Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten suhtautua mökkiin, josta perijän puoliso on rajattu ulos?
09.09.2026 |
Jos puolison vanhemmat tekevät testamentin, jossa puoliso rajataan pois omistajana. Miten puolisona kannattaa suhtautua? Osallistutteko puolisona remontteihin ajallisesti ja rahallisesti?
Jos mökkeilyyn panostaminen on tavoitteissa, kannattaako tällöin (perintömökistä ulos jäävän) puolison ostaa oma mökki
Kommentit (59)
Minulla on mökki josta puolisoni on rajattu ulos, osallistuu kyllä kaikkeen koska meidän lapsethan tämän saa. Myös mahdolliset tulevat puolisot on rajattu ulos eli mökki todella jää sitten näille meidän lapsille eikä palaakaan yhdellekään eksälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehen suvun perintömökki homehtuu, koska mies ei koskaan ole ollut mikään remonttireiska.
Ja tämä vastasi apn kysymyksiin... Miten?
Piti vaan päästä puolisoa haukkumaan?
Minä lahjoitin aikuiselle lapselleni asunnon, enkä sulkenut hänen puolisoaan pois. Vaikka eroaisivatkin (tuskin), heillä on lapsi, joka perii asunnon/sen tilalle tulleen omaisuuden. Muita lapsia ei enää tule (ikä). Vastuullisia ihmisiä molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitte ostaa puolison kanssa ihan oman mökin jos ei sukumökki kiinnosta.
Mies voi myydä mökin ja rahoittaa sillä uutta yhteistä mökkiä.
Useimmiten on rajattu pois myös oikeus mökin tilalle tulevaan omaisuuteen. Eli jos mies rahoittaa mökin myynnistä saaduilla rahoilla uutta mökkiä, niin puolisolla ei ole oikeutta myöskään siihen osuuteen uudesta mökistä, mitä on rahoitettu mökkirahoilla.
Mutta eihän tuolla rajaamisella käytännössä ole puolisolle merkitystä, jos pysyy yhdessä. Erotilanteessa se vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan puolison vanhempien omaisuus kiinnosta tippaakaan.
Tämä on ainoa oikea tapa suhtautua asiaan. Appiukko kysyi, että käytämmekö mökkiä hänen kuolemansa jälkeen vai myykö sen pois. Vastasin suoraan, ettei asia minulle kuulu pätkääkään, koska en ole hänen lapsensa, että jos mun vaimolla on mielipide asiaan, niin sen voi huomioida tai olla huomioimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap yleensä kuvittelee että olisi perinyt appivanhempansa? Hänhän perii omat vanhempansa ja heitä ei peri hänen miehensä.
Ihan sen verran pitäis tietää.
Ei varmaan tuosta ole kyse. Vaan avio-oikeuden poisraajaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Suhtaituosin kuin vuokramökkiin, eli osallistuisin käyttökuluihin, mutta en remontteihin tms.
Eli maksaisit vuokraa mökkiviikoilta vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehen suvun perintömökki homehtuu, koska mies ei koskaan ole ollut mikään remonttireiska.
Ja tämä vastasi apn kysymyksiin... Miten?
Piti vaan päästä puolisoa haukkumaan?
Ehkä sanoi tuon, koska tarkoitti, että puolison kannattaisi kumminkin huolehtia mökin kunnosta, jos haluaa siellä lomailla. Tai jos mökki halutaan myydä, se menee paremmin kaupaksi remontoituna. Eiköhän myyntirahoista liikene puolisollekin. Ainakin normaalissa/terveessä parisuhteessa näin; ei olla itsekkäitä vaan ajatellaan yhteistä hyvää.
Jokin jännittävä tapahtuma ko paikalla olisi tosi jees.
Salaliittoteorian ainekset olisi kasassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ole ainakaan velvollisuutta kasvattaa kyseisen omaisuuden arvoa millään tavalla.
Se puoliso jolla ei ole osaa eikä arpaa mökkiin nyt tai tulevaisuudessa kannattaa kokonaan unohtaa sen mökin olemassaolon. Kuka haluaisi mökkeillä "omassa" mökissään vieraana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan puolison vanhempien omaisuus kiinnosta tippaakaan.
Tämä on ainoa oikea tapa suhtautua asiaan. Appiukko kysyi, että käytämmekö mökkiä hänen kuolemansa jälkeen vai myykö sen pois. Vastasin suoraan, ettei asia minulle kuulu pätkääkään, koska en ole hänen lapsensa, että jos mun vaimolla on mielipide asiaan, niin sen voi huomioida tai olla huomioimatta.
Ai miten niin? Kai appiukkoa kiinnosti, että käytättekö te mökkiä. Että onko mökillä jatkossa mies tai isäntä, joka tekee saunapuut ja remontit. Että kiinnostaako sinua yleensä sellainen mökkeily.
Periminen ja omistaminen on eri asia kuin käyttäminen.
Vierailija kirjoitti:
Minä lahjoitin aikuiselle lapselleni asunnon, enkä sulkenut hänen puolisoaan pois. Vaikka eroaisivatkin (tuskin), heillä on lapsi, joka perii asunnon/sen tilalle tulleen omaisuuden. Muita lapsia ei enää tule (ikä). Vastuullisia ihmisiä molemmat.
Tätäkin on joku dissannut. Ei tietenkään perustele. Tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki riippuu puolison suhtautumisesta, onko lapsia, käytättekö perheenä, myöhemmin jäisi lapsille...?
Jos siitä tulis käyttöön mökki, niin osallistuisin talkoomielellä. Tekisin jonkin verran remppaa, ruokkisin muita.. jos saisi mahdollisesti marjaa yhteiseen hyvään jne.
Rahaa en välttämättä laittaisi. Pitäisin miehen omaisuudesta hyvää huolta kuitenkin monella tapaa.
Ajattelisin niin että toki voi sulkea lastensa puolisot testamentilla pois, mutta sitten ei kannata odottaa että lapset ja erityisesti ne poissuljetut puolisot osallistuisivat isompiin remontteihin tai rahoituksiin. Itse voisin vierailla mökillä niinkuin muutkin vieraat ja osallistua normiaskareisiin mutta mihinkään remppaan en osallistu, en fyysisesti enkä rahallisesti. Ja suhtautuisin hyvin nuivasti siihen että puoliso sijoittaisi suuria summia perheen rahoja tuollaiseen mökkiin. Remppa-apuna voi hääriä niin paljon kuin sielu ja selkä kestää.
Vierailija kirjoitti:
Se puoliso jolla ei ole osaa eikä arpaa mökkiin nyt tai tulevaisuudessa kannattaa kokonaan unohtaa sen mökin olemassaolon. Kuka haluaisi mökkeillä "omassa" mökissään vieraana?
En minä noin ajattele. Vaikka puoliso omistaa mökin, niin molemmathan siellä mökkeilee, jos yhdessä ollaan.
Perin mökin ja metsää. Missään välissä se ei muuttunut mieheni omaisuudeksi, laskut tuli minulle ja verottajalla ja maarekisterissä se oli vain minun. Vanhemmilta ei miyään jälkisäädöstä. Mutta koska olimme sopuisa pari 30 vuotta siellä yhdessä viihdyimme eikä tullut mitään "tää on mun. "
Puoluso kuoli, perukirjoissa se on minun, lapseni eivät peri eet minua koaka olen elossa.
Eli vaikka ei olisi tuollaista ehtoa aloittaja ei sittenkään olisi perinyt mitään. Mökki olisi miehen. Paitsi avioerossa ehkä. Siitä kai aloittajalla nyt kyse.
Meillä on tilanne, että minulla on oma, velaton asunto. Mies maksaa vastikkeesta puolet, mutta ei mitään remontteja, jotka syntyvät molempien käytöstä. Onko reilua mielestänne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan puolison vanhempien omaisuus kiinnosta tippaakaan.
Tämä on ainoa oikea tapa suhtautua asiaan. Appiukko kysyi, että käytämmekö mökkiä hänen kuolemansa jälkeen vai myykö sen pois. Vastasin suoraan, ettei asia minulle kuulu pätkääkään, koska en ole hänen lapsensa, että jos mun vaimolla on mielipide asiaan, niin sen voi huomioida tai olla huomioimatta.
Meillä on eri tilanne ja ajatukset. On selvää että kun vanhemmistani aika jättää, muutamme mieheni kanssa heidän mökilleen asumaan. Olemme myös kertoneet sen heille, jotta tietävät halutessaan varautua ja tietävät vaihtoehdot.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ap yleensä kuvittelee että olisi perinyt appivanhempansa? Hänhän perii omat vanhempansa ja heitä ei peri hänen miehensä.
Ihan sen verran pitäis tietää.