Köyhimpien ostovoima laskee, rikkaiden kasvaa -

Vierailija kirjoitti:

Ja SE on oikein se!

Millä perusteella? Ostovoimaa mulla ei ole koskaan ollut, hyvä kun muilla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä, kaikkien ostovoiman pitää laskea, veroja on korotettava. T. sdp, vihreät ja vassarit. 

Surkea orovo äärioikeistolaiselta.

Totta se on - valitettavasti. Vasemmisto haluaa rahoittaa vain omiaan ja nostaa veroja. Tavallisesta suomalaisesta viis.

Satuilee palstaporvari porvaripropagandassaan. Kokoomus Orpon porvarihallitus nosti ensi töikseen arvonlisäveroa jota maksetaan kaikista tuotteista palveluista ja se on tasavero kaikille tulonsaajille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta. 

Suomessa halutaan polkea myös palkkoja. Siksi tuli paikallinen sopiminen ja ulkomailta haetaan halpaduunareita. Älä uneksi että kokoomus haluaisi nostaa palkkoja.

Ay-liike pitää suomalaiset pienipalkkaisena. Tupot ja yleissitovuudet ovat suurpääoman paras kaveri. Ne ankkuroivat palkat tarpeeksi mataliksi ja kaikille samoiksi. Näin duunarit eivät opi kilpailuttamaan omaa aikaansa. Lisäksi palkat ovat kuitenkin liian korkeita uusille firmoille.

Öyhöttää äärioikeistolainen ökyrikas aivopierussaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä, kaikkien ostovoiman pitää laskea, veroja on korotettava. T. sdp, vihreät ja vassarit. 

Surkea orovo äärioikeistolaiselta.

Totta se on - valitettavasti. Vasemmisto haluaa rahoittaa vain omiaan ja nostaa veroja. Tavallisesta suomalaisesta viis.

Satuilee palstaporvari porvaripropagandassaan. Kokoomus Orpon porvarihallitus nosti ensi töikseen arvonlisäveroa jota maksetaan kaikista tuotteista palveluista ja se on tasavero kaikille tulonsaajille. 

Kyllä niistä paremmista tuloista maksetaan jo ihan riittävästi veroa. Se mitä tarvitaan, on enemmän työpaikkoja, enemmän palkansaajia ja sitä kautta enemmän verotuloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta. 

Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.  

Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla? 

Tyypillinen kieltoreaktio porvarilta äkäpussina😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä, kaikkien ostovoiman pitää laskea, veroja on korotettava. T. sdp, vihreät ja vassarit. 

Surkea orovo äärioikeistolaiselta.

Totta se on - valitettavasti. Vasemmisto haluaa rahoittaa vain omiaan ja nostaa veroja. Tavallisesta suomalaisesta viis.

Satuilee palstaporvari porvaripropagandassaan. Kokoomus Orpon porvarihallitus nosti ensi töikseen arvonlisäveroa jota maksetaan kaikista tuotteista palveluista ja se on tasavero kaikille tulonsaajille. 

Kyllä niistä paremmista tuloista maksetaan jo ihan riittävästi veroa. Se mitä tarvitaan, on enemmän työpaikkoja, enemmän palkansaajia ja sitä kautta enemmän verotuloja.

Työpaikkoja ei riitä kaikille nykymaailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Miten rikkaiden ostovoima on voinut kasvaa, kun rikkaat ei voi kulttaa sen enempää mitä aikaisemminkaan on kuluttanut, kun luulisi, ettei heidän kulutukdeen vaikuta suhdanteet. Jos on tarvis uuteen autoon, ostavat sen tai lähtevät lomalle, kun se ei ole ollut rahasta kiinni ennen tai nyt. 

 

Toisin kuin vähävaraisilla ja keskituloisilla, he tekevät hankinnat oman rahatilanteen mukaan. 

Ostovoima ja kulutus eivät ole sama asia. Ostovoima kertoo, paljonko olisi varaa kuluttaa, ei sitä, paljonko oikeasti kulutetaan.

Varakkaan ostovoima voi kasvaa paljon ilman, että kulutus juuri lisääntyy. Jos autoihin, lomailuun ja ravintoloihin oli jo ennestään varaa, lisäraha menee helposti säästöihin, sijoituksiin tai muuhun varallisuuteen.

Pieni- ja keskituloisilla lisätulot menevät useammin suoraan kulutukseen, koska hankintoja on ehkä lykätty tai menoista tingitty.

Siksi valtiontalouden kannalta ei ole yhdentekevää, kenelle ostovoiman kasvu kohdistuu. Pienituloisen lisäeuro kiertää yleensä nopeammin kulutukseen, yritysten liikevaihtoon ja veroihin, kun taas varakkaan lisäeuro jää useammin säästöön tai sijoituksiin.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai rikkaiden ostovoima nousee. Kuinka montaa eri etuutta, tukea, vähennystä tai palautusta rikkaat saavat valtiolta? Montaa. Jos vaikka puolet niistä poistettaisiin, jäisi valtion kirstuun useita miljardeja euroja vuodessa. Isoon osaan kelan etuuksia ei vaikuta varallisuus tai omaisuus ollenkaan. Kunhan ei ole palkkatuloja niin useimpia tukia voi nostaa, vaikka minkäänlaista tarvetta sille ei ole. Jos ette usko, niin googlatkaa  :)

Mitä etuutta tai tukea sinä poistaisit rikkailta? 

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo nyt kuitenkin ollut niin että tulonsiirtoja saavilla laskee ja palkkatuloa saavilla nousee. Niinhän sen pitääkin olla.

Nettotuloni kasvanut noin 60e/kk.

Bensa kallistunut 50e/kk

Lasten harrastusmaksut +20e/kk

Oman sählyporukan salimaksukin +20e/h. Älytön nosto vaikka ei mulle tee kuin vajaan kympin kuussa lisää.

Ja on noita muitakin hintoja noussut.

Ihan olen keskituloisiin kuuluva ja ostovoima on laskenut vaikka nettotulot ovatkin kasvaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta. 

Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.  

Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla? 

Ei ole ehdotettu, että koulutus- tai työpaikat pitäisi arpoa tai ettei hyvästä suorituksesta saisi palkita. Päinvastoin: jos paikat halutaan jakaa osaamisen ja suoritusten perusteella, ihmisillä pitäisi olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet päästä niitä suorituksia tekemään.

Nyt tämän hallituksen lakimuutoksen myötä esim. 18-vuotias vähävaraisen perheen lukiolainen voi joutua tilanteeseen, jossa opintojen jatkamisen toimeentuloon tarjotaan pääosin velkaa. Varakkaan perheen nuorelle sama valinta ei merkitse velkaantumista tai edes huolta lukioajan toimeentulosta. 

Silloin kyse ei enää ole vain siitä, kumpi on lahjakkaampi tai ahkerampi. Taloudellinen tausta alkaa vaikuttaa siihen, kuka pystyy jatkamaan opintojaan huoletta ja kuka joutuu punnitsemaan jo lukio-opiskelua velkaantumista vasten.

Jos halutaan aidosti palkita suorituksesta, pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, ettei vanhempien varallisuus ratkaise sitä, kenellä on mahdollisuus tehdä niitä hyviä suorituksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta. 

Suomessa halutaan polkea myös palkkoja. Siksi tuli paikallinen sopiminen ja ulkomailta haetaan halpaduunareita. Älä uneksi että kokoomus haluaisi nostaa palkkoja.

Ay-liike pitää suomalaiset pienipalkkaisena. Tupot ja yleissitovuudet ovat suurpääoman paras kaveri. Ne ankkuroivat palkat tarpeeksi mataliksi ja kaikille samoiksi. Näin duunarit eivät opi kilpailuttamaan omaa aikaansa. Lisäksi palkat ovat kuitenkin liian korkeita uusille firmoille.

Duunari ei mitään kilpailuta, kun on 300 000 muutakin töihin tulijaa. Ilman liittoja lähtisi myös saman tien kaikki loma-ajan palkat, työterveyshuolto, viisipäiväinen työviikko, arkipyhät ym. ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta. 

Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.  

Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla? 

Ei ole ehdotettu, että koulutus- tai työpaikat pitäisi arpoa tai ettei hyvästä suorituksesta saisi palkita. Päinvastoin: jos paikat halutaan jakaa osaamisen ja suoritusten perusteella, ihmisillä pitäisi olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet päästä niitä suorituksia tekemään.

Nyt tämän hallituksen lakimuutoksen myötä esim. 18-vuotias vähävaraisen perheen lukiolainen voi joutua tilanteeseen, jossa opintojen jatkamisen toimeentuloon tarjotaan pääosin velkaa. Varakkaan perheen nuorelle sama valinta ei merkitse velkaantumista tai edes huolta lukioajan toimeentulosta. 

Silloin kyse ei enää ole vain siitä, kumpi on lahjakkaampi tai ahkerampi. Taloudellinen tausta alkaa vaikuttaa siihen, kuka pystyy jatkamaan opintojaan huoletta ja kuka joutuu punnitsemaan jo lukio-opiskelua velkaantumista vasten.

Jos halutaan aidosti palkita suorituksesta, pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, ettei vanhempien varallisuus ratkaise sitä, kenellä on mahdollisuus tehdä niitä hyviä suorituksia.

Nyt on ahnetta puhetta. Opintotuki- ja opintolaina ovat nimenomaisesti keinoja tukea köyhien nuorten opiskelua verovaroin. Jos niitä ei tahdo käyttää, voi elantonsa opintoaikana hankkia myös töitä tekemällä. 

Vierailija kirjoitti:

Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta. 

No silloin palkat on liian pieniä eikä tuet liian suuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta. 

Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.  

Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla? 

Ei ole ehdotettu, että koulutus- tai työpaikat pitäisi arpoa tai ettei hyvästä suorituksesta saisi palkita. Päinvastoin: jos paikat halutaan jakaa osaamisen ja suoritusten perusteella, ihmisillä pitäisi olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet päästä niitä suorituksia tekemään.

Nyt tämän hallituksen lakimuutoksen myötä esim. 18-vuotias vähävaraisen perheen lukiolainen voi joutua tilanteeseen, jossa opintojen jatkamisen toimeentuloon tarjotaan pääosin velkaa. Varakkaan perheen nuorelle sama valinta ei merkitse velkaantumista tai edes huolta lukioajan toimeentulosta. 

Silloin kyse ei enää ole vain siitä, kumpi on lahjakkaampi tai ahkerampi. Taloudellinen tausta alkaa vaikuttaa siihen, kuka pystyy jatkamaan opintojaan huoletta ja kuka joutuu punnitsemaan jo lukio-opiskelua velkaantumista vasten.

Jos halutaan aidosti palkita suorituksesta, pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, ettei vanhempien varallisuus ratkaise sitä, kenellä on mahdollisuus tehdä niitä hyviä suorituksia.

Nyt on ahnetta puhetta. Opintotuki- ja opintolaina ovat nimenomaisesti keinoja tukea köyhien nuorten opiskelua verovaroin. Jos niitä ei tahdo käyttää, voi elantonsa opintoaikana hankkia myös töitä tekemällä. 

Nyt menee juuri se asia ohi, mistä puhun. En väitä, ettei opintotukea olisi olemassa. Puhun siitä, mitä 1.2.2026 voimaan tullut toimeentulotukilain muutos merkitsee vähävaraiselle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle.

Kelan mukaan toimeentulotukea hakevalta 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta edellytetään nyt opintolainan hakemista, eikä Kela voi enää harkita, onko lainan ottamisen vaatiminen hänen tilanteessaan kohtuullista. Opintolaina taas ei ole verovaroin annettua toimeentuloa vaan pankkilainaa, joka pitää maksaa takaisin.

Ja tuo “voi mennä töihin” ei oikein ratkaise ongelmaa. Kela itse määrittelee riittäväksi toimeentuloksi tässä yhteydessä vähintään 30 tuntia työtä viikossa. Jos 18-vuotiaan lukiolaisen pitäisi käydä koulun lisäksi lähes kokoaikaisesti töissä voidakseen välttää velkaantumisen, hänen lähtökohtansa eivät ole samat kuin opiskelijalla, jonka vanhemmat maksavat elämisen.

Tästä juuri puhun: koulupaikka voi olla muodollisesti kaikille avoin, mutta mahdollisuus käyttää sitä ei ole aidosti yhtäläinen, jos yhden pitää opiskella vanhempiensa tuella ja toisen velalla tai 30 tunnin työviikolla.

Onneksi ei kannata kuluttaa Suomessa 🤗

Kannattaisiko kelaloissaatanoiden mennä töihin??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta. 

Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.  

Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla? 

Ei ole ehdotettu, että koulutus- tai työpaikat pitäisi arpoa tai ettei hyvästä suorituksesta saisi palkita. Päinvastoin: jos paikat halutaan jakaa osaamisen ja suoritusten perusteella, ihmisillä pitäisi olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet päästä niitä suorituksia tekemään.

Nyt tämän hallituksen lakimuutoksen myötä esim. 18-vuotias vähävaraisen perheen lukiolainen voi joutua tilanteeseen, jossa opintojen jatkamisen toimeentuloon tarjotaan pääosin velkaa. Varakkaan perheen nuorelle sama valinta ei merkitse velkaantumista tai edes huolta lukioajan toimeentulosta. 

Silloin kyse ei enää ole vain siitä, kumpi on lahjakkaampi tai ahkerampi. Taloudellinen tausta alkaa vaikuttaa siihen, kuka pystyy jatkamaan opintojaan huoletta ja kuka joutuu punnitsemaan jo lukio-opiskelua velkaantumista vasten.

Jos halutaan aidosti palkita suorituksesta, pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, ettei vanhempien varallisuus ratkaise sitä, kenellä on mahdollisuus tehdä niitä hyviä suorituksia.

Nyt on ahnetta puhetta. Opintotuki- ja opintolaina ovat nimenomaisesti keinoja tukea köyhien nuorten opiskelua verovaroin. Jos niitä ei tahdo käyttää, voi elantonsa opintoaikana hankkia myös töitä tekemällä. 

Nyt menee juuri se asia ohi, mistä puhun. En väitä, ettei opintotukea olisi olemassa. Puhun siitä, mitä 1.2.2026 voimaan tullut toimeentulotukilain muutos merkitsee vähävaraiselle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle.

Kelan mukaan toimeentulotukea hakevalta 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta edellytetään nyt opintolainan hakemista, eikä Kela voi enää harkita, onko lainan ottamisen vaatiminen hänen tilanteessaan kohtuullista. Opintolaina taas ei ole verovaroin annettua toimeentuloa vaan pankkilainaa, joka pitää maksaa takaisin.

Ja tuo “voi mennä töihin” ei oikein ratkaise ongelmaa. Kela itse määrittelee riittäväksi toimeentuloksi tässä yhteydessä vähintään 30 tuntia työtä viikossa. Jos 18-vuotiaan lukiolaisen pitäisi käydä koulun lisäksi lähes kokoaikaisesti töissä voidakseen välttää velkaantumisen, hänen lähtökohtansa eivät ole samat kuin opiskelijalla, jonka vanhemmat maksavat elämisen.

Tästä juuri puhun: koulupaikka voi olla muodollisesti kaikille avoin, mutta mahdollisuus käyttää sitä ei ole aidosti yhtäläinen, jos yhden pitää opiskella vanhempiensa tuella ja toisen velalla tai 30 tunnin työviikolla.

Niin, toimeentulotuki on viimesijainen etuus, se viimeinen steppi ennen nälkäkuolemaa. Jos siellä on opintososiaalisia etuuksia käyttämättä, niin tietenkin ne käytetään ensin. Loppuviimeksi voi katsoa sinne vanhempien suuntaan ja miettiä millainen mul**u laittaa lapsensa tuohon tilanteeseen. 

Mitä väliä on ostovoimalla jos pysty elämään hyvin ilmaan kituuttamista. Kela maksaa sen verran paljon tukea että nälkään ei kukaan kuole ja asunto löytyy kaikille muille paitsi päihdeongelmaisille. 

Ei ole tarkoituksenmukaista että tukien varassa elävän elintaso ja tulot ovat korkeammat kuin palkansaajan koska se estää työllistymästä. Kaiken kaikkian asiat ovat hyvin ja Suomi on maailman onnellisin maa.

Kelaloiset jaksaa vinkua lisää rahaa mutta töihin ei noista laiskureista ole. Mikä niitä oikein vaivaa??

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ei kannata kuluttaa Suomessa 🤗

Tuohan se just on. Niille isoimmat euromääräiset veronkevennykset, joilla varaa ja intoa kuluttaa ulkomailla tai vaihtaa useammin uuteen saksalaiseen autoon!