Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi tätä NANCY SPUNGENIA sanotaan "punk-prinsessaksi"?
19.09.2026 |
Kuva:
https://hips.hearstapps.com/hmg-prod/images/gettyimages-877511810.jpg?r…:*
Täti selvästi laittoi tukkaansa, meikkasi huolella ja pukeutui seksikkäästi korsetteihin ja verkkosukkiin. Oikeilla punkkarinaisilla oli kalju pää, likaiset roikkuvat vaatteet, metalliromua yllään ja meikki sutattu pitkin naamaa.
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa.
Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu. Oma äitini sentään oli Karjalan evakko, joten itsellä jotakin omaa kokemuspintaa. Ja karjalaisia inhottiin ja vihattiin sekä sodan aikana että jälkeenpäin. Se siitä "yhden pitämisestä".
1980-luku ei myöskään ollut mikään utopia. Ay-liikkeet jyräsivät ja herraviha oli suunnaton. Toisaalta työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen.
Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa. "
Pälättäjä? Sinulle ilmeisesti kahta riviä pidempi kirjoitus on pälättämistä. Minä en pidä itseäni muita etevämpänä. Minä olen kirjoittanut vain siitä ajasta, mitä nuorena elin joskus kasarilla. Sinulle nuo asiat, piittaamattomuus ihmisen ihonväristä, rauhanmarssit ym. ovat naiiveja asioita? Minä olen tyytyväinen, että elin sellaisen ajan, jolloin rauhanaatetta ja solidaarisuutta ei pidetty naiiveina asiointa. Olen myös tyytyväinen, ettei minusta tullut kyynistä ja negatiivista aikuista. Onko sinusta kiusallista, jos nainen puhuu hiukan pidempään, jos naisella on sanottavaa?
"Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu."
Kaikkea ei tarvitse itse kokea tietääkseen asiasta jotain. Voi lukea! Meillä on - toistaiseksi vielä, ellette te persut sitäkin lakkauta - upea ilmainen kirjastolaitos. Olen lukenut yhteishengestä, millä Suomea jälleenrakennettiin. Ainakin saksalaisten polttamassa Lapissa naapurukset auttoivat toinen toistaan, kun koteja rakennettiin poltettujen raunioiden tilalle. Olen kyllä kuullut ja lukenut, miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin paikoin myös ikävästi, se on varmasti ollut raskasta. Luulisi, että evakoiden jälkipolvi osaisi siksi suhtautua m-muuttajien asemaan vähän ymmärtäväisemmin.
"AY-liikkeet jyräsivät"
Sinulle se, että AY-liike on pitänyt työläisten puolta on jyräämistä? Tottakai se pomon näkövinkkelistä on sitä, kun työläinen on saanut oikeuden 8-tuntiseen työpäivään, 5-päiväiseen työviikkoon, palkallisiin vuosilomiin, lomakorvauksiin + sairauslomiin jne. Ilman AY-liikettä työläiset raataisivat edelleen ilman mitään työsuhde-etuja ja suojaa, 6-päiväistä työviikkoa tehden. Persuthan haluavatikin ajaa tuon kaiken AY-liikkeen saavutukset suomalaiselle alas.
"työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen."
Tämän päivän Suomessa työttömiä ei lellitä. Sen sijaan heitä mustamaalataan ja leimataan laiskoiksi "eläteiksi". Loukkaavaa ja epäinhimillistä. Etenkin persujen kielenkäyttöön myös täällä palstalla kuuluu vihapuhe. Purra ja Orpo ovat kiristäneet työttömien taloudellista tilannetta, että ei tosiaankaan voi puhua lellimisestä. Tuo fraasi, että työtä löytyy aina tekevälle, ei päde enää tänä päivänä. Meillä on Euroopan korkein työttömyys - oletko seurannut uutisia?
"Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle."
En kiellä, etteikö tuollaista vihaa olisi ollut myös kasarilla, mutta ainakaan minun piireissäni ei tuollaista ollut. Kuten jo tuli ilmi, olimme hyvin rauhaa rakastavia ja suvaitsevia tyyppejä. Olihan porukoissa homojakin, ja se oli ihan ok. Ikävää jos sulla on tuollaisia traumoja armeijan simputuksesta. Minusta tuollainen pitäisi tulla laajemmin tietoon, voisitko vaikka kirjoittaa noita inhottavia muistoja ylös - kenties jossain julkaista, jos ei muualla, niin täällä? Minä tyttönä vältyin armeijalta. Moni nuori mies meidän piireissä oli sivari tai aikoi sivariksi. Se oli jotenkin myös sellainen luonteva asia silloin. Koska rauhanaate oli pinnalla, se oli jopa toivottavaa. Ei ollut sellaista sodan uhkaakaan niin konkreettisena kuin nyt.
Pälättäjällä niin kova kiire pälättää ettei edes lue, ei ainakaan ymmärrä lukemaansa. "Naivia" on pälätys siitä miten oli silloin-ja-silloin ja KAIKKIALLA kun omassa kuplassa oli sellaista kun oli. Ja kirjastossa oikein lukenut. Oliko edes suht tapahtuma-aikaan kirjoitettu ja julkaistu kirja vai jonkun vuosikymmeniä myöhemmin syntyneen pälättäjän näkemys?
Että miljoonapalkkaiset ay-pomot ylellisissä toimitaloissaan pitävät koko elinkeinoelämää panttivankina ei ole mitään heikkojen työlaisparkojen puolustamista vaan politiikkaa ja oman vallan sekä rahan pönkittämistä.
Ja kyllä. Työttömiä lellitään nykyään. Kukaan ei olisi 1980-luvulla kehdannut julkisesti jonain ossi nymanina puhua mistään työstäkieltäytymisestä.
Siviilipalvelus oli pälättäjän kuplan ulkopuolella äärimmäisen halveksittu asia. Kaikki uratoiveet ainakin sai kuopata.
Muistitko ottaa verenpainelääkkeet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa.
Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu. Oma äitini sentään oli Karjalan evakko, joten itsellä jotakin omaa kokemuspintaa. Ja karjalaisia inhottiin ja vihattiin sekä sodan aikana että jälkeenpäin. Se siitä "yhden pitämisestä".
1980-luku ei myöskään ollut mikään utopia. Ay-liikkeet jyräsivät ja herraviha oli suunnaton. Toisaalta työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen.
Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa. "
Pälättäjä? Sinulle ilmeisesti kahta riviä pidempi kirjoitus on pälättämistä. Minä en pidä itseäni muita etevämpänä. Minä olen kirjoittanut vain siitä ajasta, mitä nuorena elin joskus kasarilla. Sinulle nuo asiat, piittaamattomuus ihmisen ihonväristä, rauhanmarssit ym. ovat naiiveja asioita? Minä olen tyytyväinen, että elin sellaisen ajan, jolloin rauhanaatetta ja solidaarisuutta ei pidetty naiiveina asiointa. Olen myös tyytyväinen, ettei minusta tullut kyynistä ja negatiivista aikuista. Onko sinusta kiusallista, jos nainen puhuu hiukan pidempään, jos naisella on sanottavaa?
"Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu."
Kaikkea ei tarvitse itse kokea tietääkseen asiasta jotain. Voi lukea! Meillä on - toistaiseksi vielä, ellette te persut sitäkin lakkauta - upea ilmainen kirjastolaitos. Olen lukenut yhteishengestä, millä Suomea jälleenrakennettiin. Ainakin saksalaisten polttamassa Lapissa naapurukset auttoivat toinen toistaan, kun koteja rakennettiin poltettujen raunioiden tilalle. Olen kyllä kuullut ja lukenut, miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin paikoin myös ikävästi, se on varmasti ollut raskasta. Luulisi, että evakoiden jälkipolvi osaisi siksi suhtautua m-muuttajien asemaan vähän ymmärtäväisemmin.
"AY-liikkeet jyräsivät"
Sinulle se, että AY-liike on pitänyt työläisten puolta on jyräämistä? Tottakai se pomon näkövinkkelistä on sitä, kun työläinen on saanut oikeuden 8-tuntiseen työpäivään, 5-päiväiseen työviikkoon, palkallisiin vuosilomiin, lomakorvauksiin + sairauslomiin jne. Ilman AY-liikettä työläiset raataisivat edelleen ilman mitään työsuhde-etuja ja suojaa, 6-päiväistä työviikkoa tehden. Persuthan haluavatikin ajaa tuon kaiken AY-liikkeen saavutukset suomalaiselle alas.
"työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen."
Tämän päivän Suomessa työttömiä ei lellitä. Sen sijaan heitä mustamaalataan ja leimataan laiskoiksi "eläteiksi". Loukkaavaa ja epäinhimillistä. Etenkin persujen kielenkäyttöön myös täällä palstalla kuuluu vihapuhe. Purra ja Orpo ovat kiristäneet työttömien taloudellista tilannetta, että ei tosiaankaan voi puhua lellimisestä. Tuo fraasi, että työtä löytyy aina tekevälle, ei päde enää tänä päivänä. Meillä on Euroopan korkein työttömyys - oletko seurannut uutisia?
"Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle."
En kiellä, etteikö tuollaista vihaa olisi ollut myös kasarilla, mutta ainakaan minun piireissäni ei tuollaista ollut. Kuten jo tuli ilmi, olimme hyvin rauhaa rakastavia ja suvaitsevia tyyppejä. Olihan porukoissa homojakin, ja se oli ihan ok. Ikävää jos sulla on tuollaisia traumoja armeijan simputuksesta. Minusta tuollainen pitäisi tulla laajemmin tietoon, voisitko vaikka kirjoittaa noita inhottavia muistoja ylös - kenties jossain julkaista, jos ei muualla, niin täällä? Minä tyttönä vältyin armeijalta. Moni nuori mies meidän piireissä oli sivari tai aikoi sivariksi. Se oli jotenkin myös sellainen luonteva asia silloin. Koska rauhanaate oli pinnalla, se oli jopa toivottavaa. Ei ollut sellaista sodan uhkaakaan niin konkreettisena kuin nyt.
Se teidän pikku punk kerhonne kuulostaa enemmän ja enemmän joltain vassariteinien hippiseuralta. Puhutaan kivoja rauhanaatteesta ja kokkaillaan soijaa.
No jaa ihan sama miten sinä asian näet. Sinua ilmeisesti kiukuttaa, koska punk-liike ei syntynyt mistään ahdasmielisestä persuideologiasta. Joku Maukka Persujätkä ei ollut punk.
Ja se persuista jankuttaminen ei kuin jatkuu ja jatkuu vaan.
Miksi persujen mainitseminen on kiellettyä?
Koska persun mainitseminen saa persun uhriutumaan. Mölinä ainoastaan kiinnostelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmatkin jo kuolleet. Kirjan kirjoittanut äiti vuonna 2024. Siskonsa on vielä elossa ja varsin menestynyt urallaan. Oikein oma wikipediasivukin. Muistan että kirjan lukeminen oli kyllä suuri kokemus teini-ikäiselle. Todella surullinen kohtalo nuorella tytöllä.
Ei tainnut mennä vuosiluku oikein. Olen lukenut tän ysärin alussa.
Ihan oikea vuosi on.
Ööö, vuosi ei ole oikein. Mulla on Deborah Spungenin Nancysta kovakantinen painos kuvaliitteellä vuodelta 1984, pokkari vuodelta 1991 ja kovakantinen kuvaton painos vuodelta 2002.
Minäkin luin sen kirjoittajan tekstin väärin, sitten googletin niin hän ilmeisesti tarkoitti että Nancyn äiti kuoli vuonna 2024, eikä että hän kirjoitti kirjan silloin.
Selvästihän tuossa niin lukee, että äiti kuoli v. 2024, kun lukee edellisenkin lauseen.
"Molemmat vanhemmatkin jo kuolleet. Kirjan kirjoittanut äiti vuonna 2024. "
Tämän lauseen voi ymmärtää kahdella tavalla: Ensimmäisessä virkkeessä todetaan että molemmat vanhemmat on kuolleet ja piste. Toisessa virkkeessä kerrotaan joko että "Kirjan on kirjoittanut äiti vuonna 2024" tai että "Kirjan kirjoittanut äiti kuoli vuonna 2024." Koska virkkeestä puuttuu predikaatti se jättää lukijat vähän tyhjän päälle.
Ja siinäpä tulikin sitten esimerkit miten tuon lauseen olisi saanut sellaiseksi ettei lukija täytä tyhjiä kohtia, koska kumpikin muunnos on täysin ymmärrettävä tulkinta tuosta.Seuraava lause on "sisko on vielä elossa" joten melko selvää on mitä kommentoija tarkoitti.
En sanonutkaan ettei voisi päätellä, sanoin, että lauseen voi ymmärtää kahdella eri tavalla ja se olisi voitu kirjoittaa selkeämmin, jolloin sen olisi voinut enää ymmärtää vain yhdellä tavalla, mikä yleensä helpottaa ihmisten kanssa kommunikointia huomattavasti, ettei aiheuta hämmennystä eikä tarvitse jälkikäteen selventää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa.
Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu. Oma äitini sentään oli Karjalan evakko, joten itsellä jotakin omaa kokemuspintaa. Ja karjalaisia inhottiin ja vihattiin sekä sodan aikana että jälkeenpäin. Se siitä "yhden pitämisestä".
1980-luku ei myöskään ollut mikään utopia. Ay-liikkeet jyräsivät ja herraviha oli suunnaton. Toisaalta työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen.
Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa. "
Pälättäjä? Sinulle ilmeisesti kahta riviä pidempi kirjoitus on pälättämistä. Minä en pidä itseäni muita etevämpänä. Minä olen kirjoittanut vain siitä ajasta, mitä nuorena elin joskus kasarilla. Sinulle nuo asiat, piittaamattomuus ihmisen ihonväristä, rauhanmarssit ym. ovat naiiveja asioita? Minä olen tyytyväinen, että elin sellaisen ajan, jolloin rauhanaatetta ja solidaarisuutta ei pidetty naiiveina asiointa. Olen myös tyytyväinen, ettei minusta tullut kyynistä ja negatiivista aikuista. Onko sinusta kiusallista, jos nainen puhuu hiukan pidempään, jos naisella on sanottavaa?
"Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu."
Kaikkea ei tarvitse itse kokea tietääkseen asiasta jotain. Voi lukea! Meillä on - toistaiseksi vielä, ellette te persut sitäkin lakkauta - upea ilmainen kirjastolaitos. Olen lukenut yhteishengestä, millä Suomea jälleenrakennettiin. Ainakin saksalaisten polttamassa Lapissa naapurukset auttoivat toinen toistaan, kun koteja rakennettiin poltettujen raunioiden tilalle. Olen kyllä kuullut ja lukenut, miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin paikoin myös ikävästi, se on varmasti ollut raskasta. Luulisi, että evakoiden jälkipolvi osaisi siksi suhtautua m-muuttajien asemaan vähän ymmärtäväisemmin.
"AY-liikkeet jyräsivät"
Sinulle se, että AY-liike on pitänyt työläisten puolta on jyräämistä? Tottakai se pomon näkövinkkelistä on sitä, kun työläinen on saanut oikeuden 8-tuntiseen työpäivään, 5-päiväiseen työviikkoon, palkallisiin vuosilomiin, lomakorvauksiin + sairauslomiin jne. Ilman AY-liikettä työläiset raataisivat edelleen ilman mitään työsuhde-etuja ja suojaa, 6-päiväistä työviikkoa tehden. Persuthan haluavatikin ajaa tuon kaiken AY-liikkeen saavutukset suomalaiselle alas.
"työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen."
Tämän päivän Suomessa työttömiä ei lellitä. Sen sijaan heitä mustamaalataan ja leimataan laiskoiksi "eläteiksi". Loukkaavaa ja epäinhimillistä. Etenkin persujen kielenkäyttöön myös täällä palstalla kuuluu vihapuhe. Purra ja Orpo ovat kiristäneet työttömien taloudellista tilannetta, että ei tosiaankaan voi puhua lellimisestä. Tuo fraasi, että työtä löytyy aina tekevälle, ei päde enää tänä päivänä. Meillä on Euroopan korkein työttömyys - oletko seurannut uutisia?
"Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle."
En kiellä, etteikö tuollaista vihaa olisi ollut myös kasarilla, mutta ainakaan minun piireissäni ei tuollaista ollut. Kuten jo tuli ilmi, olimme hyvin rauhaa rakastavia ja suvaitsevia tyyppejä. Olihan porukoissa homojakin, ja se oli ihan ok. Ikävää jos sulla on tuollaisia traumoja armeijan simputuksesta. Minusta tuollainen pitäisi tulla laajemmin tietoon, voisitko vaikka kirjoittaa noita inhottavia muistoja ylös - kenties jossain julkaista, jos ei muualla, niin täällä? Minä tyttönä vältyin armeijalta. Moni nuori mies meidän piireissä oli sivari tai aikoi sivariksi. Se oli jotenkin myös sellainen luonteva asia silloin. Koska rauhanaate oli pinnalla, se oli jopa toivottavaa. Ei ollut sellaista sodan uhkaakaan niin konkreettisena kuin nyt.
Se teidän pikku punk kerhonne kuulostaa enemmän ja enemmän joltain vassariteinien hippiseuralta. Puhutaan kivoja rauhanaatteesta ja kokkaillaan soijaa.
No jaa ihan sama miten sinä asian näet. Sinua ilmeisesti kiukuttaa, koska punk-liike ei syntynyt mistään ahdasmielisestä persuideologiasta. Joku Maukka Persujätkä ei ollut punk.
Ja se persuista jankuttaminen ei kuin jatkuu ja jatkuu vaan.
Miksi persujen mainitseminen on kiellettyä?
Koska persun mainitseminen saa persun uhriutumaan. Mölinä ainoastaan kiinnostelee.
Jankutus persuista jatkuu jatkumistaan. Koska vain persuista jankuttaminen ja kirjastossa kirjojen lukeminen on punk!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Feikkipunkkarin mielipiteillä ei ole mitään merkitystä.
😅
Punkkareiden ylin ja armottomin korkein oikeus siellä tuomaroimassa kuka on oikea ja kuka feikki. Ettei vähän lapsellista.
Tuskin on edes mikään punkkari, pikemminkin taitaa olla trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmatkin jo kuolleet. Kirjan kirjoittanut äiti vuonna 2024. Siskonsa on vielä elossa ja varsin menestynyt urallaan. Oikein oma wikipediasivukin. Muistan että kirjan lukeminen oli kyllä suuri kokemus teini-ikäiselle. Todella surullinen kohtalo nuorella tytöllä.
Ei tainnut mennä vuosiluku oikein. Olen lukenut tän ysärin alussa.
Ihan oikea vuosi on.
Ööö, vuosi ei ole oikein. Mulla on Deborah Spungenin Nancysta kovakantinen painos kuvaliitteellä vuodelta 1984, pokkari vuodelta 1991 ja kovakantinen kuvaton painos vuodelta 2002.
Minäkin luin sen kirjoittajan tekstin väärin, sitten googletin niin hän ilmeisesti tarkoitti että Nancyn äiti kuoli vuonna 2024, eikä että hän kirjoitti kirjan silloin.
Selvästihän tuossa niin lukee, että äiti kuoli v. 2024, kun lukee edellisenkin lauseen.
"Molemmat vanhemmatkin jo kuolleet. Kirjan kirjoittanut äiti vuonna 2024. "
Tämän lauseen voi ymmärtää kahdella tavalla: Ensimmäisessä virkkeessä todetaan että molemmat vanhemmat on kuolleet ja piste. Toisessa virkkeessä kerrotaan joko että "Kirjan on kirjoittanut äiti vuonna 2024" tai että "Kirjan kirjoittanut äiti kuoli vuonna 2024." Koska virkkeestä puuttuu predikaatti se jättää lukijat vähän tyhjän päälle.
Ja siinäpä tulikin sitten esimerkit miten tuon lauseen olisi saanut sellaiseksi ettei lukija täytä tyhjiä kohtia, koska kumpikin muunnos on täysin ymmärrettävä tulkinta tuosta.Seuraava lause on "sisko on vielä elossa" joten melko selvää on mitä kommentoija tarkoitti.
En sanonutkaan ettei voisi päätellä, sanoin, että lauseen voi ymmärtää kahdella eri tavalla ja se olisi voitu kirjoittaa selkeämmin, jolloin sen olisi voinut enää ymmärtää vain yhdellä tavalla, mikä yleensä helpottaa ihmisten kanssa kommunikointia huomattavasti, ettei aiheuta hämmennystä eikä tarvitse jälkikäteen selventää.
Onko se sisko persu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Feikkipunkkarin mielipiteillä ei ole mitään merkitystä.
😅
Punkkareiden ylin ja armottomin korkein oikeus siellä tuomaroimassa kuka on oikea ja kuka feikki. Ettei vähän lapsellista.
Tuskin on edes mikään punkkari, pikemminkin taitaa olla trolli.
Olen minä joskus kirjastossa käynyt kirjoja lukemassa, joten olen siis aito punk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa.
Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu. Oma äitini sentään oli Karjalan evakko, joten itsellä jotakin omaa kokemuspintaa. Ja karjalaisia inhottiin ja vihattiin sekä sodan aikana että jälkeenpäin. Se siitä "yhden pitämisestä".
1980-luku ei myöskään ollut mikään utopia. Ay-liikkeet jyräsivät ja herraviha oli suunnaton. Toisaalta työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen.
Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa. "
Pälättäjä? Sinulle ilmeisesti kahta riviä pidempi kirjoitus on pälättämistä. Minä en pidä itseäni muita etevämpänä. Minä olen kirjoittanut vain siitä ajasta, mitä nuorena elin joskus kasarilla. Sinulle nuo asiat, piittaamattomuus ihmisen ihonväristä, rauhanmarssit ym. ovat naiiveja asioita? Minä olen tyytyväinen, että elin sellaisen ajan, jolloin rauhanaatetta ja solidaarisuutta ei pidetty naiiveina asiointa. Olen myös tyytyväinen, ettei minusta tullut kyynistä ja negatiivista aikuista. Onko sinusta kiusallista, jos nainen puhuu hiukan pidempään, jos naisella on sanottavaa?
"Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu."
Kaikkea ei tarvitse itse kokea tietääkseen asiasta jotain. Voi lukea! Meillä on - toistaiseksi vielä, ellette te persut sitäkin lakkauta - upea ilmainen kirjastolaitos. Olen lukenut yhteishengestä, millä Suomea jälleenrakennettiin. Ainakin saksalaisten polttamassa Lapissa naapurukset auttoivat toinen toistaan, kun koteja rakennettiin poltettujen raunioiden tilalle. Olen kyllä kuullut ja lukenut, miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin paikoin myös ikävästi, se on varmasti ollut raskasta. Luulisi, että evakoiden jälkipolvi osaisi siksi suhtautua m-muuttajien asemaan vähän ymmärtäväisemmin.
"AY-liikkeet jyräsivät"
Sinulle se, että AY-liike on pitänyt työläisten puolta on jyräämistä? Tottakai se pomon näkövinkkelistä on sitä, kun työläinen on saanut oikeuden 8-tuntiseen työpäivään, 5-päiväiseen työviikkoon, palkallisiin vuosilomiin, lomakorvauksiin + sairauslomiin jne. Ilman AY-liikettä työläiset raataisivat edelleen ilman mitään työsuhde-etuja ja suojaa, 6-päiväistä työviikkoa tehden. Persuthan haluavatikin ajaa tuon kaiken AY-liikkeen saavutukset suomalaiselle alas.
"työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen."
Tämän päivän Suomessa työttömiä ei lellitä. Sen sijaan heitä mustamaalataan ja leimataan laiskoiksi "eläteiksi". Loukkaavaa ja epäinhimillistä. Etenkin persujen kielenkäyttöön myös täällä palstalla kuuluu vihapuhe. Purra ja Orpo ovat kiristäneet työttömien taloudellista tilannetta, että ei tosiaankaan voi puhua lellimisestä. Tuo fraasi, että työtä löytyy aina tekevälle, ei päde enää tänä päivänä. Meillä on Euroopan korkein työttömyys - oletko seurannut uutisia?
"Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle."
En kiellä, etteikö tuollaista vihaa olisi ollut myös kasarilla, mutta ainakaan minun piireissäni ei tuollaista ollut. Kuten jo tuli ilmi, olimme hyvin rauhaa rakastavia ja suvaitsevia tyyppejä. Olihan porukoissa homojakin, ja se oli ihan ok. Ikävää jos sulla on tuollaisia traumoja armeijan simputuksesta. Minusta tuollainen pitäisi tulla laajemmin tietoon, voisitko vaikka kirjoittaa noita inhottavia muistoja ylös - kenties jossain julkaista, jos ei muualla, niin täällä? Minä tyttönä vältyin armeijalta. Moni nuori mies meidän piireissä oli sivari tai aikoi sivariksi. Se oli jotenkin myös sellainen luonteva asia silloin. Koska rauhanaate oli pinnalla, se oli jopa toivottavaa. Ei ollut sellaista sodan uhkaakaan niin konkreettisena kuin nyt.
Se teidän pikku punk kerhonne kuulostaa enemmän ja enemmän joltain vassariteinien hippiseuralta. Puhutaan kivoja rauhanaatteesta ja kokkaillaan soijaa.
No jaa ihan sama miten sinä asian näet. Sinua ilmeisesti kiukuttaa, koska punk-liike ei syntynyt mistään ahdasmielisestä persuideologiasta. Joku Maukka Persujätkä ei ollut punk.
Ja se persuista jankuttaminen ei kuin jatkuu ja jatkuu vaan.
Miksi persujen mainitseminen on kiellettyä?
Koska persun mainitseminen saa persun uhriutumaan. Mölinä ainoastaan kiinnostelee.
Jankutus persuista jatkuu jatkumistaan. Koska vain persuista jankuttaminen ja kirjastossa kirjojen lukeminen on punk!
🥱😄
MItä sulla on kirjaston kirjoja vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa.
Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu. Oma äitini sentään oli Karjalan evakko, joten itsellä jotakin omaa kokemuspintaa. Ja karjalaisia inhottiin ja vihattiin sekä sodan aikana että jälkeenpäin. Se siitä "yhden pitämisestä".
1980-luku ei myöskään ollut mikään utopia. Ay-liikkeet jyräsivät ja herraviha oli suunnaton. Toisaalta työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen.
Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa. "
Pälättäjä? Sinulle ilmeisesti kahta riviä pidempi kirjoitus on pälättämistä. Minä en pidä itseäni muita etevämpänä. Minä olen kirjoittanut vain siitä ajasta, mitä nuorena elin joskus kasarilla. Sinulle nuo asiat, piittaamattomuus ihmisen ihonväristä, rauhanmarssit ym. ovat naiiveja asioita? Minä olen tyytyväinen, että elin sellaisen ajan, jolloin rauhanaatetta ja solidaarisuutta ei pidetty naiiveina asiointa. Olen myös tyytyväinen, ettei minusta tullut kyynistä ja negatiivista aikuista. Onko sinusta kiusallista, jos nainen puhuu hiukan pidempään, jos naisella on sanottavaa?
"Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu."
Kaikkea ei tarvitse itse kokea tietääkseen asiasta jotain. Voi lukea! Meillä on - toistaiseksi vielä, ellette te persut sitäkin lakkauta - upea ilmainen kirjastolaitos. Olen lukenut yhteishengestä, millä Suomea jälleenrakennettiin. Ainakin saksalaisten polttamassa Lapissa naapurukset auttoivat toinen toistaan, kun koteja rakennettiin poltettujen raunioiden tilalle. Olen kyllä kuullut ja lukenut, miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin paikoin myös ikävästi, se on varmasti ollut raskasta. Luulisi, että evakoiden jälkipolvi osaisi siksi suhtautua m-muuttajien asemaan vähän ymmärtäväisemmin.
"AY-liikkeet jyräsivät"
Sinulle se, että AY-liike on pitänyt työläisten puolta on jyräämistä? Tottakai se pomon näkövinkkelistä on sitä, kun työläinen on saanut oikeuden 8-tuntiseen työpäivään, 5-päiväiseen työviikkoon, palkallisiin vuosilomiin, lomakorvauksiin + sairauslomiin jne. Ilman AY-liikettä työläiset raataisivat edelleen ilman mitään työsuhde-etuja ja suojaa, 6-päiväistä työviikkoa tehden. Persuthan haluavatikin ajaa tuon kaiken AY-liikkeen saavutukset suomalaiselle alas.
"työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen."
Tämän päivän Suomessa työttömiä ei lellitä. Sen sijaan heitä mustamaalataan ja leimataan laiskoiksi "eläteiksi". Loukkaavaa ja epäinhimillistä. Etenkin persujen kielenkäyttöön myös täällä palstalla kuuluu vihapuhe. Purra ja Orpo ovat kiristäneet työttömien taloudellista tilannetta, että ei tosiaankaan voi puhua lellimisestä. Tuo fraasi, että työtä löytyy aina tekevälle, ei päde enää tänä päivänä. Meillä on Euroopan korkein työttömyys - oletko seurannut uutisia?
"Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle."
En kiellä, etteikö tuollaista vihaa olisi ollut myös kasarilla, mutta ainakaan minun piireissäni ei tuollaista ollut. Kuten jo tuli ilmi, olimme hyvin rauhaa rakastavia ja suvaitsevia tyyppejä. Olihan porukoissa homojakin, ja se oli ihan ok. Ikävää jos sulla on tuollaisia traumoja armeijan simputuksesta. Minusta tuollainen pitäisi tulla laajemmin tietoon, voisitko vaikka kirjoittaa noita inhottavia muistoja ylös - kenties jossain julkaista, jos ei muualla, niin täällä? Minä tyttönä vältyin armeijalta. Moni nuori mies meidän piireissä oli sivari tai aikoi sivariksi. Se oli jotenkin myös sellainen luonteva asia silloin. Koska rauhanaate oli pinnalla, se oli jopa toivottavaa. Ei ollut sellaista sodan uhkaakaan niin konkreettisena kuin nyt.
Se teidän pikku punk kerhonne kuulostaa enemmän ja enemmän joltain vassariteinien hippiseuralta. Puhutaan kivoja rauhanaatteesta ja kokkaillaan soijaa.
No jaa ihan sama miten sinä asian näet. Sinua ilmeisesti kiukuttaa, koska punk-liike ei syntynyt mistään ahdasmielisestä persuideologiasta. Joku Maukka Persujätkä ei ollut punk.
Ja se persuista jankuttaminen ei kuin jatkuu ja jatkuu vaan.
Miksi persujen mainitseminen on kiellettyä?
Koska persun mainitseminen saa persun uhriutumaan. Mölinä ainoastaan kiinnostelee.
Jankutus persuista jatkuu jatkumistaan. Koska vain persuista jankuttaminen ja kirjastossa kirjojen lukeminen on punk!
🥱😄
MItä sulla on kirjaston kirjoja vastaan?
Mikä sulla on lenkkimakkaroita ja Mauri Airtaa vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa.
Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu. Oma äitini sentään oli Karjalan evakko, joten itsellä jotakin omaa kokemuspintaa. Ja karjalaisia inhottiin ja vihattiin sekä sodan aikana että jälkeenpäin. Se siitä "yhden pitämisestä".
1980-luku ei myöskään ollut mikään utopia. Ay-liikkeet jyräsivät ja herraviha oli suunnaton. Toisaalta työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen.
Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa. "
Pälättäjä? Sinulle ilmeisesti kahta riviä pidempi kirjoitus on pälättämistä. Minä en pidä itseäni muita etevämpänä. Minä olen kirjoittanut vain siitä ajasta, mitä nuorena elin joskus kasarilla. Sinulle nuo asiat, piittaamattomuus ihmisen ihonväristä, rauhanmarssit ym. ovat naiiveja asioita? Minä olen tyytyväinen, että elin sellaisen ajan, jolloin rauhanaatetta ja solidaarisuutta ei pidetty naiiveina asiointa. Olen myös tyytyväinen, ettei minusta tullut kyynistä ja negatiivista aikuista. Onko sinusta kiusallista, jos nainen puhuu hiukan pidempään, jos naisella on sanottavaa?
"Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu."
Kaikkea ei tarvitse itse kokea tietääkseen asiasta jotain. Voi lukea! Meillä on - toistaiseksi vielä, ellette te persut sitäkin lakkauta - upea ilmainen kirjastolaitos. Olen lukenut yhteishengestä, millä Suomea jälleenrakennettiin. Ainakin saksalaisten polttamassa Lapissa naapurukset auttoivat toinen toistaan, kun koteja rakennettiin poltettujen raunioiden tilalle. Olen kyllä kuullut ja lukenut, miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin paikoin myös ikävästi, se on varmasti ollut raskasta. Luulisi, että evakoiden jälkipolvi osaisi siksi suhtautua m-muuttajien asemaan vähän ymmärtäväisemmin.
"AY-liikkeet jyräsivät"
Sinulle se, että AY-liike on pitänyt työläisten puolta on jyräämistä? Tottakai se pomon näkövinkkelistä on sitä, kun työläinen on saanut oikeuden 8-tuntiseen työpäivään, 5-päiväiseen työviikkoon, palkallisiin vuosilomiin, lomakorvauksiin + sairauslomiin jne. Ilman AY-liikettä työläiset raataisivat edelleen ilman mitään työsuhde-etuja ja suojaa, 6-päiväistä työviikkoa tehden. Persuthan haluavatikin ajaa tuon kaiken AY-liikkeen saavutukset suomalaiselle alas.
"työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen."
Tämän päivän Suomessa työttömiä ei lellitä. Sen sijaan heitä mustamaalataan ja leimataan laiskoiksi "eläteiksi". Loukkaavaa ja epäinhimillistä. Etenkin persujen kielenkäyttöön myös täällä palstalla kuuluu vihapuhe. Purra ja Orpo ovat kiristäneet työttömien taloudellista tilannetta, että ei tosiaankaan voi puhua lellimisestä. Tuo fraasi, että työtä löytyy aina tekevälle, ei päde enää tänä päivänä. Meillä on Euroopan korkein työttömyys - oletko seurannut uutisia?
"Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle."
En kiellä, etteikö tuollaista vihaa olisi ollut myös kasarilla, mutta ainakaan minun piireissäni ei tuollaista ollut. Kuten jo tuli ilmi, olimme hyvin rauhaa rakastavia ja suvaitsevia tyyppejä. Olihan porukoissa homojakin, ja se oli ihan ok. Ikävää jos sulla on tuollaisia traumoja armeijan simputuksesta. Minusta tuollainen pitäisi tulla laajemmin tietoon, voisitko vaikka kirjoittaa noita inhottavia muistoja ylös - kenties jossain julkaista, jos ei muualla, niin täällä? Minä tyttönä vältyin armeijalta. Moni nuori mies meidän piireissä oli sivari tai aikoi sivariksi. Se oli jotenkin myös sellainen luonteva asia silloin. Koska rauhanaate oli pinnalla, se oli jopa toivottavaa. Ei ollut sellaista sodan uhkaakaan niin konkreettisena kuin nyt.
Se teidän pikku punk kerhonne kuulostaa enemmän ja enemmän joltain vassariteinien hippiseuralta. Puhutaan kivoja rauhanaatteesta ja kokkaillaan soijaa.
Mitä sulla on soijaa vastaan? Tekisi monelle lihavalle ukonrähjälle ihan hyvää korvata osa mutustamistaan lenkkimakkaroista soijalla :D
Musta soijaa herkullisempaa on härkisrouhe. Heti maistuu spagettisoosi jollekin. Soijarouhe imee purkkitolkulla mausteita ja tulos on silti kuin pahvia söisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vicious kuoli 4kk Nancyn jälkeen. Ei siis koskaan taidettu saada juttua tutkittua sekö Nancyn puukotti vai joku muu. Ihmetyttää että kuolema lopetti koko jutun tutkinnan vaikka yksi epäilys oli että joku muu olisi Nancyn puukottanut. Ilmeisesti sitten todisteet Sidiä vastaan olivat niin vahvat.
Sid ei muistanut mitään kun oli niin heroiinitokkurassa. Ehkä tappoi, ehkä ei. Todennäköisesti kuitenkin tappoi. Sid itse tuli raiskatuksi mustien jengiläisten toimesta Rikers island-vankilassa tutkintavankina. Hän pääsi vastaamaan vapaalle, mutta tööttäsi överit koska pelkäsi että joutuu takaisin sinne pitkäksi aikaa.
Mikä yllätys että apinalauma ollut taas heilumassa munineen.
Se, mikä on erilaista tänä päivänä verrattuna omaan punk-nuoruuteni aikaan, on silmiin pistävä rasismi, mitä ei tuolloin ollut. Ainakaan punk-piireissä. Punkiin kuului suvaitsevaisuus. Jengi sai olla mitä oli ja taustaltaan mitä vain, tärkeintä oli mitä oli korvien välissä, ei väri naamalla. No, olihan tuolloin skinit, jotka olivat nasseja, mutta he olivat suht pieni ja säälittävä porukka. Tämän päivän suomalainen suvaitsemattomuus ja rasismi olisi tuolloin ollut täysin tuomittavaa punk-piireissä. Ja eiköhän se ole tämänkin päivän punkkareiden keskuudessa asia, mistä ei tykätä.
Ja Nancy Spungen ei kiinnostanut minua aikoinaan. Minusta hän ei ollut mitenkään punk - ei punk tarkoita totaalista rappiolla oloa.
No montako esimerkiksi tummaihoista kuului tähän teidän hilpeään punk-kerhoon?
Tuo tuollainen on sinusta jotenkin oleellista? Hilpeä punk-kerho - no oltiinhan me hilpeitäkin. Ja kun nyt miettii, niin vaikka olimme huolissamme maailmanrauhasta, Reaganista, Thatcherista jne. niin ei ilmapiiri Suomessa ollut näin raskas kuin nyt. Vaikka mm. nuorisotyöttömyys oli tapetilla, niin niin ei henki ollut kuitenkaan täysin näköalaton ja toivoton, kuten nyt. Eikä ollut etenkään sellaista työttömien ja köyhien halveksuntaa, vihaa ja leimaamista, mitä tänä päivänä on. Ja sanonpa ääneen, että tänä päivänä tuntuu, että persut ovat vieneet Suomen jonnekin merkilliseen synkkyyteen, mitä ei välttämättä ollut edes sota-aikana. Sota-aikanakin suomalaiset pitivät yhtä ja jälleenrakensivat maata. Tämän päivä vihamielisyys ja ihmisten jaottelu puuttui. Siksi tulee välillä ikävä jonnekin kasarille. Tuntuu, että olemme menneet kansana ja koko ihmiskuntana taakse päin kehityksessä. 1980-luvulla oli vielä jonkinlaista kehitysuskoa ilmassa, vaikka oli vaikeaakin, niin kaikki uskoi, että tulevaisuus on parempi. Ja tosiaan, emmepä arvanneet, että tulee vielä Reaganiakin pahempi jenkkipressa. Reaganhan oli kiltti ja harmiton naapurinsetä mielipuoli-Trumpiin verrattuna.
Ja nyt kysymykseesi: tuolloin Suomessa ei ollut vielä paljon maahanmuuttajia - Vietnamin venepakolaiset olivat ehkä ensimmäisiä. Ja vielä sitä aiemmin varmaankin mm. Chilen sotilasjunttaa paenneet. Olimme avoimia ihmisyydelle, ei meillä ollut mitään rajoituksia ihmisen hipiälle. Enemmänkin olimme uteliaita tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, kun maailma oli vielä paljon suljetumpi kuin nyt. Ihmiset eivät matkustaneet samassa määrin, eikä etenkään ollut nettiä avartamassa maailmaa.
Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa.
Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu. Oma äitini sentään oli Karjalan evakko, joten itsellä jotakin omaa kokemuspintaa. Ja karjalaisia inhottiin ja vihattiin sekä sodan aikana että jälkeenpäin. Se siitä "yhden pitämisestä".
1980-luku ei myöskään ollut mikään utopia. Ay-liikkeet jyräsivät ja herraviha oli suunnaton. Toisaalta työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen.
Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Kumma kun tämä pälättäjä ilmeisesti pitää itseään niin etevänä että ja silti noin naivia mutua kirjoittaa. "
Pälättäjä? Sinulle ilmeisesti kahta riviä pidempi kirjoitus on pälättämistä. Minä en pidä itseäni muita etevämpänä. Minä olen kirjoittanut vain siitä ajasta, mitä nuorena elin joskus kasarilla. Sinulle nuo asiat, piittaamattomuus ihmisen ihonväristä, rauhanmarssit ym. ovat naiiveja asioita? Minä olen tyytyväinen, että elin sellaisen ajan, jolloin rauhanaatetta ja solidaarisuutta ei pidetty naiiveina asiointa. Olen myös tyytyväinen, ettei minusta tullut kyynistä ja negatiivista aikuista. Onko sinusta kiusallista, jos nainen puhuu hiukan pidempään, jos naisella on sanottavaa?
"Sota-ajankin ilmeisesti itse kokenut kun noin tietävästi puhuu."
Kaikkea ei tarvitse itse kokea tietääkseen asiasta jotain. Voi lukea! Meillä on - toistaiseksi vielä, ellette te persut sitäkin lakkauta - upea ilmainen kirjastolaitos. Olen lukenut yhteishengestä, millä Suomea jälleenrakennettiin. Ainakin saksalaisten polttamassa Lapissa naapurukset auttoivat toinen toistaan, kun koteja rakennettiin poltettujen raunioiden tilalle. Olen kyllä kuullut ja lukenut, miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin paikoin myös ikävästi, se on varmasti ollut raskasta. Luulisi, että evakoiden jälkipolvi osaisi siksi suhtautua m-muuttajien asemaan vähän ymmärtäväisemmin.
"AY-liikkeet jyräsivät"
Sinulle se, että AY-liike on pitänyt työläisten puolta on jyräämistä? Tottakai se pomon näkövinkkelistä on sitä, kun työläinen on saanut oikeuden 8-tuntiseen työpäivään, 5-päiväiseen työviikkoon, palkallisiin vuosilomiin, lomakorvauksiin + sairauslomiin jne. Ilman AY-liikettä työläiset raataisivat edelleen ilman mitään työsuhde-etuja ja suojaa, 6-päiväistä työviikkoa tehden. Persuthan haluavatikin ajaa tuon kaiken AY-liikkeen saavutukset suomalaiselle alas.
"työttömiä ei lellitty sitäkään vähää kuin nykyään. "Kyllä tekevä töitä löytää!" En käsitä mistä tuo on saanut jonkun muun käsityksen."
Tämän päivän Suomessa työttömiä ei lellitä. Sen sijaan heitä mustamaalataan ja leimataan laiskoiksi "eläteiksi". Loukkaavaa ja epäinhimillistä. Etenkin persujen kielenkäyttöön myös täällä palstalla kuuluu vihapuhe. Purra ja Orpo ovat kiristäneet työttömien taloudellista tilannetta, että ei tosiaankaan voi puhua lellimisestä. Tuo fraasi, että työtä löytyy aina tekevälle, ei päde enää tänä päivänä. Meillä on Euroopan korkein työttömyys - oletko seurannut uutisia?
"Vihattiin homoja ja m*stalaisia. Kouluissa kiusattiin häikäilemättä eivätkä opettajat edes ajatelleet puuttua siihen. Poikien piti mennä armeijaan, missä simputettiin sadistisesti ja moni saanut siitä elinikäiset traumat. Ellet mennyt niin sinut suurinpiirtein suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle."
En kiellä, etteikö tuollaista vihaa olisi ollut myös kasarilla, mutta ainakaan minun piireissäni ei tuollaista ollut. Kuten jo tuli ilmi, olimme hyvin rauhaa rakastavia ja suvaitsevia tyyppejä. Olihan porukoissa homojakin, ja se oli ihan ok. Ikävää jos sulla on tuollaisia traumoja armeijan simputuksesta. Minusta tuollainen pitäisi tulla laajemmin tietoon, voisitko vaikka kirjoittaa noita inhottavia muistoja ylös - kenties jossain julkaista, jos ei muualla, niin täällä? Minä tyttönä vältyin armeijalta. Moni nuori mies meidän piireissä oli sivari tai aikoi sivariksi. Se oli jotenkin myös sellainen luonteva asia silloin. Koska rauhanaate oli pinnalla, se oli jopa toivottavaa. Ei ollut sellaista sodan uhkaakaan niin konkreettisena kuin nyt.
Se teidän pikku punk kerhonne kuulostaa enemmän ja enemmän joltain vassariteinien hippiseuralta. Puhutaan kivoja rauhanaatteesta ja kokkaillaan soijaa.
Mitä sulla on soijaa vastaan? Tekisi monelle lihavalle ukonrähjälle ihan hyvää korvata osa mutustamistaan lenkkimakkaroista soijalla :D
Musta soijaa herkullisempaa on härkisrouhe. Heti maistuu spagettisoosi jollekin. Soijarouhe imee purkkitolkulla mausteita ja tulos on silti kuin pahvia söisi.
Vähänks punk!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin äsken kirjastossa punkrokkaamassa.
Jankkaajapersu pilasi tämänkin ketjun. Työttömänä sitä on aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jankkaajapersu pilasi tämänkin ketjun. Työttömänä sitä on aikaa.
Se on hyvä että sinulla on aikaa.
Jankkaus jatkuu. Uhriutujapersu ei osaa lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Jankkaus jatkuu. Uhriutujapersu ei osaa lopettaa.
Mikä sinulla on työttömiä jankkaajia vastaan? Eikö ole tarpeeksi punk? Pitäisikö käydä enemmän kirjastossa keskustelemassa rauhanaatteesta?
Vierailija kirjoitti:
Mot.
Kot kot kot
Mennäänkö lukemaan kirjastoon rauhankirjallisuutta ja punkkaamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmatkin jo kuolleet. Kirjan kirjoittanut äiti vuonna 2024. Siskonsa on vielä elossa ja varsin menestynyt urallaan. Oikein oma wikipediasivukin. Muistan että kirjan lukeminen oli kyllä suuri kokemus teini-ikäiselle. Todella surullinen kohtalo nuorella tytöllä.
Äitini osti tämän kirjan, ensin itselleen, sitten luin sen itse ja tein kouluesitelmänkin siitä. Nancy Spungen. Jos olisi ollut parempi poikaystävä, elämä olisi voinut muuttua. Huumeriippuvaisen naisen asema ei ole muuta kuin patja.
Tuskinpa olisi muuttunut miksikään. Nancy oli ehtinyt käyttää huumeita jo pitkään ennen kuin tapasi Sidin, ja oli vakavasti mt-ongelmainen.
Alue: Aihe vapaa
Miksi persujen mainitseminen on kiellettyä?