkoilu, oli valitettava osa sitä aikaa.

Vasemmiston kannatus oli muistaakseni silloinkin muutaman prosentin. Kerrotaan se äänestysaktiivsuudella eli noin 0,75, kiihkoilijoiden määrä oli kovin vaatimaton. Näkyvä ehkä, koska eniten huutavat tahtovat erottua. Siksihän persujen suosiostakin muodostuu illuusio kuin kyseessä olisi laajempikin ilmiö.

Sama illuusio koskee toki muitakin puolueita, vihreitä, vasemmistoliittoa ja kepua. 

Suurimmat puolueet ovat demarit, Persut ja kokoomus, kannatus on mitattu viime vaaleissa.

Suomi on yhteiskuntana erittäin epäpoliittinen ja kansalaisten poliittinen aktiviisuus erittäin matala. Siksi mm. puolueisiin rekisteröityneiden määrä on todella vaatimaton, koska vain äänestetään jotain velvollisuuden tunteesta.

Olen täysin eri mieltä. Missään muualla, jossa käyn, olen käynyt tai työskennellyt, ei puhuta läheskään niin paljon puoluepolitiikasta kuin Suomessa. Se, että ihmiset eivät ole puolueiden jäseniä, kertoo vain siitä, ettei puolueet aja äänestäjiensä asiaa, vaan omaansa. Se oma asia on mahdollisimman suuri kannatus ja sen tuoma raha. Poliitikoille maksetaan aivan kaikesta palkan lisäksi. Ketkä ne palkkiot säätivät laeiksi? Entä kuitittomat kulukorvaukset, mistä sellaiset tupsahtivat? Kun sellainen tupsahtaa hallintoalalamaisen yrityksen kirjanpitoon, siitä syntyy henkilökohtainen tulo ja seuraus on verotettava luontaisetu.

Suomessa puhutaan herkeämättä puolueista ja hallituksesta. Lait säätää kuitenkin yksittäiset kansanedustajat, ne samat joiden numeroita me äänestyslipukkeisiin piirrämme. Puolueet ovat heidät ehdolle laittaneet ja päättävät täysin, mitä asioita ajavat. Se on koko läntisen maailman rappion syy ja juuri.

Ei meillä kukaan puhu politiikasta esim. työpaikalla. Se mitä somessa ja täällä näkyy on muutaman öyhön aikaansaannosta. 

Työpaikalla ei ehkä puhutakaan, mutta tuttavien kesken on toisin. Oletetaan, että puhuteltava on poliittiselta katsomukseltaan samanlainen kun toinen on ja haukutaan poliittista vastapuolta, ja miten Suomen ongelmat ovat vastakkaisen poliittisen suuntauksen vika. Tässäkin ketjussa sitä ilmenee ja lehdistö kirjoittaa puoluepolitiikasta aivan joka ainoa päivä. Yle tuuppaa puoluepolitisoitumiseen lisää vauhtia eduskunnan (eduskunnan poliittisten puolueiden) omana TV:na ja radiona. Mitä tanskalaiseen Yleen verrattava suomalainen Yle ei tekisi kolmikertaisen budjettinsa eteen?

En kyllä voisi ystävystyä kenenkään kanssa, joka haluaa keskustella poliitikasta. Sen verran matalalla tasolla älyllisesti liikutaan. Politiikka on tarinankerrontaa ja se joka osaa kertoa kansan mielestä parhaan tarinan sillä hetkellä saa vaaleissa kannatusta. Sen jälkeen kansa saa pettyä, kun tarina oli jälleen kerran vain puppua. Sama rundi uudestaan. Suomessakin lopulta hallituspohjan ratkaisevat liikkuvat äänestäjät.

Minusta taas politiikka on äärimmäisen kiinnostavaa. Työssä puhumme myös paljon politiikasta. Meitä kiinnostaa esim. mihin lainsäädännön muutokset ovat menossa ja millaisista vaikutteista lakeja rakennetaan. On kiva myös analysoida puolueiden käytöstä, mikä fraktio kulloinkin on asialla ja millä motiiveilla eri puolueissa, ketä puukotetaan selkään kulloinkin. En tajua millainen pölvästi ei näe valtaapitävien käytöstä äärimmäisen mielenkiintoisena. 

Onhan politiikka mielenkiintoista, ja perhepiirissä siitä voi useimmiten puhua, mutta laajempaa yleistä keskustelua aiheesta en suosittele. Jokaisella ihmisellä on oma, henkilökohtainen käsityksensä asioista, ja joku seurueesta saattaa loukkaantua, vaikka ei sanoisikaan sitä ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon silti, että yhteiskuntaluokkia ei Suomessa ole. Jokaisella duunariperheen lapsella on mahdollisuus hakea yliopistoon. Siihen vaikuttaa yleensä vanhempien esimerkki, tuki ja kannustus. Yhteiskuntaluokka on ihan muuta kuin ammatti tai palkka. 

On mahdollisuus, mutta tilastoista näemme, että sitä mahdollisuutta käytetään koko ajan vähemmän. On tilastollinen tosiasia, että Lauttasaaresta mennään lukioon ja yliopistoon ja Jakomäestä ei. Ei ne koulut Larussa sen parempia ole tai päät fiksumpia, mutta duunari ei kannusta lapsiaan ja ei osaa ohjata heitä yliopistoon. Eikä se ole rahakysymys, se yhteiskuntaluokka ohjaa koko elämää ja sen valintoja. Ihan perustavanlaatuisissa asioissa kuten vaikka pariutumisessa, duunarit eivät enää mene edes naimisiin, häät järjestää todennäköisemmin keskiluokan pariskunta. Arvot ovat hyvin erilaisia ja näköalat elämään. Duunarin näköalat ovat kapeat. Maailma arvottuu palkan mukaan ja se pitää saada nopeasti ja tavallaan sillä ei ole väliä miten paskassa möyritään. Akateemiselle keskiluokalle elämälle on paljon pitkäjänteisempiä ja enemmän tavoitteita. 

Akateemisella väellä voi hyvin olla pitkäjänteisempiä tavoitteita kuin kuvailemillasi duunareilla. Kaksi kysymystä kaipaa kuitenkin vastausta.

1. Kuinka hyödyllisiä akateemikon pitäjänteiset tavoitteet ovat kenellekään muulle, kuin akateemikolle itselleen?

2. Mitä tehdä sen jälkeen kun elämän pitkäjänteinen tavoite on saavutettu?

Riippuu tietenkin tavoitteista. Jonkun tavoite on tehdä syöpätutkimusta ja ehkä hän saa aikaan mullistavan käänteen syöpähoidoissa. Toisen tavoite on kasvattaa ja opettaa lapsia ja nuoria yhteiskunnassamme opettajana ja hyvä opettaja jättää jälkensä satoihin nuoriin uransa aikana. Duunarin tavoiteasetanta on lyhyttä. Päästä nopeasti mahdollisimman isoille palkoille mahdollisimman lyhyellä koulutuksella. Samanlaisiksi he kasvattavat lapsensakin, joten mikään kovin pitkäjänteinen sekään homma ei heillä ole. 

Kovasti on jaloja tavoitteita, joita tuskin edes enemmistöllä akateemisista on. Mitä syöpätutkimukseen ja rahaan tulee, minkä luulet motivoivan alaa? Lääkekehityksessä on todella paljon ja kallista testattava aivan kaiken varalta. Luuleeko joku aivan tosissaan, että kyse on mistään muusta kuin kilpailijoiden pitämisestä loitolla yhdeltä maailman kannattavimmilta aloilta ja julkisen paisuttamista siinä sivussa?

Syöpätutkimuksesta suurin työ tehdään yliopistoissa. Lääkeyhtiöt tulevat siinä vaiheessa kuvaan kun on riittävästi tietoa potentiaaliseen hoitoon. Ja senkin jälkeen kyseessä on hidas prosessi.

Eli vahvistat viestin johon vastasit?

Sillä erotuksella, että lääkeyhtiö ei liikauta eväänsäkään ennen kuin syövän syntymekanismi on läpikotaisin tunnettu. Tavallaan heille pitää tarjoilla valmis idea miten syöpää voitaisiin hoitaa.

Juuri se on viesti. Lääkeyhtiöiden ja lainsäätäjien symbioosi tulee juuri siitä, että julkinen hyötyy työllistyen perustutkimuksella ja perusteettomalla määrällä eri varmistuksia ennen kuin lääke vihdoin saadaan markkinoille. Ainoa motivaattori lääkeyhtiöille on raha ja sitä suojellaan julkisen aiheuttamien alalletulokynnysten kanssa.

Tämän vuoksi oikeisto-vasemmisto debatti on lähtökohtaisesti täysin älytön, koska liike-elämä tarvitsee yhteiskuntaa ja yhteiskunta tarvitsee liike-elämää. Kummankaan ei pidä olla ratkaisevasti niskan päällä ja toista vahvempi.

Liike-elämä on yhteiskuntaa ja siinä sen moottori. Hallintalaitteita on kerääntynyt moottorin ympärille niin runsain mitoin, että esimerkiksi Suomen moottori ei ole selvinnyt yksin kuormastaan enää yli neljäänkymmeneen vuoteen. Ongelmaa ratkotaan kuormittamalla kyseistä moottoria lisää ja lisäämällä hallintalaitteita. Sitä tehdessä vipataan polttoainetta muualta ihmettä luvaten ja pöytää omiin liiveihin putsaten.

Suomen moottori on myös jäänyt sotakorvausaikaan, koska sitä ei ole kehitetty riittävän aktiivisella otteella. Tämä on yhteistä kaikille velkaantumisongelmien kanssa painiville valtioille, poislukien ehkä Yhdysvallat missä velkarahaa on käytetty surutta pitämään veroprosentti matalana. 

Tästä huolimatta suomalaiset luovat uusia moottoreita ja omistava aivan hyvin toimivia sellaisia. He eivät vain tee sitä Suomessa, jossa oheislaiteasentajat yrittävät kehittää moottoria ja laittaa sen toiminalle erilaisia lisäehtoja jatkuvalla syötöllä, samalla varastaen enemmän kuin puolet tuotosta. Moottoriton yhteiskunta on mahdoton yhteiskunta. Huonoa moottoripenkkiä tarjoavat maat jäävät enenevin määrin ilman moottoreita. Suomi kuuluu kirkkaimpien häviäjien joukkoon tässä asiassa.

Pieniäkään moottoreita ei syntyisi, ellei verorahoilla järjestettäisi infraa, palveluita ja koulutusta. Ei olisi osaamista millä luoda hyvinvointia edes parempiosaisille. Kyseessä on vahva symbioosi, missä poliittnen agenda aina aliarvioi vaikuttavia ajaakseen omaa agendaansa jonkun muun kustannuksella.

Valitettavasti ne pienet moottorivauvatkin myydään ulkomaille, kun niillä ei ole täällä resursseja kehittyä ja kansainvälistyä. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka: Forendo Pharma, Rovio, Basware, Supercell, Wolt, SiloAI, ja mitä näitä nyt onkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut yrittävät kovasti saada takaisin luokkajakoa. Ihmetyttää tuollainen.

köyhät asuu köyhissä lähiöissä ja käy kouluissa jossa opetuksen taso jää matalalksi, monista syistä, tuolta vain poikkeuksellisesti saadaan hyvät eväät elämään

Minusta enemmänkin on kyse siitä, millaisen asenteen vanhemmat istuttavat lapsilleen. Lisäksi kouluaikana vanhempien on seurattava lastensa koulumenestystä, sekä heidän tulee kyetä antamaan "tukiopetusta" matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, äidinkielessä ja vieraissa kielissä. Koulusta kuin koulusta tulee huonosti menestyviä nuoria, mikäli em. vaatimukset eivät täyty.

No, tässähän tullaan juuri siihen, että en minä esimerkiksi pystynyt vain ammattikoulun käyneenä auttamaan lapsiani esimerkiksi lukion pitkässä matematiikassa. Ei mitään jakoa siinä hommassa. Pystyin heitä kannustamaan ja arvostan koulutusta, mutta siihen se jäi. 

En myöskään erityisemmin heitä ohjaillut tai edellyttänyt koulumenestystä, sillä molemmat lapset ovat lievästi autismin kirjolla ja molemmilla on taipumus kuormittua helposti. Myöskin elämäntilanteemme oli pitkään raskas, sekä korona vielä sekoitti pakkaa. Kuitenkin lapseni menestyvät opinnoissaan, mutta en voi sitä omana ansionani pitää. Periaate on ollut se, että aamulla herätään, kouluun mennään ja hampaat pestään. Muuten ollaan oltu kuin ellun kanat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus ja PS ajavat luokkayhteiskuntaa vaikka väittävät, ettei mitään luokkia ole. Kuitenkin KOK on suurituloisten edunvalvoja, PS rasististen maalaisjunttien puolue ja yhteisen sävelen ne kumpikin on löytäneet vihasta tavallista suomalaista, keskimäärin sivistynyttä ja hyvin koulutettua ihmistä kohtaan, joka ansaitsee elantonsa työllä, opiskelee tai on eläkkeellä.

Näiden puolueiden motiivit kumpuavat niiden jäsenten matalasta älykkyydestä, kontrollointihalusta ja ahneesta ja rikollisesta luonteesta. Kumpikin vastustaa koulutusta, koska koulutetut, fiksut ja tiedostavat ihmiset ovat kummallekin uhka.

No onpas taas täysin älytön väite. Kokoomus ja persut ovat vain kovalla työllä kääntäneet demareiden tärvelemän Suomen talouden nousuun.

 

Miksi Ruotsissa demari Mgdalena Andersson näkee että menestyvä valtion talous on ehdoton hyvinvointiyhteiskunnan edellytys, mutta  Suomessa demarit tekevät kaikkensa että talous ei nousisi ? 

Kun Ruotsissa demarit haluavat että koko kansa rikastuu ja kannattavat pienikorkoista osake-ja rahastosäästötilia koko kansalle, Suomessa vasemmisto haluaa vaan tehdä kaikista yhtä köyhiä nostamalla osinkojen veroja.

MIKSI ?
 

Kun nyt tilanne Suomessa on se että meidän julkinen sektori on paisunut EU-maiden paksuimmaksi, sosiaalitukiin menee 33 % bruttokansantuotteesta mikä on maailmanennästasoa, työttömyys on ennätyssuurta on jotain kertakaikkiaan tehtävä toisin kuin ennen.

Samaa minäkin ihmettelen. 

Saataisiinko meille Ruotsista kokenut ja pätevä valtiovarainministeri lainaan ? Paljon pitäisi maksaa siitä että laittaisi Suomen talouden kuntoon ?

Esim Anders Borg tai Magdalena Andersson ?

Puolueiden pitäisi lisäksi yhdessä sopia että valtiovarainministerilla on oikeasti valta ja vastuu pitää budjetti kurissa.

 

Suomen talous ei kestä enää toista Sanna Marinia tai Annika Saarikkoa.

Tässäkin tapauksessa riittäisi paluumuuttaja länsinaapurista. Suomen kannalta vähän kenkkua on se, että se joka on elättänyt Suomen rangaistukset lähtemisestä, tuskin tulee vapaaehtoisesti takaisin ottamaan samaa satsia uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.

Kuten todettu, täällä ollaan kovia neuvomaan ylhäältä alaspäin. Voisiko joku keskiluokasta sinne yläluokkaan harppauksen tehnyt kertoa, millaista siellä yläluokassa oikein on? Täällä on vaikeaa kuivitella, miten ja mihin pitäisi ponnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut yrittävät kovasti saada takaisin luokkajakoa. Ihmetyttää tuollainen.

köyhät asuu köyhissä lähiöissä ja käy kouluissa jossa opetuksen taso jää matalalksi, monista syistä, tuolta vain poikkeuksellisesti saadaan hyvät eväät elämään

Minusta enemmänkin on kyse siitä, millaisen asenteen vanhemmat istuttavat lapsilleen. Lisäksi kouluaikana vanhempien on seurattava lastensa koulumenestystä, sekä heidän tulee kyetä antamaan "tukiopetusta" matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, äidinkielessä ja vieraissa kielissä. Koulusta kuin koulusta tulee huonosti menestyviä nuoria, mikäli em. vaatimukset eivät täyty.

No, tässähän tullaan juuri siihen, että en minä esimerkiksi pystynyt vain ammattikoulun käyneenä auttamaan lapsiani esimerkiksi lukion pitkässä matematiikassa. Ei mitään jakoa siinä hommassa. Pystyin heitä kannustamaan ja arvostan koulutusta, mutta siihen se jäi. 

 

En myöskään erityisemmin heitä ohjaillut tai edellyttänyt koulumenestystä, sillä molemmat lapset ovat lievästi autismin kirjolla ja molemmilla on taipumus kuormittua helposti. Myöskin elämäntilanteemme oli pitkään raskas, sekä korona vielä sekoitti pakkaa. Kuitenkin lapseni menestyvät opinnoissaan, mutta en voi sitä omana ansionani pitää. Periaate on ollut se, että aamulla herätään, kouluun mennään ja hampaat pestään. Muuten ollaan oltu kuin ellun kanat. 

Hienoa, sinulla on oikea asenne. Vanhempien apu peruskoulussa on tärkeintä. Kun lapsella on vahva pohja matematiikassa ja lukemisessa, niin jatko on helpompaa.