Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas se, että elämään haetaan aitouden tunnetta jollain "rustiikkisella" tai muuten vanhalla materiaalilla on hiukan..pinnallista.

Tarkoitatko että jos joku rakastaa vanhoja taloja ja vanhoja huonekaluja/esineitä hän on pinnallinen? Se taas joka haluaa olla aina trendin harjalla ja kaiken olevan uusinta uutta on aito?

en?

ei tuosta mun kommentista löydy mitään salamerkityksiä, ihan simppelisti lukee mitä lukee.

Katselin pieniä kaksioita etuovissa. Uudemmissa sisääntulo leveä käytävä ja kohta samoin ka kk joissa mahtuu pyörätuoli ympäri reilusti. Kaikki ne tuommoisia.n 2000 jälkeen.

Jos talo remontoidaan on sisä ovia poistettu. Kun istuu olohuoneen sohvalla näkee koko ajan postiluukku oven. Jos menee kohta kk oven näkee. Kauheata. 

Suomessa ovet ovat heppoisia muualla tukevia,paksuja. Lukot simppelit. Sellaista NWO tyyliä kaikki täällä. Pilattu kaikki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaavoituksella on ratkaiseva osuus siihen, millaisia asuntoja rakennetaan. Asemakaava määrittelee tontille tarkan rakennusoikeuden määrän kerrosneliömetreinä. Koska tontti ja rakennusoikeus maksavat saman verran riippumatta siitä, kuinka monta asuntoa taloon tulee, rakennusliikkeelle on taloudellisesti kannattavinta jakaa nämä neliöt mahdollisimman moneen osaan. Pienistä asunnoista saadaan korkempi neliöhnita. Jos kaava sallii vapaan asuntomäärän, neliöt kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieniksi tuoton maksimoimiseksi.

Kaavoitus määrää usein rakennuksen suurimman sallitun leveyden eli runkosyvyyden sekä julkisivulinjat. Tehokkaassa kaupunkirakentamisessa talojen rungoista tehdään usein hyvin syviä. Kun syvään runkoon suunnitellaan pieniä asuntoja, niistä tulee väistämättä kapeita ja pitkiä "putkia", joissa on ikkunoita vain yhdellä seinällä.

Lainsäädäntö sallii pienten asuntojen rakentamisen. Lakisääteinen asunnon minimikoko on 20 m2. Tuo raja on liian alhainen.

Kaavoittajalla on hyvät mahdollisuudet vaatia parempaa. Vantaalla on jo linjattu, että uusissa hankkeissa enintään 30 % asunnoista saa olla alle 30 %. Minusta tuota voisi tiukentaa huomattavasti. Esimerkiksi siten, asuntojen minimikoko olisi 35 m2 ja asunnoista 30 % saisi olla alle 45 m2. Kaavassa voisi kerrosneliömäärän lisäksi säädellä myös asuntojen lukumäärän maksimimäärän.

Joskus väitetään, että ihmiset haluvat pieniä asuntoja, koska ne maksavat vähän. Minä ole eri mieltä. Väitän, että juuri kukaan ei halua asua pienessä yksiössä kovin pitkään. Ihmiset haluavat edullisia asuntoja ja sen ei tarvise tarkoittaa samaa kuin pienet asunnot.

Erinomainen kommentti ja totta joka sana

Kyllä, erinomainen kommentti. On kuitenkin ihmisiä jotka haluavat pienen yksiön asuakseen vaikka kuinka pitkään.

Minulla on 50-luvulla rakennettu 24m2 yksiö puoliksi avoimella keittiöllä enkä suin surmin vaihtaisi uuteen ns. tupakeittö kaksioon. Aiemmin asuin sellaisessa ja ahdistuin kun sohva oli ruokapöydän vieressä ja käryt pitkin asuntoa.

Pienenkin yksiön voi hyvällä suunnittelulla saada toimivaksi ilman "yksi seinä keittiötä" ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

50-100 vuotta vanhoissa taloissa kuulet naapurin pierut ja herätyskellot seinän läpi, ja naapurin ripulien ja tupakan haju tulee sinun asuntoon putkien kautta.

Tää on niin totta.  Olen asunut 1920- luvulla rakennetussa kerrostalossa ja 1960 sekä 1990- luvuilla rakennetuissa. Valtava ero äänieristyksen suhteen. Mitä uudempi talo, sen paremmat eristeet.

Vanhemmassa rakennuskannassa myös erilaiset tuhoeläimet ja hajut pääsevät helposti asunnosta toiseen putkia pitkin. 

Kyllä tuo taitaa olla niin, että kyse on ainoastaan ja vain rakennusfirmojen ahneudesta, kustannukset niin alas kuin kehdataan. 
Täysin asumiskelvottomia pikku kopperoita, säilytystilat hiirelle sopivia, olohuoneet hankala sisustaa, kun keittiöseinä ja makuuhuoneen oviaukot vievät tilan ja talot massiivisia, tummia hökötyksiä. Ja ne lasiparvekkeet, mitkä kas kas, ovatkin vaarallisia, sen lisäksi että täyttävät talojen julkisivut erilaisella roinavalikoimalla, mitä kukin asukas parvekkeelleen työntää.  Rakennetulla ympäristöllä on monenlaisia vaikutuksia, ei vähiten mielenterveyteen vaikuttavia ja tämä kivikolossityyli ei ainakaan sitä paranna.  Olen ihan varma, että kauniimpi rakennustyyli ei olisi välttämättä lopulta edes kalliimpaa, jos tahtoa löytyisi. 

Sisustaa voi aina kodikkaasti. Asuntohan on se katto pään päällä ja fiilis tulee omasta itsestä.

Mummon pitsiliinaa peliin ja avokeittiöthän just ovat vanhaa aikaa muistuttavia eli pirttimäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Sisustaa voi aina kodikkaasti. Asuntohan on se katto pään päällä ja fiilis tulee omasta itsestä.

Mummon pitsiliinaa peliin ja avokeittiöthän just ovat vanhaa aikaa muistuttavia eli pirttimäisiä.

Eivätkä ole. Ei vanhaan aikaan mitään saarekkeita ja baarituoleja ollut, johan ne olisi naurettu suohon. Ruoanlaittopisteet ovat olleet seinien vierellä myös ennen vesijohtoja ja sähköjä eikä keskellä tupaa. Keskellä tupaa on ollut iso pirtinpöytä, missä on pystynyt leipomaan ja ajelemaan sadan karjalanpiirakan kakkarat.

Ostaisin heti kolmion, jos löytäisin sopivalla sijainnilla, hissitalosta läpitalon huoneiston, pinta-ala noin 78 neliötä. Tuolla pohjaratkaisulla löytyi asuntoja ainakin 1968-1980……usein kuitenkin olivat ja ovat kolmikerroksisia ja hissi puuttui/puuttuu.

Tätä ketjua kun lukee. Niin kyllä on kiva asua isossa asunnossa. Pystyy siirtymään auringon kulun mukaan huoneesta toiseen. Kun on läpitalon asunto. 

Käytännöllisyys puuttuu nykyisistä kerrostaloasunnoista. Ei tarvitse ihmetellä, että jäävät myymättä. Mitä tehdään esim 7,5 neliön huoneella? Sitä tarvittaisiin työhuoneenna ja vierashuoneena, johon sopisi työskentelytila ja esim. parisänky tai kaksi erillistä sänkyä.

Olohuone-keittiöyhdistelmä sopii ainoastaan oikeisiin pohjalaistaloihin. Niissä saattaa olla vielä erillinen tupa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä rakentamistrendi on ajamassa meidät ulos pk-seudulta kokonaan. Ilmeisesti monet muutkin. Pikkuruisia, sokaisevan valkoisia koppeja, joihin tarvitset 25 vuoden lainan. Vaihtoehtona vanha asunto ja remonttimurheet, bonuksena kyttääjämummot ja alkoholistit naapureina. Toisaalta, täällähän et tosiaan kotona ehdi juuri viettämään aikaa, koska etäisyydet ovat niin pitkiä ja käytät yksinkertaistenkin asioiden hoitoon hirvittävästi aikaa. Ehkä elämä vaan on mukavampaa muualla.

Miten niin vain pk-seudulta? Samanlaisia koppeja nuo uudet asunnot ovat muuallakin maassa. Pk-seudulla on myös kattava valikoima vapaita vanhoja kunnossa olevien talojen asuntoja, eli miksi ne muka eivät kelpaisi pk-seutulaisille asunnontarvitsijoille?

Pk-seudulla on Suomen kalleimmat asunnot, ja siksi sinne rakennetaan enemmän noita kopperoita, joihin keskituloisillakin olisi varaa. Etkä saa Helsingistä asuntoa yhtä läheltä palveluita, kuin pienemmissä kunnissa muualla Suomessa.

Tämä keskusteluhan ei varsinaisesti koske vanhoja asuntoja, mutta niissä puolestaan on koko Suomessa riski, etteivät pankit enää myönnä yhtiöille remonttilainoja. Edes pk-seudulla, tai varsinkaan siellä, koska remonttien teettäminen on siellä kalliimpaa kuin missään muualla Suomessa.

Jeps. Vaikka ketjussa periaatteessa on joku juju, niin nykypäivän realismi, eli mille alueille uudet asunnot tehdään ja keitä varten, niin on kadoksissa ketjussa kokonaan.

Ns. Vanha suomi on täynnä näitä ketjun unelmakoteja erillisillä keittiöllä, kuivauskaapeilla ja pienillä olohuoneen ikkunoilla. Ei ole ilmanvaihtoa eikä muutakaan talotekniikka. Sieltä vain valitsemaan. Ovat vielä hyvin halpoja ja tuntuvat roikkuvan pitkään nyynnissäkin. Mistäköhän johtuisi..

Meillä itäsuomalaisessa kaupungissa nousee tälläkin hetkellä noita uusia putka-asuntoja kuin sieniä sateella pariinkin eri kaupunginosaan. Mistä huuhaaosastolta sinä repäisit oman harhaisen käsityksesi, että muualla Suomessa ei olisi tuota nykyistä asuntorakennusilmiötä?

Väitinkö niin? Ota ihan rauhassa herneet nenuleista. Varmaan pyrkimys oli sanoa, että sinä ei taida kuulua kohderyhmään? Joku muu ehkä ostaa nuo asunnot?

Muutenkin asiassa on vähän kaksi tasoa. Rakennuskustannukset ovat nykyään erittäin kovat, niin pitämällä neliöt kurissa myyntihinta kerrostalokämpissä jää edes jotenkin kohtuulliseksi. Tähän tehokas I-avokeittiö sopii.

Jännä juttu, että avokeittiö on kuitenkin myös uusissa pientaloissa, joissa usein myyntihintaa ei silti tarvitse tinkiä kerrostaloasuntojen tasolle. Eikä neliöitä. Ilmeisesti ostajat haluavat niitä, halusit tai et..

Täällä liputetaan erillisen keittiön perään. Kuitenkaan niitä ei rakenneta edes kalleimpiin uusiin omakotitaloihin. Kävin juuri vastavalmistuneessa talossa, jonka arkkitehti oli suunnitellut asukkaiden toiveiden pohjalta. Kokonaisala oli n.200m2 ja hintalappu yli miljoonan. Keittiö, ruokailutila ja oh muodostivat yhtenäisen pitkän tilan. Ainakin asukkaat olivat tyytyväisiä ja kyllä se ratkaisu olisi minullekin kelvannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä rakentamistrendi on ajamassa meidät ulos pk-seudulta kokonaan. Ilmeisesti monet muutkin. Pikkuruisia, sokaisevan valkoisia koppeja, joihin tarvitset 25 vuoden lainan. Vaihtoehtona vanha asunto ja remonttimurheet, bonuksena kyttääjämummot ja alkoholistit naapureina. Toisaalta, täällähän et tosiaan kotona ehdi juuri viettämään aikaa, koska etäisyydet ovat niin pitkiä ja käytät yksinkertaistenkin asioiden hoitoon hirvittävästi aikaa. Ehkä elämä vaan on mukavampaa muualla.

Miten niin vain pk-seudulta? Samanlaisia koppeja nuo uudet asunnot ovat muuallakin maassa. Pk-seudulla on myös kattava valikoima vapaita vanhoja kunnossa olevien talojen asuntoja, eli miksi ne muka eivät kelpaisi pk-seutulaisille asunnontarvitsijoille?

Pk-seudulla on Suomen kalleimmat asunnot, ja siksi sinne rakennetaan enemmän noita kopperoita, joihin keskituloisillakin olisi varaa. Etkä saa Helsingistä asuntoa yhtä läheltä palveluita, kuin pienemmissä kunnissa muualla Suomessa.

Tämä keskusteluhan ei varsinaisesti koske vanhoja asuntoja, mutta niissä puolestaan on koko Suomessa riski, etteivät pankit enää myönnä yhtiöille remonttilainoja. Edes pk-seudulla, tai varsinkaan siellä, koska remonttien teettäminen on siellä kalliimpaa kuin missään muualla Suomessa.

Jeps. Vaikka ketjussa periaatteessa on joku juju, niin nykypäivän realismi, eli mille alueille uudet asunnot tehdään ja keitä varten, niin on kadoksissa ketjussa kokonaan.

Ns. Vanha suomi on täynnä näitä ketjun unelmakoteja erillisillä keittiöllä, kuivauskaapeilla ja pienillä olohuoneen ikkunoilla. Ei ole ilmanvaihtoa eikä muutakaan talotekniikka. Sieltä vain valitsemaan. Ovat vielä hyvin halpoja ja tuntuvat roikkuvan pitkään nyynnissäkin. Mistäköhän johtuisi..

Meillä itäsuomalaisessa kaupungissa nousee tälläkin hetkellä noita uusia putka-asuntoja kuin sieniä sateella pariinkin eri kaupunginosaan. Mistä huuhaaosastolta sinä repäisit oman harhaisen käsityksesi, että muualla Suomessa ei olisi tuota nykyistä asuntorakennusilmiötä?

Väitinkö niin? Ota ihan rauhassa herneet nenuleista. Varmaan pyrkimys oli sanoa, että sinä ei taida kuulua kohderyhmään? Joku muu ehkä ostaa nuo asunnot?

Muutenkin asiassa on vähän kaksi tasoa. Rakennuskustannukset ovat nykyään erittäin kovat, niin pitämällä neliöt kurissa myyntihinta kerrostalokämpissä jää edes jotenkin kohtuulliseksi. Tähän tehokas I-avokeittiö sopii.

Jännä juttu, että avokeittiö on kuitenkin myös uusissa pientaloissa, joissa usein myyntihintaa ei silti tarvitse tinkiä kerrostaloasuntojen tasolle. Eikä neliöitä. Ilmeisesti ostajat haluavat niitä, halusit tai et..

Täällä liputetaan erillisen keittiön perään. Kuitenkaan niitä ei rakenneta edes kalleimpiin uusiin omakotitaloihin. Kävin juuri vastavalmistuneessa talossa, jonka arkkitehti oli suunnitellut asukkaiden toiveiden pohjalta. Kokonaisala oli n.200m2 ja hintalappu yli miljoonan. Keittiö, ruokailutila ja oh muodostivat yhtenäisen pitkän tilan. Ainakin asukkaat olivat tyytyväisiä ja kyllä se ratkaisu olisi minullekin kelvannut.

Ristiriita on ilmeinen, avokeittiötä ei tässä keskustelussa halua kukaan. Useat kyselyt kuitenkin kertovat toista, erillistä keittiötä ei haluta.

Meillä on 8v sitten rakennetussa kerrostalossa 82 neliön kolmio. Käytävästä tullaan ruokailutilaan, oikealle jää avokeittiö saarekkeella ja vasemmalla on olohuone. Minusta tila on avara ja toimiva, en todellakaan haluaisi seinää väliin. Nyt valo tulee sekä keittiönpuoleisista että parvekkeenpuoleisista ikkunoista.

Meillä on ollut avokeittiö jo vuodesta 1998 kaikissa asunnoissa missä olemme asuneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama vaivaa nykyistä käyttöarkkitehtuuria muutenkin yleensä. Sieluttomuus. Suomessa ei ole oikein koskaan päästy yli siitä funktionalismin ihanteesta, jossa riittää että on käyttökelpoinen, estetiikasta ja tunnelmasta viis. 

 

Eikä siihen toki ole syyllisiä pelkästään mielikuvituksettomat arkkitehdit tai edes ahneet rakennusliikkeet, vaan se, että vaikka moni tykkäisi tosin erilaisesta, niin sitten kun tulee tilanne ostaa, niin jos se avokeittiöllinen sieluton asunto elementtikuutiossa on halvempi, se kuitenkin ostetaan. Ja koska niitä ostetaan, niitä rakennetaan lisää.

Ei noi uudisrakentamisen asunnot ole edes oikein käyttökelpoisia. Hankalasti kalustettavia jossa sohvat ja ruokapöydät ovat rinnatusten eikä mihinkään voi sijoittaa vaikka kirjahyllyjä, telkkaria tai vaikka tauluja kun ei ole ehjää seinäpinta-alaa kuin metrin pätkiä. 

Kirjahyllyt on out.

Meillä ne ovat in. Lukeminen on ollut lempiharrastukseni jo neljävuotiaasta saakka, ja lukuharrastus tuli myöhemmin elämässä niin tärkeäksi, että kirjastosta lainaamisen sijasta aloin ostaa kirjoja. Nykyään ostotahti on kiihtynyt ja ostan uusia kirjoja lähes kuukausittain. Kesä oli sen verran kiireinen, että kirjoja en tilannut, mutta nyt pitää jo saada uutta lukemista. Tilaan aina lempikirjailijoiltani ilmestyneet uutuuskirjat. Kirjat säilytän kirjahyllyissä lasiovien takana. 

Kyllä niistä aika moni tykkää kun niitä niin paljon ostetaan. Tällainen uusi asunto saattaa maksaa 200 000€ ja vanha asunto 50 000€ ja silti se uusi menee kaupaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sitä, miten näissä keskusteluissa melkein kaikki ovat sitä mieltä, että keittiön pitäisi olla erillinen. Minulle taas ei tule mieleen ketään, joka asuisi sellaisessa asunnossa, kaikilla tutuilla on enemmän tai vähemmän avoin keittiö riippumatta siitä onko kysymys omakotitalosta vai kerrostalokaksiosta tai milloin talo on rakennettu. Itse olen kerran poistattanut loputkin seinät puoli avoimen keittiön ympäriltä. Se asunto parani huomattavasti siitä, että ruokapöydän ympärille tuli riittävästi tilaa.

Yhden kerran olen itse asunut asunnossa, jossa oli erillinen keittiö, kysymys oli 60-luvun betonikuutiosta. En ole jäänyt kaipaamaan, erityisesti kun keittiö oli pieni ja kylpyhuone vielä pienempi. Olohuoneeseen sitten oli riittänyt turhia neliöitä. 

Olen 62 ja minulla ei koskaan ole ollut asuntoa, jossa on ollut avokeittiö - ei myöskään lapsuudessani. Olen asunut neljässä eri maassa kaupunkien keskustassa aina ennen 1950 rakennetussa talossa. Vanhin oli 1800-luvulta. Helsinki on pienin kaupunki, jossa olen asunut ja kahdessa oli enemmän asukkaita kuin Suomessa. Asun nykyään Helsingin kantakaupungissa 1906 rakennetussa talossa. 

Avo WC olisi kätevä. Illan emännän ei tarvitsisi keskeyttää seurustelua vieraiden kanssa pöntöllä istuessaan.

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiössä on se että tuodaan kokkaaminen osaksi arkea ja perhe-elämää. Ennen vanhaan keittiö oli suljettu tila ja edelleen varakkailla voi olla edustuskeittiö ja varsinainen keittiö missä palvelusväki puuhaa salaisesti ne ruuat oikeasti. Ruoka on niin kriittinen osa elämää että on melkoista sairautta erottaa se muusta ja sulkea jonnekin piiloon.

Ennen vanhaan sitä paitsi oli tupakeittiöitä, suurimmassa osassa taloja ei edes ollut mitään "olohuonetta" ja jos oli niin sitä kutsuttiin "saliksi" ja siellä vaan edustettiin. Oikea elämä tapahtui tuvassa eli keittiössä.

Ap:lla on joku oma itkupotkutrantrumipäivä, kun kaikki ärsyttää ja sukkakin on väärin päin jalassa varmaan.

Kyse on keittiön koosta, ei siitä, että sen pitää olla olohuoneessa. Meidän edellisessä asunnossa oli 25m2 keittiö, joka usein oli lasten bileiden keskipiste. Nyt on 19m2. Muutimme paljon pienempään, kun asumme kaksistaan. Edellinen 475m2 tuntui turhan isolta kahdelle henkilölle. Nykyinen 155m2 on aika sopiva. Jos ei ole rahaa ostaa kunnon keittiötä, niin sitten joutuu tyytymään avokeittiöön. Asumme vanhassa talossa Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä rakentamistrendi on ajamassa meidät ulos pk-seudulta kokonaan. Ilmeisesti monet muutkin. Pikkuruisia, sokaisevan valkoisia koppeja, joihin tarvitset 25 vuoden lainan. Vaihtoehtona vanha asunto ja remonttimurheet, bonuksena kyttääjämummot ja alkoholistit naapureina. Toisaalta, täällähän et tosiaan kotona ehdi juuri viettämään aikaa, koska etäisyydet ovat niin pitkiä ja käytät yksinkertaistenkin asioiden hoitoon hirvittävästi aikaa. Ehkä elämä vaan on mukavampaa muualla.

Miten niin vain pk-seudulta? Samanlaisia koppeja nuo uudet asunnot ovat muuallakin maassa. Pk-seudulla on myös kattava valikoima vapaita vanhoja kunnossa olevien talojen asuntoja, eli miksi ne muka eivät kelpaisi pk-seutulaisille asunnontarvitsijoille?

Pk-seudulla on Suomen kalleimmat asunnot, ja siksi sinne rakennetaan enemmän noita kopperoita, joihin keskituloisillakin olisi varaa. Etkä saa Helsingistä asuntoa yhtä läheltä palveluita, kuin pienemmissä kunnissa muualla Suomessa.

Tämä keskusteluhan ei varsinaisesti koske vanhoja asuntoja, mutta niissä puolestaan on koko Suomessa riski, etteivät pankit enää myönnä yhtiöille remonttilainoja. Edes pk-seudulla, tai varsinkaan siellä, koska remonttien teettäminen on siellä kalliimpaa kuin missään muualla Suomessa.

Jeps. Vaikka ketjussa periaatteessa on joku juju, niin nykypäivän realismi, eli mille alueille uudet asunnot tehdään ja keitä varten, niin on kadoksissa ketjussa kokonaan.

Ns. Vanha suomi on täynnä näitä ketjun unelmakoteja erillisillä keittiöllä, kuivauskaapeilla ja pienillä olohuoneen ikkunoilla. Ei ole ilmanvaihtoa eikä muutakaan talotekniikka. Sieltä vain valitsemaan. Ovat vielä hyvin halpoja ja tuntuvat roikkuvan pitkään nyynnissäkin. Mistäköhän johtuisi..

Meillä itäsuomalaisessa kaupungissa nousee tälläkin hetkellä noita uusia putka-asuntoja kuin sieniä sateella pariinkin eri kaupunginosaan. Mistä huuhaaosastolta sinä repäisit oman harhaisen käsityksesi, että muualla Suomessa ei olisi tuota nykyistä asuntorakennusilmiötä?

Väitinkö niin? Ota ihan rauhassa herneet nenuleista. Varmaan pyrkimys oli sanoa, että sinä ei taida kuulua kohderyhmään? Joku muu ehkä ostaa nuo asunnot?

Muutenkin asiassa on vähän kaksi tasoa. Rakennuskustannukset ovat nykyään erittäin kovat, niin pitämällä neliöt kurissa myyntihinta kerrostalokämpissä jää edes jotenkin kohtuulliseksi. Tähän tehokas I-avokeittiö sopii.

Jännä juttu, että avokeittiö on kuitenkin myös uusissa pientaloissa, joissa usein myyntihintaa ei silti tarvitse tinkiä kerrostaloasuntojen tasolle. Eikä neliöitä. Ilmeisesti ostajat haluavat niitä, halusit tai et..

Täällä liputetaan erillisen keittiön perään. Kuitenkaan niitä ei rakenneta edes kalleimpiin uusiin omakotitaloihin. Kävin juuri vastavalmistuneessa talossa, jonka arkkitehti oli suunnitellut asukkaiden toiveiden pohjalta. Kokonaisala oli n.200m2 ja hintalappu yli miljoonan. Keittiö, ruokailutila ja oh muodostivat yhtenäisen pitkän tilan. Ainakin asukkaat olivat tyytyväisiä ja kyllä se ratkaisu olisi minullekin kelvannut.

Ristiriita on ilmeinen, avokeittiötä ei tässä keskustelussa halua kukaan. Useat kyselyt kuitenkin kertovat toista, erillistä keittiötä ei haluta.

Meillä on 8v sitten rakennetussa kerrostalossa 82 neliön kolmio. Käytävästä tullaan ruokailutilaan, oikealle jää avokeittiö saarekkeella ja vasemmalla on olohuone. Minusta tila on avara ja toimiva, en todellakaan haluaisi seinää väliin. Nyt valo tulee sekä keittiönpuoleisista että parvekkeenpuoleisista ikkunoista.

Sama, tykkään mun avokeittiöstä, olisi aika ahtaan tuntusta jos olisi enemmän seiniä, kaksio 54 neliötä kyseessä. Mutta sellasesta tupakeittiöstä en kyllä tykkäisi eli keittiö yhdellä olohuoneen seinällä, nyt mulla on keittiö erillään kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiössä on se että tuodaan kokkaaminen osaksi arkea ja perhe-elämää. Ennen vanhaan keittiö oli suljettu tila ja edelleen varakkailla voi olla edustuskeittiö ja varsinainen keittiö missä palvelusväki puuhaa salaisesti ne ruuat oikeasti. Ruoka on niin kriittinen osa elämää että on melkoista sairautta erottaa se muusta ja sulkea jonnekin piiloon.

Ennen vanhaan sitä paitsi oli tupakeittiöitä, suurimmassa osassa taloja ei edes ollut mitään "olohuonetta" ja jos oli niin sitä kutsuttiin "saliksi" ja siellä vaan edustettiin. Oikea elämä tapahtui tuvassa eli keittiössä.

Ap:lla on joku oma itkupotkutrantrumipäivä, kun kaikki ärsyttää ja sukkakin on väärin päin jalassa varmaan.

Kyse on keittiön koosta, ei siitä, että sen pitää olla olohuoneessa. Meidän edellisessä asunnossa oli 25m2 keittiö, joka usein oli lasten bileiden keskipiste. Nyt on 19m2. Muutimme paljon pienempään, kun asumme kaksistaan. Edellinen 475m2 tuntui turhan isolta kahdelle henkilölle. Nykyinen 155m2 on aika sopiva. Jos ei ole rahaa ostaa kunnon keittiötä, niin sitten joutuu tyytymään avokeittiöön. Asumme vanhassa talossa Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. 

Ja meillä on aina ollut erillinen ruokasali keittiön pöydän lisäksi, jossa on syöty aamiaiset ja hoidettu arkiruokailua. En halua keittiötä, enkä myöskään haluaisi ruokapöytää olohuoneeseeni.