Turvaruoka lumihiutale sukupolven keksintö.

Vierailija kirjoitti:

Kukahan nämä nykyajan yliymmärtämisen ja diagnoosit on oikeastaan keksinyt? Luultavasti psykologit yms. jotka yrittävät markkinoida omia menetelmiänsä laajempaan käyttöön. Ehkä jollekin niistä voi olla apua, mutta tuntuu että lapsia ja nuoria käytetään oikeastaan koekaniineina.

Zuu wakki ja woke ihan yhdessä näitä miettivät ja keksivät...

Eihän ole. Olen syntynyt 80luvulla ja lapsena pystyin syömään vain pehmeäksi muussattua Weetabixiä maidolla,vaaleaa leipää josta reunat oli leikattu pois pullamössöä eli maitokahvissa pehmennettyä pullaa. Ihan lääkäritkin olivat sanoneet äidilleni että "tytön pitää syödä mitä tahansa kun luut paistaa". Joten äiti oli tyytyväinen kun vain söin,edes pullaa.

En pitänyt edes karkeista,niiden koostumus oli suussa vastenmielinen.

Teininä laajensin keitettyyn pastaan paljaaltaan, eli en pitänyt ketsupista ja broileriin josta nahka oli täysin poistettu ja oli vain pehmeää mietoa lihaa.

Vierailija kirjoitti:

Minunkin turvaruokani on lumihiutale, nam

Mitähän ruokaa nämä syövät silloin, kun lumihiutaletta ei ole saatavilla, pakastetaanko niitä? Joskus harvoin kylläkin sataa pelkkiä hiutaleita, kova homma kerätä🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja ap:ta kiinnostaa muiden syömiset siksi että...?

Siksi, että me verorahoista kustannamme kaikki nämä liiat hemmottelut.

Mitkä hemmottelut? 

Sun palkkaveros ei elämäsi aikana riitä edes sulle. Sitten kun oot painanu duunii sen 40 vuotta niin ehkä riittää.

Aloittaja voi käydä tutkiskelemassa päiväkotien ruokalistoja, jotka ovat kummallisuuksia täynnä. Ei mitään normaalia kotiruokaa. Papuja, tofua, mausteisia curryja, sörsseleitä joista lapsi ei erota mitä ruokaa lautasella on. Monen pienen lapsen vatsa ei kestä esim palkokasveja ja mausteet polttavat suussa. Ja käsi pystyyn: kuinka moni paistelee kotona silakkapihvejä ja totuttaa lapsen silakan hajuun ja makuun?

Vierailija kirjoitti:

Turvaruoka on muuten naisten keksintö. Mitään noin älytöntä ei voi tulla kuin vajaaälyisten pöljien suusta.

Aivan varmasti on jonkun "erityisen" yyhoo ollut asialla...

Näkee ettei ihmisillä ole mitään hajua millaista elämä on kun vaatteiden pesulaput tuntuu kaktukselta niskassa, jugurtin möykyt etanalta suussa ja sähkövatkain kuulostaa katuoporalta. Siinä sitten kaa kuulla olevansa liian prinsessa ja huomionhakuinen ja selkäsaunan tarpeessa jne jne. Toi oli mun lapsuus tiivistettynä.

Ja nyt, ADHD/Asperger lapsen äitinä en todellakaan pakota poikaa syömään mitään,mikä tuntuu vastenmieliseltä suussa ja vaatteiden pesulaput leikkaan heti. Vanhempieni mielestä tietenkin poika on minun pilaamani ja tarvitsee remmiä. En edes viitsi kertoa vanhemmilleni kaikkea  ja antaa lisää kauhisteltavaa,esimerkiksi sitä että  poika istuu koulussa vastamelukuulokkeet päässä. 

Just instagramissa tuli vastaan threads-teksti, jossa joku uhriutunut mamma valitti, kuinka hänen lastaan on kiusattu jo 2,5 viikkoa työharjoittelussa aikuisten toimesta. Tälle pikku lapsoselle on nyt varmaan tarjottava sitä turvaruokaa kouluss seuraavan parin vuoden ajan yhteiskunnan laskuun, kun mamma niin mielensä pahoitti. Ja pienellä lapsosella itkuntuhruiset silmät.

Vierailija kirjoitti:

Näkee ettei ihmisillä ole mitään hajua millaista elämä on kun vaatteiden pesulaput tuntuu kaktukselta niskassa, jugurtin möykyt etanalta suussa ja sähkövatkain kuulostaa katuoporalta. Siinä sitten kaa kuulla olevansa liian prinsessa ja huomionhakuinen ja selkäsaunan tarpeessa jne jne. Toi oli mun lapsuus tiivistettynä.

Ja nyt, ADHD/Asperger lapsen äitinä en todellakaan pakota poikaa syömään mitään,mikä tuntuu vastenmieliseltä suussa ja vaatteiden pesulaput leikkaan heti. Vanhempieni mielestä tietenkin poika on minun pilaamani ja tarvitsee remmiä. En edes viitsi kertoa vanhemmilleni kaikkea  ja antaa lisää kauhisteltavaa,esimerkiksi sitä että  poika istuu koulussa vastamelukuulokkeet päässä. 

Kouluissa on nykyään niin kauhea melu, että kyllä siinä korvat ja keskittymiskyky varmasti kärsivät yhdellä jos toisellakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ja muut turvaruoan vastustajat: kiinnostaisi tietää mitä tekisitte jos menisitte työnne puolesta päivittäin syömään lounaspaikkaan jossa tarjoillaan vain maailman väkevimpiä chilejä?

Ymmärrän vertauksen, mutta turvaruoka ei yleensä ole ihan sama asia kuin tilanne, jossa ruoka aiheuttaa fyysistä kipua tai muita oireita. 

on kuitenkin tärkeää ottaa lapsen tai nuoren kokemus vakavasti ja selvittää, mistä ruokien välttelyssä on kyse. Jos kouluruokailu aiheuttaa jatkuvasti voimakasta ahdistusta, pahoinvointia tai muuta oireilua, asia kannattaa ottaa puheeksi koululääkärin tai muun hoitavan tahon kanssa.

Eiköhän nämä kaikki ole jo käyty läpi jos "turvaruokaa" tarjotaan?

Suuri osa vastaajista varmaan kannattaa sitä aikaa kun lautanen oli syötävä tyhjäksi vaikka sitten pakolla ja istuttamalla ruoan ääressä tunteja?

Ja jotkut myös sitä, "kun mun piti, niin kaikkien pitää hamaan tappiin".

Vierailija kirjoitti:

Just instagramissa tuli vastaan threads-teksti, jossa joku uhriutunut mamma valitti, kuinka hänen lastaan on kiusattu jo 2,5 viikkoa työharjoittelussa aikuisten toimesta. Tälle pikku lapsoselle on nyt varmaan tarjottava sitä turvaruokaa kouluss seuraavan parin vuoden ajan yhteiskunnan laskuun, kun mamma niin mielensä pahoitti. Ja pienellä lapsosella itkuntuhruiset silmät.

Kun mä olin tetissä mut vietiin poliisiasemalle kuulusteluun kun joku aikuisista oli varastanaut kahvikassan. Ja tiedän tämän koska minä se en ollut.

Aikuiset osaa olla kyllä todella sikoja nuorille työharjoittelijoille. Suuri osa ei edes osaa järjestää harjoittelua, vaan nakittaa paskahommiin.

Vtunmoisia vätyksiä tuo gen alpha sukupolvi jos nykyään pitää vaatia kaikkea mutta ei mitään velvollisuuksia

Vierailija kirjoitti:

Tein joskus keikkaa päiväkotien keittiössä ja voi v t t u mitä paskaa nää turvaruoka-muut erityisruokavaliot yms paskat oli. Hirvee vaiva aina joka lounaalla. Jotkut lapset jopa vegaaneja ...... haloo, ne on vielä perhana päiväkodissa. 

Joo olet aivan väärällä alalla. Katso kun et kertonut räkineesi ja piilottaneesi kiellettyjä aineita annoksiin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta pitäisi opettaa ihan päin vastaista kulttuuria, eli opettaa syömään sitä mitä on tarjolla ja olla hyvin kiitollinen siitä, että on ruokaa ja varsinkin kouluissa vielä ilmaista ruokaa.

Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät ole enää kiitollisia mistään ja ahneus ja itsekkyys kasvavat jo aivan kohtuuttomuuksiin ja mikään ei enää riitä kenellekään?

Vasemmisto ottaa velvollisuudet pois koulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ja muut turvaruoan vastustajat: kiinnostaisi tietää mitä tekisitte jos menisitte työnne puolesta päivittäin syömään lounaspaikkaan jossa tarjoillaan vain maailman väkevimpiä chilejä?

Mitä tällä asialla on tekemistä sen kanssa, että osa koululaisista ei ahdistumatta pysty syömään samaa ruokaa kuin kaikki muut lapset ympäri maan? Kouluruokahan on tunnettu juuri tulisista chileistä... just joo.

 

Tätä menoa, kun valitus kouluruoasta kiihtyy milloin minkäkin ideologian perusteella, tulee vielä se päivä kun päätetään lopettaa koko ilmainen kouluruokailu. Sitten saa vanhemmat roudata niitä nakkeja ja nugetteja selkä vääränä kouluun, että lapsensa pärjäävät. 

 

Tämä turvaruokajuttu on ihan korvien välissä oleva juttu. Koulun ruokailulla on myös sivistyksellinen elementti: että ne nugetteja ja nakkeja yksinomaan tarjoavien vanhempien lapset saisivat myös kokemuksia muistakin ruoista ja ruokailusta yhdessä muiden ihmisten kanssa.

Syötkö itse ruokia joista et tykkää vai ruokia joista tykkäät? Ja tänään palstalta opittua, että suurusteesta valmistettu nakkikastike on jollekin naiselle korkeakulttuuria, ei mooses mikä meno.

Ehkä aikuiselle on jo vakiintunut se oma makuaisti. Lasten makuaisti kehittyy ja vaatii monta maistelukertaa, ennen kuin makuaisti tottuu. Jos alakoululaisille syöttää mautonta moskaa, koska eivät mukamas tykkää, on tämä karhunpalvelus. Lapset omaksuvat ja tottuvat eri makuihin, kunhan ruokavamnaiset vanhempansa eivät pääse sekaantumaan asiaan.

Eli aikuinen saa syödä mitä haluaa, mutta lapsen täytyy syödä mitä käsketään koska syyt? Ei teitä kyllä järjellisillä perusteluilla ole siunattu.

Voi tyhmyyden ylistys. 

Itse lapsena inhosin kouluruokana ollutta lasagnea, kunnes maistelin moneen kertaan ja ihastuin siihen.

Vihasin kalaruokia, mutta sinnikkäästi maistelin, ja rakastan kalaa nykyisin.

Maksamakkara oli pelkäämäni inhokki, nyt sitä löytyt parhaillaan jääkaapistani. 

Maistelukertoja tulee olla tutkimusten mukaan 25, jotta alkaa tykkäämistä tulla. Mutta se kannattaa, eikä ollut turvaton olo.

Tämä tulisi tehdä kotona ja tehdäänkin. Ei missään yleisissä ruokaloissa ja sanoille kerrallaan. Kaikki erikoisuudet voi jättää sitten gurmee-ravintoloihin.

Väitätkö että söit kalaa ekan kerran koulussa?

En tiedä yhtään mistä keskustelussa on varsinaisesti kyse, mutta minulla oli lapsena sellainen häiriö että noin puolet kouluruuista aiheuttivat jo hajunsa puolesta ruokahalun menetyksen. Aikuisten kielteinen suhtautuminen asiaan ja paine suoriutua nopeatempoisista ruokailuista kuten muutkin aiheuttivat syvää ahdistusta. Käskemällä se ruoka ei olisi ikinä mennyt alas kun ne maksalaatikot ja muut aiheuttivat vaan oksennusrefleksiä.

Tuo asia ei mitenkään liity siihen että joku on liian itsekeskeinen lumihiutale. Pitäisi vaan suosia niitä ruokia mitkä maistuvat sitten. Lapsen aliravitsemus ei ole mikään vitsailun aihe.

Lapset pitäis just opettaa rohkeiksi kokeilemaan uutta ja kannustaa luontaista uteliaisuutta elämää kohti. Nyt jarrutetaan ja varmistellaan aikuisen omien pettymysten pohjalta, ettei lapsi varmaan tästä selviä, annetaan turvaa vaikka lapsi tarvitsisi vain tilaa löytää omat juttunsa ja vahvuutensa! Luottakaa lapsiinne ja jättäkää heidät rauhassa tutustumaan elämään; ei siinä teidän turvaverkkoa ja vieressästressaamistanne tarvita!  Onneksi elin lapsuuteni 60-luvulla. Ainoastaan silakkalaatikosta jäi trauma...

Siis mikä homma? 

Hopeavesi, energiahoidot, sähköallergia, tuvalliset tilat, turvaruoka.. sanottiinko horoskoopissa näin? 

Ongelma näkyy kaikkialla: kaiken pitäisi olla turvallista ja kivaa, ettei mieli järkkyisi. Kerronko lasten kanssa pitkään työskennelleenä yhden asian?

Lasta ei traumatisoi rajojen asettaminen, se että häneltä vaaditaan jotain, tylsyys, epämiellyttävä ruoka tai erityisherkälle ominainen huono olo valojen, äänten ja tuoksujen takia. Altistusta, siedätystä. 

Sen sijaan lasta traumatisoi kiusaaminen, aikuisten tekemät laiminlyönnit, psyykkinen kylmyys. 

Silloin kun lapsella kuri&lämpö ja kavereita löytyy, pystyy hän syömään vaikka pieniä kiviä kovassa melussa.