Miksi hyväosaisten oppilaiden oppimistulokset laskevat?
Uutena ilmiönä Pisa-tutkimuksessa havaittiin, että osaamisen lasku on nyt suurinta sosioekonomisesti hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla. Syytä ei vielä tiedetä.
– Ennen on ajateltu, että ehkä korkeampi perhetausta tukee osaamista niin hyvin, että siellä se ei heikkene. Tällä kierroksella sekään ei enää pätenyt, Pisa-tutkimuksen Suomen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo.
Kommentit (93)
Parempiosaiset vanhemmat keskittyvät peukuttelemaan.
En ihmettele yhtään, että sinnikkyys puuttuu, kun oikeasti nykyinen vaatimustaso on kouluissa niin matalalla. Läksyihin menee meillä se 5 minuuttia ja tehtävät liian helppoja. Ei oma lapsenikaan varmaan osaisi, jos yhtäkkiä eteen tulisi vaikeampi tehtävä. Nyt kun saa tehdä kaikki huitaisemalla niin siihen tottuu. Täytynee yrittää kotona lisätehtäviä.
Oppikirjojen vastauksissa on virheitä.
Ratkaisemiseen on kehitetty oikoreittejä ja muistisääntöjä, jolloin perusidea katoaa.
Kertotaulua ei vaadita osattavaksi, tällöin kaikki päässä laskettavat jakolaskut ovat mahdottomia.
Oppikirjojen laadinta on pisnestä ja tavoitteena on rahan teko eikä yksinkertaisten laskusääntöjen opettaminen.
Katsokaa mallia sieltä 70/80 luvun oppikirjoista. Ei ole vaikeaa. Perusmatikka ei ole muuttunut siitä mihinkään ja tuloksia tuli.
Lukiossa oppilaiden energia menee sen monimutkaisen laskentaohjelman opetteluun ja ja laskurutiinia ei pääse muodostumaan. Laskut pitää oppia ratkomaan kynällä ja paperilla ja ohjelmistolla voi sitten tarkastaa asian mutta hieno ohjelma on turha, ellei perusasiat ole ensin kunnossa. Vielä ysärin lopussakin oli lukiossa hyvät matikan kirjat, joista pystyi opettelemaan asiat itse. Kysykää neuvoa niiltä vielä virkeiltä 80v ex-matikan opettajilta eikä nykyisiltä matikan kirjan laatijoilta.
Vierailija kirjoitti:
Alle kouluikäisille lapsille ei lueta kotona tarpeeksi. Tämä vaikuttaa myös empatiakykyyn, sadut tarjoavat luontevan mahdollisuuden eläytyä toisen ihmisen ja eläintenkin asemaan.
Rikkailla uraputki tärkeämpi. Raha ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisista tulee mieleen se grand designs Suomi pariskunta, joiden taapero katseli puhelimesta tiktokkia.
Se että on rahaa, ei tarkoita että on sivistystä.
Ei kai kun ne vanhemmat on työläisperheestä. Ei heidän älykkyysosamäärä ole sen korkeampi kuin vanhempiensakaan, vaikka ovat hyvin käyttäneet mahdollisuutensa ilmaiseen koulutukseen.
Älykkyysosamäärä ei aina korreloi taustan kanssa.
Useimmiten korreloi.
Vierailija kirjoitti:
Niiden heikkolastuisten perheiden häirikkölasten vuoksi. Nämä omaan kouluun kiitos. Saadaan muille työrauha ja opettajien aika riittämään myös muiden opettamiseen.
Ei tuo toimi. Sieltä "huonolaatuisten" koulusta kyllä päästään "hienojen ihmisten" taloihin räyhäämään ja ryöstämään. Sitä paitsi kysymyshän on "miksi naiset aina rakastuvat renttuihin" eli ei se pikkuprinsessa pelastu sillä, että ei näe pahoja poikia keskellä päivää.
Koko koululaitoksen on muututtava. Itse kävin kouluni 1972-84, palatkaa niihin aikoihin takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin määritellään pisa-tutkimuksissa oppilaiden sosioekonominen tausta? Miten se saadaan selville, tuskin oppilailta kysymällä?
Peruskoulun alkaessa täytetään lomake, jossa kerrotaan myös vanhempien koulutustaustat ja ammatit.
Ja tämä onkin nyt kiinnostava kohta siltä osin kun tiedetään, milloin tämä tasapäistävä peruskoulujärjestelmä lanseerattiin.
Hyväosaiset nykyvanhemmat ovat laiminlyöneet oman osansa kasvatuksesta ja sälyttäneet kaiken opettajille, joilla ei ole minkäänlaisia oikeuksia tai välineitä edes kurinpitoon koulussa. Kaikki aika menee oman uran edistämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle kouluikäisille lapsille ei lueta kotona tarpeeksi. Tämä vaikuttaa myös empatiakykyyn, sadut tarjoavat luontevan mahdollisuuden eläytyä toisen ihmisen ja eläintenkin asemaan.
Rikkailla uraputki tärkeämpi. Raha ensin.
Kyllä. Nimenomaan. Lapsia tehdään koska niin kuuluu tehdä, ei siksi että niitä halutaan. Sen jälkeen lapset jäävät rikkailla heitteille ja raha toimii kasvattajana. Kylmiä ihmisiä siitä on seurauksena. Eikä älykkyydestä ole mitään takeita.
Kotona opittua talousneroutta ja pelkän sukulaisuuden perusteella palkatut vanhemmat ilman osaamista. Perus nykyajan setti siis.
Meidän koulussa somalilauma kiusaa suomalaisia lapsia. Pelkäävät mennä kouluun, miten siinä voi oppia.
Ja sitten wokerehtori syyttää sumalaisia rasismista, kun asiasta puhuu
Koska entinen 8 on nykyinen 10. Eli rima laskee jatkuvasti. Pahaimmat oppilaat joutuvat odottamaan.
Sisällöt köyhtyvät, kun muuten osa ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Parempiosaiset vanhemmat keskittyvät peukuttelemaan.
He keskittyvät työuraansa. Ja kirjahyllyt ovat menneet pois muodista suomalaiskodeissa aikoja sitten.
Eli suomenkielisten pitää saada natiivitason opetusta. Ei olla tukioppilaina muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisista tulee mieleen se grand designs Suomi pariskunta, joiden taapero katseli puhelimesta tiktokkia.
Se että on rahaa, ei tarkoita että on sivistystä.
Ei kai kun ne vanhemmat on työläisperheestä. Ei heidän älykkyysosamäärä ole sen korkeampi kuin vanhempiensakaan, vaikka ovat hyvin käyttäneet mahdollisuutensa ilmaiseen koulutukseen.
Sulla tässä ei oikein äly leikkaa, kun et ymmärrä, ettei työläiseksi päädytty aiemmin niinkään älyn puutteen vuoksi, vaan synnynnäisen yhteiskunnallisen aseman jatkumona.
Näistä suvuista sitten tehty nk. luokkanousuja, kun se tuli hyvinvointiyhteiskunnan myötä mahdolliseksi.
Pitkän hyväosaisen taustan omaavissa suvuissa taas lapset koulutettu riippumatta siitä, onko ollut älyä vai ei. Kaikilla ei todellakaan ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset nykyvanhemmat ovat laiminlyöneet oman osansa kasvatuksesta ja sälyttäneet kaiken opettajille, joilla ei ole minkäänlaisia oikeuksia tai välineitä edes kurinpitoon koulussa. Kaikki aika menee oman uran edistämiseen.
Kyllä kouluissa ollaan oppimassa.
Ensinnäkin joukossa tyhmyys tiivistyy korostuu lapsilla ja nuorille, jolloin muutama oppilas vetää helposti koko luokan sellaiseen "muuta kuin opiskelu mielessä" moodiin.
Tämän lisäksi opettajien aika kuluu sekä hankalien valvomiseen ja hitaasti oppivien mukava vetämiseen, joten opetuksen taso laskee.
Taso laskee myös, kun luokalta on päästettävä heikompaa ja heikompaa ainesta, vaikuttaa siis yleisesti koko asteikon laskuun, jolloin osaavatkin saavat hyvän numeron helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle kouluikäisille lapsille ei lueta kotona tarpeeksi. Tämä vaikuttaa myös empatiakykyyn, sadut tarjoavat luontevan mahdollisuuden eläytyä toisen ihmisen ja eläintenkin asemaan.
Rikkailla uraputki tärkeämpi. Raha ensin.
Kyllä. Nimenomaan. Lapsia tehdään koska niin kuuluu tehdä, ei siksi että niitä halutaan. Sen jälkeen lapset jäävät rikkailla heitteille ja raha toimii kasvattajana. Kylmiä ihmisiä siitä on seurauksena. Eikä älykkyydestä ole mitään takeita.
Tämä varmaan totta. Osa näistä "hyvän perheen" lapsista kasvatetaan tabletilla ja kännykällä, kun vanhempien aika menee muuhun.
Jos joutuvat S2-luokalle niin oma oppiminen on siitä eteenpäin jäissä
Peruskoulun alkaessa täytetään lomake, jossa kerrotaan myös vanhempien koulutustaustat ja ammatit.