Aalto-yliopiston professori Vesa Puttosen mukaan 200 000 euron sijoitusvarallisuuden kerääminen on mahdollista ilman suuria tuloja!
Nyt lopetatte noitten espressolattejen hörppäämiset coffe hausissa ja roperts caffeessa!
Esimerkkilaskelman mukaan 131 euron sijoittaminen kuukausittain kasvaisi 40 vuodessa noin 200 000 euroon, jos sijoitusten keskimääräinen reaalituotto olisi viisi prosenttia vuodessa. Jos kuukausittain sijoittaa 240 euroa, sama summa olisi mahdollista saavuttaa noin 30 vuodessa.
Puttosen mukaan viiden prosentin reaalituotto on pitkän aikavälin laskelmassa realistisempi oletus kuin esimerkiksi pankkien laskureissa usein käytetty seitsemän prosentin vuosituotto, sillä inflaatio syö osan nimellistuotosta.
Kommentit (242)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Toki riippuu minkälainen elämä hänellä on. Jos on kolme lasta, jotka kaikki harrastaa jotain esimerkiksi. Sanotko lapsille, että lopettaa harrastukset ja nyt köyhäillään, koska sijoitukset?
Harrastuksiakin on monenlaisia, ilmaisista todella kalliisiin. Aina ovat ihmiset joutuneet tekemään valintoja, myös lapset. Vanhemmat voivat niin halutessaan perustella lapselle, että jos harrastuksesta ei tule ammattia niin on taloudellisesti järkevämpää sen lapsenkin tulevaisuuden kannalta sijoittaa kalliit summat osakkeisiin. Toki aina on ollut lapsia, jotka ovat joko vähävaraisuudesta tai vanhempien periaatteellisesta vastustuksesta johtuen menneet nuorina töihin kustantamaan omat kalliit harrastuksensa. Erikoista on, jos vanhemmat eivät kykene tai halua esittää lapsilleen vaihtoehtoja vaan ovat näiden halujen armoilla. Sellaisessa tilanteessa saattavatkin alkaa olla käsillä jo aivan toisenlaiset ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh hölmöt. Tää hyvinvointiyhteiskunta on kolmessa vuodessa taputeltu.
Edes nykyään ei työttömäksi joutuessa saa kuin 600 e kuussa, jos on yhtään omaisuutta, omistusasuntoa tms.
Siinä se sijoitusvarallisuua kivasti kuluukin, jos sattuu tekoäly viemään työpaikan.
Meinaatko, että on jotenkin hauskempaa kituuttaa vain sillä 600 eurolla, ettei vaan harmita kun on säästöjä, millä voi elää mukavammin?
No, sitten saat kyllä toimeentulotukea. Ja asumistuen 400 euroa. Eli yli tonnin saat.
Ei kai toimeentulotukea saa mihinkään kivaan, vaan ihan välttämättömyyksiin. Omilla säästöillä voi hankkia mitä haluaa, lomamatkan tai koiranpennun vaikka.
No, jos on tarpeeksi rahaa, voi toki hankkia mitä vaan. Tonni omaan elämiseen kuussa ja tonni kaikkeen kivaan. Siinä saakin yli 200 000 e säästöt kulumaan 10 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha vitsi 200 000 euron sijoitusvarallisuuden keräämiselle on sijoittaa 1,000,000 euroa osakkeisiiin. Tämä vitsi ei tosin aukene nuorimmille sukupolvillemme, jotka ovat nähneet osakkeiden arvon vain nousevan lyhytaikaisia dippejä lukuunottamatta.
Itsenäisen Suomen historiassa ei ole vielä ollut tilannetta, jossa hyvin hajautettu osakesalkku ei olisi noussut takaisin, jos on odottanut tarpeeksi pitkään. Hyvä hajautus ei tarkoita sitä, että osti kaikilla rahoilla vain Nokiaa silloin, kun sen kurssi oli korkeimmillaan.
Niin, mutta jos nyt spekuloidaan, että jokainen suomalainen alkaisi säästämään ja sijoittamaan joka ikisen pennosensa, sitten ollaan kyllä tilanteessa, josta ei ole minkäänlaista historiallista ennakkotapausta.
Kun nyt keskustellaan siis siitä, mitä jokainen voisi tehdä...
No. Ihmisten kuitenkin pitää asua, syödä ja useimmiten myös liikkua. Vaatteetkin ovat tällä leveysasteella pakolliset. Katon ja seinien sisällä jotain huonekalua ja keittiörompetta. Tv ja tietokone, (äly)puhelin ja liittymät ja virustorjuntaohjelmat. Jne. Eli jokaista pennosta ei voi kukaan säästää. Mutta jokaikisen perustarpeiden jälkeen liikenevän pennosen? Kyllä talouden rattaat pyörisivät sittenkin, kuten aina ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Toki riippuu minkälainen elämä hänellä on. Jos on kolme lasta, jotka kaikki harrastaa jotain esimerkiksi. Sanotko lapsille, että lopettaa harrastukset ja nyt köyhäillään, koska sijoitukset?
Harrastuksiakin on monenlaisia, ilmaisista todella kalliisiin. Aina ovat ihmiset joutuneet tekemään valintoja, myös lapset. Vanhemmat voivat niin halutessaan perustella lapselle, että jos harrastuksesta ei tule ammattia niin on taloudellisesti järkevämpää sen lapsenkin tulevaisuuden kannalta sijoittaa kalliit summat osakkeisiin. Toki aina on ollut lapsia, jotka ovat joko vähävaraisuudesta tai vanhempien periaatteellisesta vastustuksesta johtuen menneet nuorina töihin kustantamaan omat kalliit harrastuksensa. Erikoista on, jos vanhemmat eivät kykene tai halua esittää lapsilleen vaihtoehtoja vaan ovat näiden halujen armoilla. Sellaisessa tilanteessa saattavatkin alkaa olla käsillä jo aivan toisenlaiset ongelmat.
Toivottavasti sulla ei oo lapsia. Lapsen soitto-tai tanssi- tai urheiluharrastus tai whatever on paras sijoitus elämään ja tulevaisuuteen.
Itse sain kirjaimellisesti n. 10 vuodessa säästettyä perusduunarina n. 75 000 e, sitten tuli n. 30 000 e perintö, ja laitoin vasta tässä vaiheessa rahat sijoituksiin. Nyt on kertynyt 133k ja ikää on 36 v, uskoisin pääseväni tuonne 200k nopeammin kuin esimerkissä. Palkka on koko aikana ollut. 10-15 e/h.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös ne yritysten tekemät voitot, joista sijoittajat saavat osansa, synny siitä, että joku ostaa yritysten tuotteita?
Eli siis toisin sanoen siitä, että kuluttajat kuluttavat. Kuinkas paljon sijoituksista syntyis voittoa maailmassa, jossa kaikki säästäis joka ikisen pennosensa? Kunhan mietin.
Hyvä näitä on miettiä. Lisäksi on ihan hyvää aivojumppaa miettiä sitäkin, miten iso osa "rikkaiden" eli sijoittajien tuotoista tulee siitä, että varattomille mainostetaan ja myydään tarpeetonta tavaraa. Aika paljon turhaa tavaraa ja liikaa ruokaa ihmiset ostavat. Miten suuri osa viimeisten vuosikymmenten talouskasvusta on itse asiassa ollut tällaista faktisesti turhaa ja pahimmillaan haitallista (esim. ylipainoa miljoonalla suomalaisella) toimintaa?
Tai velalla kuluttamista? Toisaalta olen lukenut, että velkaa tarvitaan välttämättä, jotta talouden pyörät jatkaa pyörimistä.
Eli jos kukaan ei velkaantuisi, eikä kukaan kuluttaisi, olisinme käsittääkseni pahassa lamassa? Vähintäänkin valtio sitten velkaantuisi.
Perustarpeisiin on jokaisen kuitenkin pakko kuluttaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Voi olla, että suomessa on kymmeniä tai muutama sata ihmistä, joka ideologisista syistä elää täysin tai lähes täysin omavaraisesti, kuten aikoinaan oli. Mutta suolaa pitää heidänkin ostaa, noin esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei asu, syö eikä elä vaan sijoittaa kaiken niin omaisuus kasvaa :D Kiitos vinkistä.
Jätät vain kaiken hömpän (karkit, kahvilareissut, alkoholin ym.) pois, niin säästöön kertyy helposti 150€ kuukaudessa. Sen rahan sitten sijoittaa.
Vähän vaikeaa, kun moni ei käy kahviloissa eikä käytä alkoholia sattuneesta syystä. On vähäiset tulot ja olemattomat rahavarat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Toki riippuu minkälainen elämä hänellä on. Jos on kolme lasta, jotka kaikki harrastaa jotain esimerkiksi. Sanotko lapsille, että lopettaa harrastukset ja nyt köyhäillään, koska sijoitukset?
Harrastuksiakin on monenlaisia, ilmaisista todella kalliisiin. Aina ovat ihmiset joutuneet tekemään valintoja, myös lapset. Vanhemmat voivat niin halutessaan perustella lapselle, että jos harrastuksesta ei tule ammattia niin on taloudellisesti järkevämpää sen lapsenkin tulevaisuuden kannalta sijoittaa kalliit summat osakkeisiin. Toki aina on ollut lapsia, jotka ovat joko vähävaraisuudesta tai vanhempien periaatteellisesta vastustuksesta johtuen menneet nuorina töihin kustantamaan omat kalliit harrastuksensa. Erikoista on, jos vanhemmat eivät kykene tai halua esittää lapsilleen vaihtoehtoja vaan ovat näiden halujen armoilla. Sellaisessa tilanteessa saattavatkin alkaa olla käsillä jo aivan toisenlaiset ongelmat.
Toivottavasti sulla ei oo lapsia. Lapsen soitto-tai tanssi- tai urheiluharrastus tai whatever on paras sijoitus elämään ja tulevaisuuteen.
Ai, eikö opiskelu olekaan enää se paras sijoitus elämään ja tulevaisuuteen? Milloin tämä muuttui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha vitsi 200 000 euron sijoitusvarallisuuden keräämiselle on sijoittaa 1,000,000 euroa osakkeisiiin. Tämä vitsi ei tosin aukene nuorimmille sukupolvillemme, jotka ovat nähneet osakkeiden arvon vain nousevan lyhytaikaisia dippejä lukuunottamatta.
Itsenäisen Suomen historiassa ei ole vielä ollut tilannetta, jossa hyvin hajautettu osakesalkku ei olisi noussut takaisin, jos on odottanut tarpeeksi pitkään. Hyvä hajautus ei tarkoita sitä, että osti kaikilla rahoilla vain Nokiaa silloin, kun sen kurssi oli korkeimmillaan.
Niin, mutta jos nyt spekuloidaan, että jokainen suomalainen alkaisi säästämään ja sijoittamaan joka ikisen pennosensa, sitten ollaan kyllä tilanteessa, josta ei ole minkäänlaista historiallista ennakkotapausta.
Kun nyt keskustellaan siis siitä, mitä jokainen voisi tehdä...
No. Ihmisten kuitenkin pitää asua, syödä ja useimmiten myös liikkua. Vaatteetkin ovat tällä leveysasteella pakolliset. Katon ja seinien sisällä jotain huonekalua ja keittiörompetta. Tv ja tietokone, (äly)puhelin ja liittymät ja virustorjuntaohjelmat. Jne. Eli jokaista pennosta ei voi kukaan säästää. Mutta jokaikisen perustarpeiden jälkeen liikenevän pennosen? Kyllä talouden rattaat pyörisivät sittenkin, kuten aina ennenkin.
Eli jokainen kuluytaisi vain välttämättömiin perustarpeisiin?
Katsotaanpa. Ravintolst ja kahvilat konkkaan. Kotimaan matkailu konkkaan. Kulttuuri konkkaan. Urheilu konkkaan. Jne. jne.
Sanoisin, että olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei asu, syö eikä elä vaan sijoittaa kaiken niin omaisuus kasvaa :D Kiitos vinkistä.
Jätät vain kaiken hömpän (karkit, kahvilareissut, alkoholin ym.) pois, niin säästöön kertyy helposti 150€ kuukaudessa. Sen rahan sitten sijoittaa.
Vähän vaikeaa, kun moni ei käy kahviloissa eikä käytä alkoholia sattuneesta syystä. On vähäiset tulot ja olemattomat rahavarat.
Professori Puttosen viiteryhmä taitaa kuitenkin olla se osa suomalaisista, joilla olisi periaatteessa varaa käydä kahviloissa, ravintoloissa ja baareissa. Ottaakohan Puttonen muuten mitään kantaa taiteen ostamiseen ja kuluttamiseen, esimerkiksi konsertti- tai teatterilippujen muodossa? Vai ovatko ne samaa sarjaa lattejuomien ja naistenlehtien kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ollut edunsaajana kahdessa säästöhenkivakuutuksessa. Ensimmäisestä räpsähti tilille 200 000€ ja toisesta 300 000€. Ensimmäinen mummonsa vakuutus, toinen äitinsä.
Mummo oli tavallinen maatalon emäntä, äiti taas kouluja käymätön pankkitoimihenkilö.Kouluja käymätön pankkitoimihenkilö?
Syntynyt vuonna -37.
Siihen maailmanaikaan pankki koulutti omassa koulutuskeskuksessaan vuoden mittaisella kurssilla kansakoulun käyneitä pankkitoimihenkilöiksi. Ei tuo sen kummoisempi ammatti ole.Silloin ennen vanhaankin oli kauppakoulut ja kauppaopistot, joista pankkineidit tulivat
Mikä mahtoi olla pankin miespuolisen työntekijän nimi? Pankki poika vai pankkiherra? Pankkimies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha vitsi 200 000 euron sijoitusvarallisuuden keräämiselle on sijoittaa 1,000,000 euroa osakkeisiiin. Tämä vitsi ei tosin aukene nuorimmille sukupolvillemme, jotka ovat nähneet osakkeiden arvon vain nousevan lyhytaikaisia dippejä lukuunottamatta.
Itsenäisen Suomen historiassa ei ole vielä ollut tilannetta, jossa hyvin hajautettu osakesalkku ei olisi noussut takaisin, jos on odottanut tarpeeksi pitkään. Hyvä hajautus ei tarkoita sitä, että osti kaikilla rahoilla vain Nokiaa silloin, kun sen kurssi oli korkeimmillaan.
Hajautus myös minimoi potentiaaliset tuotot. Eli jos sijoittamalla haluaa tienata niin ei kannata hajauttaa liikaa.
Ei minimoi, keskimääräistä kohti vie kyllä. Mutta ihan keskimääräinenkin tuotto on ollut aika hyvää kohta sadan vuoden ajan. Puttosen esimerkki perustuu pienempään tuottoon kuin keskimääräinen, eli siinä on jo varaa kämmätä ja sijoittaa ei niin tuottaviin kohteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Toki riippuu minkälainen elämä hänellä on. Jos on kolme lasta, jotka kaikki harrastaa jotain esimerkiksi. Sanotko lapsille, että lopettaa harrastukset ja nyt köyhäillään, koska sijoitukset?
Harrastuksiakin on monenlaisia, ilmaisista todella kalliisiin. Aina ovat ihmiset joutuneet tekemään valintoja, myös lapset. Vanhemmat voivat niin halutessaan perustella lapselle, että jos harrastuksesta ei tule ammattia niin on taloudellisesti järkevämpää sen lapsenkin tulevaisuuden kannalta sijoittaa kalliit summat osakkeisiin. Toki aina on ollut lapsia, jotka ovat joko vähävaraisuudesta tai vanhempien periaatteellisesta vastustuksesta johtuen menneet nuorina töihin kustantamaan omat kalliit harrastuksensa. Erikoista on, jos vanhemmat eivät kykene tai halua esittää lapsilleen vaihtoehtoja vaan ovat näiden halujen armoilla. Sellaisessa tilanteessa saattavatkin alkaa olla käsillä jo aivan toisenlaiset ongelmat.
Toivottavasti sulla ei oo lapsia. Lapsen soitto-tai tanssi- tai urheiluharrastus tai whatever on paras sijoitus elämään ja tulevaisuuteen.
Ai, eikö opiskelu olekaan enää se paras sijoitus elämään ja tulevaisuuteen? Milloin tämä muuttui?
Harrastus on tietynlaista opiskelua. Siinä oppii monenlaisia taitoja. Tietoja ei tulevaisuudessa kuulemma tarvitsekaan, kun ne hoitelee tekoäly.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh hölmöt. Tää hyvinvointiyhteiskunta on kolmessa vuodessa taputeltu.
Edes nykyään ei työttömäksi joutuessa saa kuin 600 e kuussa, jos on yhtään omaisuutta, omistusasuntoa tms.
Siinä se sijoitusvarallisuua kivasti kuluukin, jos sattuu tekoäly viemään työpaikan.
Meinaatko, että on jotenkin hauskempaa kituuttaa vain sillä 600 eurolla, ettei vaan harmita kun on säästöjä, millä voi elää mukavammin?
No, sitten saat kyllä toimeentulotukea. Ja asumistuen 400 euroa. Eli yli tonnin saat.
Ei kai toimeentulotukea saa mihinkään kivaan, vaan ihan välttämättömyyksiin. Omilla säästöillä voi hankkia mitä haluaa, lomamatkan tai koiranpennun vaikka.
No, jos on tarpeeksi rahaa, voi toki hankkia mitä vaan. Tonni omaan elämiseen kuussa ja tonni kaikkeen kivaan. Siinä saakin yli 200 000 e säästöt kulumaan 10 vuodessa.
Eli silläkin elää tosi kivaa elämää kenenkään kyttäämättä peräti kymmenen vuotta. Ja jos rahat on sitten syöty, pääseekin tukionnelaan, johon sinä suuntaisit mieluummin suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha vitsi 200 000 euron sijoitusvarallisuuden keräämiselle on sijoittaa 1,000,000 euroa osakkeisiiin. Tämä vitsi ei tosin aukene nuorimmille sukupolvillemme, jotka ovat nähneet osakkeiden arvon vain nousevan lyhytaikaisia dippejä lukuunottamatta.
Itsenäisen Suomen historiassa ei ole vielä ollut tilannetta, jossa hyvin hajautettu osakesalkku ei olisi noussut takaisin, jos on odottanut tarpeeksi pitkään. Hyvä hajautus ei tarkoita sitä, että osti kaikilla rahoilla vain Nokiaa silloin, kun sen kurssi oli korkeimmillaan.
Niin, mutta jos nyt spekuloidaan, että jokainen suomalainen alkaisi säästämään ja sijoittamaan joka ikisen pennosensa, sitten ollaan kyllä tilanteessa, josta ei ole minkäänlaista historiallista ennakkotapausta.
Kun nyt keskustellaan siis siitä, mitä jokainen voisi tehdä...
No. Ihmisten kuitenkin pitää asua, syödä ja useimmiten myös liikkua. Vaatteetkin ovat tällä leveysasteella pakolliset. Katon ja seinien sisällä jotain huonekalua ja keittiörompetta. Tv ja tietokone, (äly)puhelin ja liittymät ja virustorjuntaohjelmat. Jne. Eli jokaista pennosta ei voi kukaan säästää. Mutta jokaikisen perustarpeiden jälkeen liikenevän pennosen? Kyllä talouden rattaat pyörisivät sittenkin, kuten aina ennenkin.
Eli jokainen kuluytaisi vain välttämättömiin perustarpeisiin?
Katsotaanpa. Ravintolst ja kahvilat konkkaan. Kotimaan matkailu konkkaan. Kulttuuri konkkaan. Urheilu konkkaan. Jne. jne.
Sanoisin, että olet väärässä.
No, firmathan ruokkivat ja viihdyttävät asiakkaitaan. Eli siitä tulisi liikevaihtoa. Suomessa ei ollut paljoa ravintoloita eikä kahviloita vielä sata vuotta sitten. Kuitenkin maa pysyi ainakin jotenkuten taloudellisesti pystyssä. Kansantalouteen liittyy myös ulkomaankauppa, eli jos edelleen olisi vientituotteita ja turismi kukoistaisi - kuten todennäköisesti tulee tapahtumaan coolcation-ilmiön yleistyessä - niin Suomella saattaisi mennä nykyistäkin paremmin.
Ajatusleikkejähän nämä kaikki ovat. Etenkin kun ei ole kansantaloustieteen saati globaalin talouden alalta mitään koulutusta. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Toki riippuu minkälainen elämä hänellä on. Jos on kolme lasta, jotka kaikki harrastaa jotain esimerkiksi. Sanotko lapsille, että lopettaa harrastukset ja nyt köyhäillään, koska sijoitukset?
Harrastuksiakin on monenlaisia, ilmaisista todella kalliisiin. Aina ovat ihmiset joutuneet tekemään valintoja, myös lapset. Vanhemmat voivat niin halutessaan perustella lapselle, että jos harrastuksesta ei tule ammattia niin on taloudellisesti järkevämpää sen lapsenkin tulevaisuuden kannalta sijoittaa kalliit summat osakkeisiin. Toki aina on ollut lapsia, jotka ovat joko vähävaraisuudesta tai vanhempien periaatteellisesta vastustuksesta johtuen menneet nuorina töihin kustantamaan omat kalliit harrastuksensa. Erikoista on, jos vanhemmat eivät kykene tai halua esittää lapsilleen vaihtoehtoja vaan ovat näiden halujen armoilla. Sellaisessa tilanteessa saattavatkin alkaa olla käsillä jo aivan toisenlaiset ongelmat.
Toivottavasti sulla ei oo lapsia. Lapsen soitto-tai tanssi- tai urheiluharrastus tai whatever on paras sijoitus elämään ja tulevaisuuteen.
Ai, eikö opiskelu olekaan enää se paras sijoitus elämään ja tulevaisuuteen? Milloin tämä muuttui?
Harrastus on tietynlaista opiskelua. Siinä oppii monenlaisia taitoja. Tietoja ei tulevaisuudessa kuulemma tarvitsekaan, kun ne hoitelee tekoäly.
Onnittelen lastesi tulevasta menestyksestä noilla kodin opeilla. Eiku...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei asu, syö eikä elä vaan sijoittaa kaiken niin omaisuus kasvaa :D Kiitos vinkistä.
Jätät vain kaiken hömpän (karkit, kahvilareissut, alkoholin ym.) pois, niin säästöön kertyy helposti 150€ kuukaudessa. Sen rahan sitten sijoittaa.
Vähän vaikeaa, kun moni ei käy kahviloissa eikä käytä alkoholia sattuneesta syystä. On vähäiset tulot ja olemattomat rahavarat.
Professori Puttosen viiteryhmä taitaa kuitenkin olla se osa suomalaisista, joilla olisi periaatteessa varaa käydä kahviloissa, ravintoloissa ja baareissa. Ottaakohan Puttonen muuten mitään kantaa taiteen ostamiseen ja kuluttamiseen, esimerkiksi konsertti- tai teatterilippujen muodossa? Vai ovatko ne samaa sarjaa lattejuomien ja naistenlehtien kanssa?
Puttis on juuri sitä kansanosaa, jonka kuluttamisesta riippuu ollaanko lamassa vai eikö olla.
Kysy vaikka hallitukselta. Puttiksen veroja on laskettu, että kuluttaisi enemmän. Jos Puttis ei kuluta, hallituksen talouspolitiikalta putoaa pohja pois.
Naisten ei tarvitse säästää rahastoihin. Naiset voivat iskeä sellaisen miehen, joka on säästänyt rahastoihin. Naisten on parempi kuluttaa sitä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Se olisi mahdollista pienituloisellekin, jos vaan systeemi ei olisi nykyisenkaltainen ja vaatisi että ensin syöt sijoitukset ja säästöt ja pakottaisi kaikki käytännössä tuolle "viimesijaiselle" tt-tuelle leikkaamalla muita tukia keinotekoisin veroin ja rajoituksin.
Eivät kai ne tukien leikkaukset ja verot ole "keinotekoisia"? Samaa lainsäädäntöä kuin muukin.
Sinänsä itse kannatan ihan mitä tahansa versiota "kansalaispalkasta" tai kaikille jaettavasta, progressiivisesti liudentuvasta perustulosta. Se muuttaisi yksittäisten ihmisten taloudellista ja muuta toimeliaisuutta ja vaikuttaisi siten energisoivasti yhteiskuntaan. Ei siinä sen useampi ihminen passivoituisi kuin tällä hetkellä on käynyt, nykyisillä systeemeillä. Lisäksi perustulon voisi automatisoida täysin pelkän nykyisen tulorekisterin avulla. Kelan laskentaviranomaiset voisi osittain uudelleenkouluttaa sosiaalipuolelle, jonne (terveyspuolen ohella) sitten ns. vaikeimmat tapaukset voisi siirtää suoraan jos/kun eivät syystä tai toisesta pärjää perustulolla. Hätää kärsivät ihmiset saisivat oikeasti tukea, kun siihen vapautuisi resursseja työkykyisten mutta nyt työttömien ihmisten seurannalta. Yritystoimintaa varmasti syntyisi, kun ei olisi pelkoa työttömyystuen menetyksestä ja siitä, että joutuu myymään omaisuutensa saadakseen nykyisen systeemin kehittämää idiotismia eli toimeentulotukea.
Joko kansalaispalkka, tai ainakin se ihme säätäminen että esim. asumistukea maksetaan nimellisesti summa X paitsi ettei tuota saa kukaan koska siitä leikataan suoraan 30% pois, eli oikeasti sitä saa X-30% mutta virallisesti sen summa on X. Sama työttömyyskorvauksen kanssa, sille sama veroprosentti kuin yhtä pienille tuloille (liki 0%) niin ei suurin osa ei tarvitsisi mitään tt-tukea. Samalla voisi säästääkin jotain erilaisia suurempia hankintoja varten tai muuten vaan.
Mutta kun suomivirkamies rakastaa byrokratiaa niin systeemi tuunataan mahdollisimman byrokraattiseksi ja kansalaista kyylääväksi noilla leikkauksilla.
No onhan se mahdollista itse laskea se veroprosentti sinne nollaan, työttömyystuesta siis.
Sinänsä perustulo olisi hyvä, koska se todennäköisesti tasaisi asuntovarallisuuden jakautumista (plussa-ja-miinusmerkkinen varallisuus). Jos ihmiset eivät saisi erillistä asumistukea vaan olisi se yksi ja ainoa perustulo, jolla elämänsä järjestää, todennäköisesti moni pitkäaikaistyötön äänestäisi jaloillaan ja muuttaisi esim. pk-seudulta pienemmälle muuttotappiopaikkakunnalle, jossa kuitenkin ok palvelut, jossa asuminen halvempaa ja jäisi tuloista käteen enemmän vaikkapa ruokaan tai harrastuksiin. Erityisen kotiseuturakkaat toki jäisivät. Tämä tasaisi vähän tätä rakennemuutoksen kanssa taas/edelleen kamppailevaa valtiotamme.
Ei ole mahdollista laskea veroprosenttia nollaan, koska verottaja haluaa omansa, olit sinä siitä mitä mieltä tahansa.
Muuten systeemi ei tule muuttumaan koska virkamiehetkin äänestää ja niitä on jättimäärät tekemässä just tätä kummallista monikerroksista köyhän + työttömän valvontaa sosiaaliturvan eri osien parissa. Suomi on ajanut jättimäisen julkisen sektorin kanssa itsensä suohon, eikä tästä enää nouse. Eipä poliitikot edes yritä koska noiden oma elintaso ei ole siitä kiinni onko maa liki konkurssissa vai meneekö hyvin.
No onhan se mahdollista itse laskea se veroprosentti sinne nollaan, työttömyystuesta siis.
Sinänsä perustulo olisi hyvä, koska se todennäköisesti tasaisi asuntovarallisuuden jakautumista (plussa-ja-miinusmerkkinen varallisuus). Jos ihmiset eivät saisi erillistä asumistukea vaan olisi se yksi ja ainoa perustulo, jolla elämänsä järjestää, todennäköisesti moni pitkäaikaistyötön äänestäisi jaloillaan ja muuttaisi esim. pk-seudulta pienemmälle muuttotappiopaikkakunnalle, jossa kuitenkin ok palvelut, jossa asuminen halvempaa ja jäisi tuloista käteen enemmän vaikkapa ruokaan tai harrastuksiin. Erityisen kotiseuturakkaat toki jäisivät. Tämä tasaisi vähän tätä rakennemuutoksen kanssa taas/edelleen kamppailevaa valtiotamme.