Lue keskustelun säännöt.
Muita keski-ikäisiä, joilla on ollut omasta mielestä helppo elämä?
18.09.2026 |
Peruskoulussa kiva kaveriporukka, jossa kaikki akateemisesti sivistyneistä perheistä ja nähdään vieläkin aktiivisesti. Eliittilukioon, josta hyvä yo-todistus ja suoraan yliopistoon. Mukava akateeminen työpaikka ja harrastuksena toisen loppututkinnon tekeminen. Puoliso niin ikään akateeminen ja hyvässä työssä. Myös ystäväpiiri fiksuja, akateemisesti kouluttautuneita hyväosaisia. Taloudellisesti tullaan toimeen mukavasti ja tekoälyn mukaan oma sijoitussalkku siellä ikäluokan top 5 %. Työ on fyysisesti kevyttä, joten jaksaa urheilla - olen keskimääräistä paremmassa kunnossa. Suurimmat ongelmat elämässä ovat luokkaa "mistä woltataan?" tai "mihin lähdetään reissuun?".
Kommentit (48)
Mikä sun pointti on? Esitellä erinomaisuuttaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä sun pointti on? Esitellä erinomaisuuttaan?
Jakaa kokemuksia ja hyvää fiilistä, kun nykyinen keskustelukulttuuri on niin negatiivista.
Ap
Ei lähellekkään. 11 ihmistä kuoli ennenkuin olin 30v itsemurhia huumeita väkivaltaa. Mielenterveys ja nuorisokoti elämä. Rikollisten seurassa olemista. Eristäytymistä ihmiskunnasta jne yms yms. Ei tietoakaan mikä edes on ns "normaali" elämä.
Mikä vitsi kehuskella täällä nimettömänä, kun kuka vaan voi kirjoittaa tänne mitä vaan?
T. Miss Multiversum 2001
Ei kuulosta tutulta, mutta siitä huolimatta on jotenkin vaan syvä tyytyväisyys elämään. Joskus ne asiat vaan asettuu mittasuhteisiin vaikka kaikki ei olekaan niin helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo vähän samaa on meilläkin ja kaveripiirissä myös. Kai ollaan näitä kultalusikka perseessä syntyneitä.
Oi, ihana kuulla :) Itsekin olen akateeminen, mutta nuorena tuli sählättyä, kun en ollut mikään kiltti tyttö. Vaikeinta elämässä on lapsen pitkäaikaissairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvalla on helppo elämä. Osalla meistä on kauhea elämä. Olet onnellisessa asemassa, iloitse siitä :)
Mä. Olen 52-vuotias nainen. Ei mulla ole ollut mitään isoja vaikeuksia elämässäni koskaan. Sellaista tavallista elämään kuuluvaa pikkukitkaa, joskus jotain tilapäistä kiusaamista koulussa, pari yksipuolista ihastumista, yksi huono parisuhde jossa väkivaltaa josta lähdin sitten itse pois äkkiä. Muuten on mennyt tasaisesti. Koulun jälkeen yliopistoon, valmistuminen, töihin, ihan hyvää ura- ja palkkakehitystä. Puolisoa tai lapsia en ole halunnut, ja olen erakkoluonnekin, joten en ystäviäkään oikeastaan. Koska olen halunnut aika vähän, olen saanut mitä olen halunnut. Terveys on ollut aina hyvä myös, ei silläkään puolella kitkaa. Jopa vaihdevuodet meni helposti luomuna läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa nauttia - oikeasti. Moni ei selviä tuohon saakka noin vähällä, ja vanhenemisen seurauksena on lähes vakio, että kärsimys lisääntyy. Sieltä pukkaa sairautta ja dementiaa, joka toinen saa syövän. Ihmisyys on aika jäätävää.
Mulla on mennyt melkein kaikki pieleen, mutta ainakin oon paremman näköinen kuin 90 % samanikäisistä. Kaipa silläkin voi keulia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkiko sinulle on vain ulkoista, ap?
Ystävyyssuhteiden taso, parisuhteen laatu, oma henkinen kasvu?
Täytyy olla äykäs, jos yliopistotutkinnon suorittaminen on "helppoa".
Kaikki eivät siihen pysty lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sun pointti on? Esitellä erinomaisuuttaan?
Jakaa kokemuksia ja hyvää fiilistä, kun nykyinen keskustelukulttuuri on niin negatiivista.
Ap
Miten sitä jaat?
Minulla myös on ollut helppo elämä, ja oudointa on, että olen useamman kerran joutunut äidilleni puolustamaan tätä näkemystäni. Oma elämäni on ollut yhtä ruusuilla tanssimista, vaikka siihen on toki kuuluneet normaalit vanhempien sukulaisten kuolemat, parisuhdehaasteet, avioero, pienituloisuus, yksinhuoltajuus ja toisen lapsen hankalat allergiat. Näistä ehkä nuo allergiat ovat olleet suurin haaste, mutta nykyään hänkin on jo aikuinen ja ovat väistyneet.
Rahaa ei ole hirveästi, mutta tilastojen valossa muut suomalaiset ovat keskimäärin huomattavasti köyhempiä. Joka päivän tunnen aitoa kiitollisuutta itseäni, maailmankaikkeutta, elämää kohtaan. Ei voisi minulla oikeastaan asiat olla paljon paremmin. Toki tiedoston myös sen, että tilanne voi muuttua milloin vain. Buddha sanoo, että ihminen itse tekee itselleen helvetin tai vaihtoehtoisesti taivaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiko sinulle on vain ulkoista, ap?
Ystävyyssuhteiden taso, parisuhteen laatu, oma henkinen kasvu?
Monelle nykyisin on kaikki ulkoista. Nykyihminen on kuitenkin aika narsistinen ja individualistinen. Eikä havahdu koskaan muuhun. Ehkä seuraava sukupolvi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla äykäs, jos yliopistotutkinnon suorittaminen on "helppoa".
Kaikki eivät siihen pysty lainkaan.
Minä olen älykäs, mutta en saanut ikinä yliopistotutkintoa kasaan. Ei ole haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiko sinulle on vain ulkoista, ap?
Ystävyyssuhteiden taso, parisuhteen laatu, oma henkinen kasvu?
Mutta kun aloituksessa mainitaan neljä kertaa sana "akateeminen"!
Kerro ap, mikä on elämässäsi ollut kiinnostavinta.
Mitkä ovat onnellisuuden hetkiäsi?
Kai nyt joku muukin?