Miksi maalaiset tuntuu vihaavaan Helsinkiä niin paljon?
Mikä siinä niin ärsyttää? Toki jokaisella isolla kaupungilla on omat ongelmansa, mutta löytyy niistä paljon hyvääkin.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiin muuttaneiden maalaisten ongelma on se agraarinen miehenmalli, josta he eivät pääse tai halua eroon. Stadilainen miehenmalli on vähän joustavampi. Jos laitat fillarikypärän päähän, niin et ole homo etkä punavihreä.
Useimmat rajoittuneet fasistiöykkärit joihin olen Helsingissä asuessani törmännyt ovat paljasjalkaisia. Ehkä syynä on se, että nämä eivät arkaile tuoda mielipidettään julki, ja kovalla äänellä. Monesti rasismi ei kohdistu ainoastaan ulkomaalaisiin, vaan myös muihin suomalaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinusta tuntuu, että maalaiset vihaavat Helsinkiä?
t. maalainen, joka ei vihaa Helsinkiä eikä helsinkiläisiä, vaikka yksi helsinkiläinen kerran sanoi, että ei halua olla minun kaveri, koska olen maalainen.
Jos olet pikkaisenkaan tätä palstaa lukenut niin täällä on aikalailla päivittäin ketjuja, jossa haukutaan Helsinkiä ja sen asukkaita. Tässä yksi esimerkki
"En kyllä tykkää Helsingin "tunnelmasta"
Vierailija
11.10.2026 | 09:23
Se on kylmä ja kaikki on liian kaukana. Ihmiset pasteeraavat hienoissa vaatteissa ja ovat olevinaan."
https://www.vauva.fi/keskustelu/6682324/en-kylla-tykkaa-helsingin-tunne…
Vierailija kirjoitti:
Ovat kateellisia.
Kaikkea muuta. Sääliksi käy lapsia ja eläimiä jotka siellä joutuu elämään. Juuri tämä ihmisten typeryys ja yksinkertaisuus on yksi iso asia.
Vierailija kirjoitti:
Erilaisuuden pelko.
Jos erilaisuuden pelko on sitä että pysyttelen mieluummin maalla rauhassa kuin asun niiden elätettävien apinalaumojen keskellä niin sitten olkoon niin.
Helsingissä tienataan hyvin. Työttömyyskorvaus suurempi kun tulot maalla. Eli raha-asiat aina kunnossa Helsingissä. Siinämielessä olemme kateellisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet koskaan käynyt maalla niin huomaat varmaan sen eron Helsinkiin?
Huomaan eron ja joka kerta kaipaan takaisin Helsinkiin.
Nuorekas väestö, toiminnallisuus, palvelut vs. ikääntyvä väestö ja ruokakauppaakin saat etsiä…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaisia harmittaa kun eivät itse silloin nuorena lähteneet uteliaana tutkimaan maailmaa, vaan pelokkuuttaan jäivät jumittamaan kotikulmille koko elämäksi.
Haaskattu elämä kaduttaa.
No enpä tuosta nyt tiedä. Olen kyllä mallainen nykyään ja myös lähtöjään, mutta tuli opiskeltua ulkomailla ja tehtyä iso osa duuneistakin siellä, mutta nyt palasin takaisin maalle kun vanhemmat tarvitsevat apua.
Jotkut tietty jäävät jumittamaan paikoilleen, mutta niin tekevät myös jotkut helsinkiläisetkin, kun eivät muualle lähde. Onko se loppujen lopuksi sen kummempaa, jumitat sitten jossain perähikiällä tai Helsingissä?
Tämä; pk-seutu onkin nykyajan peräkamarialue; ei koskaan muutettu 20 km:ia kauemmaksi vanhemmistaan.
On totta että monen polven helsinkiläisiltä puuttuu se kokemus juuriltaan lähtemisestä ja uudesta alusta ja omillaan olosta, mikä meillä junantuomilla on. Kun astuu kassi kädessä ulos junasta Helsingin asemalla ja alkaa etsiä kattoa päänsä päälle ja työpaikkaa, alkaa kasvaa itsenäiseksi yksilöksi jota ei ryhmäidentiteetti suojaa. Se on aika kasvattavaa, ja antaa perspektiiviä elämään. Ei sillä, minun aikuiset lapseni Helsingissä asuvat lähellä ja ollaan läheisissä yhteyksissä. Osittain kyse on sukupolvierosta, minun sukupolvessani vanhemmat eivät juuri antaneet henkistä tukea lapsilleen ja välit olivat melko etäiset.
Muuten samaa mieltä, mutta nykyään ryhmäidentiteetti enempi kyllä suojaa maalaista Helsingissä, kun enemmistö helsinkiläisistä on maalta. Helsinki maalaistuu sekä monikulttuuristuu koko ajan. Itä-Helsingissä mmuuttajia on 50%, 40% on syntynyt Suomen maaseudulla, ja reilut 10% on Helsingissä syntyneitä kantasuomalaisia. Meiltä syntyperäisiltä se ryhmäidentiteetti puuttuu nykyään.eniten. Ollaan yksinäisiä orpoja piruja maalaisten ja mmuuttajien keskellä. Sitten meitä 10% vähemmistöä haukutaan ylpeiksi ja ties miksi, vaikka olemme enää pieni vähemmistö täällä. Jos kuulut 10% vähemmistöön, niin kyllä siinä täytyy vähän ylpeyttä tuntea että kokee edes olevansa olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet koskaan käynyt maalla niin huomaat varmaan sen eron Helsinkiin?
Huomaan eron ja joka kerta kaipaan takaisin Helsinkiin.
Nuorekas väestö, toiminnallisuus, palvelut vs. ikääntyvä väestö ja ruokakauppaakin saat etsiä…
Maalla joka pitäjän keskustasta löytyy ruokakauppa varsin helposti, Helsingin keskustassa ruokakaupan etsimiseen tarvitsee käyttää Googlea. Onko siellä ylipäätään muuta kuin Stockmannin ruokapuoli?
Homocity on Suomen haiseva avoviemäri ja ongelmaväestön loppusijoituspaikka, onneksi ei ole mitään asiaa sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaisia harmittaa kun eivät itse silloin nuorena lähteneet uteliaana tutkimaan maailmaa, vaan pelokkuuttaan jäivät jumittamaan kotikulmille koko elämäksi.
Haaskattu elämä kaduttaa.
No enpä tuosta nyt tiedä. Olen kyllä mallainen nykyään ja myös lähtöjään, mutta tuli opiskeltua ulkomailla ja tehtyä iso osa duuneistakin siellä, mutta nyt palasin takaisin maalle kun vanhemmat tarvitsevat apua.
Jotkut tietty jäävät jumittamaan paikoilleen, mutta niin tekevät myös jotkut helsinkiläisetkin, kun eivät muualle lähde. Onko se loppujen lopuksi sen kummempaa, jumitat sitten jossain perähikiällä tai Helsingissä?
Tämä; pk-seutu onkin nykyajan peräkamarialue; ei koskaan muutettu 20 km:ia kauemmaksi vanhemmistaan.
On totta että monen polven helsinkiläisiltä puuttuu se kokemus juuriltaan lähtemisestä ja uudesta alusta ja omillaan olosta, mikä meillä junantuomilla on. Kun astuu kassi kädessä ulos junasta Helsingin asemalla ja alkaa etsiä kattoa päänsä päälle ja työpaikkaa, alkaa kasvaa itsenäiseksi yksilöksi jota ei ryhmäidentiteetti suojaa. Se on aika kasvattavaa, ja antaa perspektiiviä elämään. Ei sillä, minun aikuiset lapseni Helsingissä asuvat lähellä ja ollaan läheisissä yhteyksissä. Osittain kyse on sukupolvierosta, minun sukupolvessani vanhemmat eivät juuri antaneet henkistä tukea lapsilleen ja välit olivat melko etäiset.
Muuten samaa mieltä, mutta nykyään ryhmäidentiteetti enempi kyllä suojaa maalaista Helsingissä, kun enemmistö helsinkiläisistä on maalta. Helsinki maalaistuu sekä monikulttuuristuu koko ajan. Itä-Helsingissä mmuuttajia on 50%, 40% on syntynyt Suomen maaseudulla, ja reilut 10% on Helsingissä syntyneitä kantasuomalaisia. Meiltä syntyperäisiltä se ryhmäidentiteetti puuttuu nykyään.eniten. Ollaan yksinäisiä orpoja piruja maalaisten ja mmuuttajien keskellä. Sitten meitä 10% vähemmistöä haukutaan ylpeiksi ja ties miksi, vaikka olemme enää pieni vähemmistö täällä. Jos kuulut 10% vähemmistöön, niin kyllä siinä täytyy vähän ylpeyttä tuntea että kokee edes olevansa olemassa.
Helsinki on aina ollut enemmistöltään muualta muuttaneiden kaupunki, yli 200 vuotta. Ei meillä junantuomilla mitään varsinaista ryhmäidentiteettiä ole, ei minulla ole enemmän yhteistä savolaisten tai oululaisten kanssa kuin paljasjalkaisten stadilaisten kanssa. Yleensä en juuri edes noteeraa ihmisten taustoja. Kahvipöytäkeskustelussa niistä voi saada mukavaa juttua. Useimmilla syntyperäisillä ei ole mitään ongelmia meidän junantuomien kanssa ja päinvastoin.
Kyselin tekoälyltä:
"Helsingin kaupungin vuoden 2025 tilaston mukaan 38,5 prosenttia Helsingin asukkaista oli syntynyt Helsingissä. Noin 42,6 prosenttia oli syntynyt muualla Suomessa ja 18,9 prosenttia ulkomailla.
1960: Noin 39,7 % väestönlaskennan lukujen perusteella: 179 893 Helsingissä syntynyttä 452 777 asukkaasta.
Eli jo ennen suurta muuttoa tilanne oli ihan sama. Itse asiassa paljon suurempi osuus oli meitä olkikuukkeleita, koska ulkomaalaisten osuus oli olematon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaisia harmittaa kun eivät itse silloin nuorena lähteneet uteliaana tutkimaan maailmaa, vaan pelokkuuttaan jäivät jumittamaan kotikulmille koko elämäksi.
Haaskattu elämä kaduttaa.
No enpä tuosta nyt tiedä. Olen kyllä mallainen nykyään ja myös lähtöjään, mutta tuli opiskeltua ulkomailla ja tehtyä iso osa duuneistakin siellä, mutta nyt palasin takaisin maalle kun vanhemmat tarvitsevat apua.
Jotkut tietty jäävät jumittamaan paikoilleen, mutta niin tekevät myös jotkut helsinkiläisetkin, kun eivät muualle lähde. Onko se loppujen lopuksi sen kummempaa, jumitat sitten jossain perähikiällä tai Helsingissä?
Tämä; pk-seutu onkin nykyajan peräkamarialue; ei koskaan muutettu 20 km:ia kauemmaksi vanhemmistaan.
On totta että monen polven helsinkiläisiltä puuttuu se kokemus juuriltaan lähtemisestä ja uudesta alusta ja omillaan olosta, mikä meillä junantuomilla on. Kun astuu kassi kädessä ulos junasta Helsingin asemalla ja alkaa etsiä kattoa päänsä päälle ja työpaikkaa, alkaa kasvaa itsenäiseksi yksilöksi jota ei ryhmäidentiteetti suojaa. Se on aika kasvattavaa, ja antaa perspektiiviä elämään. Ei sillä, minun aikuiset lapseni Helsingissä asuvat lähellä ja ollaan läheisissä yhteyksissä. Osittain kyse on sukupolvierosta, minun sukupolvessani vanhemmat eivät juuri antaneet henkistä tukea lapsilleen ja välit olivat melko etäiset.
Muuten samaa mieltä, mutta nykyään ryhmäidentiteetti enempi kyllä suojaa maalaista Helsingissä, kun enemmistö helsinkiläisistä on maalta. Helsinki maalaistuu sekä monikulttuuristuu koko ajan. Itä-Helsingissä mmuuttajia on 50%, 40% on syntynyt Suomen maaseudulla, ja reilut 10% on Helsingissä syntyneitä kantasuomalaisia. Meiltä syntyperäisiltä se ryhmäidentiteetti puuttuu nykyään.eniten. Ollaan yksinäisiä orpoja piruja maalaisten ja mmuuttajien keskellä. Sitten meitä 10% vähemmistöä haukutaan ylpeiksi ja ties miksi, vaikka olemme enää pieni vähemmistö täällä. Jos kuulut 10% vähemmistöön, niin kyllä siinä täytyy vähän ylpeyttä tuntea että kokee edes olevansa olemassa.
Miten lasketaan Helsinkiläisten syntyperäisyys? Lasketaanko se jo ennen 1550-vuonna olleista asukeista ennen kansan pakkosiirtoja vai vasta 1812 vuodesta kun Helsingistä tuli pääkaupunki? Vai siitä jos syntyy Helsingissä vaikka vanhemmat muuttaneet muualta?
Mä tunnen tasan yhden tyypin, jonka osa sukua voidaan löytää tuonne ihan alkuun, mutta siinäkin on esivanhempia sitten sekoittunut muuttajiin. Mutta häntä nyt voisi pitää kuiteskin paljasjalkaisena stadilaisena. Ja on muuten tosi mukava tyyppi kuten on koko sukukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet koskaan käynyt maalla niin huomaat varmaan sen eron Helsinkiin?
Huomaan eron ja joka kerta kaipaan takaisin Helsinkiin.
Nuorekas väestö, toiminnallisuus, palvelut vs. ikääntyvä väestö ja ruokakauppaakin saat etsiä…Maalla joka pitäjän keskustasta löytyy ruokakauppa varsin helposti, Helsingin keskustassa ruokakaupan etsimiseen tarvitsee käyttää Googlea. Onko siellä ylipäätään muuta kuin Stockmannin ruokapuoli?
Ei Helsingin keskustassa asu juuri kukaan. Ja on sielläkin Alepoita melkein joka korttelissa.
Itse asun lähiössä, ja vartin ajomatkan sisällä ovat Myyrmanni, Kaari, Sello ja Jumbo. Ja noin kymmenen S-markettia, viisi Lidliä ja mitä niitä nyt on. Alepaan viiden minuutin kävely.
Kateus vie tuhkatkin pesästä. ihmiset on omituisia. ihan turhaa vihaa, inhoamisia ja mielensä pahoittamista. jos haluaa asua maalla, asu jos se suinkin on mahdollista, samoin pikku kaupunki tai kylä. jos haluat asua kaupungissa, niin asu. niin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet koskaan käynyt maalla niin huomaat varmaan sen eron Helsinkiin?
Huomaan eron ja joka kerta kaipaan takaisin Helsinkiin.
Nuorekas väestö, toiminnallisuus, palvelut vs. ikääntyvä väestö ja ruokakauppaakin saat etsiä…Maalla joka pitäjän keskustasta löytyy ruokakauppa varsin helposti, Helsingin keskustassa ruokakaupan etsimiseen tarvitsee käyttää Googlea. Onko siellä ylipäätään muuta kuin Stockmannin ruokapuoli?
No ihan vaikka Kampin läheltä löytyy esimerkiksi K-Supermarket Kamppi, Alepa Kampin keskus, Lidl Sähkötalo, Lidl Graniittitalo, K-Supermarket Postitalo ja S-market Sokos. Sen lisäksi Helsingistä löytyy paljon erikoisliikkeitä, jotka keskittyvät esimerkiksi japanilaisiin elintarvikkeisiin, juustoihin, erikoisherkkuihin ja eri maiden ruokakulttuureihin.
Miksi ihmiset elää vielä nykyäänkin kiinni jossain 70-luvun asenteissa? Silloin oli paikkakuntavihat ihan aidosti valloillaan mutta että muka nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet koskaan käynyt maalla niin huomaat varmaan sen eron Helsinkiin?
Huomaan eron ja joka kerta kaipaan takaisin Helsinkiin.
Nuorekas väestö, toiminnallisuus, palvelut vs. ikääntyvä väestö ja ruokakauppaakin saat etsiä…Maalla joka pitäjän keskustasta löytyy ruokakauppa varsin helposti, Helsingin keskustassa ruokakaupan etsimiseen tarvitsee käyttää Googlea. Onko siellä ylipäätään muuta kuin Stockmannin ruokapuoli?
Ei Helsingin keskustassa asu juuri kukaan. Ja on sielläkin Alepoita melkein joka korttelissa.
Itse asun lähiössä, ja vartin ajomatkan sisällä ovat Myyrmanni, Kaari, Sello ja Jumbo. Ja noin kymmenen S-markettia, viisi Lidliä ja mitä niitä nyt on. Alepaan viiden minuutin kävely.
Minä asun Pasilassa. Mulla on 8 ruokakauppaa kilometrin säteellä. Ravintoloita on kyllä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet koskaan käynyt maalla niin huomaat varmaan sen eron Helsinkiin?
Huomaan eron ja joka kerta kaipaan takaisin Helsinkiin.
Nuorekas väestö, toiminnallisuus, palvelut vs. ikääntyvä väestö ja ruokakauppaakin saat etsiä…Maalla joka pitäjän keskustasta löytyy ruokakauppa varsin helposti, Helsingin keskustassa ruokakaupan etsimiseen tarvitsee käyttää Googlea. Onko siellä ylipäätään muuta kuin Stockmannin ruokapuoli?
No ihan vaikka Kampin läheltä löytyy esimerkiksi K-Supermarket Kamppi, Alepa Kampin keskus, Lidl Sähkötalo, Lidl Graniittitalo, K-Supermarket Postitalo ja S-market Sokos. Sen lisäksi Helsingistä löytyy paljon erikoisliikkeitä, jotka keskittyvät esimerkiksi japanilaisiin elintarvikkeisiin, juustoihin, erikoisherkkuihin ja eri maiden ruokakulttuureihin.
Oih, noi Alepat! Olin jo unohtanut että sellaisia on olemassa... Alepa edustaa ehkä helsinkiläisyyttä syvimmillään.
Vastaus aloittajan kysymykseen: vietät liikaa aikaa internetissä.
Olen itse junantuoma. Ihan vakavasti kysyisin, miten koko Suomen asuttaminen on perusteltua? Tarkoitan vain, että nykyisessä taloustilanteessa pitäisi lopettaa maaseudun taloudellinen tekohengitys ja tukea kasvukeskuksia, joista löytyy työpaikkoja ja oppilaitoksia.
On totta että monen polven helsinkiläisiltä puuttuu se kokemus juuriltaan lähtemisestä ja uudesta alusta ja omillaan olosta, mikä meillä junantuomilla on. Kun astuu kassi kädessä ulos junasta Helsingin asemalla ja alkaa etsiä kattoa päänsä päälle ja työpaikkaa, alkaa kasvaa itsenäiseksi yksilöksi jota ei ryhmäidentiteetti suojaa. Se on aika kasvattavaa, ja antaa perspektiiviä elämään. Ei sillä, minun aikuiset lapseni Helsingissä asuvat lähellä ja ollaan läheisissä yhteyksissä. Osittain kyse on sukupolvierosta, minun sukupolvessani vanhemmat eivät juuri antaneet henkistä tukea lapsilleen ja välit olivat melko etäiset.