Paljonko vanhemmat tuette kotoa poismuuttaneita lapsianne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni pyysi kerran opiskeluaikana isältään apua. Sen kerran pyysi apua ja ei saanut. Eivät ole olleet missään tekemisissä sen jälkeen.

 

Nyt vanha isä on syöpään kuolemassa. Kumpikaan hänen lapsistaan ei vastaa viesteihin tai puheluihin. Kyseinen hyypiö sai itse hyvän perinnön jonka hassasi viinaan ja loput sijoitti WinCapitaan (eli menetti kaiken)  kun oli tyhmä ja ahne. Nyt kuolee yksin surkeana. Sitä saa mitä tilaa.

Kuitenkin on vähän rumasti tehty, että halutaan kostaa vakavasti sairaalle ihmiselle.  Mitä, jos hän haluaa pyytää anteeksi?

Se juna tais jo mennä?

Opiskelun aikana annoin joka kuukausi saman verran, mitä opintolainaa olisi saanut. Myös kesäkuukausina. Opintojen jälkeen olen antanut jokaiselle verovapaan maksimin verran aina, kun se on verotuksellisesti mahdollista. Nyt lapseni ovat lähemmäs neljäkymppisiä ja minä olen eläkkeellä, joten enää en anna heille rahaa, vaan siirrän verovapaat määrät lapsenlapsilleni sijoitettavaksi rahastoihin. 

Olen myös ilmoittanut kieltäytyväni vanhempieni perinnöstä, joten minun perintöni menee heille vanhempieni kuoltua. Vanhempani ovat 93- ja 86-vuotiaat. 

Ehkä isoin taloudellinen juttu on se, että pyysin omia vanhempiani laittamaan testamenttiin lapseni perimään kaiken ja hyppään itse välistä. Ei nyt mitään merkittäviä summia heille ole tulossa, mutta sen verran että kummasti helpottaa esimerkiksi ensiasunnon ostoa täällä pk-seudullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta huomaa nopeasti miksi yhteiskunnan tuet ovat niin tärkeitä. Kaikilla Einolle vanhempia jotka tukisivat yhtään mitenkään etenkään taloudellisesti. Toiset ei halua, toiset ei pysty. Silti kaikkien pitäisi yrittää täällä pärjätä ha elämään ponnistaa. Toisille ostetaan talot valmiiksi tai maksetaan laskut ja vuokrat. Toiset joutuu pärjäämään ihan oikeasti yksin. 

Jep. Ihmettelen suuresti tätä ketjua, kun täällä kuulen ensimmäistä kertaa, kuinka hirveästi jotkut vanhemmat lapsiaan rahallisesti tukee. Itse olin nuori aikuinen 2000- ja 2010-luvuilla ja kellään tuntemallani ikäisellä tai kaverilla EI ollut vanhempia, jotka olisi auttaneet, paitsi että jouluisin ja syntymäpäivinä antoivat jonkun pienen lahjan ja 20 tai 50 e setelin käteen. 

Olen oikeasti ihan häkeltynyt, onko tämä joku nykyajan juttu? Vanhemmat antaa käteistä monta sataa euroa kuussa ja maksavat vuokran ja laskut. Mitä ihmettä? Mielenkiinnosta kysyn, että jatkuuko se koko elämän läpi? Maksatteko asunnot, matkat ja lääkärikäynnit keski-ikäisille lapsille, kun itse olette eläkkeellä jne.

Opiskelin 1994-1999, kyllä näiitä silloinkin jo oli. Useimmiten vanhemillaan oli oma yritys. Asuivat omistuasunnoissa, alla uusi auto ja puhuivat opintolainan sijoittamisesta. Ei mitään uutta auringon alla.

Kun menen lapseni luo viikonlopuksi kylään, ostan ruuat ja autan tiskaamisessa ym. Kun hän tulee kotiin, hän saa syödä ruokaa jääkaapista ja lainata autoani mennäkseen vaikka täälläpäin asuvia sukulaisiaan tapaamaan.

Mä ymmärrän kyllä sen, että perintöä halutaan edullisesti siirtää etukäteen lapsille ja sehän on taloudellisesti katsoen vain järkevää, mutta ois musta työssäkäyvänä yli 25 vuotiaana aika nolon tuntuista saada jotain satojen eurojen tukea vanhemmilta elämiseen tai hassutteluun.

Jos taas aikuisella lapsella on haasteita vaikka terveyden kanssa tai on työttömänä, musta on hienoa jos on mahdollista ja halua tukea heitä jonkin verran taloudellisesti, vaikka ei sekään enää vanhempien vastuulla ole kun aikuisisesta on kyse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lukee näitä vastauksia, niin ei voi kuin ihmetellä nykynuorten valitusta siitä miten helvetin vaikeaa heillä on.😂 Moni näistä opiskelijoista elää suorastaan ruhtinaallisesti vanhempiensa rahoilla ja nyhtävät vielä sen lisäksi yhteiskunnan rahoja. Huh huh!!!

Kaikki todellakaan eivät saa vanhemmiltaan yhtään mitään tukea. Tähän ketjuun tietenkin vastaavat lähinnä he, jotka nuoriaan tukevat.

Samalla nämä vanhemmat petaa kaiken valmiiksi nuorilleen sitten näillä nuorilla joita vanhemmat auttaa ruhtinaallisesti on vääristynyt kuva elämästä ja ihmettelevät luokkakaverin köyhyyttä "ai miten niin sulla ei varaa käydä baareissa" "Miten niin sulla ei varaa autokorttiin" "Miten niin sä syöt vain makaronia" Siis höh höh höh kun toisten vanhemmat kustantaa tyyliin jokapäivä ulkona syömiset,juomiset ja ostavat vielä vierailullaan jääkaapin täyteen lapsensa mieliherkkuja. 

Ahdisti lukea noita kommentteja. Olispa ollut tollaset vanhemmat, jotka olisi tukeneet kun opiskeli ja kun olin työttömänä jonkin aikaa. En saanut IKINÄ markkaakaan, sai aina pää punaisena miettiä mistä tuloja. Muistan kuinka älyttömältä tuntui kun kaverille ostettiin täysin uusi auto, sai ilmaisen asunnon ja tukea muutenkin. Itse ajoin halvimmilla mahdollisilla romuilla kun sain ekan työpaikan, muistan kuinka noloa se oli. Toinen vanhemmista kuoli ja toinen ei ottanut ikinä yhteyttä eikä ota vieläkään ellen itse ota. vieläkin salaa katkera 30 vuoden jälkeen. Kenellekään en tätä kerro livenä, onneksi nykyään olen hyvin palkatussa työssä ja voin ostaa tasan tarkkaan mitä huvittaa. En ole köyhä enkä kipeä. Tietysti omia lapsia tuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta huomaa nopeasti miksi yhteiskunnan tuet ovat niin tärkeitä. Kaikilla Einolle vanhempia jotka tukisivat yhtään mitenkään etenkään taloudellisesti. Toiset ei halua, toiset ei pysty. Silti kaikkien pitäisi yrittää täällä pärjätä ha elämään ponnistaa. Toisille ostetaan talot valmiiksi tai maksetaan laskut ja vuokrat. Toiset joutuu pärjäämään ihan oikeasti yksin. 

Jep. Ihmettelen suuresti tätä ketjua, kun täällä kuulen ensimmäistä kertaa, kuinka hirveästi jotkut vanhemmat lapsiaan rahallisesti tukee. Itse olin nuori aikuinen 2000- ja 2010-luvuilla ja kellään tuntemallani ikäisellä tai kaverilla EI ollut vanhempia, jotka olisi auttaneet, paitsi että jouluisin ja syntymäpäivinä antoivat jonkun pienen lahjan ja 20 tai 50 e setelin käteen. 

Olen oikeasti ihan häkeltynyt, onko tämä joku nykyajan juttu? Vanhemmat antaa käteistä monta sataa euroa kuussa ja maksavat vuokran ja laskut. Mitä ihmettä? Mielenkiinnosta kysyn, että jatkuuko se koko elämän läpi? Maksatteko asunnot, matkat ja lääkärikäynnit keski-ikäisille lapsille, kun itse olette eläkkeellä jne.

Opiskelin 1994-1999, kyllä näiitä silloinkin jo oli. Useimmiten vanhemillaan oli oma yritys. Asuivat omistuasunnoissa, alla uusi auto ja puhuivat opintolainan sijoittamisesta. Ei mitään uutta auringon alla.

Jotenkin en usko, että tällaisia vanhempia kuitenkaan on kovin paljon. Tiedän kyllä muutaman opiskelijan, jotka sijoittavat opintolainansa, mutta hekin käyvät osa-aikatöissä.

En mitenkään. Täysi ikäisen pitää kantaa vastuu. Kun pentu täytti 18 vuotta niin lukot sarjoitettiin uusiksi tässä asunnossa.