Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautua mökkiin, josta perijän puoliso on rajattu ulos?
09.09.2026 |
Jos puolison vanhemmat tekevät testamentin, jossa puoliso rajataan pois omistajana. Miten puolisona kannattaa suhtautua? Osallistutteko puolisona remontteihin ajallisesti ja rahallisesti?
Jos mökkeilyyn panostaminen on tavoitteissa, kannattaako tällöin (perintömökistä ulos jäävän) puolison ostaa oma mökki
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
Täysin normaali käytäntö nykyään, että vanhemmat rajaavat lastensa puolisot ulos perinnöistä ja omaisuudesta.
Minun vanhempani ovat tehneet niin ja niin teen itsekin. Miksi kukaan tuosta suuttuu ? Parisuhteessa ollaan rakkauden takia.Ei sen takia, että kärkkyy puolison suvun omistuksia itselleen.
Mutta ahneille persauksiille lokeillehan tämä ei käy..
Ja aviopari voi ihan itse tehdä avioehdon jossa perintö rajataan pois avioeron/kuoleman sattuessa. Näin me tehtiin kun selvisi että vanhempani olivat rajanneet puolisoni pois. Rajasimme sitten molemmat tulevat perintömme pois toisiltamme jotta olisi tasavertaista. Suosittelen tekemään näin niin ei kaivele hampaankolossa sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan puolison vanhempien omaisuus kiinnosta tippaakaan.
Tämä on ainoa oikea tapa suhtautua asiaan. Appiukko kysyi, että käytämmekö mökkiä hänen kuolemansa jälkeen vai myykö sen pois. Vastasin suoraan, ettei asia minulle kuulu pätkääkään, koska en ole hänen lapsensa, että jos mun vaimolla on mielipide asiaan, niin sen voi huomioida tai olla huomioimatta.
Ai miten niin? Kai appiukkoa kiinnosti, että käytättekö te mökkiä. Että onko mökillä jatkossa mies tai isäntä, joka tekee saunapuut ja remontit. Että kiinnostaako sinua yleensä sellainen mökkeily.
Periminen ja omistaminen on eri asia kuin käyttäminen.
Vttu mitä id*ootteja leipä elättää. Tottakai appiukko tietää, että käyttääkö lapsen perhe mökkiä vai ei. Meidän tapauksessa on käytetty aktiivisesti. Se on silti appiukon omaisuutta, vaikka me on sitä saatu käyttää vapaasti, jos hän ei siellä ole, ja hän tekee sillä juuri mitä tahtoo. Jos hän haluaa sen pistää tulitikuiksi, ei ulkopuolisilla ole siihen mitään oikeutta puuttua, eikä itse asiassa perillisilläkään. Toki voi kysyä, haluaisiko perillinen/perilliset mielummin mökin vai esimerkiksi rahaa, jotain sijoituksia, mitä mökki myymällä on saanut/ostanut. Mutta kyllä se kysymys pitää tehdä perilliselle/perillisille, ei täysin ulkopuolisille tai perillisen/perillisten perheenjäsenille, jotka eivät ole perillisiä.
Vierailija kirjoitti:
Me mietittiin joskus talon rakentamista niin, että oltaisiin ostettu tontti miehen vanhemmilta. He olisivat myyneet tontin vain miehelle, mutta sanoivat, että kyllähän minä voisin maksaa ja omistaa puolet sille rakennettavasta talosta. Sanoin, en tietenkään suostu tuohon. Jos meille olisi tullut ero, omaisuuteni olisi ollut nollan arvoinen. Hulluinta oli se, että mies ei ymmärtänyt ollenkaan miksi vedin herneen nenään.
Tuo riippu aivan teidän avioehdosta. Jos sitä ei ole, asialla ei ole väliä, toisin kuin tässä mökkitapauksessa.
Minulla on mökki, jonka omistan kokonaan. Minä maksan kaikki kulut ja mieheni tekee paljon asioita mökin hyväksi, rempat, paljon pihatöitä jne. Ei meillä ole "minun" vaan se on meidän yhteinen projekti, mutta mieheni ei kuulu rahojaan käyttää tason korottamisiin, vaan tekee sitten "töitä" olemisensa eteen. Ja hän siellä enemmän aikaa viettää kuin minä, koska tekee etätöitä, niin on koko kesän aina siellä.
Miehelläni on sukumökki, johon minulla ei ole eikä tule omistusta. Lapsemme tulevat perimään mökin aikanaan.
En osallistu taloudellisesti mökin kuluihin, korjauksiin tai uudistuksiin. Mökki kuuluu miehelle ja hänelle kuuluu siitä myös taloudellinen vastuu. Erossa en saisi mökkiin sijoittamistani rahoista senttiäkään, joten en sijoita.
Koska kuitenkin käytän mökkiä, osallistun työpanoksellani mökin töihin, remontteihin, uudistuksiin, ylläpitotöihin ym. Tämä on oman etuni mukaista pitää mökkiä hyvässä kunnossa ja kivana lomapaikkana, koska vietän siellä aikaani.
Jos minua ei mökkeily kiinnostaisi mies hoitaisi mökin itse.
Mikäli haluaisin mökkiolosuhteilta parempia puitteita kuin mihin mökin omistaja on valmis omaansa investoimaan niin harkitsisin oman mökin hankkimista. Omia rahojani en laittaisi toisen omistamaan mökkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehen suvun perintömökki homehtuu, koska mies ei koskaan ole ollut mikään remonttireiska.
Ei sitä mökkiä ole pakko itse remontoida, sen kun palkkaa jonkun remonttireiskan hoitamaan homman.
Ei taida olla kauheasti mökkeilyintoakaan ollut, jos mökki on päässyt homehtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä lahjoitin aikuiselle lapselleni asunnon, enkä sulkenut hänen puolisoaan pois. Vaikka eroaisivatkin (tuskin), heillä on lapsi, joka perii asunnon/sen tilalle tulleen omaisuuden. Muita lapsia ei enää tule (ikä). Vastuullisia ihmisiä molemmat.
Paitsi jos ero tuleekin ja puolisonsa saa lapsia muiden kanssa niin sitten se ei enää menekään vain sille sinun lapsenlapsellesi, vaan myös sille ex-puolison uudelle lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tein testamentin josta kaikki puolisot on rajattu pois vaikka ihan mukavia ihmisiä ovatkin. Niin moni liitto päättyy eroon, enkä halua että suvun omaisuus lähtee ulkopuoliselle. Mitä kummallista siinä on että suojaa varallisuuden? Suomalaisten ymmärryskyky on heikko jos ei edes tätä tajua.
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on sukumökki, johon minulla ei ole eikä tule omistusta. Lapsemme tulevat perimään mökin aikanaan.
En osallistu taloudellisesti mökin kuluihin, korjauksiin tai uudistuksiin. Mökki kuuluu miehelle ja hänelle kuuluu siitä myös taloudellinen vastuu. Erossa en saisi mökkiin sijoittamistani rahoista senttiäkään, joten en sijoita.
Koska kuitenkin käytän mökkiä, osallistun työpanoksellani mökin töihin, remontteihin, uudistuksiin, ylläpitotöihin ym. Tämä on oman etuni mukaista pitää mökkiä hyvässä kunnossa ja kivana lomapaikkana, koska vietän siellä aikaani.
Jos minua ei mökkeily kiinnostaisi mies hoitaisi mökin itse.
Mikäli haluaisin mökkiolosuhteilta parempia puitteita kuin mihin mökin omistaja on valmis omaansa investoimaan niin harkitsisin oman mökin hankkimista. Omia rahojani en laittaisi toisen omistamaan mökkiin.
Meillä on toisinpäin: Minä omistan mökin, johon miehelläni ei ole - eikä tule - omistusta. Ja taustalla on nimenomaan juuri se, että vanhempani ovat jo vuosikymmeniä sitten rajanneet lasten puolisot pois testamentistaan.
Mutta - kuten itsekin sanot - mökin perivät lapsemme. Eli jokainen euro, jonka mieheni mökin ylläpitoon laittaa, on suoraan lastemme hyväksi. Onneksi mieheni rakastaa mökkiä ihan yhtä paljon kuin minä eikä olla koskaan ajateltu sekuntiakaan, että kuka maksaa mökin kuluista mitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai rajataan pois puoliso. On eroja ja uusperheitä. Kyse on jatkuvuudesta. Mökki jää vainajan omille perillisille jatkossakin. Puoliso kysyy luvan omistajalta mitä saa tehdä ja mitä ei. Avioliitto ei oikeuta sitä ettei toisella voisi olla jotain omaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehen suvun perintömökki homehtuu, koska mies ei koskaan ole ollut mikään remonttireiska.
Ei sitä mökkiä ole pakko itse remontoida, sen kun palkkaa jonkun remonttireiskan hoitamaan homman.
Ei taida olla kauheasti mökkeilyintoakaan ollut, jos mökki on päässyt homehtumaan.
Miksi pitäisi olla intoa mökkeilyyn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi mökkiin kiinni pennin pyörylää, mutta voisin toki viettää siellä aikaa.
Siis miehesi perii 300 000 arvoisen täysmukavuuksin rantamökin jossa nuoret aikuiset lapsennekin viettää joskus viikonloppuja kavereineen
Sinä kiukuttelisit kun mun nimeä ei ollut testamentissa niin en kyllä ees kuistia lakaise.
Tuota hintaa näkyy pyytävän meidän mökkiniemellä täysmukavuuksin nätillä ilta-aurinkorannalla olevasta mökisttä.
Oishan se tietysti lapsen puolison , jos ainoa lapsensa perisi sen, ottaa erossa 150 000 siitä.
Ei meillä ole lapsia.
Paljonko sinä yleensä maksat kuistin lakaisusta? Jos sanon etten laittaisi mökkiin kiinni rahaa, niin miksi kuvittelet sen tarkoittavan etten voisi lakaista kuistia siellä aikaa viettäessäni?
Mutta puolison omaisuuden perään olet?
Mistä kummasta näin päättelit?
Vierailija kirjoitti:
Täysin normaali käytäntö nykyään, että vanhemmat rajaavat lastensa puolisot ulos perinnöistä ja omaisuudesta.
Minun vanhempani ovat tehneet niin ja niin teen itsekin. Miksi kukaan tuosta suuttuu ? Parisuhteessa ollaan rakkauden takia.Ei sen takia, että kärkkyy puolison suvun omistuksia itselleen.
Mutta ahneille persauksiille lokeillehan tämä ei käy..
Ei kai siitä suuttua tarvitse? Ap kyseli että kannattaako tuossa tapauksessa osallistua rahallisesti ja/tai ajallisesti sen toisen omistaman mökin remontteihin sun muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tämä tilanne. Olen perinyt mökin, josta puolisoni on testamentissa rajattu ulos. On siis liki 500 000 euron huvila, joka tällä hetkellä kotimme. Totta kai mies osallistuu hoitoon ja korjaukseen, se on hänenkin kotinsa. Lainaa ei tästä tietenkään ole, ne hoitaisin yksin. Tämä jää aikanaan lapsille, joten selvää on että omaisuudesta pidetään huoli, oli paperissa kenen nimi tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on sukumökki, johon minulla ei ole eikä tule omistusta. Lapsemme tulevat perimään mökin aikanaan.
En osallistu taloudellisesti mökin kuluihin, korjauksiin tai uudistuksiin. Mökki kuuluu miehelle ja hänelle kuuluu siitä myös taloudellinen vastuu. Erossa en saisi mökkiin sijoittamistani rahoista senttiäkään, joten en sijoita.
Koska kuitenkin käytän mökkiä, osallistun työpanoksellani mökin töihin, remontteihin, uudistuksiin, ylläpitotöihin ym. Tämä on oman etuni mukaista pitää mökkiä hyvässä kunnossa ja kivana lomapaikkana, koska vietän siellä aikaani.
Jos minua ei mökkeily kiinnostaisi mies hoitaisi mökin itse.
Mikäli haluaisin mökkiolosuhteilta parempia puitteita kuin mihin mökin omistaja on valmis omaansa investoimaan niin harkitsisin oman mökin hankkimista. Omia rahojani en laittaisi toisen omistamaan mökkiin.
Sukumökeissä kaksi maailmaa kolaroivat. Isovanhemmat rajasivat omistukset tarkasti, erityisesti tyttärien osalta. Kun tyttäret aikanaan avioituvat ja hankkivat perheet, ne saattavat olla kokonaan ilman avioehtoja. Näin kaikkien tyttärien perheet rakentavat tyhjästä omaa ja kaikki on yhteistä. Yhtenä päivänä selviää, että puoliso on rajattu sukumökistä pois, kuten kaikki muutkin puolisot. Tuleeko perheiden nyt satsata kaikki vapaa-ajanvieton tyttärien vanhempien mökkiin, vai keskittyä oman luomiseen? Soppaan voi lisätä, että aviomiehet saattavat hyvinkin periä paljon enemmän ja se on yhdessä elämisen hengessä yhteistä.
Lopputulos on se, että ne perheistä jotka kykenevät hankkimaan oman mökin jostain, tekevät niin ja yhteinen mökki jää melko käyttämättömäksi. Se muodostuu yhteiseksi rakkaaksi kiviriipaksi, jossa tunnollisuudesta käydään melkein joka kesä kerran kääntymässä, ja todentamassa ylläpitotarpeet.
Sisarusten lapset perivät joskus mökin. Jos ehtoja ei ole muutettu, omistus saattaa hyvin jakautua vaikka kahdeksan perheen kesken. Siinä vaiheessa varmasti halutaan, että jollain olisi varaa ottaa mökki itselleen ja korjata vuosikymmenten korjausvelat. Sillä varakkaalla lapsella lienee siinä kohtaa oma perhe ja oma mökki, eikä 1/8 sukumökki kiinnosta yhtään. Jos seassa on varattomampi lapsi, sillä ei ole varaa edes sen kokoisten mökkien ylläpitoon, joten vanhanaikaiset rajoitukset ainoastaan tappavat sukumökit. Aika on sen verran kortilla, että sitä lomakuukautta ei vietetä sukumökkiä korjaamalla, tai edes sukumökillä.
Suosittelen neutraalin välinpitämätöntä suhtautumista. Tässä maailmassa riittää velvollisuuksia. Turha ottaa vaivoikseen mitään sukumökkejä. Niiden mukana siirtyy kaikenlaisia odotuksia ja velvoitteita, joita ei todellakaan kannata ottaa vastaan
Vierailija kirjoitti:
Jos mökki tulee perinnöksi vain puolisollesi eikä muita perijöitä ole niin mies voi vaikka lahjoittaa puolet siitä sinulle, joten problem solved.
Vain Suomessa AP ilmoittaa olevansa haluton maksamaan puolison perimän mökin menoja, vaikka hyödyntää sitä ilmeisesti. Sen sijaan tämän ehdotuksen mukaisesti puolison antamasta lahjasta ollaan valmiit maksamaan lahjavero valtiolle. Mitä keskimääräisen palstalaisen päässä liikkuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin normaali käytäntö nykyään, että vanhemmat rajaavat lastensa puolisot ulos perinnöistä ja omaisuudesta.
Minun vanhempani ovat tehneet niin ja niin teen itsekin. Miksi kukaan tuosta suuttuu ? Parisuhteessa ollaan rakkauden takia.Ei sen takia, että kärkkyy puolison suvun omistuksia itselleen.
Mutta ahneille persauksiille lokeillehan tämä ei käy..
Ei kai siitä suuttua tarvitse? Ap kyseli että kannattaako tuossa tapauksessa osallistua rahallisesti ja/tai ajallisesti sen toisen omistaman mökin remontteihin sun muihin.
Minusta se riippuu täysin siitä haluaako mökillä viettää aikaa vai ei. Jos mökki on sellainen että siellä viihtyy niin miksi siihen ei käyttäisi myös aikaansa ja ehkä rahaakin jos se on tarpeen. Mielessä kannattaa toki pitää se että mökki ei ole sinun omaisuutta ja riitatilanteissa omistajan oikeus omaisuuteen on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin normaali käytäntö nykyään, että vanhemmat rajaavat lastensa puolisot ulos perinnöistä ja omaisuudesta.
Minun vanhempani ovat tehneet niin ja niin teen itsekin. Miksi kukaan tuosta suuttuu ? Parisuhteessa ollaan rakkauden takia.Ei sen takia, että kärkkyy puolison suvun omistuksia itselleen.
Mutta ahneille persauksiille lokeillehan tämä ei käy..
Ei kai siitä suuttua tarvitse? Ap kyseli että kannattaako tuossa tapauksessa osallistua rahallisesti ja/tai ajallisesti sen toisen omistaman mökin remontteihin sun muihin.
Ei kannata osallistua. Lisäksi kannattaa vahtia, että puoliso laitta yhtä paljon yhteiseen lomanviettoon ja mökkeilyyn, ettei siinä käy niin, että toinen maksaa ja huolehtii yhteisestä ja toinen vain omastaan.
Ihan riippuu, jos molemmat siellä viihdytte ja puoliso kaipaa apua remonttiin ja sen rahoittamiseen, niin puoliso voi myydä tai lahjoittaa sulle osuuden.