Lue keskustelun säännöt.
Äidillä on 300 000 euron asunto. Onko se hänen vanhuudenturvansa vai sinun tuleva perintösi?
21.09.2026 |
Kuvitellaan tilanne: äitisi tarvitsee pysyvän hoivakotipaikan. Hänellä on pieni eläke, vähän rahaa tilillä ja velaton 300 000 euron asunto. Asuntoon ei jää puolisoa asumaan.
Pitäisikö asunto käyttää hänen hoivansa maksamiseen?
Ylen tämänpäiväinen juttu käsittelee Englannin järjestelmää, jossa omaisuus vaikuttaa hoivakodin maksuihin ja asunto voidaan joutua myymään kulujen kattamiseksi. Järjestelmässä on myös poikkeuksia, esimerkiksi asuntoon jäävän puolison suoja. Uutisen esimerkki on Englannista, ei Suomesta.
Mutta mietitään itse periaatetta.
Äitisi on maksanut asuntoaan vuosikymmeniä. Hän on ehkä tinkinyt lomista ja hankinnoista, koska on halunnut jättää lapsilleen jotain. Hän on myös maksanut veroja ja luottanut siihen, että vanhuudessa saa apua.
Toisaalta asunto on edelleen hänen omaisuuttaan. Sinä et ole vielä perinyt sitä. Pitäisikö sen ensisijaisesti turvata hänen vanhuuttaan vai säilyä seuraavalle sukupolvelle?
Tässä on kaksi kysymystä, joihin ei välttämättä tule sama vastaus.
Jos kahdella vanhuksella on yhtä pieni eläke, mutta toisella on 300 000 euroa omaisuutta ja toisella ei mitään, pitäisikö heidän maksaa hoivastaan yhtä paljon?
Entä jos kaksi ihmistä on säästänyt aivan yhtä paljon, mutta vain toinen tarvitsee vuosikausia ympärivuorokautista hoivaa? Pitäisikö juuri hänen säästöjensä huveta siksi, että hän tarvitsee enemmän apua?
Ensimmäisessä kysymyksessä puhutaan maksukyvystä. Toisessa siitä, kuinka paljon sairastumisen kustannuksia pitäisi jakaa yhteisesti.
Ja sitten se kysymys, johon toivoisin rehellisiä vastauksia:
Muuttuisiko kantasi, jos kyse olisi omasta 300 000 euron perinnöstäsi eikä tuntemattoman perheen asunnosta?
Kommentit (85)
Olen luopunut perinnöstä, vaikka äitini on vielä elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä, että on vanhuksen vanhuudenturva. Jolla tarvittaessa järjestetään yksityinen paras mahdollinen hoiva, palveluita kotiin tms.
Mutta siitä en pidä, että yhteiskunta automaattisesti pakottaisi käyttämään omaisuutta hoivaan. Kyllä tämän pitäisi minusta olla ihmisen itse päätettävissä miten tekee. Ja kun kerran niin korkeita veroja jo muutenkin maksetaan, niin kyllä se perushoiva jossain Attendon kuivattamossa pitäisi tulla sillä jo kustannetuksi + nykyisellä eläkkeistä pidättämisellä.
Meillä on tosiaan niin päätetty, 80-vuotiaat vanhemmat ja me 2 perillistä, että omaisuus on vanhempien vanhuudenturva, emmekä odota mitään perintöjä. Että sitten kun tarvii, saa mennä kaikki vaikka itse valittuun hoivaan.
Näin juuri. Vähän varakkaammat maksaa jo muutenkin suurempia maksuja, jotka tulojen mukaan. Se, että myydään koko omaisuus ja saadaan sitten vain samat perusjutut, ei kuulosta nyt ihan reilulta. Jos haluaa, sitten voi myydä kaiken ja ostaa lisäpalveluita.
En kannata myymistä, mutta paluuta 90-luvulle ja sitä ennen, jolloin hoitomaksu määrääntyi tulojen ja omaisuden mukaan ja jos ei ollut säästöjä, niin hoitolaitos/kaupunki teki kiinnityksen hoidettavan omaisuuteen ja kuoleman jälkeen kiinnitykset huomioitiin perunkirjassa ja hoitolaitos otti omansa kun omaisuus realisoitiin.
Näin oli molemmilla vanhemmallani ja minusta se olisi ok. itselläni ja loput perisi lapset. Ei voi olla niin, että muut (veronmaksajat) joutuvat maksamaan, jos on varallistta. Tämä, että vain tulot otetaan huomioon, on historisssa lyhyt, vain parivuosikymmentä. Ja se olisi reilua myös edellisiä sukupolvia kohtaan.
Vihreäthän tällaista ehdotteli. Menettäisivät kyllä ainakin minun ääneni. 30 vuotta olen heitä äänestänyt.
Vierailija kirjoitti:
Sekä että. On 90v ja asuu vielä omillaan.
Omaisuus on vanhuuden turvana. Jos kaikki menee hyvin, sitä omaisuutta on kuollessa vielä enemmän, mikäli ei, varastoa on tarvittu. Seuraava sukupolvi vastaanottaa rankasti verotetun omaisuuden ja yrittää puolestaan kasvattaa sitä, samalla kun se on oman vanhuuden turva ja niin edelleen sukupolvelta seuraavalle.
Kantona kaskessa on Suomen valtio kateusveroineen ja todella epätasapuolisin ehdoin kuolla. Toisilla kuukausi vanhainkodissa kustantaa 5000 € kovasti verotettua nettorahaa, kun naapuri saa saman niistä veroista. Tämä on väärin.
Ahkerien ja säästeliäiden jatkuvalle kuppaamiselle on tultava loppu. Ennen sitä ei tulla takaisin, joten taidan surra ulkomailla kuten elossa olevat vanhempanikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen luopunut perinnöstä, vaikka äitini on vielä elossa.
Vanhempani siirsivät perinnön lapsenlapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan säästäisi mitään, jos ne rahat ulosmitataan hoitokotiin?
Miten ihmiset ennen säästivät vanhuuden turvaksi, kun varallisuus huomioitiin hoitomaksuiksi?
Tietysti perinnöt pienenisi, mutta nyt ovatkin olleet Suomen historian isoimmat, kun vertaa aikaisempiin vuosikymmeniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun vanhemmillani on noin 500 000 arvoiset talo ja säästöt. Hoivakotiin eivät tule joutumaan koskaan sillä hoidan itse jos tarvitsevat hoitoa. Jään hoitajan työstäni pois siinä tapauksessa ja jään omaishoitajaksi. Saan sitten omaishoidontukea ja voin asua heillä ilmaiseksi.
Näin saan myös perinnön jonka haluavat päätybän minulle eilä hyvinvointislueen/ valtion kirstuun.
Vierailija kirjoitti:
Kun joutuu hoivakotiin, omaisuus realisoidaan maksujen kattamiseksi, rahat vie hoivaa tarjoava yritys. ilhan laillisesti. Kerrostalossamme asui 2 vuotta sitten pariskunta, lähempänä 90v molemmat. Mies oli tuotantopäällikkö isossa firmassa, rouva oli kotona, hoisi kodin ja lapset. Kaikki sujui mallikkaasti, kerrostalostamme suurin huoneisto, paljon kukkia ja todellinen kodin tuntu. Nyt lapset ovat muuttaneet pois pääkaupunkiseudulle, asunnon arvo on puolittunut 10 vuodessa. Miehellä on hyvä eläke, todella hyvä. Rouva, niin hän ei saa juuri kuin peruseläkkeen ja jotain lisää.
Ongelmat alkoivat kun mies alkoi sairastella. Liikuntakyky meni ja lopulta hänet piti sijoittaa hoivakotiin. Asunto oli miehen nimissä. Vaimo sai asua siellä kunhan maksaa vastikkeet ajallaan. Eihän hän siihen pystynyt, ei mitenkään, vastike oli jo 700 kuukaudessa, yli puolet hänen eläkkeestään. Rouvan oli muutettava kaupungin vuokrayksiöön juoppojen, narkkien ja mielenterveyspotilaiden sekaan. Asunto myytiin pois, siis alle puoleen hintaan siitä mitä sillä oli aikoinaan arvoa.
Mies menehtyi toukokuussa ja lapset tulivat kesällä käymään, kävivät myös luonani. TIlanne on surkea, miehen kaikki rahat, niin 3000 euron eläke kuin asunnosta tulleet rahat, olivat kahdonneet. Virallisesti hoimaksuihin... Tässä pitää siis olla tarkkana, millaisissa varoissa vanhus hoitokotiin joutuu, sieltä ei tule mitään enää saamaan.
Tämän tähden eutanasiaakaan ei voi saada vaikka kuinka sitä itse tahtoisi. Yhteiskunta ei luovu lypsävistä lehmistään. Sitten vasta saa kuolla, kun kaikki rahat on putsattu.
Kannattaa kaikki ajatella rahan kautta, niin ymmärtää kupletin juonen, vaikka ei sittenkään hyväksy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenmaailman mamuperheille kyllä löytyy 4500€/kk käteen ja 30 tonnia vuodessa aterioihin vaikka eivät olisi päivääkään tehneet töitä. Vittusaatanaperkele.
Eteenkin, kun nyt vaadittiin että maailmankartan projektiotakin piti vaihtaa, jotta Afrikka näkyy kartalla todellisessa koossaan. Että miten valtavan kokoinen alue se on, verrattuna vaikka Pohjoismaihin. Niin eikö nämä perkeleen ihmiset voi pysyä siellä jättiläisafrikassaan, ja rakentaa sen maanpäällisen paratiisin sinne?
Miksi kun voi tulla tänne vetämään meidän yhteiskunnat heidän tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kannata myymistä, mutta paluuta 90-luvulle ja sitä ennen, jolloin hoitomaksu määrääntyi tulojen ja omaisuden mukaan ja jos ei ollut säästöjä, niin hoitolaitos/kaupunki teki kiinnityksen hoidettavan omaisuuteen ja kuoleman jälkeen kiinnitykset huomioitiin perunkirjassa ja hoitolaitos otti omansa kun omaisuus realisoitiin.
Näin oli molemmilla vanhemmallani ja minusta se olisi ok. itselläni ja loput perisi lapset. Ei voi olla niin, että muut (veronmaksajat) joutuvat maksamaan, jos on varallistta. Tämä, että vain tulot otetaan huomioon, on historisssa lyhyt, vain parivuosikymmentä. Ja se olisi reilua myös edellisiä sukupolvia kohtaan.
Nyt jo yli 85 % eläkkeestä menee hoitokodin maksuihin. Harvalla on eläke 5000 €/kk, harvan nettopalkkakaan on tuota luokkaa. Jos sitten viedään vielä asunto/säästöt niin jotain on mennyt pahasti pieleen Suomen politiikassa ihan puolueista riippumatta.
Amatöörit politiikot "hoitamassa" Suomen isointa budjettia, eikä rahat riitä mihinkään.paitsi hyväveliverkostoihin ja omituisiin sopimuksiin. Sitten viedään tuhkatkin pesästä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä, että on vanhuksen vanhuudenturva. Jolla tarvittaessa järjestetään yksityinen paras mahdollinen hoiva, palveluita kotiin tms.
Mutta siitä en pidä, että yhteiskunta automaattisesti pakottaisi käyttämään omaisuutta hoivaan. Kyllä tämän pitäisi minusta olla ihmisen itse päätettävissä miten tekee. Ja kun kerran niin korkeita veroja jo muutenkin maksetaan, niin kyllä se perushoiva jossain Attendon kuivattamossa pitäisi tulla sillä jo kustannetuksi + nykyisellä eläkkeistä pidättämisellä.
Meillä on tosiaan niin päätetty, 80-vuotiaat vanhemmat ja me 2 perillistä, että omaisuus on vanhempien vanhuudenturva, emmekä odota mitään perintöjä. Että sitten kun tarvii, saa mennä kaikki vaikka itse valittuun hoivaan.
Näin juuri. Vähän varakkaammat maksaa jo muutenkin suurempia maksuja, jotka tulojen mukaan. Se, että myydään koko omaisuus ja saadaan sitten vain samat perusjutut, ei kuulosta nyt ihan reilulta. Jos haluaa, sitten voi myydä kaiken ja ostaa lisäpalveluita.
Siinä on taas yksi korppikotka haaskalla kuola valuen odottamassa vanhempiensa kuolemaa.🤮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä maata vaivaa pääomien puute niin pahasti, että se estää taloudellista kasvua ja työllisyyden parantumista. Vanhusomaisuuden sosialisointi pahentaisi tilannetta oleellisesti. Pidän erittäin huonona politiikkana muuttaa sääntöjä kesken ihmisen elinkaaren. Ihminen elää,, tekee töitä, säästää ja sijoittaa, jotta jotain jäisi jälkipolvillekin. Sitten pim, säännöt muutetaan ja omaisuus sosialisoidaan, jotta persaukisten hoiva tulisi halvemmaksi. Ei todellakaan sivistysvaltion käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
En kannata myymistä, mutta paluuta 90-luvulle ja sitä ennen, jolloin hoitomaksu määrääntyi tulojen ja omaisuden mukaan ja jos ei ollut säästöjä, niin hoitolaitos/kaupunki teki kiinnityksen hoidettavan omaisuuteen ja kuoleman jälkeen kiinnitykset huomioitiin perunkirjassa ja hoitolaitos otti omansa kun omaisuus realisoitiin.
Näin oli molemmilla vanhemmallani ja minusta se olisi ok. itselläni ja loput perisi lapset. Ei voi olla niin, että muut (veronmaksajat) joutuvat maksamaan, jos on varallistta. Tämä, että vain tulot otetaan huomioon, on historisssa lyhyt, vain parivuosikymmentä. Ja se olisi reilua myös edellisiä sukupolvia kohtaan.
Se parikymmentä vuotta on saanut ihmiset toimimaan tietyllä tavalla. Sen muuttaminen samalla tavalla kuin eläkesääntöjen huonontaminen vol. I vuonna 2002, sekä sitä seuranneet vol. II & vol. III ovat petosta, aivan kuten kaikkien eläkkeiden verottaminen Suomessa. Kaikki nämä heikennykset, jotka tarkoittavat moninkertaista eläkemakua, puolikasta eläkettä ja kaksinkertaista verotusta on petosta. Ei sitä voi lievemmin kuvata.
Hoivakotimaksuihin mutta huomauttaisin ettei nykyään enää missään hoivakodissa voi luottaa saavansa laadukasta tai edes asiallista hoitoa. Voit joutua painelemaan turvarannekkeen nappia turhaan ja kuolemaan yksin vaikka maksaisit korkeaakin hoivakotimaksua.
Perintöä on myös turha säilytellä perillisiä varten koska useimpien asuntojen hinnat voivat laskea. Vain isoissa kaupungeissa arvo säilyy.
Kommenteista päätellen, nykyihmisellä ei ole arvostamisen arvoista oma maine ja kunnia, vaan raha menee edelle.
Ennen oli kunnia-asia maksaa hoito , sen päälle muistettiin hoitolaitosta ja hoitajia vielä perunkirjassa ja testamentissä lahjoin.
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen, nykyihmisellä ei ole arvostamisen arvoista oma maine ja kunnia, vaan raha menee edelle.
Ennen oli kunnia-asia maksaa hoito , sen päälle muistettiin hoitolaitosta ja hoitajia vielä perunkirjassa ja testamentissä lahjoin.
Kerro tämä myös elämänsä ryssineille pellehermanneille, jotka odottavat perse levällään samaa hoitoa muiden maksamana!
Valtion on maksettava vanhusten hoiva niin kauan kuin maksamme kohtuuttomasti veroja. Kohtuutonta on yli 10% kokonaisvero.
Vasta kun kansan verotaakkaa lasketaan tuntuvasti voidaan alkaa vaatimaan kansalaisia ottamaan vastuu itsestään. Sitä ennen täytyy saada vastinetta rahalla.
Miksi kukaan säästäisi mitään, jos ne rahat ulosmitataan hoitokotiin?