Lue keskustelun säännöt.
Aalto-yliopiston professori Vesa Puttosen mukaan 200 000 euron sijoitusvarallisuuden kerääminen on mahdollista ilman suuria tuloja!
14.09.2026 |
Nyt lopetatte noitten espressolattejen hörppäämiset coffe hausissa ja roperts caffeessa!
Esimerkkilaskelman mukaan 131 euron sijoittaminen kuukausittain kasvaisi 40 vuodessa noin 200 000 euroon, jos sijoitusten keskimääräinen reaalituotto olisi viisi prosenttia vuodessa. Jos kuukausittain sijoittaa 240 euroa, sama summa olisi mahdollista saavuttaa noin 30 vuodessa.
Puttosen mukaan viiden prosentin reaalituotto on pitkän aikavälin laskelmassa realistisempi oletus kuin esimerkiksi pankkien laskureissa usein käytetty seitsemän prosentin vuosituotto, sillä inflaatio syö osan nimellistuotosta.
Kommentit (242)
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ollut edunsaajana kahdessa säästöhenkivakuutuksessa. Ensimmäisestä räpsähti tilille 200 000€ ja toisesta 300 000€. Ensimmäinen mummonsa vakuutus, toinen äitinsä.
Mummo oli tavallinen maatalon emäntä, äiti taas kouluja käymätön pankkitoimihenkilö.Kouluja käymätön pankkitoimihenkilö?
Syntynyt vuonna -37.
Siihen maailmanaikaan pankki koulutti omassa koulutuskeskuksessaan vuoden mittaisella kurssilla kansakoulun käyneitä pankkitoimihenkilöiksi. Ei tuo sen kummoisempi ammatti ole.Silloin ennen vanhaankin oli kauppakoulut ja kauppaopistot, joista pankkineidit tulivat
SYP:n omistama koulutuskeskus taisi olla. Kaikilla sinne päässeillä oli varma työpaikka. Jokaisella pankilla oli oma koulutuskeskuksensa.
Wahlroosin (mm. nordean iso omistaja jossain välissä) asenteella pankin työntekijöillä ei ollut arvoa, joten tuollaiset lakkautettiin. Eipä tuo arvostanut pankin tavis-asiakkaitakaan kun ne kuskasi vaan hiekkaa konttorin lattialle herran mielestä. Tuollahan osaamiskupla oli lähinnä suursijoittajatasolla, ja muuten tuo ei arjesta tai edes omasta alastaan ymmärrä juuri mitään. Rikastua voi sijoittamalla joten miksi nähdä vaivaa minkään tuotteen tuottamiseen, kehittämiseen etc on se wahlroosin ajattelun ydin josta tuo ei kykene ajattelemaan kuplansa ulkopuolelle. Yhteiskunta ei vaan toimi tuolla idealla kun tarvitaan ne kaikki muut tekemään kaikki se mitä wahlroos pitää turhana.
...mutta silti: pankki- ja rahoitusjärjestelmää tarvitaan, jotta tuo "kaikki muu", jolla yhteiskunta ja maailma pyörii, pystyy toimimaan. Ei voi olla yhtä ilman toista, ei nykyisessä maailmassa. Homma toimisi ilman pankkeja, jos ihmiset eläisivät erittäin pienissä paikallisissa yhteisöissä, lähes ilman minkäänlaista kauppaa oman yhteisön ulkopuolisten yhteisöjen kanssa. Aika keskiaikaista meininkiä olisi.
Pankkijärjestelmää voidaan tarvita, osakekasinopelaajia taas ei tarvita koska nuo ei tuo yhteiskuntaan kuin lisäkuluja omalla rikastumisen maksimointi pelillään.
Sijoittaminen on sinänsä ok, mutta kun se vaikuttaa firmojen toimintaan nykysysteemissä liikaa kun sijoittaja vaatii maksimituottoa minimiajassa, ja sitten kun tulee laskun aika, sijoittaja katoaa ja lasku jää pahimmillaan veronmaksajille jos firma kaatuu. Eli erottakaa tuo osakekasino siitä, että sijoitetaan pitkäjänteisesti firmoihin ja tienataan sillä, että firmat pärjää omalla alallaan myydessään tuotettaan tai palveluaan, kuten alkujaan tuo osakesijoittaminen olikin. Nyt se on aika kaukana alkuperäisestä suursijoittaja/optimoijien jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei onnistu, jos samalla ei ole myös pienet menot. Ja tällä hetkellä monet kamppailevat nousseiden elämisen kustannusten kanssa. Omia kuluja on vaikeaa hallita, kun sähkö, polttoaine, ruoka jne. kaikki kallistuu samanaikaisesti. Tuossakin jutussa taas samoja typeriä latteuksia lehtitilausten ja noutokahvien karsimisesta. Isolla osalla haasteet on välttämättömyyksissä. Ja toisekseen, jos kukaan ei osta niitä lehtitilauksia ja noutokahveja, niin journalistit, lehtimyyjät, kahvilanpitäjät, tarjoilijat jne. jäävät työttömiksi.
Täytyy käsittää, että toi perustuu ajatukseen, että on tulot, joista jää ylimääräistä.
Tai sitten säästää
Sidukoista
Tupakasta
Kahviloista
Tekoripsistä ja ankkahuulista ja torakynsistä
Vaihtoehtoja riittää, kyse on omista valinnoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin kaukana on Aalto-professorin utopia pienituloisen kansalaisen arkitodellisuudesta.
Kaukana ihan keskivertokansalaisen arkitodellisuudesta. Ja mistä sen näkee? Ihan keskivertokansalaisen varallisuudesta.
Tuohon en osaa sanoa, mutta yhden osaan. Korkoa korolle-ilmiö on vieras aika monelle. Suurin osa tietää sen noin suunnilleen, mutta harvat sitä kuitenkaan kokeilee laskuharjoituksilla. Toinen juttu on päätöksen teko. Teen näin- aloitan tänään - tavoite on tämä.
Korkoa-korolle alkaa vaikuttaa vasta pitkällä aikajänteellä merkittävästi. Valitettavasti ihmisen elinikä on rajallinen.
Riippuu mihin ja kenelle säästää. Jos laittaa vastasyntyneelle lapselleen sijoitukseen 20e/kk on lapsella 18v:na noin 7000e arvoiset sijoitukset 5% korolla laskettuna. Jos laittaa 30e niin vastaavassa ajassa summa on 10 000e. Kyllä silläkin summalla pitäisi vähän saada helpotettua omilleen muuttoa. Jos sijoittaa lapsilisät eli noin 100e niin säästösumma on jo 35 000e.
Jos säästää itselleen 50e/kk niin 10v päästä 5% tuotto-odotuksella voi järjestää itselleen vaikka unelmien matkan tai mitä ikinä itse arvostaa noin 7000e tehtävän. Toiset hommaa koiran ja siinä menee se 50e/kk 14v ajan tai enemmänkin ja sitten täytyy hyväksyä että jotkut toiset asiat jää tekemättä. Ihmeen monilla köyhillä on koira tai useampikin.
Niinpä: kaikkea ei voi saada. Keskituloiset, jotka tekevät näitä laskelmia, eivät raaski ottaa lemmikkiä. Ottaenkin, miten eläinten sairaanhoitokulut ovat kasvaneet monopolisoitumisen vuoksi. Sitä varten sitten (ylemmän?) keskiluokan ihmisille myydään lemmikkivakuutuksia. Siitä ei ole tietoa, ovatko miten suosittuja, mutta ei tuollaisia mainoksia ollut vielä 20 vuotta sitten.
Ei eläinten hoitokulut sinänsä ole nousseet. Sterilointi, rokotukset ja lopetus on edelleen varsin edullista. Ja eihän eläimille ennen muuta tehtykään. Joku tikki ehkä joskus ommeltiin jos oli telonut itsensä. Eikä edes tarvinnut, koirat pysyi varsin terveinä kun eivät olleet ylijalostettuja pentutehtaiden tuotteita.
Eläimille vaan on alettu tehdä hoitoja, mitä ei 30 vuotta sitten tehty edes ihmisille. Magneettikuvista alkaen. Nykyään eläimiä hoidetaan niin, että se on käytännössä eläinrääkkäystä, kaihileikkauksia jne. Kun eläin ei ymmärrä, miksi ei saa ravistaa päätään kuukauteen.
Suurimmalla osalla koiranomistajista on nykyään vakuutus. Meillä ei, koira saa sairastaa aika paljon että mene yli sen vakuutuksen vuosikulujen. Kun on hyväsukuinen käyttökoira terveestä rodusta, eipä niillä isompia tule.
Vierailija kirjoitti:
Puttonen ei sano, että tämä olisi mahdollista kaikille pienituloisimmillekin, vaan hän sanoo, että se on mahdollista ilman suuria tuloja eli tavalliselle keskipalkkaiselle töissäkävijälle.
Se olisi mahdollista pienituloisellekin, jos vaan systeemi ei olisi nykyisenkaltainen ja vaatisi että ensin syöt sijoitukset ja säästöt ja pakottaisi kaikki käytännössä tuolle "viimesijaiselle" tt-tuelle leikkaamalla muita tukia keinotekoisin veroin ja rajoituksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumitissien hinnan kun sijoittaa indeksirahastoihin, niin alle 5-kymppisenä on 100.000 rahastoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei onnistu, jos samalla ei ole myös pienet menot. Ja tällä hetkellä monet kamppailevat nousseiden elämisen kustannusten kanssa. Omia kuluja on vaikeaa hallita, kun sähkö, polttoaine, ruoka jne. kaikki kallistuu samanaikaisesti. Tuossakin jutussa taas samoja typeriä latteuksia lehtitilausten ja noutokahvien karsimisesta. Isolla osalla haasteet on välttämättömyyksissä. Ja toisekseen, jos kukaan ei osta niitä lehtitilauksia ja noutokahveja, niin journalistit, lehtimyyjät, kahvilanpitäjät, tarjoilijat jne. jäävät työttömiksi.
Täytyy käsittää, että toi perustuu ajatukseen, että on tulot, joista jää ylimääräistä.
Tai sitten säästää
Sidukoista
Tupakasta
Kahviloista
Tekoripsistä ja ankkahuulista ja torakynsistä
Vaihtoehtoja riittää, kyse on omista valinnoista
Noista kaikista toki voi säästää, jos niitä käyttää. Mutta jossain vaiheessa tulee se kohta, missä säästäminen tapahtuisi terveellisen ja eettisen ravinnon kustannuksella, tai eettisten vaatteiden -ja uusia vaatteita on töissäkäyvän ihmisen pakko ostaa silloin tällöin.
Itse olen tätä säästämistematiikkaa miettinyt paljon, tai sitä, mihin rahani pistän. Tosin lähinnä siksi, että kristittynä pitäisi antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, muttei sitä niin kauheasti jää. Mutta en näe mitään järkeä siinä, että olisin epäeettinen kuluttaja voidakseni kilauttaa kolehtihaavia äänekkäämmin. Suosin siis edelleen kotimaista luomuruokaa, vaikka se onkin win-win -tilanne, kun itse saan samalla parempaa ravintoa ja pysyn terveempänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei onnistu, jos samalla ei ole myös pienet menot. Ja tällä hetkellä monet kamppailevat nousseiden elämisen kustannusten kanssa. Omia kuluja on vaikeaa hallita, kun sähkö, polttoaine, ruoka jne. kaikki kallistuu samanaikaisesti. Tuossakin jutussa taas samoja typeriä latteuksia lehtitilausten ja noutokahvien karsimisesta. Isolla osalla haasteet on välttämättömyyksissä. Ja toisekseen, jos kukaan ei osta niitä lehtitilauksia ja noutokahveja, niin journalistit, lehtimyyjät, kahvilanpitäjät, tarjoilijat jne. jäävät työttömiksi.
Täytyy käsittää, että toi perustuu ajatukseen, että on tulot, joista jää ylimääräistä.
Tai sitten säästää
Sidukoista
Tupakasta
Kahviloista
Tekoripsistä ja ankkahuulista ja torakynsistä
Vaihtoehtoja riittää, kyse on omista valinnoista
Ei osta kultaharkkoja.
Ei osta uutta autoa joka kuukausi.
Ei lennä yksityiskoneellä niin tiuhaan.
Ostaa shamppanjat suoraan tuottajalta laatikoittain niin säästää paljon.
Onhan noita säästökohteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin omassa suvussani varallisuuden kertymisen avain on ollut omistusasunto, tai oikeammin omakotitalo. Sitä kun on maksettu 20 vuotta ja sitten velaton, niin loppuelämän asumiskulut on todella pienet. Kun siihen päälle elää viimeiset 40 vuotta aika nuukasti, niin säästöön jää väkisinkin paljon vaikkei tulot ole kummoiset. Pienituloisilta mummoiltakin on jäänyt aika isoja perintöjä
Mutta kun elää vielä ne viimeiset 40 vuotta nuukasti niin missä vaiheessa se elämä tehdään?
Tämä. Mitään iloa niistä säästöistä ei siis saa? Todella älykästä. Tai siis....
Säästöistä saa kuitenkin yhtä, tietynlaista "iloa": turvallisuudentunnetta.
Mediassa ja somessa saa jatkuvasti lukea, näkökulmasta riippuen joko kauhutarinoita tai nyyhkytarinoita siitä, mitä tapahtuu perheelle tai yksinelävälle, kun pesukone hajoaa tai silmälasit menevät korjauskelvottomasti rikki, eikä minkäänlaista puskuria ole.
Olipa sitä rahaa peruskäyttötilillä, säästötilillä, etutilillä tai sijoituksissa, silloin on sellainen perusturvallisuus että JOS jotain sellaista pahaa tapahtuu, jonka pystyy helposti korjaamaan rahan avulla, sitä sellaista tapahtumaa ei tarvitse erikseen ja etukäteen pelätä.
Juuri siksi, että rahattomuus aiheuttaa stressiä ja voi pahimmillaan hätätilanteessa johtaa velkaantumiskierteen alkuun (esim. korkeakorkoinen pikavippi pesukoneen tai silmälasien uusintaan), KAIKKI asiantuntijat suosittelevat puskurirahaston kerryttämistä. Tämä on tietenkin erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta (koska oikeastaan laki estää sen) toimeentulotuen asiakkaille. Mutta kaikille muille tuon pitäisi olla itsestäänselvyys. Ovatko ihmiset ehkä virheellisesti olettaneet, että yhteiskunta tulee apuun esimerkiksi lapsiperheen pesukoneen hajotessa? Että luullaan, että "noin vain" saa rahat sossusta tai nyt Kelalta? Kun sen verran ollut viime aikoina somessa kuohuntaa, kun toimeentulotukea ei niin sanotusti "noin vain" saakaan vaikka tarve olisi kova - kun ihmiset, jotka aiemmin siihen eivät ole joutuneet turvautumaan, ovat yrittäneet sitä nyt saada.
Säästöistä siis on konkreettista iloa, jos ja kun ei tarvitse mennä heti epäonnen tultua yrittämään kolkuttamaan (yleensä turhaan) Kelan portteja.
Lisäksi on aivan eri asia voida tehdä päätös ostaa edullisempaa ruokaa kalliimman sijaan kuin että on pakotettu rahapulan vuoksi ostamaan sitä halvinta. Tuo jättää melkoisen marginaalin ihmisen omanarvontunteelle ja toimijuudelle, jos sen valinnan halvemman ruoan puolesta voi tehdä itse. Ja nämä kaksi asiaa - jos siis niihin vain on se mahdollisuus - liittyvät toisiinsa. Eli siis "kituuttaa ja kitkuttaa" vähäisemmillä kuluilla ja laittaa sen "ylijäävän" rahan säästöön tai sijoituksiin, eli itse tekee aktiivisen valinnan vaikka siellä kaupan ruokaosastolla. Ja saa sen säästämänsä summan sinne turvallisuudentunne-nimiseen rahastoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30 vuoden kuluttua maailma todennäköisesti näyttää ihan toiselta ja olot ovat erilaiset.
Ei se silti tarkoita sitä ettei ihmisen kannattaisi aina tuloistaan säästää ja sijoittaa.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että 131 euron indeksirahastoon pistäminen suurimmalle osalle tuottaa ongelmaa, jonka takia pitäisi syödä huonosti ja lopettaa kaikki matkustelu. Kyllä tuo on enemmän sellainen päätös, jonka suurin osa voi vain tehdä ja pystyy todellisuudessa elämään ihan samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Tuo on alle 10 lounasta ulkona per kuukausi, eli jos joka toinen työpäivä tekeekin eväät, saa tuon 131 säästöön helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ollut edunsaajana kahdessa säästöhenkivakuutuksessa. Ensimmäisestä räpsähti tilille 200 000€ ja toisesta 300 000€. Ensimmäinen mummonsa vakuutus, toinen äitinsä.
Mummo oli tavallinen maatalon emäntä, äiti taas kouluja käymätön pankkitoimihenkilö.Kouluja käymätön pankkitoimihenkilö?
Pankissa siivoojana?
Hyvähän se on professoreiden kerätä tuosta vain 200 tonnia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30 vuoden kuluttua maailma todennäköisesti näyttää ihan toiselta ja olot ovat erilaiset.
Minä olen sen verran vanha, että muistan vielä hyvin ajan 40 vuotta sitten. Jos silloin laittoi rahaa sijoituksiin, on niistä rahoista iloa vielä tänäkin päivänä, ellei ole ehtinyt tuhlata kaikkea tässä välissä.
Ja muuten silloin 40 vuotta sitten monet pelkäsivät tosissaan, että maailma tuhoutuu muutaman vuoden sisällä ydinsotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että 131 euron indeksirahastoon pistäminen suurimmalle osalle tuottaa ongelmaa, jonka takia pitäisi syödä huonosti ja lopettaa kaikki matkustelu. Kyllä tuo on enemmän sellainen päätös, jonka suurin osa voi vain tehdä ja pystyy todellisuudessa elämään ihan samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Vajaa 1600 euroa on kuitenkin varsin suuri summa ja tarkoittaa esim. sitä pääseekö lomamatkalla Mikkeliin vai Keski-Eurooppaan. Tai joutuuko matkalla majoittumaan murjussa vai hienossa hotellissa. Minusta suurien summien säästäminen eläkkeelle on aivan älyvapaata touhua.
Aika epäisänmaallinen saa olla, jos preferoi jotain Barcelonan turisti-infernoa Mannerheimin päämajamuseon edelle. Ja vie ne omat, ilmeisen vähät rahansa mieluummin ulkomaille kuin tukee kotimaista työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että 131 euron indeksirahastoon pistäminen suurimmalle osalle tuottaa ongelmaa, jonka takia pitäisi syödä huonosti ja lopettaa kaikki matkustelu. Kyllä tuo on enemmän sellainen päätös, jonka suurin osa voi vain tehdä ja pystyy todellisuudessa elämään ihan samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Tuo on alle 10 lounasta ulkona per kuukausi, eli jos joka toinen työpäivä tekeekin eväät, saa tuon 131 säästöön helposti.
Joopajoo :D ihan kuin tavallinen palkansaaja kävisi ulkona lounaalla. Mulla lounaana yleensä nistaria ja olen joutunut hintojen nousun vuoksi vaihtamaan jauhelihan kikherneisiin.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 vuoden kuluttua maailma todennäköisesti näyttää ihan toiselta ja olot ovat erilaiset.
Ei se silti tarkoita sitä ettei ihmisen kannattaisi aina tuloistaan säästää ja sijoittaa.
Kannattaa sijoittaa suoraan osakkeisiin, koska rahastoissa sijoitat lupaukseen osaketuotosta. Isossa taloudellisessa kriisissä koko rahasto voi kaatua, ja menetät kaiken. Sen sijaan suoraan omistettu osake on sinun kaikissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puttoselle vois joku vihjaista ettei köyhimmille toimeentulotukiasiakkaille ole sallittua että on senttiäkään säästössä tai sijoituksissa. Tuntuu ettei tää kermabärzze kupla tunnu tietävän missä olosuhteissa osa kansasta pakotetaan elämään.
Eihän rahoituksen professorin tulekaan olla töissään tekemisissä toimeentuloasiakkaiden elämänrealiteettien kanssa. Jälkimmäiset ovat diakonia- ja sosiaalityöntekijöiden heiniä. Yhteiskuntamme on niin kehittynyt, että eri sektoreille koulutetaan aivan eri ihmiset. Eikä jokaista lehdessä tai netissä tulevaa neuvoa tule ajatella, että se on juuri minulle kohdistettu. Tuskin montaa keski-ikäistä kiinnostaa botox-neuvot tai keskivertosuomalaista merkkilaukut. Lukee ne jutut, jotka itselle tuntuvat relevanteilta, ja muut voi skipata.
Luulis että professorin kannattaisi tietää muustakin kuin siitä hyvin kapeasta omasta erikoisalueestaan, jos jaellaan kansalle neuvoja. Kohta voi muuten käydä ettei kansassa ole kuin kourallinen niitä, jotka moisia hyviä neuvoja voi noudattaa jos ei mieti tilannetta hieman laajemminkin. Siksi toiseksi köyhien määrä vaan lisääntyy eikä ketään siellä kermabärzze kuplassa kiinnosta.
Professori kirjoittanee omalle viiteryhmälleen eli sille, jolla on sekä kk-pätäkkä että osaaminen ja halu siellä sijoittamisen maailmassa. Siinä maailmassa kun on, niin todennäköisesti ei ostele niitä naisten- tai miestenlehtiä eikä juo lattea kun samalla hinnalla saa enemmän kofeiinia energiajuomasta. Suurin osahan Puttosen kirjasta ja ensimmäisistä haastatteluista käsitteli sitä, kuinka TUHLATA sitä rahaa, jota on kerännyt vuosikymmeniä.
Ehkä sitten sieltä rahansa hassanneiden ikuisuusköyhien ryhmästä olisi kannattanut tosiaan Puttosen lähteä liikkeelle. Siellä varmasti osattaisiin neuvoja antaa. Se vain, että jos sitä rahaa haluaa vielä säilyttääkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että 131 euron indeksirahastoon pistäminen suurimmalle osalle tuottaa ongelmaa, jonka takia pitäisi syödä huonosti ja lopettaa kaikki matkustelu. Kyllä tuo on enemmän sellainen päätös, jonka suurin osa voi vain tehdä ja pystyy todellisuudessa elämään ihan samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Tuo on alle 10 lounasta ulkona per kuukausi, eli jos joka toinen työpäivä tekeekin eväät, saa tuon 131 säästöön helposti.
Tai tuo 131e, sillä saa illan baarissa, eli vois säästää 31x ton summan kuukaudessa kun ei ryyppää ollenkaan.
Tai yks talvirengas autoon ,huonolaatuinen, jättää sen ostamatta joka kuukausi.
Jos noista rahoista vuodessa nostaa korkeintaan 43 000 euroa, maksaa nostetuista rahoista veroa korkeintaan 20,5 % (eli 30 % voitosta). Käytännössä yleensä pääsee pienemmillä veroilla esim. käyttämällä hankintameno-olettamaa. Toki verotus voi olla muuttunut 40 vuoden päästä.