Lue keskustelun säännöt.
Onko teille ok, jos kumppaninne nukkuu vapaapäivinä aina puoliin päiviin?
04.10.2026 |
Itse nousen sängystä vapaapäivinä noin klo 8 ja tuo toinen nukkuu ja nukkuu. Heräilee vasta kymmenen maissa ja sitten somettaa puhelimella sängyssä tunnin pari.
Kun mä jo syön lounasta, hän syö aamupalaa..
Hän ei kuulemma keksi syytä miksi pitäisi herätä aikaisin, kun ei tarvitse lähteä töihin.
Meillä tuore suhde. Voiko tää toimia?
Kommentit (121)
Loppuu lasten syntymään tai viimesiteään keski-ikään mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kai sitä nyt ihminen saa vapaansa käyttää miten haluaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua se nukkuminen sinänsä haittaa (viihdyn ihan hyvin itseksenikin), mutta aika tylsää on istua hiljaa pimeässä, kun sinä aikana en voi tehdä oikein mitään, edes laittaa valoja, kun sitten se herää ja on naama norsunveellä loppupäivän. En tiedä, millaisissa lukaaleissa täällä kommentoineet asuvat, jos voivat pitkin aamua puuhailla omiaan ilman, että äänet kuuluvat makuuhuoneeseen.
Asutte ilmeisesti yksiössä jos ei voi edes valoja laittaa päälle. Ihan normaali rivitalokolmio. Makkarin oven saa kiinni niin ei valot häiritse. En nyt toki imuroimaan ala mutta muuten puuhailen ihan normijuttuja, keitän kahvia, katson telkkaria, siivoan keittiötä, laitan pyykit pyörimään tms.
Teidän isoin ongelma lienee liian pieni kämppä.
Rivitalokolmio meilläkin on, mutta makuuhuoneeseen kuuluu kaikki ihan selvästi, vaikka miten olisi ovi kiinni. Tietty jotkut ovat niin sikeäunisia, etteivät herää, vaikka pommi putoaisi taloon, mutta meillä näin ei ole, niin yritän olla hiljaa sitten.
Keskustelkaa asiasta. Sano, että sulle ihan ok että hän nukkuu myöhempään mutta et halua, että aamulla pitää varoa joka narahdusta ettei toinen ole vttuuntunut koko päivää. Pyydä käyttämään korvatulppia. Itse olen herkkäuninen ja käytän korvatulppia juurikin siitä syystä että herään jokaiseen narahdukseen.
Ketjua kun lukee niin kyllä suurimmaksi ongelmaksi nousee se, että pariskunnan eivät keskustele keskenään eikä yritetä saada aikaiseksi sovintoa joka on molemmille ok. Yritetään vaan määräillä toista tekemään just niinkuin itse haluaisi unohtaen että toinen osapuoli on myös aikuinen ihminen joka saa päättää omista asioistaan.
Missä minä olen sanonut, ettei ole keskusteltu? On keskusteltu ja tehty kompromisseja jo 20 vuotta, kiitos vain. Yksi niistä on, että olen aamulla hiljaa ja annan toisen nukkua.
Me ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta ja olen oppinut luovuttaamaan vastuun miehen elämästä hänelle itselleen kokonaan. "En ole veljeni vartija" ja "valitse taistelusi" on tässä hyviä periaatteita. Enää minua ei haittaa miehen elämäntavat millään tavalla. Syö mitä haluaa, saa juoda jos haluaa, ajaa ylinopeutta (kunhan ei lapsia kyydissä) valvoa ja nukkua pitkään jos haluaa.
Nyt on ihan mahtavaa oikeasti olla yhdessä, kun ei tarvitse ärsyyntyä mistään, eikä tarvitse tapella, valitsen siis tietoisesti olla taistelematta näistä. Turha sitä toista on yrittää muuttaa ja millä oikeudella sitä edes tekisi? Kaikki elämän valinnat on aina kullekkin omasta mielestään juuri sopivia, eikä minulla ole oikeutta sanoa, että minun tavat olisi parempia kuin hänen. Aikaisemmin tapeltiin, kun ei hän millään suostunut tajuamaan, että hyvästä unirytmistä on apua moneen elämän osa-alueeseen. Mutta kun me ihmiset ollaan niin erilaisia ja ihmisen kronologinen vuorokausirytmi on synnynnäinen ominaisuus ja se voi poiketa toisesta tosi paljon. Miksi siis yrittäisin muuttaa iltavirkkua aamuvirkuksi, kun se yksinkertaisesti ei onnistu?
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu ketjun perusteella suorastaan inhoavan kumppaniaan. Miksi jatkatte huonoa suhdetta, tai asutte yhdessä väkisin?
Joo. Itekin katoin. Silmiä avaavaa huomata tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi että jäätte vanhaksipiiaksi ja vanhaksipojaksi, kun noin erilaisia olette jo tässä vaiheessa.
Kaikki loivenee aikanaan. Malttia suhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä tympeetä. Sama juttu illalla. Olis kiva edes joskus mennä suht yhtä aikaa nukkumaan mutta vaikka kuinka yritän itse pysytellä hereillä niin toinen ei voi yhtään tulla vastaan ja tulla sänkyyn samaan aikaan. Ja nytkin mä makasin hereillä puoli kahdeksasta asti ja mietin että voisiko tuo toinenkin edes joskus tehdä kompromissia ja nousta puoli kymmeneltä, hereillä on siinä kuitenkin aina välillä selvästi oli, mutta kun ei niin ei. Nyt mä sitten päätin nousta. Meillä vielä lisäjuttuna se että meillä ei ole seksiä ollut pitkään aikaan kun ikinä ei ole tuolle toiselle hyvä aika. Kuinka vaikeeta se olis herätä kerran kuukaudessa puoli kymmeneltä yhdentoista sijaan ja harrastaa seksiä vaimonsa kanssa. Aivan liian vaikeeta selvästi.
Ja jotta ei nyt jää väärä käsitys niin lisään että minä voin kyllä harrastaa seksiä vuorokauden ajasta riippumatta mutta tuolla miehellä ei seiso kuin aamuisin.
Miehesi voi käydä lääkärissä ja hakea apua erektio-ongelmiin niin ei tartte miettiä, että vaan aamulla mahdollisuus petipuuhiin..
Ei tuossa lääkäriä tarvita. Diagnoosi: Pitkän suhteen perusmeikki vain aamut.
Kyllä, en muutenkaan jaksaisi viettää ihan 24/7 kiinnni toisessa. Itse olen se aamulla nukkuja, mies tekee omiaan pari tuntia, illalla kun hän nukkuu, minä yleensä luen tai katson omia sarjoja. Lasten ollessa pieniä hän pisti viikonloppuna pikkukakkosen pyörimään ja jugurtit kulhoon, minä sitten luin iltasadut että hän sai rentoutua illalla itsekseen siinä kohtaa. Mikään näistä ei ole kovin raskasta ja klo 10- 22 ehtii viettää yhteistä aikaa sen 12 tuntia per päivä. Ihmisillä on kyllä tosi paljon itse keksittyjä ongelmia, mut jos hän istuisi aina sun kanssa siinä aamupalapöydässä tarjoilemassa Herralle herkkuja niin alkaisi sua sekin kyllästyttää. Koska ihmisen on sellanen, saat vaikka seksiä joka päivä niin kohta kyllästyt... Löydä tasapaino!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua se nukkuminen sinänsä haittaa (viihdyn ihan hyvin itseksenikin), mutta aika tylsää on istua hiljaa pimeässä, kun sinä aikana en voi tehdä oikein mitään, edes laittaa valoja, kun sitten se herää ja on naama norsunveellä loppupäivän. En tiedä, millaisissa lukaaleissa täällä kommentoineet asuvat, jos voivat pitkin aamua puuhailla omiaan ilman, että äänet kuuluvat makuuhuoneeseen.
Ennemminkin ihmettelen missä komerossa te asutte? Ei voi laittaa edes valoja kun toinen herää :D
Moni asuu yksiössä. Kahdestaankin.
Vierailija kirjoitti:
Loppuu lasten syntymään tai viimesiteään keski-ikään mennessä.
Keski-ikään? T. 42 v aamu-uninen
Lasten pikkulapsiaika oli kyllä vaikea, kun piti koko ajan elää oman vuorokausirytmin vastaisesti. Nyt onneksi jo teinejä ja saan taas nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä tympeetä. Sama juttu illalla. Olis kiva edes joskus mennä suht yhtä aikaa nukkumaan mutta vaikka kuinka yritän itse pysytellä hereillä niin toinen ei voi yhtään tulla vastaan ja tulla sänkyyn samaan aikaan. Ja nytkin mä makasin hereillä puoli kahdeksasta asti ja mietin että voisiko tuo toinenkin edes joskus tehdä kompromissia ja nousta puoli kymmeneltä, hereillä on siinä kuitenkin aina välillä selvästi oli, mutta kun ei niin ei. Nyt mä sitten päätin nousta. Meillä vielä lisäjuttuna se että meillä ei ole seksiä ollut pitkään aikaan kun ikinä ei ole tuolle toiselle hyvä aika. Kuinka vaikeeta se olis herätä kerran kuukaudessa puoli kymmeneltä yhdentoista sijaan ja harrastaa seksiä vaimonsa kanssa. Aivan liian vaikeeta selvästi.
Ja jotta ei nyt jää väärä käsitys niin lisään että minä voin kyllä harrastaa seksiä vuorokauden ajasta riippumatta mutta tuolla miehellä ei seiso kuin aamuisin.
Miehesi voi käydä lääkärissä ja hakea apua erektio-ongelmiin niin ei tartte miettiä, että vaan aamulla mahdollisuus petipuuhiin..
Ei tuossa lääkäriä tarvita. Diagnoosi: Pitkän suhteen perusmeikki vain aamut.
Perusmerkki siis :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua se nukkuminen sinänsä haittaa (viihdyn ihan hyvin itseksenikin), mutta aika tylsää on istua hiljaa pimeässä, kun sinä aikana en voi tehdä oikein mitään, edes laittaa valoja, kun sitten se herää ja on naama norsunveellä loppupäivän. En tiedä, millaisissa lukaaleissa täällä kommentoineet asuvat, jos voivat pitkin aamua puuhailla omiaan ilman, että äänet kuuluvat makuuhuoneeseen.
Asutte ilmeisesti yksiössä jos ei voi edes valoja laittaa päälle. Ihan normaali rivitalokolmio. Makkarin oven saa kiinni niin ei valot häiritse. En nyt toki imuroimaan ala mutta muuten puuhailen ihan normijuttuja, keitän kahvia, katson telkkaria, siivoan keittiötä, laitan pyykit pyörimään tms.
Teidän isoin ongelma lienee liian pieni kämppä.
Rivitalokolmio meilläkin on, mutta makuuhuoneeseen kuuluu kaikki ihan selvästi, vaikka miten olisi ovi kiinni. Tietty jotkut ovat niin sikeäunisia, etteivät herää, vaikka pommi putoaisi taloon, mutta meillä näin ei ole, niin yritän olla hiljaa sitten.
Keskustelkaa asiasta. Sano, että sulle ihan ok että hän nukkuu myöhempään mutta et halua, että aamulla pitää varoa joka narahdusta ettei toinen ole vttuuntunut koko päivää. Pyydä käyttämään korvatulppia. Itse olen herkkäuninen ja käytän korvatulppia juurikin siitä syystä että herään jokaiseen narahdukseen.
Ketjua kun lukee niin kyllä suurimmaksi ongelmaksi nousee se, että pariskunnan eivät keskustele keskenään eikä yritetä saada aikaiseksi sovintoa joka on molemmille ok. Yritetään vaan määräillä toista tekemään just niinkuin itse haluaisi unohtaen että toinen osapuoli on myös aikuinen ihminen joka saa päättää omista asioistaan.
Missä minä olen sanonut, ettei ole keskusteltu? On keskusteltu ja tehty kompromisseja jo 20 vuotta, kiitos vain. Yksi niistä on, että olen aamulla hiljaa ja annan toisen nukkua.
Huonosti on keskustelu onnistunut, jos edes valoja ei sovi sytyttää.
Olen itsekin aamuntorkku, mutta en vaadi mitään luostarihiljaisuutta muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa nukkua. Nautin kun on itsellä kiireetön aamu ja saan rauhassa tehdä mitä haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua se nukkuminen sinänsä haittaa (viihdyn ihan hyvin itseksenikin), mutta aika tylsää on istua hiljaa pimeässä, kun sinä aikana en voi tehdä oikein mitään, edes laittaa valoja, kun sitten se herää ja on naama norsunveellä loppupäivän. En tiedä, millaisissa lukaaleissa täällä kommentoineet asuvat, jos voivat pitkin aamua puuhailla omiaan ilman, että äänet kuuluvat makuuhuoneeseen.
Meillä saa makuuhuoneen oven kiinni.
Niin meilläkin, mutta ei se äänieristetty ole.
Korvatulpat on jo keksitty.
Omat kodit/riittävästi tilaa yhteisessä kodissa ja omat aikataulut. Kyky toimia ja nauttia elämästä ilman sitä kumppania vieressä 24/7. Ei tarvitse tehdä kompromisseja asioista joista kompromisseja on vaikea tehdä, kuten vuorokausirytmi ja työn aiheuttamat aikataulut. Toinen saa nukkua yövuoron jälkeen, toinen herätä aamuvuoroon eikä tarvitse pelätä herättävänsä nukkuvaa.
Yhdessä vietettävä aika on silloin laatuaikaa. Jos sovitaan että tehdään jotain yhdessä, siitä pidetään kiinni. Kunnioitetaan yhteisiä asioita ja samalla sitä että ollaan omia itsejämme eikä tuomittuja kärsimään yhdessä. Keskustellaan jos joku asia häiritsee.
Vierailija kirjoitti:
En tykkäisi. Sillä on paljon merkitystä, meneekö suhteessa rytmit yksiin. Tuo olisi jatkuva hankauksen aihe. Joku toinen voi olla kärsivällisempi toki.
Toki. Toukokuuta, toki. Tietenkin annan mieheni rentoutua vapappaapäivänään omassa kodissa kuin haluaa. Jos ollaan yhdessä sovittu joku meno nin katsotaan ajoissa että sopii kummallekin. Meidän vieraat käy myöhemmin iltapäivällä että saan itsekkinyöpaidassasni hiippailla. Joka perheessä omat tavat. 🥰🥰🥰🥰
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä tympeetä. Sama juttu illalla. Olis kiva edes joskus mennä suht yhtä aikaa nukkumaan mutta vaikka kuinka yritän itse pysytellä hereillä niin toinen ei voi yhtään tulla vastaan ja tulla sänkyyn samaan aikaan. Ja nytkin mä makasin hereillä puoli kahdeksasta asti ja mietin että voisiko tuo toinenkin edes joskus tehdä kompromissia ja nousta puoli kymmeneltä, hereillä on siinä kuitenkin aina välillä selvästi oli, mutta kun ei niin ei. Nyt mä sitten päätin nousta. Meillä vielä lisäjuttuna se että meillä ei ole seksiä ollut pitkään aikaan kun ikinä ei ole tuolle toiselle hyvä aika. Kuinka vaikeeta se olis herätä kerran kuukaudessa puoli kymmeneltä yhdentoista sijaan ja harrastaa seksiä vaimonsa kanssa. Aivan liian vaikeeta selvästi.
Onko seksi yhdeltätoista teillä kielletty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua se nukkuminen sinänsä haittaa (viihdyn ihan hyvin itseksenikin), mutta aika tylsää on istua hiljaa pimeässä, kun sinä aikana en voi tehdä oikein mitään, edes laittaa valoja, kun sitten se herää ja on naama norsunveellä loppupäivän. En tiedä, millaisissa lukaaleissa täällä kommentoineet asuvat, jos voivat pitkin aamua puuhailla omiaan ilman, että äänet kuuluvat makuuhuoneeseen.
Ennemminkin ihmettelen missä komerossa te asutte? Ei voi laittaa edes valoja kun toinen herää :D
Moni asuu yksiössä. Kahdestaankin.
Siihen kaatuu kyllä mikä tahaan liitto. Yksiö on suhteen tap potuomio.
Näitä on ihan hyvä kysellä jo treffeillä, että onko muutenkin luontaisesti aamu- vai iltayöihminen. Minä olen ilta ja mielellään myöhäisemmät aamut. Olen ollut niin kauan sitä kuin olen ikävuosia elänyt. Ei näitä voi pakottaa. Tietenkin työ tuo omat haasteensa kaikille siihen päälle vielä. Mutta nukkua pitää saada jokaisen sen mikä tunne ja tarve on.