Lue keskustelun säännöt.
Aalto-yliopiston professori Vesa Puttosen mukaan 200 000 euron sijoitusvarallisuuden kerääminen on mahdollista ilman suuria tuloja!
14.09.2026 |
Nyt lopetatte noitten espressolattejen hörppäämiset coffe hausissa ja roperts caffeessa!
Esimerkkilaskelman mukaan 131 euron sijoittaminen kuukausittain kasvaisi 40 vuodessa noin 200 000 euroon, jos sijoitusten keskimääräinen reaalituotto olisi viisi prosenttia vuodessa. Jos kuukausittain sijoittaa 240 euroa, sama summa olisi mahdollista saavuttaa noin 30 vuodessa.
Puttosen mukaan viiden prosentin reaalituotto on pitkän aikavälin laskelmassa realistisempi oletus kuin esimerkiksi pankkien laskureissa usein käytetty seitsemän prosentin vuosituotto, sillä inflaatio syö osan nimellistuotosta.
Kommentit (242)
Näinpä. Yleisesti ottaen, mutta ei tietenkään aina, ihminen pystyy säästämään yllättävän hyvin. Vielä reilu viisi vuotta sitten oma kuukausipalkkani oli 2300 euroa bruttona. Asuin vuokralla (keskimääräistä edullisemmassa asunnossa kyllä) ja säästin joka ainoa kuukausi yli vuoden ajan 550-800 euroa. Enkä saanut tukea, en sukulaisillani enkä valtiolta. Enkä koe että olisin edes elänyt mitenkään kurjasti.
Ymmärrän toki että eläminen on viidessä vuodessa kallistunut mutta aika moni ellei suurin osa suomalaisista onnistuisi helposti hankkimaan muutamassa kymmenessä vuodessa tuon Puttosen mainitseman varallisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein elinaikakorjattuja odotusarvolaskelmia 7% tuotolla ja 2% inflaatiolla:
- vuoden tähtäimellä säästäminen on kannattavaa vain alle 30 vuotiaille
- yli 50 vuotiaan ei kannata miettiä näitä 40 vuoden laskelmia lainkaan
- yli 60 vuotiaan ei kannata miettiä 30 vuoden laskelmia
- yli 65 vuotiaan ei kannata säästää yhtään mitään vaan kuluttaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha vitsi 200 000 euron sijoitusvarallisuuden keräämiselle on sijoittaa 1,000,000 euroa osakkeisiiin. Tämä vitsi ei tosin aukene nuorimmille sukupolvillemme, jotka ovat nähneet osakkeiden arvon vain nousevan lyhytaikaisia dippejä lukuunottamatta.
Itsenäisen Suomen historiassa ei ole vielä ollut tilannetta, jossa hyvin hajautettu osakesalkku ei olisi noussut takaisin, jos on odottanut tarpeeksi pitkään. Hyvä hajautus ei tarkoita sitä, että osti kaikilla rahoilla vain Nokiaa silloin, kun sen kurssi oli korkeimmillaan.
Niin, mutta jos nyt spekuloidaan, että jokainen suomalainen alkaisi säästämään ja sijoittamaan joka ikisen pennosensa, sitten ollaan kyllä tilanteessa, josta ei ole minkäänlaista historiallista ennakkotapausta.
Kun nyt keskustellaan siis siitä, mitä jokainen voisi tehdä...
No. Ihmisten kuitenkin pitää asua, syödä ja useimmiten myös liikkua. Vaatteetkin ovat tällä leveysasteella pakolliset. Katon ja seinien sisällä jotain huonekalua ja keittiörompetta. Tv ja tietokone, (äly)puhelin ja liittymät ja virustorjuntaohjelmat. Jne. Eli jokaista pennosta ei voi kukaan säästää. Mutta jokaikisen perustarpeiden jälkeen liikenevän pennosen? Kyllä talouden rattaat pyörisivät sittenkin, kuten aina ennenkin.
Tiedoksesi, että jo tällä hallituskaudella ollaan oltu kulutuskysyntälamassa, kun ihmiset ovat vähentäneet kulutustaan. Vaan vähentäneet huom. ei lopettaneet kokonaan (välttämättömän ulkopuolista kulutusta).
Eli edelleen Ihmiset käy kahviloissa, ravintoloissa, viihteellä, tapahtumissa, konserteissa, urheilukilpailuissa, huvipuistossa, leikkaamassa tukkaansa, hierojalla jne. jne. Ja moni ihminen ansaitsee tästä myös elantonsa.
Jos tämä kaikki välttämättömän ulkopuolinen kulutus loppuisi, talous suorastaan romahtaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Se olisi mahdollista pienituloisellekin, jos vaan systeemi ei olisi nykyisenkaltainen ja vaatisi että ensin syöt sijoitukset ja säästöt ja pakottaisi kaikki käytännössä tuolle "viimesijaiselle" tt-tuelle leikkaamalla muita tukia keinotekoisin veroin ja rajoituksin.
Eivät kai ne tukien leikkaukset ja verot ole "keinotekoisia"? Samaa lainsäädäntöä kuin muukin.
Sinänsä itse kannatan ihan mitä tahansa versiota "kansalaispalkasta" tai kaikille jaettavasta, progressiivisesti liudentuvasta perustulosta. Se muuttaisi yksittäisten ihmisten taloudellista ja muuta toimeliaisuutta ja vaikuttaisi siten energisoivasti yhteiskuntaan. Ei siinä sen useampi ihminen passivoituisi kuin tällä hetkellä on käynyt, nykyisillä systeemeillä. Lisäksi perustulon voisi automatisoida täysin pelkän nykyisen tulorekisterin avulla. Kelan laskentaviranomaiset voisi osittain uudelleenkouluttaa sosiaalipuolelle, jonne (terveyspuolen ohella) sitten ns. vaikeimmat tapaukset voisi siirtää suoraan jos/kun eivät syystä tai toisesta pärjää perustulolla. Hätää kärsivät ihmiset saisivat oikeasti tukea, kun siihen vapautuisi resursseja työkykyisten mutta nyt työttömien ihmisten seurannalta. Yritystoimintaa varmasti syntyisi, kun ei olisi pelkoa työttömyystuen menetyksestä ja siitä, että joutuu myymään omaisuutensa saadakseen nykyisen systeemin kehittämää idiotismia eli toimeentulotukea.
Joko kansalaispalkka, tai ainakin se ihme säätäminen että esim. asumistukea maksetaan nimellisesti summa X paitsi ettei tuota saa kukaan koska siitä leikataan suoraan 30% pois, eli oikeasti sitä saa X-30% mutta virallisesti sen summa on X. Sama työttömyyskorvauksen kanssa, sille sama veroprosentti kuin yhtä pienille tuloille (liki 0%) niin ei suurin osa ei tarvitsisi mitään tt-tukea. Samalla voisi säästääkin jotain erilaisia suurempia hankintoja varten tai muuten vaan.
Mutta kun suomivirkamies rakastaa byrokratiaa niin systeemi tuunataan mahdollisimman byrokraattiseksi ja kansalaista kyylääväksi noilla leikkauksilla.
No onhan se mahdollista itse laskea se veroprosentti sinne nollaan, työttömyystuesta siis.
Sinänsä perustulo olisi hyvä, koska se todennäköisesti tasaisi asuntovarallisuuden jakautumista (plussa-ja-miinusmerkkinen varallisuus). Jos ihmiset eivät saisi erillistä asumistukea vaan olisi se yksi ja ainoa perustulo, jolla elämänsä järjestää, todennäköisesti moni pitkäaikaistyötön äänestäisi jaloillaan ja muuttaisi esim. pk-seudulta pienemmälle muuttotappiopaikkakunnalle, jossa kuitenkin ok palvelut, jossa asuminen halvempaa ja jäisi tuloista käteen enemmän vaikkapa ruokaan tai harrastuksiin. Erityisen kotiseuturakkaat toki jäisivät. Tämä tasaisi vähän tätä rakennemuutoksen kanssa taas/edelleen kamppailevaa valtiotamme.
Ei ole mahdollista laskea veroprosenttia nollaan, koska verottaja haluaa omansa, olit sinä siitä mitä mieltä tahansa.
Muuten systeemi ei tule muuttumaan koska virkamiehetkin äänestää ja niitä on jättimäärät tekemässä just tätä kummallista monikerroksista köyhän + työttömän valvontaa sosiaaliturvan eri osien parissa. Suomi on ajanut jättimäisen julkisen sektorin kanssa itsensä suohon, eikä tästä enää nouse. Eipä poliitikot edes yritä koska noiden oma elintaso ei ole siitä kiinni onko maa liki konkurssissa vai meneekö hyvin.
Julkisen sektorin massiivisuuden valittajille tekisi mieli muistuttaa, että KUN julkista sektoria alettiin karsia ja veroviraston ja digi- ja väestötietoviraston työntekijöitä vähentää, lopputuloksista saa lukea lähes ympäri vuoren mielipidepalstoilla. Mistäköhän johtuu että sitä edunvalvonta-asiaa joutuu odottamaan puoli vuotta tai kauemmin?
Samoin julmetut valitukset kun oikeuskäsittelyt venyvät vuosikausiksi.
No mistä on säästetty?
Sen verran lähipiirissä 80-luvulta asti ihmisiä töissä sillä parjatulla "julksiella sektorilla" että uskaltaa sanoa, että 90-luvulta asti on tehostettu kaikki rönsyt pois. Enää ei taida olla mistä tehostaa. Ihmiset uupuneita, kun eivät voi suorittaa lakisääteisiä tehtäviään eettisesti oikein. Mm. käräjäoikeuksissa. Sama tilanne siis kuin siellä toisella pahamaineisella julkisella sektorilla eli terveyden- ja sairaanhoidossa. Jokainen ihminen halunnee että ainakin hänen oma asiansa tulee käsiteltyä asianmukaisesti ja laillisesti. No sitä varten on ihmisiä töissä mm. eri virastojen kirjaamoissa, hallinto-oikeudessa ym. jne.
Jostain syystä samat ihmiset valittavat julkisen sektorin paisuneisuudesta ja sitten, kun he voisivat iloita sektorille kohdistuneista leikkauksista, he alkavatkin sen sijaan valittaa siitä, kun joutuvat odottamaan haluamaansa ja tarvitsemaansa palvelua.
Ei ymmärrystä asioiden kausaliteetista? Vai onko se sitä paljonpuhuttua nykyajan minäminä-ajattelua: että ihan sama miten hitaasti muilla menee asioiden hoitoon, kunhan MINÄ saan hoidettua asiointini terveyskeskuksessa, verottajan ja dvv:n kanssa alta aikayksikön.
Vierailija kirjoitti:
Näinpä. Yleisesti ottaen, mutta ei tietenkään aina, ihminen pystyy säästämään yllättävän hyvin. Vielä reilu viisi vuotta sitten oma kuukausipalkkani oli 2300 euroa bruttona. Asuin vuokralla (keskimääräistä edullisemmassa asunnossa kyllä) ja säästin joka ainoa kuukausi yli vuoden ajan 550-800 euroa. Enkä saanut tukea, en sukulaisillani enkä valtiolta. Enkä koe että olisin edes elänyt mitenkään kurjasti.
Ymmärrän toki että eläminen on viidessä vuodessa kallistunut mutta aika moni ellei suurin osa suomalaisista onnistuisi helposti hankkimaan muutamassa kymmenessä vuodessa tuon Puttosen mainitseman varallisuuden.
Juuri noin! Hyvä, että tulee konkreettista esimerkkiä. Suurin osa ihmisistä kun ei vaivaudu ajattelemaan, saati laskemaan oman tilanteensa numeroita. Keskittyy vain valittamaan sen sijaan, että itse tekisi aktiivisesti jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Toki riippuu minkälainen elämä hänellä on. Jos on kolme lasta, jotka kaikki harrastaa jotain esimerkiksi. Sanotko lapsille, että lopettaa harrastukset ja nyt köyhäillään, koska sijoitukset?
Harrastuksiakin on monenlaisia, ilmaisista todella kalliisiin. Aina ovat ihmiset joutuneet tekemään valintoja, myös lapset. Vanhemmat voivat niin halutessaan perustella lapselle, että jos harrastuksesta ei tule ammattia niin on taloudellisesti järkevämpää sen lapsenkin tulevaisuuden kannalta sijoittaa kalliit summat osakkeisiin. Toki aina on ollut lapsia, jotka ovat joko vähävaraisuudesta tai vanhempien periaatteellisesta vastustuksesta johtuen menneet nuorina töihin kustantamaan omat kalliit harrastuksensa. Erikoista on, jos vanhemmat eivät kykene tai halua esittää lapsilleen vaihtoehtoja vaan ovat näiden halujen armoilla. Sellaisessa tilanteessa saattavatkin alkaa olla käsillä jo aivan toisenlaiset ongelmat.
Toivottavasti sulla ei oo lapsia. Lapsen soitto-tai tanssi- tai urheiluharrastus tai whatever on paras sijoitus elämään ja tulevaisuuteen.
Kuinkahan moni Suomessa elättää itsensä soittamalla, tanssimalla tai urheilemalla?
ohis
Miksi näitä asioita ei opeteta ihan jo peruskoulussa?! Eikö se olisi aivan kaikkien etu että jokaisella oli sijoituksia joka tuottaa lisää varallisuutta ihan kuin itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin hämmästelen kun tälläistä esitetään jonain mullistavana faktana. Itselläkin löytyy kokemusta pitkäaikaisesta säästämisestä, pitäisikö tästä alkaa itsekin tekemään vaikka somea? Pidän näitä juttuja vain niin itsestäänselvyytenä.
Aika moni pistää palamaan vastaavan 100-150 euroa jo siinä kun lähtee viihteelle. Osa jopa useamman kerran kuukaudessa ja osalla tuo summa kuluu kuukauden aikana baareissa. Joku festarireissu niin ei riitäkään, mutta hyvin on varaa eikä missään tapauksessa voi jättää menemättä. Osa sitten wolttaa tuolla summalla.
Kokonaan ei tarvitse tietenkään kuluttamista lopettaa vaan ehkä hieman miettiä kokonaisuutta ja järkeistää sitä mihin rahaa käyttää. Niitä wolttikuskeja ei suomessa tarvita eikä niitä suomalaisten pidä alkaa elättämään millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä asioita ei opeteta ihan jo peruskoulussa?! Eikö se olisi aivan kaikkien etu että jokaisella oli sijoituksia joka tuottaa lisää varallisuutta ihan kuin itsestään.
Eipä ole. Moni kyllä hyötyy siitä että on velkainen roskkaporukka joka joutuu ottamaan vastaan mitätahansa alepan kassa paskaduuneja selvitäkseen
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ollut edunsaajana kahdessa säästöhenkivakuutuksessa. Ensimmäisestä räpsähti tilille 200 000€ ja toisesta 300 000€. Ensimmäinen mummonsa vakuutus, toinen äitinsä.
Mummo oli tavallinen maatalon emäntä, äiti taas kouluja käymätön pankkitoimihenkilö.
Eivätkä saaneet rahojaan hautaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hämmästelen kun tälläistä esitetään jonain mullistavana faktana. Itselläkin löytyy kokemusta pitkäaikaisesta säästämisestä, pitäisikö tästä alkaa itsekin tekemään vaikka somea? Pidän näitä juttuja vain niin itsestäänselvyytenä.
Mullistava fakta tuossa Puttisen ulostulossa oli oikeastaan se, että suurin osa kirjasta käsittelee sitä, kuinka vuosikymmenten säästämisen ja sijoittamisen jälkeen hän on yrittänyt tietoisesti muuttaa toimintaansa ja ryhtynyt tuhlaamaan rahojaan. Osa ihmisistä sitten - tai toimittajistakin, ehkä - saattaa provosoitua noista Puttisen laskelmista ja toteamuksista, miten jokainen keskipalkkainen työssäkäyvä suomalainen saisi tietynlaisen varallisuuden tietyssä ajassa tietyillä säästöillä.
Niin kärjekkääksi on tosiaan mennyt tämä some, että jotkut saa raivokohtauksen kun joku rohkeneekin mainita säästämisestä ja siitä, että omilla valinnoilla on pitkäaikaisia seurauksia. Epämuodikastahan se on mainostaa mitään, mikä vaatii pitkäjänteistä otetta ja sitä, että rajoittaa tämänhetkisiä halujaan tulevaisuuden tuottojen hyväksi.
Eli siis ihan itsestäänselviä asioita Puttinen sanoo, mutta osalle suomalaisia niistä on tullut punainen vaate. Tai ehkä sitten jopa heille ns. ihan uusi asia.
200 000 sijoitusvarallisuus tuottaa vuodessa jo tuolla mainitulla 7 % korolla 14 000 € miinus pääomavero. Riskittömien korkopapereiden tuotto on max 5 % eli noin 10 000. Onhan se kiva lisätulo eläkkeen päälle, mutta ei kyllä yksinään riitä elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on tismalleen sama asia mutta 180 astetta toisinpäin kuin tie kohti ulosottoa korkeakorkoisten pikavippien avulla. Korkoa korolle -ilmiö kulkee molempiin suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Tää on se mies, joka on pihistellyt ikänsä ja nyt opettelee käyttämään rahaa. Kuuntelin höpinät sijoituskästtistä.
Oliko tää se ukko, joka ei halunnut lapsilleen jättää mitään vaan nyt vanhana tuhlata kerätyt sijoitukset. Onko tuossakaan nyt järkeä. Kyllä elämästä nauttii enemmän nuorempana kuin vanhana. Kannattaa myös elää, matkustaa jne. Toki sijoittaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä asioita ei opeteta ihan jo peruskoulussa?! Eikö se olisi aivan kaikkien etu että jokaisella oli sijoituksia joka tuottaa lisää varallisuutta ihan kuin itsestään.
Eipä ole. Moni kyllä hyötyy siitä että on velkainen roskkaporukka joka joutuu ottamaan vastaan mitätahansa alepan kassa paskaduuneja selvitäkseen
Alepan kassa on TÄYSIN kunniallinen työ. Ei mikään paskaduuni. Siivotkaa kieltänne.
Vierailija kirjoitti:
Tein elinaikakorjattuja odotusarvolaskelmia 7% tuotolla ja 2% inflaatiolla:
- vuoden tähtäimellä säästäminen on kannattavaa vain alle 30 vuotiaille
- yli 50 vuotiaan ei kannata miettiä näitä 40 vuoden laskelmia lainkaan
- yli 60 vuotiaan ei kannata miettiä 30 vuoden laskelmia
- yli 65 vuotiaan ei kannata säästää yhtään mitään vaan kuluttaa
Ja sitten jos säästää pankkitilille 3% korolla, niin yli 42 vuotiaan ei kannata säästää mitään vaan kuluttaa.
Huom: näissä ei ole veroja huomioitu eli todellisuudessa säästäminen muuttuu kannattamattomaksi jo aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
30 vuoden kuluttua maailma todennäköisesti näyttää ihan toiselta ja olot ovat erilaiset.
Ja olet jossain laitoksessa muistisairaana niin mitä hemmettiä niistä rahoista on enää hyötyä?
Joku hulttio poika vetelee ne viikossa kasinolla sileeksi, jihuuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on se mies, joka on pihistellyt ikänsä ja nyt opettelee käyttämään rahaa. Kuuntelin höpinät sijoituskästtistä.
Oliko tää se ukko, joka ei halunnut lapsilleen jättää mitään vaan nyt vanhana tuhlata kerätyt sijoitukset. Onko tuossakaan nyt järkeä. Kyllä elämästä nauttii enemmän nuorempana kuin vanhana. Kannattaa myös elää, matkustaa jne. Toki sijoittaakin.
Kyllä sieltä on ihan mojova perintö tulossa lapsille, ei huolta. Lisäksi - tietämättä tarkkoja faktoja - lienee selvää, että rahoituksen professorin nyt jo aikuiset lapset ovat todennäköisesti kasvattaneet omia sijoitussalkkujaan jo hyvän aikaa ja todennäköisesti ovat hyväpalkkaisissa töissä korkeakouluttautumisen jälkeen. Tämä on pääteltävissä professorin lausumasta, etteivät hänen lapsensa kaipaa hänen koko omaisuuttaan perinnöksi, kun näillä on omat tulonsa.
No, kyllä osa meistä lukee esim. uutisia. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.
"No, firmathan ruokkivat ja viihdyttävät asiakkaitaan. Eli siitä tulisi liikevaihtoa. "
Niin, tämä on juuri sitä kotimaista kulutuskysyntää, jota ilman ekonomistien mukaan meillä on lama. Ei riitä vienti ollenkaan enää kuulemma.