Lue keskustelun säännöt.
Köyhimpien ostovoima laskee, rikkaiden kasvaa -
28.09.2026 |
Kun suomalaiset jaetaan tulojen perusteella kymmeneen yhtä suureen ryhmään, ero ääripäiden välillä on suuri. Vuonna 2026 pienimmän kymmenyksen ostovoima laskee 3,5 prosenttia. Samaan aikaan rikkaimman kymmenyksen ostovoima kasvaa 2,2 prosenttia.
- Kiitos, Orpo!
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta.
Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.
Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla?
Ei ole ehdotettu, että koulutus- tai työpaikat pitäisi arpoa tai ettei hyvästä suorituksesta saisi palkita. Päinvastoin: jos paikat halutaan jakaa osaamisen ja suoritusten perusteella, ihmisillä pitäisi olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet päästä niitä suorituksia tekemään.
Nyt tämän hallituksen lakimuutoksen myötä esim. 18-vuotias vähävaraisen perheen lukiolainen voi joutua tilanteeseen, jossa opintojen jatkamisen toimeentuloon tarjotaan pääosin velkaa. Varakkaan perheen nuorelle sama valinta ei merkitse velkaantumista tai edes huolta lukioajan toimeentulosta.
Silloin kyse ei enää ole vain siitä, kumpi on lahjakkaampi tai ahkerampi. Taloudellinen tausta alkaa vaikuttaa siihen, kuka pystyy jatkamaan opintojaan huoletta ja kuka joutuu punnitsemaan jo lukio-opiskelua velkaantumista vasten.
Jos halutaan aidosti palkita suorituksesta, pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, ettei vanhempien varallisuus ratkaise sitä, kenellä on mahdollisuus tehdä niitä hyviä suorituksia.
Nyt on ahnetta puhetta. Opintotuki- ja opintolaina ovat nimenomaisesti keinoja tukea köyhien nuorten opiskelua verovaroin. Jos niitä ei tahdo käyttää, voi elantonsa opintoaikana hankkia myös töitä tekemällä.
Nyt menee juuri se asia ohi, mistä puhun. En väitä, ettei opintotukea olisi olemassa. Puhun siitä, mitä 1.2.2026 voimaan tullut toimeentulotukilain muutos merkitsee vähävaraiselle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle.
Kelan mukaan toimeentulotukea hakevalta 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta edellytetään nyt opintolainan hakemista, eikä Kela voi enää harkita, onko lainan ottamisen vaatiminen hänen tilanteessaan kohtuullista. Opintolaina taas ei ole verovaroin annettua toimeentuloa vaan pankkilainaa, joka pitää maksaa takaisin.
Ja tuo “voi mennä töihin” ei oikein ratkaise ongelmaa. Kela itse määrittelee riittäväksi toimeentuloksi tässä yhteydessä vähintään 30 tuntia työtä viikossa. Jos 18-vuotiaan lukiolaisen pitäisi käydä koulun lisäksi lähes kokoaikaisesti töissä voidakseen välttää velkaantumisen, hänen lähtökohtansa eivät ole samat kuin opiskelijalla, jonka vanhemmat maksavat elämisen.
Tästä juuri puhun: koulupaikka voi olla muodollisesti kaikille avoin, mutta mahdollisuus käyttää sitä ei ole aidosti yhtäläinen, jos yhden pitää opiskella vanhempiensa tuella ja toisen velalla tai 30 tunnin työviikolla.
Niin, toimeentulotuki on viimesijainen etuus, se viimeinen steppi ennen nälkäkuolemaa. Jos siellä on opintososiaalisia etuuksia käyttämättä, niin tietenkin ne käytetään ensin. Loppuviimeksi voi katsoa sinne vanhempien suuntaan ja miettiä millainen mul**u laittaa lapsensa tuohon tilanteeseen.
Tässä juuri näkyy ongelma. 18 vuotta täyttäneen vanhemmilla ei enää ole yleistä lakisääteistä elatusvelvollisuutta. Laissa vanhempien varsinainen elatusvelvollisuus päättyy 18-vuotispäivään. Sen jälkeen kyse voi olla kohtuullisista koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikä on eri asia.
Eli ei voida vain sanoa, että “katso vanhempien suuntaan”. Entä jos vanhemmat ovat itse toimeentulotuella, pienituloisia tai muuten kykenemättömiä rahoittamaan täysi-ikäisen lapsensa elämistä?
Juuri tästä puhun: varakkaan perheen 18-vuotias voi jatkaa lukiota vanhempiensa tuella. Vähävaraisen perheen 18-vuotiaalle yhteiskunnan vastaus voi olla, että hae opintolainaa tai hanki toimeentulosi työnteolla.
Se ei ole sama lähtökohta. Eikä kyse ole siitä, että köyhän nuoren vanhemmat olisivat jotenkin moraalisesti huonompia, vaan siitä, ettei heillä välttämättä yksinkertaisesti ole rahaa, jolla tukea lastaan.
Edelleen siellä on jo olemassa yhteiskunnan tuki eli se opintolaina. Meillä on 1960 -luvulta asti opiskeltu pääosin opintolainan turvin, myös niinä aikoina, kun valtion taloudessa meni hyvin. Ei maailmassa ikinä ole nallakarkit tasan eikä kuulukaan olla. Opintolainalla myös köyhän lapsi voi opiskella ja tavoitella parempaa elintasoa. Ehkä sitten hänen lapsensa ei aikanaan lainaa tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuo nyt kuitenkin ollut niin että tulonsiirtoja saavilla laskee ja palkkatuloa saavilla nousee. Niinhän sen pitääkin olla.
Nettotuloni kasvanut noin 60e/kk.
Bensa kallistunut 50e/kk
Lasten harrastusmaksut +20e/kk
Oman sählyporukan salimaksukin +20e/h. Älytön nosto vaikka ei mulle tee kuin vajaan kympin kuussa lisää.
Ja on noita muitakin hintoja noussut.
Ihan olen keskituloisiin kuuluva ja ostovoima on laskenut vaikka nettotulot ovatkin kasvaneet.
Monella keskiluokkaisella on jo sähköauto, eikä ole bensakuluja lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta.
Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.
Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla?
Ei ole ehdotettu, että koulutus- tai työpaikat pitäisi arpoa tai ettei hyvästä suorituksesta saisi palkita. Päinvastoin: jos paikat halutaan jakaa osaamisen ja suoritusten perusteella, ihmisillä pitäisi olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet päästä niitä suorituksia tekemään.
Nyt tämän hallituksen lakimuutoksen myötä esim. 18-vuotias vähävaraisen perheen lukiolainen voi joutua tilanteeseen, jossa opintojen jatkamisen toimeentuloon tarjotaan pääosin velkaa. Varakkaan perheen nuorelle sama valinta ei merkitse velkaantumista tai edes huolta lukioajan toimeentulosta.
Silloin kyse ei enää ole vain siitä, kumpi on lahjakkaampi tai ahkerampi. Taloudellinen tausta alkaa vaikuttaa siihen, kuka pystyy jatkamaan opintojaan huoletta ja kuka joutuu punnitsemaan jo lukio-opiskelua velkaantumista vasten.
Jos halutaan aidosti palkita suorituksesta, pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, ettei vanhempien varallisuus ratkaise sitä, kenellä on mahdollisuus tehdä niitä hyviä suorituksia.
Nyt on ahnetta puhetta. Opintotuki- ja opintolaina ovat nimenomaisesti keinoja tukea köyhien nuorten opiskelua verovaroin. Jos niitä ei tahdo käyttää, voi elantonsa opintoaikana hankkia myös töitä tekemällä.
Nyt menee juuri se asia ohi, mistä puhun. En väitä, ettei opintotukea olisi olemassa. Puhun siitä, mitä 1.2.2026 voimaan tullut toimeentulotukilain muutos merkitsee vähävaraiselle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle.
Kelan mukaan toimeentulotukea hakevalta 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta edellytetään nyt opintolainan hakemista, eikä Kela voi enää harkita, onko lainan ottamisen vaatiminen hänen tilanteessaan kohtuullista. Opintolaina taas ei ole verovaroin annettua toimeentuloa vaan pankkilainaa, joka pitää maksaa takaisin.
Ja tuo “voi mennä töihin” ei oikein ratkaise ongelmaa. Kela itse määrittelee riittäväksi toimeentuloksi tässä yhteydessä vähintään 30 tuntia työtä viikossa. Jos 18-vuotiaan lukiolaisen pitäisi käydä koulun lisäksi lähes kokoaikaisesti töissä voidakseen välttää velkaantumisen, hänen lähtökohtansa eivät ole samat kuin opiskelijalla, jonka vanhemmat maksavat elämisen.
Tästä juuri puhun: koulupaikka voi olla muodollisesti kaikille avoin, mutta mahdollisuus käyttää sitä ei ole aidosti yhtäläinen, jos yhden pitää opiskella vanhempiensa tuella ja toisen velalla tai 30 tunnin työviikolla.
Niin, toimeentulotuki on viimesijainen etuus, se viimeinen steppi ennen nälkäkuolemaa. Jos siellä on opintososiaalisia etuuksia käyttämättä, niin tietenkin ne käytetään ensin. Loppuviimeksi voi katsoa sinne vanhempien suuntaan ja miettiä millainen mul**u laittaa lapsensa tuohon tilanteeseen.
Viittaan ketjussa aiempana olleeseen viestiin, esim. tällainen mulkku:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai rikkaiden ostovoima nousee. Kuinka montaa eri etuutta, tukea, vähennystä tai palautusta rikkaat saavat valtiolta? Montaa. Jos vaikka puolet niistä poistettaisiin, jäisi valtion kirstuun useita miljardeja euroja vuodessa. Isoon osaan kelan etuuksia ei vaikuta varallisuus tai omaisuus ollenkaan. Kunhan ei ole palkkatuloja niin useimpia tukia voi nostaa, vaikka minkäänlaista tarvetta sille ei ole. Jos ette usko, niin googlatkaa :)
Tämä on muuten totta ja erinomainen huomio. Tunnen esimerkiksi miehen, joka asuu varmasti yli puolen miljoonan arvoisessa asunnossa arvokkaalla alueella meren rannalla. Nostaa työttömyyskorvausta ja rikas isänsä kustantaa elämisen kuluja. Tällä järjestelyllä hän on jättänyt mm. lapsensa elatusmaksut kokonaan maksamatta koko tämän lapsuuden ajan. Se arvokas asunto ei vaikuta yhtään mitään siinä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko kelaloissaatanoiden mennä töihin??
En mene hah hah, elän minun veikkausvoitolla.
Esimerkiksi suoratoistoissa kun nostellaan jatkuvasti hintoja, se saa vain aikaan vastareaktion. Miksi hitossa heittää yli 500 € vuodessa palveluihin, joita ihan tutkitusti alikäytetään laajalla rintamalla? Irtisanoo vuoron perään, kun ei aika riitä kuitenkaan monen palvelun käyttöön yhtäaikaa. Kulutus siis vähenee, kun yritysten ahneus kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan kahden alimman desiilin ostovoima laski eli heidän jotka eivät muutenkaan maksa juurikaan veroja.
Jokainen maksaa veroja.
Orpon hallitus nosti ensitöikseen arvonlisäveroa. Sitä maksaa ihan jokainen.
Veroista vain pieni osuus kerätään progressiivisina veroina. Kunnallisvero kerätään samalla prosentilla jokaiselta samassa kunnassa asuvalta. Kulutusperusteiset verot ovat puolestaan yhtä suuria kaikille.
Se vain, että pummien saamat "tulot" ovat muiden maksamia veroja, joten pummit eivät maksa veroja.
ÖÖÖhhhhniiih tarkoitat niitä entisiä yrittäjiä joiden eläkkeitä veronmaksajat maksavat yli 600 miljoonaa vuodessa. Eikö vain. Kun ei aikanaan huvittanut maksaa eläkemaksuja tai tuli ryypättyä nekin rahat.
Kela maksoi kansaneläkkeitä 2,59 miljardin euron edestä koko elämänsä työn tekoa vältelleille saatanoille. Se on kaikki veronmaksajien rahaa jotka kustantavat nämä eläkeloiset. Voi kun noista päästäisiin eroon jollain keinolla niin Suomi olisi parempi paikka elää.Yrittäjät ovat sentään tehneet töitä toisin kuin kansaneläkettä nostavat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on ostovoimalla jos pysty elämään hyvin ilmaan kituuttamista. Kela maksaa sen verran paljon tukea että nälkään ei kukaan kuole ja asunto löytyy kaikille muille paitsi päihdeongelmaisille.
Ei ole tarkoituksenmukaista että tukien varassa elävän elintaso ja tulot ovat korkeammat kuin palkansaajan koska se estää työllistymästä. Kaiken kaikkian asiat ovat hyvin ja Suomi on maailman onnellisin maa.
Juuri näin! Mahdotonta ulinaa pitää ne, joilla veroprosentti huitelee 50:ntä! Ehkä vaippa kiristää, kun osa veneestä/moottorikelkasta vielä maksamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi suoratoistoissa kun nostellaan jatkuvasti hintoja, se saa vain aikaan vastareaktion. Miksi hitossa heittää yli 500 € vuodessa palveluihin, joita ihan tutkitusti alikäytetään laajalla rintamalla? Irtisanoo vuoron perään, kun ei aika riitä kuitenkaan monen palvelun käyttöön yhtäaikaa. Kulutus siis vähenee, kun yritysten ahneus kasvaa.
Suoratoisto ei ole välttämätön hyödyke elämälle ja hyvinvoinnille. Sellaista tarvitsevat voivat kustantaa palvelun itse työtä tekemällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta.
Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.
Ei kahmi. Kyse on siitä että köyhällistö haluaa ostovoimaa toisten rahoilla ja hyvätuloiset saa sitä omilla rahoilla & ansioillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta.
Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.
Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla?
Ei ole ehdotettu, että koulutus- tai työpaikat pitäisi arpoa tai ettei hyvästä suorituksesta saisi palkita. Päinvastoin: jos paikat halutaan jakaa osaamisen ja suoritusten perusteella, ihmisillä pitäisi olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet päästä niitä suorituksia tekemään.
Nyt tämän hallituksen lakimuutoksen myötä esim. 18-vuotias vähävaraisen perheen lukiolainen voi joutua tilanteeseen, jossa opintojen jatkamisen toimeentuloon tarjotaan pääosin velkaa. Varakkaan perheen nuorelle sama valinta ei merkitse velkaantumista tai edes huolta lukioajan toimeentulosta.
Silloin kyse ei enää ole vain siitä, kumpi on lahjakkaampi tai ahkerampi. Taloudellinen tausta alkaa vaikuttaa siihen, kuka pystyy jatkamaan opintojaan huoletta ja kuka joutuu punnitsemaan jo lukio-opiskelua velkaantumista vasten.
Jos halutaan aidosti palkita suorituksesta, pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, ettei vanhempien varallisuus ratkaise sitä, kenellä on mahdollisuus tehdä niitä hyviä suorituksia.
Nyt on ahnetta puhetta. Opintotuki- ja opintolaina ovat nimenomaisesti keinoja tukea köyhien nuorten opiskelua verovaroin. Jos niitä ei tahdo käyttää, voi elantonsa opintoaikana hankkia myös töitä tekemällä.
Nyt menee juuri se asia ohi, mistä puhun. En väitä, ettei opintotukea olisi olemassa. Puhun siitä, mitä 1.2.2026 voimaan tullut toimeentulotukilain muutos merkitsee vähävaraiselle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle.
Kelan mukaan toimeentulotukea hakevalta 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta edellytetään nyt opintolainan hakemista, eikä Kela voi enää harkita, onko lainan ottamisen vaatiminen hänen tilanteessaan kohtuullista. Opintolaina taas ei ole verovaroin annettua toimeentuloa vaan pankkilainaa, joka pitää maksaa takaisin.
Ja tuo “voi mennä töihin” ei oikein ratkaise ongelmaa. Kela itse määrittelee riittäväksi toimeentuloksi tässä yhteydessä vähintään 30 tuntia työtä viikossa. Jos 18-vuotiaan lukiolaisen pitäisi käydä koulun lisäksi lähes kokoaikaisesti töissä voidakseen välttää velkaantumisen, hänen lähtökohtansa eivät ole samat kuin opiskelijalla, jonka vanhemmat maksavat elämisen.
Tästä juuri puhun: koulupaikka voi olla muodollisesti kaikille avoin, mutta mahdollisuus käyttää sitä ei ole aidosti yhtäläinen, jos yhden pitää opiskella vanhempiensa tuella ja toisen velalla tai 30 tunnin työviikolla.
Niin, toimeentulotuki on viimesijainen etuus, se viimeinen steppi ennen nälkäkuolemaa. Jos siellä on opintososiaalisia etuuksia käyttämättä, niin tietenkin ne käytetään ensin. Loppuviimeksi voi katsoa sinne vanhempien suuntaan ja miettiä millainen mul**u laittaa lapsensa tuohon tilanteeseen.
Tässä juuri näkyy ongelma. 18 vuotta täyttäneen vanhemmilla ei enää ole yleistä lakisääteistä elatusvelvollisuutta. Laissa vanhempien varsinainen elatusvelvollisuus päättyy 18-vuotispäivään. Sen jälkeen kyse voi olla kohtuullisista koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikä on eri asia.
Eli ei voida vain sanoa, että “katso vanhempien suuntaan”. Entä jos vanhemmat ovat itse toimeentulotuella, pienituloisia tai muuten kykenemättömiä rahoittamaan täysi-ikäisen lapsensa elämistä?
Juuri tästä puhun: varakkaan perheen 18-vuotias voi jatkaa lukiota vanhempiensa tuella. Vähävaraisen perheen 18-vuotiaalle yhteiskunnan vastaus voi olla, että hae opintolainaa tai hanki toimeentulosi työnteolla.
Se ei ole sama lähtökohta. Eikä kyse ole siitä, että köyhän nuoren vanhemmat olisivat jotenkin moraalisesti huonompia, vaan siitä, ettei heillä välttämättä yksinkertaisesti ole rahaa, jolla tukea lastaan.
Edelleen siellä on jo olemassa yhteiskunnan tuki eli se opintolaina. Meillä on 1960 -luvulta asti opiskeltu pääosin opintolainan turvin, myös niinä aikoina, kun valtion taloudessa meni hyvin. Ei maailmassa ikinä ole nallakarkit tasan eikä kuulukaan olla. Opintolainalla myös köyhän lapsi voi opiskella ja tavoitella parempaa elintasoa. Ehkä sitten hänen lapsensa ei aikanaan lainaa tarvitse.
Nyt sekoitat kaksi eri asiaa: sen, että lukiolaisen on ollut mahdollista ottaa opintolainaa, ja sen, että hänen toimeentulonsa edellytykseksi tehdään velan ottaminen.
Tässä ei puhuta korkeakouluopiskelijasta, joka muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, vaan esimerkiksi 18-vuotiaasta, vanhempiensa luona asuvasta lukiolaisesta. Hänelle opintolaina ei aiemmin tarkoittanut automaattisesti sitä, että oma eläminen pitäisi rahoittaa velaksi vain siksi, että hän täyttää 18 vuotta kesken lukion.
Vuoden 2026 toimeentulotukimuutoksen olennainen ero on juuri siinä, että jos vähävaraisen perheen täysi-ikäinen opiskelija tarvitsee toimeentulotukea, häneltä voidaan ensin edellyttää opintolainan käyttämistä. Opintolaina ei ole ilmainen yhteiskunnan tuki vaan pankkilaina, jonka nuori maksaa myöhemmin takaisin.
Siksi “köyhänkin lapsi voi opiskella, kunhan ottaa velkaa” ei kuvaa tasa-arvoista lähtökohtaa. Varakkaan perheen lapsi voi käydä saman lukion ilman velkaa, koska vanhemmat kustantavat hänen elämisensä. Köyhän perheen lapselle vaihtoehdoksi tarjotaan velkaantumista. Tai 30h työntekoa opiskelun rinnalla. (Kela itse määrittelee riittäväksi toimeentuloksi tässä yhteydessä vähintään 30 tuntia työtä viikossa.)
Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi saada “nallekarkit tasan”, vaan siitä, pitäisikö 18-vuotiaan mahdollisuus suorittaa lukio riippua siitä, kuinka paljon hänen vanhemmillaan on rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on ostovoimalla jos pysty elämään hyvin ilmaan kituuttamista. Kela maksaa sen verran paljon tukea että nälkään ei kukaan kuole ja asunto löytyy kaikille muille paitsi päihdeongelmaisille.
Ei ole tarkoituksenmukaista että tukien varassa elävän elintaso ja tulot ovat korkeammat kuin palkansaajan koska se estää työllistymästä. Kaiken kaikkian asiat ovat hyvin ja Suomi on maailman onnellisin maa.
Juuri näin! Mahdotonta ulinaa pitää ne, joilla veroprosentti huitelee 50:ntä! Ehkä vaippa kiristää, kun osa veneestä/moottorikelkasta vielä maksamatta?
Menisit töihin kelaloissaatana tai painu hiiteen Suomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin tuonkaan toteamiseen olisi tarvittu ekonomia tai mietintä ryhmää. tosin kerrankin mene toteamus oikein.
Kelaloiset saisi painua vttuun Suomesta. Miksi noita veronmaksajille vastenmielisiä paskiaisia pitää elättää. Eivät kuulu Suomeen mokomat saatanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että asia on tutkittu, mutta tämähän menee ihan perskokkareiden suunnitelman mukaan mikä on ollut koko ajan selvää.
Mene töihin kelaelätti ja lopeta vinkuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeetä, kaikkien ostovoiman pitää laskea, veroja on korotettava. T. sdp, vihreät ja vassarit.
Surkea orovo äärioikeistolaiselta.
Totta se on - valitettavasti. Vasemmisto haluaa rahoittaa vain omiaan ja nostaa veroja. Tavallisesta suomalaisesta viis.
Satuilee palstaporvari porvaripropagandassaan. Kokoomus Orpon porvarihallitus nosti ensi töikseen arvonlisäveroa jota maksetaan kaikista tuotteista palveluista ja se on tasavero kaikille tulonsaajille.
Kyllä niistä paremmista tuloista maksetaan jo ihan riittävästi veroa. Se mitä tarvitaan, on enemmän työpaikkoja, enemmän palkansaajia ja sitä kautta enemmän verotuloja.
Työpaikkoja ei riitä kaikille nykymaailmassa.
Ala sitten yrittäjäksi ja tienaa. Suomiloinen on kyllä aloitekyvytön kaikin puolin. Mikä niitä sisuttomia elättejä vaivaa. Työtön vaatii että tullaan kotoa hakemaan koska muuten on liian kuormittavaa koko touhu. Saisivat painua vttuun Suomesta mokomat laiskurit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan oikein, että rikkaiden ostovoima nousee.
Öyhöttää äärioikeistolainen koroillaan elävä.
Koroilla? Tarkoitit varmaan osingoilla.
Itselle niitä tulee kyllä n. 20t€/vuodessa nettona. Ei sillä vielä elä, joten töissäkin käydään.
Äärioikeistolaisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Mutta sen ymmärrääkseen, olisi pitänyt olla hereillä yläasteen historian tunneilla ja kenties käydä jopa se lukio.
Kela kiinni niin lähtevät elättisaatanat hiiteen Suomesta. Miksi tätä ei kokeilla kun yletön rahan jakaminen ei selvästi auta ketään työllistymään vaan pikemmin vaikeuttaa töiden vastaanottamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkan pitääkin olla suurempi kuin sosiaalietuuksien. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa hyväksyä? Yhteiskunnan pitää palkita työnteosta, ei joutilaisuudesta.
Ei ole oikein, että vain osa kansasta kahmii kaiken rahan itselleen tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille. Työtä ja toimeentuloa pitäisi jakaa tasaisemmin. Muuten vaarana on köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ilman toivoa paremmasta, asuinalueiden toisaalta ghettoistuminen ja toisaalta rikkaiden muurit talojensa ympärillä, kansan kahtiajakautuminen ja muutenkin epävakaa yhteiskunta.
Eli ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta? Koulutus ja työpaikat pitäisi jakaa arpomalla?
Ei ole ehdotettu, että koulutus- tai työpaikat pitäisi arpoa tai ettei hyvästä suorituksesta saisi palkita. Päinvastoin: jos paikat halutaan jakaa osaamisen ja suoritusten perusteella, ihmisillä pitäisi olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet päästä niitä suorituksia tekemään.
Nyt tämän hallituksen lakimuutoksen myötä esim. 18-vuotias vähävaraisen perheen lukiolainen voi joutua tilanteeseen, jossa opintojen jatkamisen toimeentuloon tarjotaan pääosin velkaa. Varakkaan perheen nuorelle sama valinta ei merkitse velkaantumista tai edes huolta lukioajan toimeentulosta.
Silloin kyse ei enää ole vain siitä, kumpi on lahjakkaampi tai ahkerampi. Taloudellinen tausta alkaa vaikuttaa siihen, kuka pystyy jatkamaan opintojaan huoletta ja kuka joutuu punnitsemaan jo lukio-opiskelua velkaantumista vasten.
Jos halutaan aidosti palkita suorituksesta, pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, ettei vanhempien varallisuus ratkaise sitä, kenellä on mahdollisuus tehdä niitä hyviä suorituksia.
Nyt on ahnetta puhetta. Opintotuki- ja opintolaina ovat nimenomaisesti keinoja tukea köyhien nuorten opiskelua verovaroin. Jos niitä ei tahdo käyttää, voi elantonsa opintoaikana hankkia myös töitä tekemällä.
Nyt menee juuri se asia ohi, mistä puhun. En väitä, ettei opintotukea olisi olemassa. Puhun siitä, mitä 1.2.2026 voimaan tullut toimeentulotukilain muutos merkitsee vähävaraiselle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle.
Kelan mukaan toimeentulotukea hakevalta 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta edellytetään nyt opintolainan hakemista, eikä Kela voi enää harkita, onko lainan ottamisen vaatiminen hänen tilanteessaan kohtuullista. Opintolaina taas ei ole verovaroin annettua toimeentuloa vaan pankkilainaa, joka pitää maksaa takaisin.
Ja tuo “voi mennä töihin” ei oikein ratkaise ongelmaa. Kela itse määrittelee riittäväksi toimeentuloksi tässä yhteydessä vähintään 30 tuntia työtä viikossa. Jos 18-vuotiaan lukiolaisen pitäisi käydä koulun lisäksi lähes kokoaikaisesti töissä voidakseen välttää velkaantumisen, hänen lähtökohtansa eivät ole samat kuin opiskelijalla, jonka vanhemmat maksavat elämisen.
Tästä juuri puhun: koulupaikka voi olla muodollisesti kaikille avoin, mutta mahdollisuus käyttää sitä ei ole aidosti yhtäläinen, jos yhden pitää opiskella vanhempiensa tuella ja toisen velalla tai 30 tunnin työviikolla.
Niin, toimeentulotuki on viimesijainen etuus, se viimeinen steppi ennen nälkäkuolemaa. Jos siellä on opintososiaalisia etuuksia käyttämättä, niin tietenkin ne käytetään ensin. Loppuviimeksi voi katsoa sinne vanhempien suuntaan ja miettiä millainen mul**u laittaa lapsensa tuohon tilanteeseen.
Tässä juuri näkyy ongelma. 18 vuotta täyttäneen vanhemmilla ei enää ole yleistä lakisääteistä elatusvelvollisuutta. Laissa vanhempien varsinainen elatusvelvollisuus päättyy 18-vuotispäivään. Sen jälkeen kyse voi olla kohtuullisista koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikä on eri asia.
Eli ei voida vain sanoa, että “katso vanhempien suuntaan”. Entä jos vanhemmat ovat itse toimeentulotuella, pienituloisia tai muuten kykenemättömiä rahoittamaan täysi-ikäisen lapsensa elämistä?
Juuri tästä puhun: varakkaan perheen 18-vuotias voi jatkaa lukiota vanhempiensa tuella. Vähävaraisen perheen 18-vuotiaalle yhteiskunnan vastaus voi olla, että hae opintolainaa tai hanki toimeentulosi työnteolla.
Se ei ole sama lähtökohta. Eikä kyse ole siitä, että köyhän nuoren vanhemmat olisivat jotenkin moraalisesti huonompia, vaan siitä, ettei heillä välttämättä yksinkertaisesti ole rahaa, jolla tukea lastaan.
Edelleen siellä on jo olemassa yhteiskunnan tuki eli se opintolaina. Meillä on 1960 -luvulta asti opiskeltu pääosin opintolainan turvin, myös niinä aikoina, kun valtion taloudessa meni hyvin. Ei maailmassa ikinä ole nallakarkit tasan eikä kuulukaan olla. Opintolainalla myös köyhän lapsi voi opiskella ja tavoitella parempaa elintasoa. Ehkä sitten hänen lapsensa ei aikanaan lainaa tarvitse.
Nyt sekoitat kaksi eri asiaa: sen, että lukiolaisen on ollut mahdollista ottaa opintolainaa, ja sen, että hänen toimeentulonsa edellytykseksi tehdään velan ottaminen.
Tässä ei puhuta korkeakouluopiskelijasta, joka muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, vaan esimerkiksi 18-vuotiaasta, vanhempiensa luona asuvasta lukiolaisesta. Hänelle opintolaina ei aiemmin tarkoittanut automaattisesti sitä, että oma eläminen pitäisi rahoittaa velaksi vain siksi, että hän täyttää 18 vuotta kesken lukion.
Vuoden 2026 toimeentulotukimuutoksen olennainen ero on juuri siinä, että jos vähävaraisen perheen täysi-ikäinen opiskelija tarvitsee toimeentulotukea, häneltä voidaan ensin edellyttää opintolainan käyttämistä. Opintolaina ei ole ilmainen yhteiskunnan tuki vaan pankkilaina, jonka nuori maksaa myöhemmin takaisin.
Siksi “köyhänkin lapsi voi opiskella, kunhan ottaa velkaa” ei kuvaa tasa-arvoista lähtökohtaa. Varakkaan perheen lapsi voi käydä saman lukion ilman velkaa, koska vanhemmat kustantavat hänen elämisensä. Köyhän perheen lapselle vaihtoehdoksi tarjotaan velkaantumista. Tai 30h työntekoa opiskelun rinnalla. (Kela itse määrittelee riittäväksi toimeentuloksi tässä yhteydessä vähintään 30 tuntia työtä viikossa.)
Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi saada “nallekarkit tasan”, vaan siitä, pitäisikö 18-vuotiaan mahdollisuus suorittaa lukio riippua siitä, kuinka paljon hänen vanhemmillaan on rahaa.
En edelleenkään ymmärrä ongelmaasi. Halutessaanhan se nuori voi suorittaa lukion ennen kuin täyttää 18 ja on silloin vanhempiensa elatusvelvollisuudessa. Jos sitten lukiota tehdään pidempään, sekin on mahdollista opintotuen ja lainan avulla. Ymmärrätkö, toimeentulotukea ei ole opiskelijoille annettu oikeastaan ikinä. Kun minä itse opiskelin, työttömyyskorvauksiakaan ei voinut nostaa esim. kesäaikana. Puhumattakaan toimeentulotuesta, huh hei. Kyllä on ahneeksi porukka alkanut. Ilmainen opiskelu ja toimeentulon tukena opintotuki ja nollakorkoinen laina ja silti kehdataan vinkua.
Tässä juuri näkyy ongelma. 18 vuotta täyttäneen vanhemmilla ei enää ole yleistä lakisääteistä elatusvelvollisuutta. Laissa vanhempien varsinainen elatusvelvollisuus päättyy 18-vuotispäivään. Sen jälkeen kyse voi olla kohtuullisista koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikä on eri asia.
Eli ei voida vain sanoa, että “katso vanhempien suuntaan”. Entä jos vanhemmat ovat itse toimeentulotuella, pienituloisia tai muuten kykenemättömiä rahoittamaan täysi-ikäisen lapsensa elämistä?
Juuri tästä puhun: varakkaan perheen 18-vuotias voi jatkaa lukiota vanhempiensa tuella. Vähävaraisen perheen 18-vuotiaalle yhteiskunnan vastaus voi olla, että hae opintolainaa tai hanki toimeentulosi työnteolla.
Se ei ole sama lähtökohta. Eikä kyse ole siitä, että köyhän nuoren vanhemmat olisivat jotenkin moraalisesti huonompia, vaan siitä, ettei heillä välttämättä yksinkertaisesti ole rahaa, jolla tukea lastaan.