Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?
50-100 vuotta vanhat remontoidut asunnot paljon kodikkaampia
Kommentit (609)
Kyse on keittiön koosta, ei siitä, että sen pitää olla olohuoneessa. Meidän edellisessä asunnossa oli 25m2 keittiö, joka usein oli lasten bileiden keskipiste. Nyt on 19m2. Muutimme paljon pienempään, kun asumme kaksistaan. Edellinen 475m2 tuntui turhan isolta kahdelle henkilölle. Nykyinen 155m2 on aika sopiva. Jos ei ole rahaa ostaa kunnon keittiötä, niin sitten joutuu tyytymään avokeittiöön. Asumme vanhassa talossa Helsingin eteläisessä kantakaupungissa.
Ja meillä on aina ollut erillinen ruokasali keittiön pöydän lisäksi, jossa on syöty aamiaiset ja hoidettu arkiruokailua. En halua keittiötä, enkä myöskään haluaisi ruokapöytää olohuoneeseeni.
No meidän edellisen talon avokeittiö-oh oli 74m2, keittiö pari porrasta alempana. Sen koko oli 34m2 ja hyvin mahtui 6-8 hengen ruokapöytä sinne. Siellä syötiin aamupala ja arkiruuat. Olohuoneeseen (40m2) mahtui hienosti 14 hengen ruokapöytä ja iso sohva.
Minä en taas tykkää siitä että vieraat syövät keittiössä, juhlissa keittiön ruokailutilassa muutaman askeleen päässä ruokailivat lapset.
Nykyisessäkin talossamme "ruokasali" ja olohuone ovat käytännössä samaa tilaa ja keittiö avoin, vain 2 - puoleisella takalla erotettu olohuoneesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa muuttaa avokeittiön kahdeksi erillishuoneeksi, se ei vaadi kuin väliseinän lisäämisen. Jos ei itsellä työkalut pysy kädessä, tuollaisen "remontin" teetättäå muutamalla tonnilla.
Samoin kuin muitakin seiniä voi vastaavasti aika hyvin kaataa, avata tmv. Siinä joutuu yleensä tekemään lattiaan listoituksen tosin, jos ei halua lattiaa samalla muuttaa.
Mielestäni aika perustason hommia, jotka helppo tehdä etenkin ennen sisäänmuuttoa.
Itse tosin pidän avokeittiöstä. Meillä on n. 90m2 avotila, missä olohuono, ruokailutila ja avokeittiö eroteltu saarekkeella, pienellä kerrostuksella ja kasviratkaisuin.
Nyt keksit oikein hyvän sanan, olohuono. Ehkä apukäsiä tarvitseva kokki nauttii avokeittiöstä, mutta muilla olkkarissa olijoilla saattaa olla kovinkin huono olo. Nautipa siinä telkkarin katsomisesta, kun kaikki paistokäryt leijailevat tilassa. Migreenistä kärsivä ei monesti siedä sipulinpilkkomisen katkua samassa huoneessa ollessaan eikä oikein sen paistamisenkaan hajua. Oletko muuten hoksannut kysyä edes perheenjäseniltäsi, mitä he pitävät avosysteemistä?
Meillä usein kokki tykkää jutella muun perheen, tai vieraiden, kanssa samalla. Usein tosin kokataan koko perheelläkin.
Ja mikä ihmeen paistokäry? Kyllä meillä ainakin on huuva lieden yllä eikä olohuoneeseen tule mitään käryjä. Tämän voi ihan teknisesti todentaa olohuoneen seinällä olevasta anturista, mikä mittaa myös pienhiukkas ja co2-pitoisuudet. Ei juuri värähdä kunnollakaan "käryttäessä"; silloinkin air quality -metriikka pysyy aina "excellent"-tasolla. Tuo mittari löytyy rakennusvaiheesasa asennettuna joka huoneesta ja ohjaa samalla ilmastointiautomaatiota tarvittaessa. Mm. takan käyttö näkyy kohonneina arvoina, vaikka moderni varaava onkin.
Meillä voi olla vähän erilainen ymmärrys paistokärystä. Veikkaan, että sinun savuun reagoivat palohälyttimet olisivat kaikki huutaneet täysillä tässä käryssä. En todellakaan haluaisi tätä rasvaa sun muuta minnekään muualle kuin erilliseen keittiöön. Tässä on huuva ammattikeittiön rasvanerotuksella ja huippari katolla.
Jotkut lämmittää ruokaa ja toiset laittaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on keittiön koosta, ei siitä, että sen pitää olla olohuoneessa. Meidän edellisessä asunnossa oli 25m2 keittiö, joka usein oli lasten bileiden keskipiste. Nyt on 19m2. Muutimme paljon pienempään, kun asumme kaksistaan. Edellinen 475m2 tuntui turhan isolta kahdelle henkilölle. Nykyinen 155m2 on aika sopiva. Jos ei ole rahaa ostaa kunnon keittiötä, niin sitten joutuu tyytymään avokeittiöön. Asumme vanhassa talossa Helsingin eteläisessä kantakaupungissa.
Ja meillä on aina ollut erillinen ruokasali keittiön pöydän lisäksi, jossa on syöty aamiaiset ja hoidettu arkiruokailua. En halua keittiötä, enkä myöskään haluaisi ruokapöytää olohuoneeseeni.
No meidän edellisen talon avokeittiö-oh oli 74m2, keittiö pari porrasta alempana. Sen koko oli 34m2 ja hyvin mahtui 6-8 hengen ruokapöytä sinne. Siellä syötiin aamupala ja arkiruuat. Olohuoneeseen (40m2) mahtui hienosti 14 hengen ruokapöytä ja iso sohva.
Minä en taas tykkää siitä että vieraat syövät keittiössä, juhlissa keittiön ruokailutilassa muutaman askeleen päässä ruokailivat lapset.
Nykyisessäkin talossamme "ruokasali" ja olohuone ovat käytännössä samaa tilaa ja keittiö avoin, vain 2 - puoleisella takalla erotettu olohuoneesta
Ruokasali on erillinen tila, jossa ei tehdä muuta kuin syödään isomassa seurueessa. Keittiössä voi hoitaa perheen aamiaiset ja arkiruokailun, jos se on riittävän iso. Ei vieraat syö koskaan keittiössä. Avokeittiössä tilanne on se, että vieraat ovat aina keittiössä; alkudrinkeillä, ruokaillessa ja myöhemmin illanvietossa. Ihan kauhea ajatus.
Joku tykkää avokeittiöstä, esim. minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on keittiön koosta, ei siitä, että sen pitää olla olohuoneessa. Meidän edellisessä asunnossa oli 25m2 keittiö, joka usein oli lasten bileiden keskipiste. Nyt on 19m2. Muutimme paljon pienempään, kun asumme kaksistaan. Edellinen 475m2 tuntui turhan isolta kahdelle henkilölle. Nykyinen 155m2 on aika sopiva. Jos ei ole rahaa ostaa kunnon keittiötä, niin sitten joutuu tyytymään avokeittiöön. Asumme vanhassa talossa Helsingin eteläisessä kantakaupungissa.
Ja meillä on aina ollut erillinen ruokasali keittiön pöydän lisäksi, jossa on syöty aamiaiset ja hoidettu arkiruokailua. En halua keittiötä, enkä myöskään haluaisi ruokapöytää olohuoneeseeni.
No meidän edellisen talon avokeittiö-oh oli 74m2, keittiö pari porrasta alempana. Sen koko oli 34m2 ja hyvin mahtui 6-8 hengen ruokapöytä sinne. Siellä syötiin aamupala ja arkiruuat. Olohuoneeseen (40m2) mahtui hienosti 14 hengen ruokapöytä ja iso sohva.
Minä en taas tykkää siitä että vieraat syövät keittiössä, juhlissa keittiön ruokailutilassa muutaman askeleen päässä ruokailivat lapset.
Nykyisessäkin talossamme "ruokasali" ja olohuone ovat käytännössä samaa tilaa ja keittiö avoin, vain 2 - puoleisella takalla erotettu olohuoneesta
Ruokasali on erillinen tila, jossa ei tehdä muuta kuin syödään isomassa seurueessa. Keittiössä voi hoitaa perheen aamiaiset ja arkiruokailun, jos se on riittävän iso. Ei vieraat syö koskaan keittiössä. Avokeittiössä tilanne on se, että vieraat ovat aina keittiössä; alkudrinkeillä, ruokaillessa ja myöhemmin illanvietossa. Ihan kauhea ajatus.
Unohtui lisätä, että miten hoidat cateringin avokeittiössä? Henkilökunta on siinä koko ajan pörräämässä vieressä vieraiden kanssa ja valmistelemassa ruokaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakotitaloissa sieluttomimpia ovat nämä pari kolme -kerroksiset lasi-betoni -kuutiot. Hieman lämpimämpiä, kodikkaampia ja inhimillisempiä ovat esim noin sodanaikaiset ja vanhemmat kaksikerroksiset puutalot, jotka ovat hyvässä kunnossa vanhanaikaisine ikkunoineen, koristeineen, harjakattoineen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein nuo vanhojen talojen remontoidut keittiötkin on ihan kauhean rumia ja epäkäytännöllisiä. Liian vähän kaappitilaa, ei kuivauskaappia, minilavuaari, avohyllyjä, roikkuvia valaisimia. Ei kiitos.
En ole kyllä koskaan kaivannut kuivauskaappia. Säilytystilan tuhlaamista. Tiskaan isot ruuanlaittoastiat usein käsin ja valurautaiset sekä hiiliteräsastiat aina, mutta en minä siihen kuivauskaappia tarvitse. Totaalinen turhake tiskikoneiden aikakautena.
Kaikilla ei edelleenkään ole tiskikonetta. Mieluummin astiat kaappiin kuivumaan kuin levitellä niitä tasoille/kuivata jokaikinen astia käsin joka ikinen tiskauskerta.
Kommentti viittasikin tiskikone-kuivaskaappi yhdistelmään. Tottakai kuivauskaappi on tarpeellinen, jos ei ole tiskikonetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on keittiön koosta, ei siitä, että sen pitää olla olohuoneessa. Meidän edellisessä asunnossa oli 25m2 keittiö, joka usein oli lasten bileiden keskipiste. Nyt on 19m2. Muutimme paljon pienempään, kun asumme kaksistaan. Edellinen 475m2 tuntui turhan isolta kahdelle henkilölle. Nykyinen 155m2 on aika sopiva. Jos ei ole rahaa ostaa kunnon keittiötä, niin sitten joutuu tyytymään avokeittiöön. Asumme vanhassa talossa Helsingin eteläisessä kantakaupungissa.
Ja meillä on aina ollut erillinen ruokasali keittiön pöydän lisäksi, jossa on syöty aamiaiset ja hoidettu arkiruokailua. En halua keittiötä, enkä myöskään haluaisi ruokapöytää olohuoneeseeni.
No meidän edellisen talon avokeittiö-oh oli 74m2, keittiö pari porrasta alempana. Sen koko oli 34m2 ja hyvin mahtui 6-8 hengen ruokapöytä sinne. Siellä syötiin aamupala ja arkiruuat. Olohuoneeseen (40m2) mahtui hienosti 14 hengen ruokapöytä ja iso sohva.
Minä en taas tykkää siitä että vieraat syövät keittiössä, juhlissa keittiön ruokailutilassa muutaman askeleen päässä ruokailivat lapset.
Nykyisessäkin talossamme "ruokasali" ja olohuone ovat käytännössä samaa tilaa ja keittiö avoin, vain 2 - puoleisella takalla erotettu olohuoneesta
Ruokasali on erillinen tila, jossa ei tehdä muuta kuin syödään isomassa seurueessa. Keittiössä voi hoitaa perheen aamiaiset ja arkiruokailun, jos se on riittävän iso. Ei vieraat syö koskaan keittiössä. Avokeittiössä tilanne on se, että vieraat ovat aina keittiössä; alkudrinkeillä, ruokaillessa ja myöhemmin illanvietossa. Ihan kauhea ajatus.
Unohtui lisätä, että miten hoidat cateringin avokeittiössä? Henkilökunta on siinä koko ajan pörräämässä vieressä vieraiden kanssa ja valmistelemassa ruokaa?
Meillä on avokeittiö ja hyvin onnistuisi pitopalvelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä avotilatrendi on rantautunut ulkomailta, jossa asunnot on huomattavasti isompia. Siellä yleensä on omat makuuhuoneet kaikille, on vierashuone, työhuone, aikuisten olohuone, lasten/nuorten olohuone, piha, kodinhoitohuone ja useampi kylpyhuone ja wc. Tämä arkiolohuone-ruokailutila-avokeittiö toimii siellä hienosti perheen yhteisenä tilana. Kun tämä idea siirretään 40 - 60 neliöiden kerrostalo kotiin, niin ei enää toimikaan niin hyvin, koska käytännössä kodissa on silloin vain parhaimillaan avotulasta erillinen ovella suljettava makuuhuone ja Wc-suihku-pyykkihuolto tila,
Nyt on myös muutettu 60 - 70 luvun kaksioita tällaiseksi yksi avotila + yksi makuuhuone asunnoiksi. Toimii huonosti käytännössä muilla kuin nuorilla pariskunnalla.Tämä on hyvä pointti. Asun kaksiossa ja erillinen keittiö on tarpeellinen ihan vaan siksikin, että saa tarvittaessa omaa rauhaa.
Mielenkiinnosta kysyn, että eikö avokeittiö-ihmisiä (jotka eivät asu ihan valtavassa huoneistossa tai talossa) häiritse meteli? Asuin lapsuuden isohkossa 3 makuuhuoneen kerrostaloasunnossa, jossa oli erillinen keittiö. Muistan yhä, miten äitini lautasten kolistelu kantautui suljettujen ovien taakse viikonloppuaamuisin ja ääni olisi varmasti ollut sietämätön avokeittiössä! Myös esim lapsen päiväunet helpottuvat (tai jos yksi asunnossa asuvista herää esim aikaisin töihin), jos on erillinen keittiö, jossa voi hiljaa puuhailla toisen nukkuessa.
'
Ei kai niissä keittiöissä mitään lautasia kolistella eikä ole ruuankäryä. Nautitaan vain smoothieta (valmiina ostettuja) ja woltattuja ruokia.
Joo, noissa "keittiöissä" on ehkä juuri ja juuri tila airfryerille (ei välttämättä edes mikrouunille). Lautasiakaan ei tarvita, kun syödään woltatut valmisruoat suoraan kuljetusastioista. Paluu 1900-luvun köyhiin aikoihin, kun varattomilla helsinkiläisillä ei ollut mahdollisuutta vuokrata asuntoa, jossa olisi ollut keittiö tai ylipäätään ruoanlaittomahdollisuus. Pelkän huoneen vuokraajien piti tilata valmista ruokaa, joka saatiin ravintolasta palautettavassa astiassa. Hotelli- ja ravintolamuseo kertoo:
"Olemme tottuneita hakemaan ruokaa mukaan pizzerioista, etnisistä ravintoloista sekä pikaruokaloista. Uudehkot ruuankuljetuspalvelut tuovat kotiin ruokaa lähes mistä tahansa ravintolasta. Take-away-ruokaa on kuitenkin kaupungeissa syöty vähintään jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Silloin puhuttiin ruuan hakemisesta porttöörillä.
Mikä ihmeen porttööri?
Porttööri oli ruuankannin (ruotsiksi matportör), jossa oli kolmesta neljään päällekkäin pinottua pyöreää, syvää astiaa. Erilliset annokset tai ruokalajit pakattiin omiin astioihinsa. Yhteen astioista saatettiin laittaa kuumaa vettä, jotta ruoka pysyi lämpimänä.
Astioiden reunoissa olevien lenkkien läpi pujotettiin metallinen sanka, josta koko porttööriä pystyi kantamaan. Ruuankantimet valmistettiin metallista, yleensä emalista tai alumiinista. Ruuankantimia oli kaupungeissa myynnissä eri liikkeissä ainakin 1860-luvulta lähtien."
"Porttööriruuan tyypilliset käyttäjäryhmät kertovat siitä, kenen ei oletettu valmistavansa aterioitaan itse sekä siitä, kenellä ei välttämättä ollut aikaa tai asunnossaan sopivaa tilaa ruuanlaittoon.
Miesten ei luonnollisesti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa oletettu kokkaavan itselleen. Siten porttööriruuan syöminen oli tyypillistä nuorten miesten ja erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Naimisissa oleville miehille aterioiminen muodostui ongelmaksi, kun he jäivät kesäleskiksi eli kun muu perhe palvelijoineen lähti maalle kesänviettoon. Osa ruokaloista mainostikin ruokailu- ja porttööripalveluitaan nimenomaan kesäleskille.
Porttööriä käyttivät myös naimattomat, työssäkäyvät naiset, joiden oli työssäkäyntinsä sekä keittiöttömien vuokrahuoneidensa vuoksi vaikea laittaa itse ruokaa. Keski- ja ylempi luokkaisten naisten säädynmukaiseen elämäntapaan olisi kuulunut palvelijan pitäminen, mutta tämä ei ollut matalapalkkaisille konttoristeille ja erilaisille virkailijoille mahdollista.
Annosruokaa kotona syötäväksi ostivat niin ikään työläisäidit, jotka kävivät ansiotöissä. Tosin myös keskiluokkaiset, etenkin nuoremmat pariskunnat saattoivat joutua turvautumaan porttööriin päivällisjärjestelyissään, jos heillä ei ollut varaa tai tilaa pitää palvelijaa. Kaikki eivät Helsingissä saaneet haluamansa kokoista asuntoa asuntopulan takia.
Esimerkiksi kirjailijat Katri Bergholm sekä Tyyni Tuulio asuivat molemmat naimisiin mentyään pienessä vuokrahuoneistossa ilman palvelijaa. Bergholm haki päivällisen itselleen ja aviomiehelleen porttöörillä neiti Roseniuksen keittokoulusta ja Tuulio puolestaan rouva Campbellilta, joka myi päivällisruokaa kodistaan.
Bergholmin mukaan ”annokset olivat niin suuria, että meille riitti hyvin yksi annos, jopa siitäkin jäi joskus jotakin lämmitettävää seuraavaksi aamiaiseksi.” Lämmitys tapahtui petroli- tai kaasukeittimellä."
https://hotellijaravintolamuseo.fi/mukaan-kiitos-take-awayn-yllattavan-…
Mielenkiintoinen postaus. Kiitos tästä!
Ostakaa okt hyvät ihmiset.
Täysin järjetöntä maksaa pks ahtaasta kt kopperosta se 250 000... 700 000 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurin akateeminen pariskunta on kateellinen ja katkera, kun meillä on 130 neliön rivitaloasunto, ja sen lisäksi 110 neliön kesähuvila kolmen hehtaarin rantatontilla.
Miksi tää akateemisuus vedetään vauvapalstalla joka ikiseen asiayhteyteen? 😂 Ihan kuin joillain olisi akateemisia vastaan jotain ja toisinaan taas akateemiset ajattelevat olevansa muiden yliäpuolella. Minulle on henk koht. ihan sama onko täällä joku akateeminen vai ei. Huvittavaa vaan kun se yhdistetään asiaan kuin asiaan. Kaipa naapurisi voivat olla katkeria tai kateellisia siitä huolimatta, mitkä taustat heillä on, jos tuo päätelmäsi edes pitää paikkaansa. Voisitkin kertoa, mistä tulit tähän lopputulemaan?
Se on sitä kyseisen kommentoijan alemmuuskompleksia. Jollain tavalla pitää päästä pätemään, ja kun ei ole akateemisuutta, niin sitten se on neliöitä ja hehtaareja. 😂
No enpä olisi jostain hikisestä pienestä rivitalokämpästä ja jostain järvipaikasta, joista tulee olemaan kunnon ylitarjonta, kateellinen.Kuulostaa lähinnä vastuista, jotka kannattaa hukata mahdollisimman pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yhdessä tuttavaperheessä on olohuoneessa juuri tuollainen löhösohva, ja siinä on todella epämukavaa ja hankalaa vierailla istua kun on tarkoitettu lähinnä makaamiseen leffoja katsellessa. Sohva on matala ja istuinosa on pitkä, niin yritä siinä sitten kököttää reunalla kun mihinkään et voi nojata."
Joo, tällainen sohva meilläkin on ja jotkut vieraat tosiaan kököttää hassusti reunalla, sen sijaan että istuisivat ihan kunnolla. En tiedä, mistä tuo johtuu.
Mutta katsos, kun se sohva on meidän, asujien, tarpeisiin sopiva. Ei sinun.
En toki tiedä millainen sohva juuri teillä on, mutta tuolla tuttavaperheen sohvalla on mahdotonta näin keskimittaisena naisena istua kunnolla. Istuinosa on niin pitkä, että kun siihen istahdat niin päädyt puoleenväliin istuinosaa. Jos haluat nojata selkänojaan, joudut jotenkin repimään itsesi ylemmäs sohvalla. Sen jälkeen jalat sojottavatkin suorana eteenpäin. Lisäksi selkänoja on niin matala ja tyynyt matalat ja pulleat, että vaikka saavuttaisitkin ne, ei niistä ole kunnolla tukea selälle. Olet siis puoliksi makaavassa asennossa jalat tikkuina. Kun haluat nousta, joudut tekemään saman toisinpäin ja työntämään itsesi eteenpäin jotta jalat yltävät maahan. Samalla yleensä lähtee istuinosan tyyny mukaan. Ainoa taktiikka siis on kököttää reunalla. Makoiluunhan tuollainen sohva on hyvä, mutta en minä kyläillessäni ja kahvia juodessani halua maata vieraalla sohvalla. Jouluna ja muulloin sukukokoontumisissa olen huomannut että tuollainen sohva on iäkkäämmille ja huonosti liikkuvammille ihmisille vielä hirveämpi kuin minulle.
Jokainenhan valitsee sen sohvan mikä itselle sopii, mutta kun tuossa ihmettelit miksi vieraat kököttävät reunalla, niin avasin asiaa vierailijan näkökulmasta.
Hassua ylipäätään, jos kylässä ollessasi juot kahvia sohvalla.
Mutta niin, kertomasi perusteella veikkaan että meillä on samanlainen sohva. Jos haluaa istua tikkusuorassa, jalat 90 asteen kulmassa, niin kyllä, varmasti pitääkin kököttää vaikeasti reunalla. Mutta meidän vieraat istuu kyllä rennommin, ei mitään ongelmaa.
Onhan se nyt ollut ihan perinteinen suomalainen tapa, että vieraille katetaan kahvit olohuoneeseen ja istutaan sohvalla tai nojatuoleissa kahvittelemaan. Keittiön pöytä on ollut enemmän arkista ruokailua varten. Toki kodeissa on aina ollut erilaisia tapoja, mutta ei sohvalla kahvittelu nyt mitenkään kummallista ole vaan ihan tavallista kyläilykulttuuria
On olemassa iso keittiö ja sen yhteydessä tilava ruokailutila, jossa upeat ikkunat. Kyllä siinä kelpaa syödä arjet ja juhlat. Ei olohuoneeseen.
Keittiön ruokapöydän ääressä syödään aamiaista ja välillä arkiruokailua. Viikonloppuna ja vieraiden kanssa syödään aina ruokasalissa, joka on oma tilansa. Suomalaiset ovat menettäneet otteensa sivistykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitenkään, vaan ihan normaalia.
--eri
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän avokeittiötyylistä ja molemmissa kodeissani on avokeittiö/olohuone pohjaratkaisu. Muuta en osaisi ajatellakaan nykyaikana. Mukavammmalta se kuitenkin tuntuu isossa kodissani, jossa avokeittiö, hyvän kokoinen ruokailutila ja iso olohuone. Tietenkin myös muita huoneita, kaikkiaan yhyeensä seitsemän. Pienempi asunto ylipäätäänkin tuntuu tietenkin ahtaammalle. Meillä ei hirveästi rasvassa käristellä, ei ainakaan niin, että käryää ja rasva lentää hellalle ja ympärille. Ruoan ja leivonnaisten tuoksut kuuluvat kotiin. Ainakin sellaiseen kotiin, jossa laitetaan ruokaa joka päivä, ja keittiön pinnat pidetään meillä aina siistinä. Tiskejä ei jätetä lojumaan ja tavarat pidetään järjestyksessä. Joistakin saattaa tuntua työläältä pitää keittiö jatkuvasti siistinä kuin sisustuslehden kuvissa, mutta meillä se on arkipäivää.
Eli ette laita tosissanne rokaa. No, Wolt keittiö sopii elämäntyyliinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa on keittiö heti eteisen jatkeena, rivi keittiötasoja hella+astianpesukone. Sen jälkeen olohuone.
Kyllä! Ja tämä on just hyvä minulle. Olen tänä vuonna käyttänyt uunia ehkä 2 kertaa. Liesitasoa käytän ehkä kerran tai kaksi viikossa ja kaksi levyä riittäisi paremmin kuin hyvin. Suon harvoin kotona ja silloin pääosin kypsentämätön ruokaa. Sen sijaan itselleni tärkeää on asunnon upea maisema joka näkyy asuntoni joka neliöltä, iso terassi, iso vaatehuone ja iso sauna. Pidän todella paljon tästä hotellihuone-tyyppisestä kodista ja se on minulle ja ehkä monelle muullekin hyvä ratkaisu. Miksi ketju jossa haukutaan toisten toimivia ja elämään sopivia koteja rumiksi? Miksi edes käytte tutustumassa kaksioihin tai yksilöihin jos elämäntapanne vaatii 200m2 ja ison keittoon ,jossa voi nylkeä peuran.
On varmasti hyvä esim. yksin asuvalle joka ei kokkaa. Perheelliselle paljon ruokaa tekevälle tuo on kammotus. Mulle ei meinaa toisinaan edes kaksi liettä riittää. Uuniakin tulee käytettyä, mutta harvemmin. Ei keittiön tarvitse olla jättimäinen, kunhan on toimiva. Laskutilaa, kaappeja, ei pölyä kerääviä avohyllyjä. Mieluiten kaksi tiskiallasta ja kuivauskaappi. Täysleveä tiskikone ja iso jääkaappi. Kun nykyään näkee ihan perheasunnoissa näitä olohuoneen seinällä olevia keittiöitä.
Jotkut myös pitää ruoanlaitosta, jopa harrastukseen verrattavissa olevalla intohimolla. Me haluamme kunnon keittiön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa on keittiö heti eteisen jatkeena, rivi keittiötasoja hella+astianpesukone. Sen jälkeen olohuone.
Kyllä! Ja tämä on just hyvä minulle. Olen tänä vuonna käyttänyt uunia ehkä 2 kertaa. Liesitasoa käytän ehkä kerran tai kaksi viikossa ja kaksi levyä riittäisi paremmin kuin hyvin. Suon harvoin kotona ja silloin pääosin kypsentämätön ruokaa. Sen sijaan itselleni tärkeää on asunnon upea maisema joka näkyy asuntoni joka neliöltä, iso terassi, iso vaatehuone ja iso sauna. Pidän todella paljon tästä hotellihuone-tyyppisestä kodista ja se on minulle ja ehkä monelle muullekin hyvä ratkaisu. Miksi ketju jossa haukutaan toisten toimivia ja elämään sopivia koteja rumiksi? Miksi edes käytte tutustumassa kaksioihin tai yksilöihin jos elämäntapanne vaatii 200m2 ja ison keittoon ,jossa voi nylkeä peuran.
Tässä keskustelussa käsitellään lähinnä ruokaa laittavien perheiden keittiöitä, ei sinkkuputkien wolttaajien keittiöitä.
Kyllä tässä käsitellään myös uusien kerrostaloissa olevien perheasuntojen ja omakotitalojen keittiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko asui aikoinaan tuollaisessa hirvityksessä josta heti kun tuli ulko ovesta (jossa ei tietenkään väli ovea eli kaikki äänestin kuului) oli vastassa avokeittiö olohuone jatke, makkari pieni että juuri ja juuri mahtui sänky, kyseessä kaksio, kalusteet kiiltokalusteita ja induktioliesi, eli kokonaisuudessaan oli yhtä tilaa olohuone keittiö, sit kun ruokaa teki ja jos roiskui niin ai että:D
Väliovi aaunnon porraskäytävään vievässä ovessa, eli ulko-ovessa, on lailla kielletty vuonna 2017. Sitä vanhemmissa vanhan lain aikaisissa taloissa saa olla, uudemmissa ei.
Paloturvallisuusriski. Jos tulipalo niin siisäänpäin aukeava väliovi turpoaa lämmön vaikutuksesta eikä asukas pääse ulos.
Tuo on ollut syynä määräysten muutokseen, vaikkakaan yhtään todistettua tapausta ei ole.
Mielenkiintoista, en tiennytkään tuota. Onpa huono lakimuutos.
Vierailija kirjoitti:
Ostakaa okt hyvät ihmiset.
Täysin järjetöntä maksaa pks ahtaasta kt kopperosta se 250 000... 700 000 euroa.
Mutta kun en halua asua Suomessa missään muualla, kuin Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Ei mainitsemillasi summilla osteta vielä yhtään mitään täältä.
Alue: Aihe vapaa
Miten kotihoidossa oleva pääsee kurkistelemaan toisten taloja?