Muita keski-ikäisiä, joilla on ollut omasta mielestä helppo elämä?
Peruskoulussa kiva kaveriporukka, jossa kaikki akateemisesti sivistyneistä perheistä ja nähdään vieläkin aktiivisesti. Eliittilukioon, josta hyvä yo-todistus ja suoraan yliopistoon. Mukava akateeminen työpaikka ja harrastuksena toisen loppututkinnon tekeminen. Puoliso niin ikään akateeminen ja hyvässä työssä. Myös ystäväpiiri fiksuja, akateemisesti kouluttautuneita hyväosaisia. Taloudellisesti tullaan toimeen mukavasti ja tekoälyn mukaan oma sijoitussalkku siellä ikäluokan top 5 %. Työ on fyysisesti kevyttä, joten jaksaa urheilla - olen keskimääräistä paremmassa kunnossa. Suurimmat ongelmat elämässä ovat luokkaa "mistä woltataan?" tai "mihin lähdetään reissuun?".
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla äykäs, jos yliopistotutkinnon suorittaminen on "helppoa".
Kaikki eivät siihen pysty lainkaan.
Höpö höpö. Ilman oppimisvaikeuksia on Suomessa normaaliälyisen kohtuullisen helppoa hankkia maisterintutkinto. Ainoa mikä suurimmalla osalla mättää, on puhdas laiskuus.
Ihan ok mennyt. Olen asunut koko lapsuuteni pääkaupunkiseudulla rivitalossa. En juurikaan jaksanut lukea koulussa, kunhan kuuntelin tunneilla. Pääsin lukioon ja juuri ja juuri korkeakouluun, missä olisi sitten pitänyt lukeakin, oikeasti.
Tipahdin sieltä pois ja lähdin iskän firmaan, ihan naurettavan pienellä palkalla tosin.
"Oikeisiin" töihin menin vähän päälle nelikymppisenä, ja nyt 11 v myöhemmin olen helpossa työssä, palkka on ihan ok, aika tarkkaan suomalaista mediaanitasoa. Mulla on ennakkoperinnnön ansiosta velaton ok-talo, samoin velaton mutta vähän vanhempi premium-tason auto.
Eläke tulee olemaan pieni, mutta perintö ihan mukava.
Vaimolla (nyt jo ex) oli kaksi korkeakoulututkintoa ja miljonäärivanhemmat. He auttoivat meitä aika mukavasti aikoinaan, kun lapset olivat pieniä.
Laiskanpulskeaa elämää, sanoisin.
Ihan hirveä elämä. Tosin paljon myös hyvää olen saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla äykäs, jos yliopistotutkinnon suorittaminen on "helppoa".
Kaikki eivät siihen pysty lainkaan.
Höpö höpö. Ilman oppimisvaikeuksia on Suomessa normaaliälyisen kohtuullisen helppoa hankkia maisterintutkinto. Ainoa mikä suurimmalla osalla mättää, on puhdas laiskuus.
Työtä se vaatii. Ei ole helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia? Onko nekin akateemisia?
Jopa kissamme on akateeminen.
Ap
Ei todellakaan edes vielä. Kateellinen en onneksi osaa olla, mutta kyllä tämä nyt vähän haiskahtaa siltä, että halutaan kehuskella ja kalastellaan kateellisten kommentteja. Onnea kuitenkin sinulle elämästäsi...
"Kun valitsee helpon, helposta tulee vaikea."
Mielenkiintoinen tarina.
Ap, miten esittelisit itsesi, jos sinun pitäisi kuvailla itsesi muuten kuin koulutuksen, ammatin ja perheen kautta? Kuka SINÄ oikein olet? Mikä on sinun elämäsi tarkoitus?
(Kunhan kyselen.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sun pointti on? Esitellä erinomaisuuttaan?
Jakaa kokemuksia ja hyvää fiilistä, kun nykyinen keskustelukulttuuri on niin negatiivista.
Ap
Oletko lapseton? Mistä woltataan/mihin matkalle kuulostaa oman kaveripiirin lapsettomilta. Ollaan myös keski-ikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla myös on ollut helppo elämä, ja oudointa on, että olen useamman kerran joutunut äidilleni puolustamaan tätä näkemystäni. Oma elämäni on ollut yhtä ruusuilla tanssimista, vaikka siihen on toki kuuluneet normaalit vanhempien sukulaisten kuolemat, parisuhdehaasteet, avioero, pienituloisuus, yksinhuoltajuus ja toisen lapsen hankalat allergiat. Näistä ehkä nuo allergiat ovat olleet suurin haaste, mutta nykyään hänkin on jo aikuinen ja ovat väistyneet.
Rahaa ei ole hirveästi, mutta tilastojen valossa muut suomalaiset ovat keskimäärin huomattavasti köyhempiä. Joka päivän tunnen aitoa kiitollisuutta itseäni, maailmankaikkeutta, elämää kohtaan. Ei voisi minulla oikeastaan asiat olla paljon paremmin. Toki tiedoston myös sen, että tilanne voi muuttua milloin vain. Buddha sanoo, että ihminen itse tekee itselleen helvetin tai vaihtoehtoisesti taivaan.
💜
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla äykäs, jos yliopistotutkinnon suorittaminen on "helppoa".
Kaikki eivät siihen pysty lainkaan.
Höpö höpö. Ilman oppimisvaikeuksia on Suomessa normaaliälyisen kohtuullisen helppoa hankkia maisterintutkinto. Ainoa mikä suurimmalla osalla mättää, on puhdas laiskuus.
Psykologinen defenssisi on arvon kieltäminen.
Ap on kaunis ja menestynyt, toisin kuin kateelliset av-mammat. Hän on tehnyt elämässään oikeita valintoja, ollut ahkera ja ansainnut kaiken tuon hyvän elämäänsä. Hyvä ap, maailma olisi niin paljon parempi, jos kaikki toimisivat niin kuin sinä!
Vierailija kirjoitti:
Ap on kaunis ja menestynyt, toisin kuin kateelliset av-mammat. Hän on tehnyt elämässään oikeita valintoja, ollut ahkera ja ansainnut kaiken tuon hyvän elämäänsä. Hyvä ap, maailma olisi niin paljon parempi, jos kaikki toimisivat niin kuin sinä!
Minä luulin aloituksen perusteella että kyseessä on mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sun pointti on? Esitellä erinomaisuuttaan?
Jakaa kokemuksia ja hyvää fiilistä, kun nykyinen keskustelukulttuuri on niin negatiivista.
Ap
Oletko lapseton? Mistä woltataan/mihin matkalle kuulostaa oman kaveripiirin lapsettomilta. Ollaan myös keski-ikäisiä.
Ja "miksi woltataan"?
En jotenkaan tajua tuota konseptia, paljon mukavampaa mennä syömään ns. ulos jos ei itse halua kokata.
T. lapseton myöhäiskeski-ikäinen
Vierailija kirjoitti:
Kerro ap, mikä on elämässäsi ollut kiinnostavinta.
Mitkä ovat onnellisuuden hetkiäsi?
Erinomaisia kysymyksiä. Kiinnostun helposti uusista asioista oli kyse yliopistolla käydyistä keskusteluista, seikkailuista puolison kanssa uusissa matkakohteissa, uuden kielen harjoittelusta tai avautuvasta taidenäyttelystä. Yksittäisiä asioita on vaikea asettaa yli muiden, mutta innostuin todella paljon Kiasman Sarastus-näyttelystä. Onnellisuuden hetkistä merkittäviä ovat tietysti isot etapit kuten ylioppilaaksi valmistuminen erinomaisilla arvosanoilla ja gradunpalautushetki tietojärjestelmään. Tietysti myös pienemmät asiat kuten huippuhyvä treeni tai kun pääsee matkakohteessa vauhdikkaan ja onnistuneen päivän päätteeksi istahtamaan puolison kanssa hotellin terassille nauttimaan virvokkeita. Entä omasi?
Ap
Minun mielestä ihmisistä joilla on ollut helppo elämä tulee jotenkin yksiulotteisia ja tylsiä.
Vierailija kirjoitti:
Kerro ap, mikä on elämässäsi ollut kiinnostavinta.
Mitkä ovat onnellisuuden hetkiäsi?
Jep, ja missä lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sun pointti on? Esitellä erinomaisuuttaan?
Jakaa kokemuksia ja hyvää fiilistä, kun nykyinen keskustelukulttuuri on niin negatiivista.
Ap
Oletko lapseton? Mistä woltataan/mihin matkalle kuulostaa oman kaveripiirin lapsettomilta. Ollaan myös keski-ikäisiä.
Kyllä, olemme "tahallisesti" lapsettomia. Lapsiperheiden arki on varmasti kovin erilaista.
Ap
Aika moni on varmaan tiedostanut nämä asiat jo nuorena ja iän myötä ajatukseen tottuu. Itse en pelkää kuolemaa enää lainkaan, suomalaista sairaanhoitojärjestelmää jonkin verran, eli sitä, että joutuu hirveissä kivuissa kitumaan loppumetrinsä. Mutta se on sen ajan murhe.