Tyttäreni valmistui ammattiin ja mummo lyttää sen ammatin joka käynnillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilkeilyä ei tarvitse sietää, mutta jos mummo on todella pitkäl dementiassa ja tytär haluaa kuitenkin häntä tavata niin ehkä voi yrittää pitää keskustelun muissa asioissa?

Mä ja puolisoni tehtiin kumpikin väitöskirja ja jäätiin yliopistolle töihin ja meidän molempien mummot - ilman dementiaa - kommentoivat kuolemaansa saakka, että kuinka ihmeen kauan te oikein opiskelette kun olette vieläkin siellä yliopistolla? :D

Juu, loukkaannuitteko vai nauroitteko oppimattomille ja tietämättömille mummoile?

Ei loukkaannuttu eikä naurettu, mutta kyllä se hieman turhautti jossain vaiheessa selittää asiaa aina uudelleen (kun tosiaan mummoilla ei ollut muistisairautta ja olivat fiksuja ihmisiä molemmat, mutta jotenkin tuo asia oli heille vaikea sisäistää).

Mulla on poika ja miniä yliopistolla töissä.  Väitelleet.  Kumpikaan ei opeta.en tarkemmin erittele. 

Kuitenkin luulisi niin yksinkertaistettuna menevän perille jos kertoisi että tohtorit luennoivat ja opettavat. 

No kun me tehtiin silloin vain tutkimusta, ei opetettu, niin ei voinut sanoa noinkaan. Luulen, että heillä vain yliopisto assosioitui opiskeluun. 

Eikö olisi ollut sama vaikka noin  olisi sanonut, se olisi kuitenkin selittänyt ettei enää itse opiskella vaan saadaan palkkaa. On valmistuttu. Jos mummot ei kerran ymmärtäneet yliopiston tehtäväkenttiä.