Paljonko vanhemmat tuette kotoa poismuuttaneita lapsianne

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat potkivat pois kotoa peruskoulun jälkeen sen jälkeen kun opiskelupaikka varmistui, missään ei autettu, piti itse osata ja tietää asioita automaattisesti kysellä ei saanut, irvailtiin ja huudettiin esim silloin kun olivat mua muuttamassa ja en tiennyt tarkkaa osoitetta (silloin ei ollut älypuhelimia eikä tiekartasta ollut apua) löydettiin kuitenkin perille mutta kamat sain itse kantaa asuntoon sisälle, sen jälkeen oltiin bye bye ja pärjäile. 

 

Kuitenkin vaativat että tulisin lähes joka viikonloppu vähillä rahoillani bussilipun ostaen käymään kotona (piti tehdä kotityöt, leipoa, tehdä ruokaa) 

 

Nyt sitten 20 vuotta myöhemmin ihmetellään kun en halua olla missään tekemisissä ja on oma elämä olen kuulemma itsekäs ja paha tyttö kun en enää halua olla heidän ilmaispiika. 

Meinasin kirjoittaa tänne omasta kokemuksestani, mutta tuossahan sinä sen jo selvitit. Meitä on varmaan monta, ainakin tyttäriä. Meiltä odotetaan apua vaikka vanhemmat olisivat olleet miten nurjia. Minäkin muutin Ruotsiin mutta silti vain huomauteltiin että kun en käy kotona auttamassa. Aviomieskin ja oma koti olisi pitänyt jättää kun vanhemmat ja heidän koti olisi pitänyt pistää kaiken edelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksetaan vakuutukset, puhelinlasku ja lääkärit. Lisäksi saa 200 € kuussa ruokaan. Joskus ostetaan vaatteita ja kenkiä ja tuodaan aina käydestä kaupasta ruokaa mitä toivoo. Käyn auttamassa myös asunnon siivouksessa silloin tällöin niin pääsen hyvällä syyllä moikkaamaan ja saatan ottaa lakanapyykit matkalla pesuun. 

Voi tsiisus! Et kyllä pese enää omilleen muuttaneen pyykkejä!! Käytkö pyllynkin pyyhkimässä? Anna toisen opetella itsenäistä elämää. Toihan on hänelle todella noloa.

Kiinnostaisi tietää, onko kyseessä poika vai tytär? 

Veikkaus: poika

Harva nuori nainen sallisi äitinsä tulla kotiinsa emännöimään :D

Vierailija kirjoitti:

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, joten en pysty auttamaan juuri ollenkaan. Juuri nyt harmittaa, kun lapsella on paljon sairauskuluja, enkä voi tulla yhtään vastaan, kun rahaa ei ole. 

 

Autan missä voin, mutta taloudellista tukea en pysty antamaan. 

Opiskelijalla lienee ilmainen sairaanhoito, YHTS, tai jokin muu? 

Vierailija kirjoitti:

Maksan tyttären vuokran ja puhelin laskun. Näin hänelle itselleen jää asumistuki ja opintotuki kokonaisuudessaan itselleen. 

Kannattaa antaa nuo käteisenä. Kela kun huomaa tuon perii tuet takaisin.

Riittävästi. Makselen heidä jokaisen laskuja noin 3-4000 euroa kk/h.

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni pyysi kerran opiskeluaikana isältään apua. Sen kerran pyysi apua ja ei saanut. Eivät ole olleet missään tekemisissä sen jälkeen.

 

Nyt vanha isä on syöpään kuolemassa. Kumpikaan hänen lapsistaan ei vastaa viesteihin tai puheluihin. Kyseinen hyypiö sai itse hyvän perinnön jonka hassasi viinaan ja loput sijoitti WinCapitaan (eli menetti kaiken)  kun oli tyhmä ja ahne. Nyt kuolee yksin surkeana. Sitä saa mitä tilaa.

Kuitenkin on vähän rumasti tehty, että halutaan kostaa vakavasti sairaalle ihmiselle.  Mitä, jos hän haluaa pyytää anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksan tyttären vuokran ja puhelin laskun. Näin hänelle itselleen jää asumistuki ja opintotuki kokonaisuudessaan itselleen. 

Kannattaa antaa nuo käteisenä. Kela kun huomaa tuon perii tuet takaisin.

Ei tarvitse antaa käteisellä.  toisen puolesta saa laskuja maksaa eikä se ole laitonta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksan tyttären vuokran ja puhelin laskun. Näin hänelle itselleen jää asumistuki ja opintotuki kokonaisuudessaan itselleen. 

Kannattaa antaa nuo käteisenä. Kela kun huomaa tuon perii tuet takaisin.

Opintotuen asumislisään ei vaikuta se, että vanhempi maksaa opiskelijan vuokran. Toisin sanoen jos opiskelija asuu vuokra-asunnossa ja hän on vastuussa vuokran maksamisesta, hänellä on oikeus asumislisään, vaikka joku muu vuokran maksaisikin.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, joten en pysty auttamaan juuri ollenkaan. Juuri nyt harmittaa, kun lapsella on paljon sairauskuluja, enkä voi tulla yhtään vastaan, kun rahaa ei ole. 

 

Autan missä voin, mutta taloudellista tukea en pysty antamaan. 

Opiskelijalla lienee ilmainen sairaanhoito, YHTS, tai jokin muu? 

Ei taida erikoislääkäreitä noissa pahemmin olla, ainakaan kaikkien alojen. 

Vierailija kirjoitti:

Tossa "pärjää omillas" ajattelussa ei ole järjen häivää. Siinä sitten opiskelut hidastuu tai keskeytyy kun pitää olla töissä liikaa. Tai nuori elää pelkällä perunalla ja soijarouheella ja kärsii puutostiloista samalla kun muu suku elää mukavasti. Meidän suvussa valmistutaan nopeasti ja päästään kiinni vakinaisiin töihin ja omistusasuntoihin koska me autamme toisiamme. Sen vielä ymmärrän ettei auta tuntematonta mutta että omaa lastaan ei auttaisi? Ei ole tervettä tai normaalia tuo "pärjää omillas" asenne. Aivan sairasta ja ihan suorastaan pahuutta

On se aika julma näkökulma. Ovat itse kokeneet varmaan saman nuoruudessaan, eikä iso osa ihmisistä osaa oikein toimia toisella tavalla, menevät vaan autopilotilla elämässä eteenpäin ja alitajuisesti toistavat samaa roskaa kuin mitä heille itselle tehtiin. 

Kun opiskelijoiden tukia karsitaan, niin se iskee eniten juuri näihin opiskelijoihin, jotka eivät saa isoa rahapussia vanhemmiltaan kuukausittain elämiseen ja yrittävät omaa tilannettaan kuitenkin kohentaa opiskelemalla. 

Itse kävin töissä, opiskelin raskasta matemaattis-luonnontieteellistä alaa ja kävin traumaterapiassa samalla. Pelkäsin kuollakseni ottaa edes opintolainaa, vaikka alan työllistymisnäkymät olivat hyvät, mutta kun sitä luottoa järjestelmiin ja elämiseen en saanut sieltä kotoa. Burnoutin partaalla onneksi valmistuin  (hieman opinnot venyivät, mutta siitä en koe lainkaan häpeää tai epäonnistumisen tunnetta). 

Vierailija kirjoitti:

Kun lukee näitä vastauksia, niin ei voi kuin ihmetellä nykynuorten valitusta siitä miten helvetin vaikeaa heillä on.😂 Moni näistä opiskelijoista elää suorastaan ruhtinaallisesti vanhempiensa rahoilla ja nyhtävät vielä sen lisäksi yhteiskunnan rahoja. Huh huh!!!

Kaikki todellakaan eivät saa vanhemmiltaan yhtään mitään tukea. Tähän ketjuun tietenkin vastaavat lähinnä he, jotka nuoriaan tukevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni pyysi kerran opiskeluaikana isältään apua. Sen kerran pyysi apua ja ei saanut. Eivät ole olleet missään tekemisissä sen jälkeen.

 

Nyt vanha isä on syöpään kuolemassa. Kumpikaan hänen lapsistaan ei vastaa viesteihin tai puheluihin. Kyseinen hyypiö sai itse hyvän perinnön jonka hassasi viinaan ja loput sijoitti WinCapitaan (eli menetti kaiken)  kun oli tyhmä ja ahne. Nyt kuolee yksin surkeana. Sitä saa mitä tilaa.

Kuitenkin on vähän rumasti tehty, että halutaan kostaa vakavasti sairaalle ihmiselle.  Mitä, jos hän haluaa pyytää anteeksi?

Eiköhän rikkoutuneiden välien taustalla ole muutakin kuin tämä yksi tapahtuma. Kaikkea ei voi eikä tarvitse antaa anteeksi.

Joskus matkarahoja annettiin ja tavallisia lahjoja, kuten sukkia, alakkareita ja kenkiäkin. Autoa lainattiin ja edelleenkin voidaan lainata, jos tarpeen.

Kotona käydessä sai syödä jääkaapista ja sama edelleen. Me ajeltiin heitä katsomaan ja ateria tarjottiin. Ja edelleenkin voidaan tarjota, tosin käydään nyt harvemmin.

Asuntoa ei ostettu eikä mitään suurempaa. Nyt opiskeluista on 10v. Ruokakasseja ei kuskattu eikä siivottu. Kumppanit löytyi, vaikka kotityöt jäi heikolle opetukselle.

maksan asunnon ja annan käyttörahaa. auton olemme ostaneet myös. 

Opiskeluajoista kirjoitin jo. Nyt lahjoitamme tuotantovarallisuutemme jatkajalle. Hän maksaa lahjaveroa melko summan yli 25t.

Tämä ei ole mikään kultakaivos. Toivottavasti hän saa homman sujumaan. Meistä ei enää ole auttamaan, jos huonosti käy.

Mulle vanhemmat maksoi puhelinlaskun ja junalippuja, ei muuta. Niissä idea taisikin olla, ettei pystynyt rahatilanteella perustelemaan miksi ei ole yhteyksissä tai tule käymään sinne suuntaan. 

Opiskeluaikoina paikkakunnalta sai myös hyvin ok palkkaisia osa-aikatöitä ja halpoja soluja ja yksiöitä kampuksen lähistöltä, joten aktiivinen nuori pärjäsikin ihan hyvin omillaan. Tänä päivänä on tuokin tuotantolaitos missä pisimmän pätkän kesä- ja iltatöitä tein tyhjillään ja uutisten perusteella opiskelija-asunto tilanne toivoton. Eipä käy kateeksi nykyopiskelijoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni pyysi kerran opiskeluaikana isältään apua. Sen kerran pyysi apua ja ei saanut. Eivät ole olleet missään tekemisissä sen jälkeen.

 

Nyt vanha isä on syöpään kuolemassa. Kumpikaan hänen lapsistaan ei vastaa viesteihin tai puheluihin. Kyseinen hyypiö sai itse hyvän perinnön jonka hassasi viinaan ja loput sijoitti WinCapitaan (eli menetti kaiken)  kun oli tyhmä ja ahne. Nyt kuolee yksin surkeana. Sitä saa mitä tilaa.

Kuitenkin on vähän rumasti tehty, että halutaan kostaa vakavasti sairaalle ihmiselle.  Mitä, jos hän haluaa pyytää anteeksi?

Minun isäni vaikka onkin eri kuin tuon kirjoittajan isä on narsistin persoonallisuushäiriön omaava joka teki lapsuudesta yhtä hlvettiä, jos nyt mun isä pyytäisi kuolinvuoteellaan vilpittömästi anteeksi voisin antaakin anteeksi mutta se olisi maailman kahdeksas ihme ja hlvetinkin pitäisi jäätyä jos vilpittömästi siis aikuisten oikeasti pyytää anteeksi jota siis ei kesken tule tapahtumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni pyysi kerran opiskeluaikana isältään apua. Sen kerran pyysi apua ja ei saanut. Eivät ole olleet missään tekemisissä sen jälkeen.

 

Nyt vanha isä on syöpään kuolemassa. Kumpikaan hänen lapsistaan ei vastaa viesteihin tai puheluihin. Kyseinen hyypiö sai itse hyvän perinnön jonka hassasi viinaan ja loput sijoitti WinCapitaan (eli menetti kaiken)  kun oli tyhmä ja ahne. Nyt kuolee yksin surkeana. Sitä saa mitä tilaa.

Kuitenkin on vähän rumasti tehty, että halutaan kostaa vakavasti sairaalle ihmiselle.  Mitä, jos hän haluaa pyytää anteeksi?

Rikkoutuneiden välien taustalla harvemmin kai on kyse kostosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuki pitäisi lopettaa kun lapset lähtevät opiskelemaan? Teini-ikäiselle harrastukset jne maksaa satasia kuukaudessa. Kyllä isommalle lapselle voi muutaman satasen kuukaudessa antaa.

Keskituloisena vanhempana ihmettelen, mistä nämä vanhemmat taikovat nämä rahat, jos perheessä vaikka 2-4 lasta, kun huomioi suomalaisen palkkatason ja ostovoiman ja maksaa asumisen, ruuan jne. jo pelkkä asuminen on suuri kuluerä, jos aikuisia lapsia pitäisi avustaa talodellisesti.  Tilastojen mukaan kuitenkin suurin osa on keskituloisia ja mediaani oli helmikuussa 3420 €/kk eli alle 2500€ nettona. 

 

Esim. opettajan, lääkärin palkka on n 3500-4000 €/kk, kun maksetaan verot, käteen jää n. 2500-2900 €/kk ja jos perheessä kolme lasta ja kaikille 500 €/kk niin puolet palkasta menee lapsille ja itse joutuu elämään köyhyys rajalla. 

 

Vai onko täällä kaikki Suomen rikkaat, jotka kuulvat sadan suurituloisimman joukkoon?

Melkolailla vanhemmalle se ja  sama syökö se lapsi 300 eurolla samassa pöydässä vai antaako sille rahan käteen.

Itse perin isäni yksiön, lapsen kasvamista odotellessa vuokratuloilla sain katettua asunnon juoksevat kulut  ja melkeen remonttilainankin maksettua. Seuraavaksi siihen muuttanee lapseni, yhtiövastikkeen verran ajattelin pyytää vuokraa. Olen kyllä palkkamediaanin paremmalla puolella, mutta puolisoni tulot ei päätä huimaa.

Ekana vuonna olen auttanut kaikkia. Mutta aika hyvin meidän lapset ovat tiennanneet ekan opiskeluvuoden jälkeen ihan töitä tehden siinä sivussa. Kuulema opintolainat on laitettu indeksirahastoihin, joten ei nuo ole varsinaisesti rahallista tukea tarvinneet. Ostetaan aina välillä jotain jota tarvitsevat ja kotona kun käyvät niin yritetään tyrkyttää olisiko niillä käyttöä jollekin jolla meillä ei ole enää käyttöä tai meillä kaksin kappalein kotona. Näin päästy eroon ylimääräisistä tavaroista, eikä heidän ole tarvinnut niitä kotiinsa kaupasta hankkia.