Miten suhtautua mökkiin, josta perijän puoliso on rajattu ulos?

Vierailija kirjoitti:

No ei ole ainakaan velvollisuutta kasvattaa kyseisen omaisuuden arvoa millään tavalla.

Onpa menneet parisuhteet kummallisiksi... Oman edun tavoittelu... Ei mitään ylimääräistä... Minä minä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ainakaan puolison vanhempien omaisuus kiinnosta tippaakaan.

Tämä on ainoa oikea tapa suhtautua asiaan. Appiukko kysyi, että käytämmekö mökkiä hänen kuolemansa jälkeen vai myykö sen pois. Vastasin suoraan, ettei asia minulle kuulu pätkääkään, koska en ole hänen lapsensa, että jos mun vaimolla on mielipide asiaan, niin sen voi huomioida tai olla huomioimatta. 

Ai miten niin? Kai appiukkoa kiinnosti, että käytättekö te mökkiä. Että onko mökillä jatkossa mies tai isäntä, joka tekee saunapuut ja remontit. Että kiinnostaako sinua yleensä sellainen mökkeily. 

Periminen ja omistaminen on eri asia kuin käyttäminen.

Ei noihin hommiin miestä tarvita. Että oikein isäntä. Yöks.

Vierailija kirjoitti:

Se puoliso jolla ei ole osaa eikä arpaa mökkiin nyt tai tulevaisuudessa kannattaa kokonaan unohtaa sen mökin olemassaolon. Kuka haluaisi mökkeillä "omassa" mökissään vieraana?

Avioliitossa jokaisella kuitenkin oma omaisuutensa ja tulonsa.   Mikä hinku päästä toisen perintöön käsiksi?

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin niin että toki voi sulkea lastensa puolisot testamentilla pois,  mutta sitten ei kannata odottaa että lapset ja erityisesti ne poissuljetut puolisot osallistuisivat isompiin remontteihin tai rahoituksiin. Itse voisin vierailla mökillä niinkuin muutkin vieraat ja osallistua normiaskareisiin mutta mihinkään remppaan en osallistu, en fyysisesti enkä rahallisesti. Ja suhtautuisin hyvin nuivasti siihen että puoliso sijoittaisi suuria summia perheen rahoja tuollaiseen mökkiin. Remppa-apuna voi hääriä niin paljon kuin sielu ja selkä kestää. 

Minä taas ajattelisin, että pienellä työpanostuksella saisin mökkiin elämänmittaisen käyttöoikeuden. Vaikka sitä ei itse omistaisi, niin onhan se kuitenkin oman perheen omistuksessa ja jää aikanaan omille lapsille. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tilanne, että minulla on oma, velaton asunto. Mies maksaa vastikkeesta puolet, mutta ei mitään remontteja, jotka syntyvät molempien käytöstä. Onko reilua mielestänne?

Nämä menee juuri niin kuin suhteessa sovitaan. Me asumme minun talossani, minä maksan kaikki asumiskulut yksin. Siis sähkör, vedet ym. Mutta mies maksoi talon remontin. Molemmat ollaan tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ainakaan puolison vanhempien omaisuus kiinnosta tippaakaan.

Tämä on ainoa oikea tapa suhtautua asiaan. Appiukko kysyi, että käytämmekö mökkiä hänen kuolemansa jälkeen vai myykö sen pois. Vastasin suoraan, ettei asia minulle kuulu pätkääkään, koska en ole hänen lapsensa, että jos mun vaimolla on mielipide asiaan, niin sen voi huomioida tai olla huomioimatta. 

Ai miten niin? Kai appiukkoa kiinnosti, että käytättekö te mökkiä. Että onko mökillä jatkossa mies tai isäntä, joka tekee saunapuut ja remontit. Että kiinnostaako sinua yleensä sellainen mökkeily. 

Periminen ja omistaminen on eri asia kuin käyttäminen.

Ei noihin hommiin miestä tarvita. Että oikein isäntä. Yöks.

Yritin nyt vain miettiä, mitä appiukko ajatteli. Mutta asia varmaan tuli selväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tilanne, että minulla on oma, velaton asunto. Mies maksaa vastikkeesta puolet, mutta ei mitään remontteja, jotka syntyvät molempien käytöstä. Onko reilua mielestänne?

Itehän vihtorin olet ottanut. Ei se missään kohdin ole muuttunut miehesi omaisuudeksi 

Ei siinä ole mitään suhtautumista. Jokainen saa päättää omasta omaisuudestaan lain rajoissa mitä haluaa. Kyllä esim. vaimon suvun kesähuvila, joka heillä ollut jo 4 sukupolvessa, on testamenteilla ja avioehdoilla rajattu niin, että vaimoni ja hänen kahden sisaruksensa puolisoilla ei ole mitään oikeuttaa mihinkään osaan huvilasta meni asiat miten hyvänsä. Mun mielestä täysin normaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tilanne, että minulla on oma, velaton asunto. Mies maksaa vastikkeesta puolet, mutta ei mitään remontteja, jotka syntyvät molempien käytöstä. Onko reilua mielestänne?

Oletteko naimisissa? Onko avioehto?

Kehtaatko pyytää mieheltä vuokraa, eli enemmän kuin puolet vastikkeesta? 

Mieshän tuossa hyötyy.

Minä olin aikoinani niin naiivi, etten vaatinut mieheltä mitään asumiskuluja. Ostin ruoatkin enimmäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tilanne, että minulla on oma, velaton asunto. Mies maksaa vastikkeesta puolet, mutta ei mitään remontteja, jotka syntyvät molempien käytöstä. Onko reilua mielestänne?

On.

Vierailija kirjoitti:

Minä lahjoitin aikuiselle lapselleni asunnon, enkä sulkenut hänen puolisoaan pois. Vaikka eroaisivatkin (tuskin), heillä on lapsi, joka perii asunnon/sen tilalle tulleen omaisuuden. Muita lapsia ei enää tule (ikä). Vastuullisia ihmisiä molemmat.

Tuossa on se vaara, että jos eroavatkin, ja puolison vanhemmat ovat siltä puolelta tulevan perinnön rajanneet pois puolisolta, eli sinun lapseltasi. 

Tai jos heidän lapsi jostain syystä kuolee ennen vanhempiansa, niin voi käydä niinkin, että asunto menee sitten kokonaan toiseen sukuun. 

Vierailija kirjoitti:

On täysin normaali käytäntö sulkea testamentinsaajan puoliso pois testamentista. Kaikki niin tekevät. Jos asia ei miellytä AP:tä, niin kannattaa erota. Se olisi AP:n puolisollekin parempi, sillä AP vaikuttaa ahneelta.

Naurattaa nämä vastaukset, kukaan ei lukenut kysymystä. Samaa asiaa olen pohdiskellut.

Olen tekeväinen ja maalipensseliä tykkään heiluttaa ja laittaa pihaa, kunnostaa terassia ja laituria. Kuitenkaan ei tunnu järkevältä laittaa rahaa ja arvokasta aikaa mökkiin, mikä ei ole oma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se puoliso jolla ei ole osaa eikä arpaa mökkiin nyt tai tulevaisuudessa kannattaa kokonaan unohtaa sen mökin olemassaolon. Kuka haluaisi mökkeillä "omassa" mökissään vieraana?

En minä noin ajattele. Vaikka puoliso omistaa mökin, niin molemmathan siellä mökkeilee, jos yhdessä ollaan. 

Mökeillä, joka rajataan vain omille lapsille, tapaa olla sukumökkejä. Se tarkoittaa, että ne omat lapset ovat omistajia ja heidän puolisonsa vieraita. Miksi siis tehdä sellaisessa paikassa yhtään mitään, tai edes käydä siellä? Parempi vaan keskittyä omaan lomailuun ja vaikka hankkia se oma mökki omalle perheelle jos rahkeet riittävät. Silloin joka kerta kun tekee jotain tai investoi jotain, se on omalle perheelle ja itselle, ei paikkaan, josta on rajattu ulos.

Väitän, että Suomessa todella moni sukupaikka rapistuu liiallisen omistuksen suojelun vuoksi. Kaikki saattaa käyttää, mutta juuri kukaan ei halua käyttää yhteiseen, josta puolisot on rajattu ulos juuri mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tilanne, että minulla on oma, velaton asunto. Mies maksaa vastikkeesta puolet, mutta ei mitään remontteja, jotka syntyvät molempien käytöstä. Onko reilua mielestänne?

Oletteko naimisissa? Onko avioehto?

Kehtaatko pyytää mieheltä vuokraa, eli enemmän kuin puolet vastikkeesta? 

Mieshän tuossa hyötyy.

Minä olin aikoinani niin naiivi, etten vaatinut mieheltä mitään asumiskuluja. Ostin ruoatkin enimmäkseen.

Vuokraa! Ymmärrätkö, että vuokratuloista pitää maksaa verot. Vuokraa ei kannata perheen sisällä maksella. Jos enemmän rahaa tarvitaan, niin voihan mies maksaa vaikka koko vastikkeen. Mutta nuo summat nyt jokainen pari arvioi keskenään, mikä on sopivaa ja kohtuullista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täysin normaali käytäntö sulkea testamentinsaajan puoliso pois testamentista. Kaikki niin tekevät. Jos asia ei miellytä AP:tä, niin kannattaa erota. Se olisi AP:n puolisollekin parempi, sillä AP vaikuttaa ahneelta.

Naurattaa nämä vastaukset, kukaan ei lukenut kysymystä. Samaa asiaa olen pohdiskellut.

Olen tekeväinen ja maalipensseliä tykkään heiluttaa ja laittaa pihaa, kunnostaa terassia ja laituria. Kuitenkaan ei tunnu järkevältä laittaa rahaa ja arvokasta aikaa mökkiin, mikä ei ole oma.

Ja josta ei ikinä tule omaa.

Kun ikä alkaa painaa ja tarvitaan kaikkea apua, on tämmöinen hyvä muistutus, että et ole appisten lapsi. Heillä ei ole mitään velvollisuutta sinuun, eikä sinulla heihin.

Aivan normaali käytäntö. Jos mökki on puolisosi oma nykyään te tietysti käytätte sitä yhdessä. Jos erotte saat ehkä, jos sovitte, siitä pienen osuuden jonka olet siihen sijoittanut mutta muutenhan saat nauttia mökkielämästä aivan ilmaiseksi kun et ole ostanut siitä puolta eli et sijoittanut siihen omaa rahaa.

Meillä on myös ko. testamentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin niin että toki voi sulkea lastensa puolisot testamentilla pois,  mutta sitten ei kannata odottaa että lapset ja erityisesti ne poissuljetut puolisot osallistuisivat isompiin remontteihin tai rahoituksiin. Itse voisin vierailla mökillä niinkuin muutkin vieraat ja osallistua normiaskareisiin mutta mihinkään remppaan en osallistu, en fyysisesti enkä rahallisesti. Ja suhtautuisin hyvin nuivasti siihen että puoliso sijoittaisi suuria summia perheen rahoja tuollaiseen mökkiin. Remppa-apuna voi hääriä niin paljon kuin sielu ja selkä kestää. 

Minä taas ajattelisin, että pienellä työpanostuksella saisin mökkiin elämänmittaisen käyttöoikeuden. Vaikka sitä ei itse omistaisi, niin onhan se kuitenkin oman perheen omistuksessa ja jää aikanaan omille lapsille. 

Ehkä,  ehkä ei.

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole mitään suhtautumista. Jokainen saa päättää omasta omaisuudestaan lain rajoissa mitä haluaa. Kyllä esim. vaimon suvun kesähuvila, joka heillä ollut jo 4 sukupolvessa, on testamenteilla ja avioehdoilla rajattu niin, että vaimoni ja hänen kahden sisaruksensa puolisoilla ei ole mitään oikeuttaa mihinkään osaan huvilasta meni asiat miten hyvänsä. Mun mielestä täysin normaalia. 

Siksi ne hoitavat sen omin voimin. Täysin epänormaalia.