Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi työelämästä on tullut niin kuormittavaa?
05.10.2026 |
Digitalisaation piti helpottaa työntekoa mutta onkin käynyt päinvastoin. Itse ydintyö esim. terveydenhoitoalalla ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitaminen, on vähentynyt. Sen sijaan tehdään valtavasti kirjaamista, opetellaan uusia digitaitoja ja - järjestelmiä. Koko ajan pitää olla tavoitettavissa, kehittää ja opetella uutta. Mutta se ihminen ei ole muuttunut miksikään, vaan kaipaa edelleen tutkimuksia, hoivaa, apua, tukea mutta tähän ei olekaan enää aikaa ja rahaa. Tämä ainakin aiheuttaa ison ristiriidan, kun pitää tehdä kaikkea epäolennaista, mutta se tärkein joudutaan tekemään kiireellä, sinnepäin.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hakeutua töihin jollekin noin köyhälle alalle? Itse menin töihin apteekkiin, ei seuraa työt kotiin ja työtä saa tehdä hitaamminkin, jos hidas on. Pomo ei voi sen takia potkuja antaa 😂
Rauhallisuus on myös valttia, ei saa tehdä virheitä.
On ylimielisyys huipussaan ja se näkyy apteekeissa, ihme laiskimuksia olette ette tiedä mistään mitään ja seuraatte asiakkaita apteekissa ja samalla väkisin tyrkytätte tietoa jota asiakas ei tarvitse.
Varo vaan rontti ettei yt potkut osu sunkaan kohdalle, teitä ei edes tarvita senkun robotit töihin jotka jakaa reseptilääkkeet ja osaavat kertoa ihan oikeata tietoa siitä eivätkä häiriköi kiertäviä asiakkaita.
Eipä ole näköpiirissä 😂 Ei meidän alalla ole edes tekoälyä mainittu kertaakaan missään 😂 Eikä se osallistu missään kohtaa meidän työntekoomme edes, tietenkään.
En usko, että tähän on tulossa farmaseuteilta työpaikkoja vieviä muutoksia ihan äkkiäkään.
https://newicon.fi/fi/laakehuollon-automaatio/apteekin-laakehuollon-aut…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työt seuraavat viestintälaitteiden mukana vapaa-ajalle, ja joissakin työpaikoissa et yksinkertaisesti voi vain sammuttaa niitä. Työtehtäviä on enemmän kuin ehtii tehdä, ja mitään ylityökorvauksia ei tarvitse edes harkita, kun liukuma joustaa työnantajan hyväksi.
Päälle saa koko ajan pelätä yyteitä ja kengän kuvaa takapuolessa. Vaikka miten olet hyvä ja teet pitkää päivää ilman lisäkorvausta.
Tässä on huonoa se, että lopulta työelämässä pärjää parhaiten ne, jotka oikoo tehtävissä ja luistelee sääntöjen rajoilla tehden työt huonolla laadulla.
Tietysti muistaa vaihtaa työpaikkaa oikealla hetkellä, ennen kuin asia selviää.
Minä olen tekevinäni. Nek ke ja mu supesue saa tukiaisia vähän yli 8000 e kuukaudessa tekemättä mitään. Näiden orjia me työtätekevät todellisuudessa olemme.
Kunto on huonontunut. Ei se niin hauskaa aina ennenkään ollut, mutta piti käydä, että saa rahaa.
On tämä elämä tosiaan toisenlaista kuin aiemmin. Aivot eivät pysy mukana. Viisikymmentä vuotta tätä menoa katsellut ja tuntuu että monella ihmisellä se on sitä minä, minää ja kahisevaa. On nuo 2 toki asioina tärkeitä, mutta minulla ajoittain herää kysymys? Voisiko olla näiden lisäksi jotakin muuta? Entisajan hyveet? Itse pidän esimerkiksi luonnosta ja rauhalliseen tahtiin etenemisestä. Elän siis väärässä ajassa, mutta jotenkin räpiköitävä vain on, kas aikakonetta rakentaa en osaa. Ihmiset ovat hämmästyttävän itsekkäitä (eivät kaikki!). Luonto tuhotaan, soditaan, mennään kyynärpäätaktiikalla yms. Keskittyy ite sitten niihin mukaviin juttuihin, eläimiin, KIVOIHIN ihmisiin, omiin mielenkiinnon kohteisiin. Ei tätä p….. sentään ikuisesti tarvitse täällä olla omin silmin todentamassa. Onneksi ei tarvii työelämässä vuosikymmeniä enää sentään roikkua. Jossain kohtaa varmaan 1 tekee 21:n ihmisen työt ja samassa rakennuksessa on ennakoivasti ”lepäämö”. Tai jotakin tuon suuntaista.
Johtuu vasureista, ovat laiskoja joten muut kuormittuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin vahvistaa että oikeastaan työelämässä on menty kokoajan huonompaan suuntaan. Se johtuu mielestäni siitä että työtä ei tehdä niinkuin ihminen luonnostaan sen tekisi vaan kaiken taustalla on aina systeemi. Se on tehokkainta isossa mittakaavassa mutta sillä seurauksella että ihminen kokee olevansa vaan hammasratas siinä systeemin koneistossa.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu vasureista, ovat laiskoja joten muut kuormittuvat.
Ja sairaslomilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu vasureista, ovat laiskoja joten muut kuormittuvat.
Ja sairaslomilla.
Tunnen myös oikeistolaisia ja yrittäjän, joka meni kuolemaan.
Ja hommat jäi tekemättä loppuun!
Keneen voi enää luottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu vasureista, ovat laiskoja joten muut kuormittuvat.
Ja sairaslomilla.
Tunnen myös oikeistolaisia ja yrittäjän, joka meni kuolemaan.
Ja hommat jäi tekemättä loppuun!
Keneen voi enää luottaa?
Epäilen, että laiskuuttaan kuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää, miten ennen hoidettiin esim. lapsia. Oli perhepäivä-, koti-, ryhmä- ja päiväkotihoitoa, joka sisälsi kasvatuksen (tulee sivutuotteena ryhmissä). Aikuisilla oli aikaa lapsille, tehtiin ja toimittiin lasten kehityksen mukaan, aivan tavallisia asioita. Lapset viihtyi ja työ oli antoisaa. Nyt kotona hoidettu lapsi on kirosana, kotihoidontuki lakkautetaan. Lapset on vietävä valtaviin päiväkotilaitoksiin, missä aikuiset pyörittelee papereita ja lapsista yritetään tehdä tuottavia yhteiskunnan palvelijoita lapsuus unohtaen. On tunne- ja seksuaalikasvatusta, digiä, lapsia viedään töihin tutustumaan jne. Kaikki voi pahoin. Lapset, koska heiltä vaaditaan asioita, jotka eivät ole sopivia heidän kehitystasolleen eikä heille ole aikaa kotona tai päiväkodeissa. Aikuiset hukkuu kirjaamisen ja paperityön sekä kehittämisen alle. Kiire on tullut digitalisaation myötä.
Liiallinen ja lisääntyvä työnmäärä, inhimillisyyden väheneminen, jatkuva tehostaminen, huono johtaminen, jatkuvasti muuttuvat käytännöt ja uuden opettelu. Kun oppii jonkin asian, sitten taas seuraava opeteltava asia ja kierros alusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi tämä digitalisaatio. Joka asiaan on käyttöjärjestelmä, joka ei toimi, toimii tehottomasti tai tekee virheitä. Ja näiden ongelmien korjaamisesta joko maksetaan maltaita tai selvitellään omien töiden ohessa itse. Se varsinainen työ jääkin sitten tekemättä. Ja kohta organisaatiossa on yt:t, koska tietojärjestelmien ylläpito imee kaikki rahat. Ja niitä organisaation varsinaisia ydintehtäviä suorittavia vähennetään, koska pakkohan ne it-ongelmat on kuitenkin ratkaista.
Kuormittavaa se on nykyään työeläkkeelläkin olo, läimitään sivusta ja takaa, kuin naapurin sikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin on. Ja koko ajan on paha riittämättömyyden tunne. Uutta tulee, ja jos et omaksu paineen alla, tulee olo, että olet alisuorittaja pahasti. Digitalisaatio on lisäksi orjuuttanut meidät. Jos et seuraa työtä jatkuvaan, putoat kärryiltä. Sydän hakkaa ylikierroksilla vapaa-ajallakin ja ajatus ei rentoudu enää koskaan. Muuhun elämään ei ole mitään mahdollisuuksia jos meinaat palautua työpäivistä. Tätäkö tämä nyt on hamaan loppuun saakka??
Jatkuva piippaus, monen asian tekeminen lomittain, jatkuvat statusmööttet ja muu luurit korvissa kökötykset, uusia ja aina vaan uusia appeja ja authorisointisovelluksia sun muita
Miksei voi olla kausia, että työtä rauhoitetaan hieman? Onko ainainen muutosten tekeminen pakollista? Miksi käytänteitä muokataan jatkuvasti? Ei ihmisen, työihmisen, aivoja ole tehty siihen. Kaikki on nykyisin rikkonaista niinku maahan paiskautunut peili ja sen sirpaleet. Aivan loppuunväsynyt.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva piippaus, monen asian tekeminen lomittain, jatkuvat statusmööttet ja muu luurit korvissa kökötykset, uusia ja aina vaan uusia appeja ja authorisointisovelluksia sun muita
Juuri tämä. Ihan oksettaa. Ei ihme, että tekijät sairastuu.
Jatkuvaa keskeytystä, melua, hälinää, mitään ei saa enää tehtyä loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siksi kun pakolla ajetaan noita muutoksia. Jos miettii miten ennen tehtiin, oli pahviset potilaskortit ja sinne lääkäri kirjasi käsin. Asia hoitui minuuteissa. Hoitaja kiikutti potilaskortit arkistoon ja toi lääkärille tarvittaessa. Lääkäri kirjoitti reseptit käsin ja potilas kiikutti apteekkiin. Ajanvarauskirja oli mihin kirjattiin potilaat käsin. Ihmiset tulivat vastaanotolle yllättäen (kaikilla ei ollut puhelimia) tai puhelimella ajan varaamalla. Lääkäreitä ja hoitajia oli enemmän suhteessa ihmisten määrään ja pienilläkin paikkakunnilla oli kunnanlääkäri. Myös yksityisiä lääkäreitä oli. Kun ei ollut kalliita järjestelmiä rahat riittivät. Ei ollut kalliita tutkimuslaitteitakaan, kaikki oli lääkärin ammattitaidon varassa.
Ne kirjaukset eivät vie sen enempää aikaa sähköisesti kuin paperillekaan. Hoitajan ei tarvitse enää kiikuttaa potilaskortteja arkistoon ja takaisin.
Se poistunut entinen "hoitotyö" oli usein turhaa höpöttämistä potilaiden kanssa ja hoitajat keskenään. Nykyään ehditään kyllä tekemään tarvittava hoitotyö josta työnantaja maksaa. Ylimääräinen hössötys on jäänyt pois.
Nämä hoitajat eivät ole erityisen hoikkaa porukkaa. Olisivat kyllä jos joutuisivat töissä niin koville kuin valittavat..
Sä et ole näköjään käynyt lääkärissä. 2/3 ajasta menee siihen, kun lääkäri klikkailee turhautuneena Apottia. Perseestä on.
Alue: Aihe vapaa
Kerrotko vielä, kuka niitä todisteita kysyy ja kenelle ne esitetään? Ja jos jossakin firmassa on vuosittain tai jopa useamman kerran vuodessa yyteet, niin ei tasan ole joka kerta mitään niin radikaaleja heikkenemisiä ollut, että oikeita perusteita olisi. Miljoona- tai jopa miljardivoittoa tekevissä firmoissa sellaista syytä ei olekaan, pois lukien entistä isommat osingot ja bonukset omistajille ja johdolle.