Lue keskustelun säännöt.
Miksi hyväosaisten oppilaiden oppimistulokset laskevat?
08.09.2026 |
Uutena ilmiönä Pisa-tutkimuksessa havaittiin, että osaamisen lasku on nyt suurinta sosioekonomisesti hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla. Syytä ei vielä tiedetä.
– Ennen on ajateltu, että ehkä korkeampi perhetausta tukee osaamista niin hyvin, että siellä se ei heikkene. Tällä kierroksella sekään ei enää pätenyt, Pisa-tutkimuksen Suomen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisista tulee mieleen se grand designs Suomi pariskunta, joiden taapero katseli puhelimesta tiktokkia.
Se että on rahaa, ei tarkoita että on sivistystä.
Ei kai kun ne vanhemmat on työläisperheestä. Ei heidän älykkyysosamäärä ole sen korkeampi kuin vanhempiensakaan, vaikka ovat hyvin käyttäneet mahdollisuutensa ilmaiseen koulutukseen.
Sulla tässä ei oikein äly leikkaa, kun et ymmärrä, ettei työläiseksi päädytty aiemmin niinkään älyn puutteen vuoksi, vaan synnynnäisen yhteiskunnallisen aseman jatkumona.
Näistä suvuista sitten tehty nk. luokkanousuja, kun se tuli hyvinvointiyhteiskunnan myötä mahdolliseksi.
Pitkän hyväosaisen taustan omaavissa suvuissa taas lapset koulutettu riippumatta siitä, onko ollut älyä vai ei. Kaikilla ei todellakaan ole ollut.Meidän presidenteistämme Mauno Koivisto ja Tarja Halonen ovat olleet kotoisin työläisperheistä ja päätyivät korkeimpaan mahdolliseen virkaan. He tekivät menestymisensä sisulla ja puurtamisella ja älykkyydellä. Kaikki presidenttimme eivät siis ole olleet kultalusikka suussa syntyneitä kuten eräät toiset. Lienee selvää, kumpia minä arvostan enemmän.
Mä arvostan Sauli Niinistöä enemmän kuin noita kumpaakaan. Siinä oli mies, joka otti hommansa vakavasti ja teki parhaansa.
Saat toki niin tehdä. En vain ymmärrä miksi.
Jos kerran Halonen ja Koivisto ovat mielestäsi huippuja, niin ymmärrän hyvin miksi et Niinistöstä tykännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisista tulee mieleen se grand designs Suomi pariskunta, joiden taapero katseli puhelimesta tiktokkia.
Se että on rahaa, ei tarkoita että on sivistystä.
Ei kai kun ne vanhemmat on työläisperheestä. Ei heidän älykkyysosamäärä ole sen korkeampi kuin vanhempiensakaan, vaikka ovat hyvin käyttäneet mahdollisuutensa ilmaiseen koulutukseen.
Sulla tässä ei oikein äly leikkaa, kun et ymmärrä, ettei työläiseksi päädytty aiemmin niinkään älyn puutteen vuoksi, vaan synnynnäisen yhteiskunnallisen aseman jatkumona.
Näistä suvuista sitten tehty nk. luokkanousuja, kun se tuli hyvinvointiyhteiskunnan myötä mahdolliseksi.
Pitkän hyväosaisen taustan omaavissa suvuissa taas lapset koulutettu riippumatta siitä, onko ollut älyä vai ei. Kaikilla ei todellakaan ole ollut.Meidän presidenteistämme Mauno Koivisto ja Tarja Halonen ovat olleet kotoisin työläisperheistä ja päätyivät korkeimpaan mahdolliseen virkaan. He tekivät menestymisensä sisulla ja puurtamisella ja älykkyydellä. Kaikki presidenttimme eivät siis ole olleet kultalusikka suussa syntyneitä kuten eräät toiset. Lienee selvää, kumpia minä arvostan enemmän.
Mä arvostan Sauli Niinistöä enemmän kuin noita kumpaakaan. Siinä oli mies, joka otti hommansa vakavasti ja teki parhaansa.
Eiköhän nuo kaikki ole tehneet parhaansa.
Minä en ole Saulista koskaan erityisemmin pitänyt, vaikka ihan ok presidentti hänkin oli, kuten kaikki. Minun makuuni vaan aivan liian jäykkä ja sosiaalisesti surkea, ilmeetön ja eleetön mölli.
Minkä tahansa asian uuden oppiminen pitää lähteä ihmisestä itsestään uteliaisuudesta ympäröivää maailmaa kohtaan ja halusta muuttaa maailmaa. Motivaatio ja uteliaisuus usein sen vaisumpaa mitä paremmat elinolosuhhteet on. Hyvin toimeentulevan perheen lapsi voi kokea maailman olevan valmis ja tuleva työpaikkakin usein isukin tai äidin yrityksessä valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Ne vanhemmat eivät ehdi olla vanhempia.
Seli seli. Elämä on valintoja.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tällä merkitystä, mutta hyväosaisen taustan omaavana milleniaalina olen tehnyt sellaisen havainnon, että kaltaisillani on usein selvästi huonompi sinnikkyys kuin niillä tutuilla, joiden tausta ei ole niin hyväosainen.
Riippuu varmaan kuplasta. Mutta jo omana aikanani esimerkiksi hyviin duuneihin oli sellainen kilpailu, että valmistelu piti aloittaa sinnikkäästi heti yliopiston alussa keräämällä ties mitä kokemusta ansioluetteloon. Vanhemmilla milleniaaleilla ei ollut vielä edes tämän päivän Googlea apuna (vanhempi versio), saati älypuhelimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele yhtään, että sinnikkyys puuttuu, kun oikeasti nykyinen vaatimustaso on kouluissa niin matalalla. Läksyihin menee meillä se 5 minuuttia ja tehtävät liian helppoja. Ei oma lapsenikaan varmaan osaisi, jos yhtäkkiä eteen tulisi vaikeampi tehtävä. Nyt kun saa tehdä kaikki huitaisemalla niin siihen tottuu. Täytynee yrittää kotona lisätehtäviä.
Ehdottomasti kotona lisätehtäviä ja lukemista. Niin on tehty huippusaavutusten perheissä aina. Koulussa oppii vain minimin.
Tietysti hyvät oppilaat kärsivät, kun ei luokassa ole enää opiskelurauhaa ja vaatimustasoa lasketaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväosaisten lapset juoksee kaikkk illat vaativissa harrastuksissa. Läksyt hutaistaan umpiväsyneinä iltapalapöydässä.
Vierailija kirjoitti:
Tiktok tyhmentää kaikkia taustoista riippumatta
Eikö opettajat annakaan enää parempia arvosanoja automaattisesti ns. parempien perheiden lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin säästää tutkijoiden aikaa ja kertoa syitä: puhelin/some/ruutu/tekoäly, yleinen peruskoulun tason lasku (syyt on tutkittu lukemattomia kertoja), perheiden tukiverkkojen puute (etenkin varakkaammissa perheissä, kun ei yleensä asuta kotikonnuilla vaan isoissa kaupungeissa), duunien kiristyminen (tulosvastuut, YT:t jne) ja sen aiheuttama stressi, lasten harrastusten vakavuus (syynä urheiluseurat, ei vanhemmat).
Oliko viime viikolla, kun eräs entisen kyläkauppiaan varakas vaimo kertoi, että heidän teini on kotikoulussa äidin ohjaamana. Ensimmäinen lehteen painettu syy oli, että ei tarvitse opetella turhaa: kuten 1700-luvun sotia tms. Esimerkkinä asenteista.
Olen kahden lapsen työtön yksinhuoltaja. Lapseni vetävät kiitettäviä numeroita koulussa ja heidän käytöstään kiitellään verrattuna muihin oppilaisiin. Määritelkää uudelleen hyväosaisuus. Nimim. Tiedän, mitä teen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No heidän vanhemmat on työläistaustaisia, elikkä ovat luokkanousijoita. Mihinkähän se ylioppilasmerkonomien, kirvesmiesten ja muiden työläisten jälkeläisten älykkyysosamäärä nyt yhtäkkiä nousisi?
Eiköhän kyse ole siitä, että DDR:läisen peruskoulujärjestelmän myötä opettajien huomio keskittyi juuri tällaisten matalasti koulutettujen lasten kannustamiseen, tavoitteena tasapäistäminen.
Nyt kun ollaan oikeasti tasapuolisia, näiden keinotekoisesti nostettujen geeniperimä ei sitten oikeasti riitäkään.
Niin ja suomalaiselle nomenklatuuralle ei ehkä jaetakaan hyviä arvosanoja entiseen malliin. Geeniperimä. Mielenkiintoista sikäli, että eiköhän tämä suomalainen ns yläluokka ole sitä: - nen sukunimistä aatelistoa. Torppareiden jälkeläisiä, että se siitä luokkanoususta.
Mutta hassusti se on tämä nykyinen presidentti, joka heiluu tennareissa ja menee ilman pukua valtiovierailulle.
Ihmisellä voi olla kyseenalaisia tapojaaa tai heikon tilannetajun tilanteita venyttää rajoja, vaikka olisikin hyväosainen tausta. Ja tässä tapauksessa se hyväosainen tausta on lätkämaailmassa työskennellyttä, joten ei ehkä kovin yllättävää, ettei ota esim. arvokasta ja tilanteeseen sopivaa pukeutumista niin tosissaan.