Etätyö- ja lähityökeskustelussa on kaksi kummallisuutta

Vierailija kirjoitti:

Se miksi miesten palkat on suuremmat ym. Miehet on tehokkaampia noin yleensä ottaen esim. siksi, että naiset saattavat tälläytye peilin edessä jopa monta tuntia suihkussakäynteineen ja hampaanpesuineen ja hiustenlaittoineen, lisäksi illalla valitsevat aamuksi vaatteita jne. Moni mies lähtee aamulla melkein suoraan sänhystä töihin suoraan, etenkin kaljuksi itsensä ajaneet kun ei tarvitse tukkaakaan kammata. 

Ymärrät varmaan, että jos tuollainen tälläytyjä nainen jää etätyöhön, se 2h aamusta (matkoineen jopa 3h) niin se on 3h tehokasta aikaa enemmän ja voi käyttää töihin. Työt ei uuvuta, kun jää 3h enemmän vapaa-aikaa itselle. 

Mielenkiintoista. Kyllä mun tuntemani miehet käyvät suihkussa, ajavat partansa ja pukeutuvat ennen töihin menoa. Ja matka kehyskunnasta X Helsinkiin kestää ihan yhtä kauan riippumatta siitä, mitkä värkit jalkojen välissä on.

Toki tilastollisesti julkisia käyttävät enemmän naiset, joten siinä ehkä tulee eroa matkan kestoon.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni ON puhdasta ilkeyttä erään työnantajan äskettäinen vaatimus, että myös satojen kilometrien päästä on useita kertoja viikossa matkustettava Helsinkiin. Ainoastaan täysin tunteeton ja muista piittaamaton ihminen kykenee tekemään tällaisen päätöksen, joka vaikuttaa dramaattisesti monen elämään.

Mitä opimme tästä? Kirjaa työehtosopimukseen pysyvä ehto etätöistä, jos et halua kulkea satojen kilometrien päästä on useita kertoja viikossa Helsinkiin. 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärtänyt aloituksesta hittojakaan.😂

mikä siinä oli muka vaikeaa ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita välttämättä kirjallista sopimusta. Työoikeudessa saatetaan katsoa myös vakiintunut käytäntö päteväksi työsuhteen ehdoksi.

Tämä.

Eikä työsopimuksia muutenkaan juuri matkan varrella muuteta. Mun mieheni on ollut samalla työnantajalla yli 20 vuotta, ja hänen työsopimuksensa jälkeen firman nimi ja sijainti on muuttunut lukuisia kertoja, työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella ihan muiksi kuin alun perin, ja palkkakin on yllätys yllätys kehittynyt aika tavalla. Mitään näistä ei lue työsopimuksessa, mutta ei se tarkoita, etteivätkö ne työsuhteen ehtoina olisi voimassa pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni ON puhdasta ilkeyttä erään työnantajan äskettäinen vaatimus, että myös satojen kilometrien päästä on useita kertoja viikossa matkustettava Helsinkiin. Ainoastaan täysin tunteeton ja muista piittaamaton ihminen kykenee tekemään tällaisen päätöksen, joka vaikuttaa dramaattisesti monen elämään.

Silkkaa omaa tyhmyyttä jos ei ole tuossa tilanteessa älynnyt tehdä työsopimuksen liitteeksi erillistä etätyösopimusta. 

Ko firmassa houkuteltiin vielä vuosi sitten ihmisiä maakunnista töihin sanomalla että voi tehdä kokonaan etänä. 

Edelleen sitä mieltä että silkkaa omaa tyhmyyttä…

Meillä on säännöllisesti pakollisia toimistopäiviä. Toimistopäivänä saa aikaan puolet siitä mitä tekisi etänä, koska pitää ryhmäytyä, vaihtaa kuulumiset ja kuumimmat juorut. Kun sen päivän jälkeen palaa kotiin korvat soiden (avotoimiston meteli on huumaava), niin saa olla onnellinen omasta kotitoimistosta, jossa vallitsee syvä hiljaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita välttämättä kirjallista sopimusta. Työoikeudessa saatetaan katsoa myös vakiintunut käytäntö päteväksi työsuhteen ehdoksi.

Tämä.

Eikä työsopimuksia muutenkaan juuri matkan varrella muuteta. Mun mieheni on ollut samalla työnantajalla yli 20 vuotta, ja hänen työsopimuksensa jälkeen firman nimi ja sijainti on muuttunut lukuisia kertoja, työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella ihan muiksi kuin alun perin, ja palkkakin on yllätys yllätys kehittynyt aika tavalla. Mitään näistä ei lue työsopimuksessa, mutta ei se tarkoita, etteivätkö ne työsuhteen ehtoina olisi voimassa pysyvästi.

Tämä on kuitenkin eri tilanne kuin se, että on aloittanut vuosi sitten ja olettaa voivansa tehdä etätöitä ikuisesti. Siinä on kyllä ottanut tietoisen riskin. Eikä se mitään, jos työpaikalla käynti ei sovi niin sitten tekee jotain muita töitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on säännöllisesti pakollisia toimistopäiviä. Toimistopäivänä saa aikaan puolet siitä mitä tekisi etänä, koska pitää ryhmäytyä, vaihtaa kuulumiset ja kuumimmat juorut. Kun sen päivän jälkeen palaa kotiin korvat soiden (avotoimiston meteli on huumaava), niin saa olla onnellinen omasta kotitoimistosta, jossa vallitsee syvä hiljaisuus.

Jos olisitte toimistolla joka päivä noihin ensinmainittuihin ei menisi joka päivä aikaa ja tuo avotoimiston meteli ei ole argumentti lähitöitä vastaan, vaan avotoimistoa - juuri niinkuin ap esitti

Ympäristöpolitiikka, joka sanoo selkeästi, ettei lihaa saa syödä, koska se ole ei terveellistä ihmiselle ympäristön vuoksi, ei tässä tapauksessa sanokaan, että autolla ajaminen kotoa työpaikalle on väärin, vaikka se ei olekaan ympäristöystävällinen toimenpide. Näin ollen väite, että liha olisi epäterveellistä ihmiselle ympristön vuoksi ei pidä paikkaansa, koska autolla ajaminen kotoa työpaikalle on ympäristöystävällinen toimenpide.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita välttämättä kirjallista sopimusta. Työoikeudessa saatetaan katsoa myös vakiintunut käytäntö päteväksi työsuhteen ehdoksi.

Tämä.

Eikä työsopimuksia muutenkaan juuri matkan varrella muuteta. Mun mieheni on ollut samalla työnantajalla yli 20 vuotta, ja hänen työsopimuksensa jälkeen firman nimi ja sijainti on muuttunut lukuisia kertoja, työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella ihan muiksi kuin alun perin, ja palkkakin on yllätys yllätys kehittynyt aika tavalla. Mitään näistä ei lue työsopimuksessa, mutta ei se tarkoita, etteivätkö ne työsuhteen ehtoina olisi voimassa pysyvästi.

Tämä on kuitenkin eri tilanne kuin se, että on aloittanut vuosi sitten ja olettaa voivansa tehdä etätöitä ikuisesti. Siinä on kyllä ottanut tietoisen riskin. Eikä se mitään, jos työpaikalla käynti ei sovi niin sitten tekee jotain muita töitä.

Miten niin eri asia? Työtehtävät ovat muuttuneet vs työntekopaikan sijainti on muuttunut vs palkka on muuttunut? Ihan samankaltaisia työsuhteen ehtoja kaikki, ja näistä vielä se työntekopaikan sijainti on ollut voimassa pisimpään (=vakiintunein kaikista).

Koronan jälkeen kun palailtiin ns normaaliin sai valita hybridimallin ja etätyön välillä ja jos valitsin sen etätyön siitä tehtiin pysyvä etätösopimus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on säännöllisesti pakollisia toimistopäiviä. Toimistopäivänä saa aikaan puolet siitä mitä tekisi etänä, koska pitää ryhmäytyä, vaihtaa kuulumiset ja kuumimmat juorut. Kun sen päivän jälkeen palaa kotiin korvat soiden (avotoimiston meteli on huumaava), niin saa olla onnellinen omasta kotitoimistosta, jossa vallitsee syvä hiljaisuus.

Jos olisitte toimistolla joka päivä noihin ensinmainittuihin ei menisi joka päivä aikaa ja tuo avotoimiston meteli ei ole argumentti lähitöitä vastaan, vaan avotoimistoa - juuri niinkuin ap esitti

Jos ne lähityöt on pakko tehdä avokonttorissa ja vielä liian ahtaassa sellaisessa, niin argumentti on silloin lähityötä vastaan ihan yhtä paljon kuin avokonttoria vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Ympäristöpolitiikka, joka sanoo selkeästi, ettei lihaa saa syödä, koska se ole ei terveellistä ihmiselle ympäristön vuoksi, ei tässä tapauksessa sanokaan, että autolla ajaminen kotoa työpaikalle on väärin, vaikka se ei olekaan ympäristöystävällinen toimenpide. Näin ollen väite, että liha olisi epäterveellistä ihmiselle ympristön vuoksi ei pidä paikkaansa, koska autolla ajaminen kotoa työpaikalle on ympäristöystävällinen toimenpide.

Koska olet huolissasi ympäristävaikutuksista, oletan, että et myöskään matkusta lentokoneella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita välttämättä kirjallista sopimusta. Työoikeudessa saatetaan katsoa myös vakiintunut käytäntö päteväksi työsuhteen ehdoksi.

Tämä.

Eikä työsopimuksia muutenkaan juuri matkan varrella muuteta. Mun mieheni on ollut samalla työnantajalla yli 20 vuotta, ja hänen työsopimuksensa jälkeen firman nimi ja sijainti on muuttunut lukuisia kertoja, työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella ihan muiksi kuin alun perin, ja palkkakin on yllätys yllätys kehittynyt aika tavalla. Mitään näistä ei lue työsopimuksessa, mutta ei se tarkoita, etteivätkö ne työsuhteen ehtoina olisi voimassa pysyvästi.

Tämä on kuitenkin eri tilanne kuin se, että on aloittanut vuosi sitten ja olettaa voivansa tehdä etätöitä ikuisesti. Siinä on kyllä ottanut tietoisen riskin. Eikä se mitään, jos työpaikalla käynti ei sovi niin sitten tekee jotain muita töitä.

Miten niin eri asia? Työtehtävät ovat muuttuneet vs työntekopaikan sijainti on muuttunut vs palkka on muuttunut? Ihan samankaltaisia työsuhteen ehtoja kaikki, ja näistä vielä se työntekopaikan sijainti on ollut voimassa pisimpään (=vakiintunein kaikista).

Toinen on ollut töissä 20 vuotta ja toinen vuoden tai kaksi. Kuinka nopeasti tilanne katsotaan vakiintuneesti?

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita välttämättä kirjallista sopimusta. Työoikeudessa saatetaan katsoa myös vakiintunut käytäntö päteväksi työsuhteen ehdoksi.

Tämä vaatii kuitenkin sen, että toimintatapa on jatkunut samanlaisena pitkän aikaa, usein useita vuosia, ilman katkoksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ympäristöpolitiikka, joka sanoo selkeästi, ettei lihaa saa syödä, koska se ole ei terveellistä ihmiselle ympäristön vuoksi, ei tässä tapauksessa sanokaan, että autolla ajaminen kotoa työpaikalle on väärin, vaikka se ei olekaan ympäristöystävällinen toimenpide. Näin ollen väite, että liha olisi epäterveellistä ihmiselle ympristön vuoksi ei pidä paikkaansa, koska autolla ajaminen kotoa työpaikalle on ympäristöystävällinen toimenpide.

Koska olet huolissasi ympäristävaikutuksista, oletan, että et myöskään matkusta lentokoneella. 

En matkustele ulkomaille lentokoneella, enkä omista edes autoa, eikä minulla ole edes jälkikasvua lisäämässä hiilijalanjälkeäni, mutta syön kyllä lihaa, koska katson, että liha kuuluu terveelliseen ruokavalioon. Pysymällä mahdollisimman terveenä minun ei tarvitse jatkuvasti ravata lääkärissä kuten vegaanien ja kasvissyöjien, jotka ylikäyttävät ja -kuluttavat terveyspalveluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita välttämättä kirjallista sopimusta. Työoikeudessa saatetaan katsoa myös vakiintunut käytäntö päteväksi työsuhteen ehdoksi.

Tämä.

Eikä työsopimuksia muutenkaan juuri matkan varrella muuteta. Mun mieheni on ollut samalla työnantajalla yli 20 vuotta, ja hänen työsopimuksensa jälkeen firman nimi ja sijainti on muuttunut lukuisia kertoja, työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella ihan muiksi kuin alun perin, ja palkkakin on yllätys yllätys kehittynyt aika tavalla. Mitään näistä ei lue työsopimuksessa, mutta ei se tarkoita, etteivätkö ne työsuhteen ehtoina olisi voimassa pysyvästi.

Tämä on kuitenkin eri tilanne kuin se, että on aloittanut vuosi sitten ja olettaa voivansa tehdä etätöitä ikuisesti. Siinä on kyllä ottanut tietoisen riskin. Eikä se mitään, jos työpaikalla käynti ei sovi niin sitten tekee jotain muita töitä.

Miten niin eri asia? Työtehtävät ovat muuttuneet vs työntekopaikan sijainti on muuttunut vs palkka on muuttunut? Ihan samankaltaisia työsuhteen ehtoja kaikki, ja näistä vielä se työntekopaikan sijainti on ollut voimassa pisimpään (=vakiintunein kaikista).

Toinen on ollut töissä 20 vuotta ja toinen vuoden tai kaksi. Kuinka nopeasti tilanne katsotaan vakiintuneesti?

Niin. Tässä tapauksessa se 20 vuotta töissä ollut on rekrytoitu lähityöhön, mutta korona muutti tilanteen. Se vuoden tai pari töissä ollut on rekrytoitu etätöihin eikä mihinkään muuhun. Kummanhan tapauksessa sen etätyön pitäisi olla nimenomaan se vakiintunut tilanne, kun ikinä ei ole muuta ollutkaan. Kummallakaan sitä ei työsopimuksessa lue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita välttämättä kirjallista sopimusta. Työoikeudessa saatetaan katsoa myös vakiintunut käytäntö päteväksi työsuhteen ehdoksi.

Tämä vaatii kuitenkin sen, että toimintatapa on jatkunut samanlaisena pitkän aikaa, usein useita vuosia, ilman katkoksia.

Kuusi vuotta yhtäjaksoisesti täyttänee mainitsemasi speksit? Eikä enää viiteen vuoteen ole ollut kyse mistään valtiollisista rajoituksista ja pakoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita välttämättä kirjallista sopimusta. Työoikeudessa saatetaan katsoa myös vakiintunut käytäntö päteväksi työsuhteen ehdoksi.

Tämä.

Eikä työsopimuksia muutenkaan juuri matkan varrella muuteta. Mun mieheni on ollut samalla työnantajalla yli 20 vuotta, ja hänen työsopimuksensa jälkeen firman nimi ja sijainti on muuttunut lukuisia kertoja, työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella ihan muiksi kuin alun perin, ja palkkakin on yllätys yllätys kehittynyt aika tavalla. Mitään näistä ei lue työsopimuksessa, mutta ei se tarkoita, etteivätkö ne työsuhteen ehtoina olisi voimassa pysyvästi.

Tämä on kuitenkin eri tilanne kuin se, että on aloittanut vuosi sitten ja olettaa voivansa tehdä etätöitä ikuisesti. Siinä on kyllä ottanut tietoisen riskin. Eikä se mitään, jos työpaikalla käynti ei sovi niin sitten tekee jotain muita töitä.

Miten niin eri asia? Työtehtävät ovat muuttuneet vs työntekopaikan sijainti on muuttunut vs palkka on muuttunut? Ihan samankaltaisia työsuhteen ehtoja kaikki, ja näistä vielä se työntekopaikan sijainti on ollut voimassa pisimpään (=vakiintunein kaikista).

Toinen on ollut töissä 20 vuotta ja toinen vuoden tai kaksi. Kuinka nopeasti tilanne katsotaan vakiintuneesti?

Vuodesta toiseen. Juridiikka perustuu tulkintoihin, ja sopimuksista tai laissa saattaa löytyä juridisia takaportteja, joita kumpikin osapuoli voi yrittää hyödyntää.

Ei ainakaan mun IT-alan konsulttityössä oikeasti olisi mitään hyötyä työnantajalle, jos kaikki pakotettaisiin toimistolle. Koska ei siellä toimistolla ole niitä ihmisä, joiden kanssa projekteita tehdään. Se konsulttifirman tiimi on pelkkä hallinnollinen kuvio, saman esimiehen alle asetetut konsultit. Jokainen konsultti on kuitenkin myyty eri asiakkaille projekteihin ja tekee työtään niissä, yleensä osana monitoimittajaista ja usein kansainvälistäkin tiimiä.

Eli jos pakotettaisiin toimistolle, niin se tarkoittaisi, että siellä ei olisi yhtään ihmistä jolle voisi oikeastaan edes puhua työasioistaan, koska niissä on salassapitosopimukset. Lisäksi työ olisi edelleen sitä, että Teamsissa kommunikoidaan maantieteellisesti hajautuneiden asiakkaiden ja muiden kehittäjien kanssa. Nyt vaan se olisi paljon vaikeampaa kuin kotoa, koska salassapitosääntöjenkin takia tuollaiset palaverit olisi saatava pitää tilassa, jossa projektin ulkopuoliset ei kuule. Avokonttori ei siis käy. Ja koska muidenkin konsulttien työ on samantapaista, vähät pienet neukkarit ja puhelinkopit on aina varattuja. 

Meillä työnantajalla on periaatteessa ulkomaisesta emoyhtiöstä tullut konttorityötä muutaman päivän viikkossa vaativa sääntö, mutta ei sitä kukaan noudata. Eikä esimiehet sitä valvo, eivätkä itsekään noudata.