Lue keskustelun säännöt.
HS: Saako lapsi harrastaa, jos ei pysty olemaan ryhmässä?
HS kolumnissa toimittaja kirjoittaa, kuinka vaikeaa on, kun hyvin vilkas 5-vuotias ei tule hyväksytyksi harrastuksissa. Perheessä on neljä lasta, ja yhteensä vähintään kymmenen harrastusmenoa viikossa. Nuorimmaisen kanssa on ollut vaikeaa, koska hänet on jo käännytetty käytöksensä vuoksi useammasta ryhmästä. Lapsi on saanut "viimeisen varoituksen" sekä lähikirjastossa että jalkapallokerhossa. Vilkas lapsi ei kuuntele ohjeita eikä keskity, ja äiti pohtii, mitä seurauksia sillä on, jos hyvin pienenä jää harrastuksista ulkopuolelle. "Hyvin vilkkaille lapsille opetetaan harrastuksissa, etteivät he kuulu joukkoon", äiti kirjoittaa.
Kommentit (1048)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvita rangaistuksia, kun ihan sieltä taaperoiköisestä lähtien toimii johdonmukaisesti näin: jos lapsi lyö, puree, repii, potkii tms toisia, häntä torutaan, ellei lopeta niin pidetään sylissä kunnes rauhoittuu. Toiminta saa jatkua, kun lapsi on rauhoittunut, jos häiriö jatkuu, niin sama uudelleen. Tarvittaessa poistutaan kokonaan tilanteesta. Samoin, jos lapsi saa raivarin, kun ei saa tahtoaan läpi niin hän ei ainakaan saa haluamaansa. Jos raivari on iso, niin sama kuin yllä, eli sylissä rauhoittaminen, tarvittaessa poistuminen. Näiden asioiden lisäksi, lasta palkitaan hyvästä käytöksestä, huomaa hyvä periaatteen mukaisesti. Aikuisen täytyy olla ns. pulssilla siitä mitä hänen lapsensa päässä liikkuu. Lapsi saattaa muistaa ja ajatella erikoisestikin asioista, ja pyrkiä ilahduttamaan aikuisia tavoilla joita ei tajua hyvän tekemisen pyrkimyksiksi. Näistä saattaa tulla esim. sotkua, mutta niistä ei kannata torua, vaan palkita aina lapsen INTENTIO. Eli pyrkimykset tuottaa iloa muille, huomataan ja niistä kiitetään. Samoin aikuisten kannattaa osoittaa aktiivisesti esimerkkiä muiden huomioimisessa, mielessä pitämisessä ja ilahduttamisessa. Lapselle tulisi puhua hyvää muista, ja hänen kuullensa välttää negatiivista puhetta ihmisistä, eli juoruilua ja arvostelua. Kun näin toimii aina johdonmukaisesti ikävuodet 1-5, on lapsi jo niin sosiaalistettu, ettei vanhemman tarvitse enää paljoa tehdä. Lapselle on kehittynyt riittävät itsesäätelytaidot ryhmässä toimineen, ja hän on todennäköisesti niin tottunut myönteiseen huomioon, että pitää sitä normaalina. Tällöin negatiivinen sosiaalinen palaute on epämiellyttävä poikkeus, ja lapsi korjaa käytöstään aika pienistäkin signaaleista. Näin olen omani kasvattanut, ja hyvää palautetta tulee, kavereita riittää eikä ikinä tarvitse miettiä osaavatko käyttäytyä jossain tilanteessa. Tappelevat kyllä vanhempiensa kanssa kotona, mutta se nyt kuuluu asiaan, ja kertoo siitä että kokevat turvalliseksi ilmaista tahtoaan ja pettymystään jos se ei toteudu. Ja nyt kun ovat isoja koululaisia, niin saavatkin jo enemmän valtaa päättää omista asioistaan, kun perustelevat toiveensa hyvin ja sovitaan yhdessä säännöistä. Ovat hyvin sisäistäneet että kuunteleminen ja omien kantojen hyvä perustelu ja kompromissit johtavat siihen, että oman tahtonsa voi saada läpi!
Toimit kyllä oikein. Mutta se on vaan sanojen pyörittelyä onko toi sylihoito ja pois vienti rankaisemista vai ei. Voihan sitä ohjaamikseksi kutsua jos se tuntuu paremmalta
Jos huonosti käyttäytyvää lasta pitää sylissä niin sitten tulee joku valittamaan, että sylin pitää olla aina lapselle mukava paikka ja että se ei saa olla koskaan rangaistus. Ja jos lasta pitää väkisin sylissä niin sitten valitus koskee vielä sitä, että lapsen koskemattomuutta loukataan ja että kiinnipito on väkivaltaa.
Ei ole helppoa kasvattaa lapsia 2020-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaus: Ei tuo ihminen ole äiti, hän on "vanhempi", kuten sepustuksessaan itsensä itsemäärittelee.
Toisaalta hän ei edes ansaitse tulla kutsutuksi äidiksi.
Biologisesti on sitä mutta muuten ei ole sitä millään tavalla.
Eikä ole ihan vama, onko sitäkään koko katraalle. "Perheessämme on neljä lasta", ei "Minuĺla on neljä lasta" tai "Meillä on neljä lasta". Saattaa olla uusperhetilanne.
On on. Uusmiehellä oli ennestään kaksi lasta. Lieneekö kolumnisti rikkonut tuonkin perheen?
Älytöntä on miten kolumnissa esittää olevansa 4 lapsen äiti ja ikään kuin yksin joutuisi pyörittämään kaikkien neljän loputtomat harrastukset. Ja siksi ei jaksa oman nuorimmaisensa "energioita", eli siis lapsensa seuraa. Aika kamala asia sanoa omalla nimellään Hesarissa... Mutta siis niistä neljästä "hänen lapsestaan" kahdella vanhimmalla on ihan ne kaksi omaa biologista vanhempaa, jotka varmastikin ovat ne, jotka harrastusrumbaa noiden kahden osalta pyörittävät
Eli kolumnistilla on kaksi lasta, joista nuorempaa hän ei selkeästi voi sietää. Miksi muuten hän äitinä maalittaisi pienen poikansa levittelemällä tämän asiat ympäri nettiä, televisiota, sanomalehtiä ja kirjoja? Pahinkaan koulukiusaaja ei kykenisi tekemään tuolle lapselle ja tämän tulevaisuudelle niin paljon pahaa kuin hänen oma äitinsä.
Surettaa ja suututtaa ihan pirusti.
Tämähän on tätä, ns. perhevaikuttajien lapsipuhetta, joka on lasten haukkumista huumoriin verhottuna. Myös kirjailijan bästis Julia valittaa lomansa läpi, miten lapsille pitää tehdä ruokaa, miten niille ei kelpaa mikään ruoka, miten rankkaa on mökillä kun ne valittaa tylsyyttä, miten hän on laiska ja sitten loman päätteeksi suurinpiirtein skoolataan kahvilassa kun päiväkodit ja koulut alkavat ja lapsista pääsee taas vapaaksi. Hänelläkin nuorin kolmesta lapsesta täytti about kolme, silti ollaan jo voimaantuneita eronaisia, joilla uusi ihminen tuotu näyttävästi esiin someissa. On se rankkaa, kun pitää ensin pitkäaikaisessa liitossa tehdä peräperää monta lasta ja sitten on pikapikaa pakko erota, kun kumppani ei vastaa odotuksiin.
Kotipiirissä voi harrastaa ja ilman ryhmää. Ulkoilla. Vanhempi hankkii kotiin asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaus: Ei tuo ihminen ole äiti, hän on "vanhempi", kuten sepustuksessaan itsensä itsemäärittelee.
Toisaalta hän ei edes ansaitse tulla kutsutuksi äidiksi.
Biologisesti on sitä mutta muuten ei ole sitä millään tavalla.
Eikä ole ihan vama, onko sitäkään koko katraalle. "Perheessämme on neljä lasta", ei "Minuĺla on neljä lasta" tai "Meillä on neljä lasta". Saattaa olla uusperhetilanne.
On on. Uusmiehellä oli ennestään kaksi lasta. Lieneekö kolumnisti rikkonut tuonkin perheen?
Älytöntä on miten kolumnissa esittää olevansa 4 lapsen äiti ja ikään kuin yksin joutuisi pyörittämään kaikkien neljän loputtomat harrastukset. Ja siksi ei jaksa oman nuorimmaisensa "energioita", eli siis lapsensa seuraa. Aika kamala asia sanoa omalla nimellään Hesarissa... Mutta siis niistä neljästä "hänen lapsestaan" kahdella vanhimmalla on ihan ne kaksi omaa biologista vanhempaa, jotka varmastikin ovat ne, jotka harrastusrumbaa noiden kahden osalta pyörittävät
Eli kolumnistilla on kaksi lasta, joista nuorempaa hän ei selkeästi voi sietää. Miksi muuten hän äitinä maalittaisi pienen poikansa levittelemällä tämän asiat ympäri nettiä, televisiota, sanomalehtiä ja kirjoja? Pahinkaan koulukiusaaja ei kykenisi tekemään tuolle lapselle ja tämän tulevaisuudelle niin paljon pahaa kuin hänen oma äitinsä.
Surettaa ja suututtaa ihan pirusti.
Onko tuo hänen nuorempaa lastaan kohtaan ilmentämän vihan juurisyy häpeä ja syyllisyys? Ei olisi edes halunnut tuota lasta lainkaan?
Tuo on ihan hyvä teoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaus: Ei tuo ihminen ole äiti, hän on "vanhempi", kuten sepustuksessaan itsensä itsemäärittelee.
Toisaalta hän ei edes ansaitse tulla kutsutuksi äidiksi.
Biologisesti on sitä mutta muuten ei ole sitä millään tavalla.
Eikä ole ihan vama, onko sitäkään koko katraalle. "Perheessämme on neljä lasta", ei "Minuĺla on neljä lasta" tai "Meillä on neljä lasta". Saattaa olla uusperhetilanne.
On on. Uusmiehellä oli ennestään kaksi lasta. Lieneekö kolumnisti rikkonut tuonkin perheen?
Älytöntä on miten kolumnissa esittää olevansa 4 lapsen äiti ja ikään kuin yksin joutuisi pyörittämään kaikkien neljän loputtomat harrastukset. Ja siksi ei jaksa oman nuorimmaisensa "energioita", eli siis lapsensa seuraa. Aika kamala asia sanoa omalla nimellään Hesarissa... Mutta siis niistä neljästä "hänen lapsestaan" kahdella vanhimmalla on ihan ne kaksi omaa biologista vanhempaa, jotka varmastikin ovat ne, jotka harrastusrumbaa noiden kahden osalta pyörittävät
Eli kolumnistilla on kaksi lasta, joista nuorempaa hän ei selkeästi voi sietää. Miksi muuten hän äitinä maalittaisi pienen poikansa levittelemällä tämän asiat ympäri nettiä, televisiota, sanomalehtiä ja kirjoja? Pahinkaan koulukiusaaja ei kykenisi tekemään tuolle lapselle ja tämän tulevaisuudelle niin paljon pahaa kuin hänen oma äitinsä.
Surettaa ja suututtaa ihan pirusti.
Tämähän on tätä, ns. perhevaikuttajien lapsipuhetta, joka on lasten haukkumista huumoriin verhottuna. Myös kirjailijan bästis Julia valittaa lomansa läpi, miten lapsille pitää tehdä ruokaa, miten niille ei kelpaa mikään ruoka, miten rankkaa on mökillä kun ne valittaa tylsyyttä, miten hän on laiska ja sitten loman päätteeksi suurinpiirtein skoolataan kahvilassa kun päiväkodit ja koulut alkavat ja lapsista pääsee taas vapaaksi. Hänelläkin nuorin kolmesta lapsesta täytti about kolme, silti ollaan jo voimaantuneita eronaisia, joilla uusi ihminen tuotu näyttävästi esiin someissa. On se rankkaa, kun pitää ensin pitkäaikaisessa liitossa tehdä peräperää monta lasta ja sitten on pikapikaa pakko erota, kun kumppani ei vastaa odotuksiin.
Oksettavaa vanhemmuutta. Molemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häirikkökakaran kannattaa keskittyä yksilölajeihin.
Kuten? Harvaa lajia yksin treenataan, ellei sit ole lompsa niin kovassa iskussa, että on varaa palkata oma valmentaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla erokirjaketjussa linkattiin vanhempaan haastatteluun eri aiheesta
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/3a61e7b0-d7e3-4ea4-a7fd-5941…
Totuus lävähti silmille vappupiknikillä – nyt Raisa, 35, tietää, mikä duunareita ja parempia piirejä todella erottaa
Raisa Mattila syntyi duunarikodin lapseksi lahtelaiseen lähiöön. Nyt hän on helsinkiläinen akateeminen yrittäjä. Henkinen matka on ollut pitkä.Kannattaako yhteiskunnan maksaa minun opinnoistani, Raisa Mattila pohti 15 vuotta sitten. Otso Alasko
Juttua ei pääse lukemaan jos ei ole tilaaja. Vain nuo tekstit näkyvät ei-tilaajalle. Kiinnostaisi tietää valittaako tuo henkilö omista vanhemmistaan tai mistä valittaa. Juttu on vuodelta 2021.
Tuo on kuitenkin teemalla Perheartikkelit. Että varmaan jotain perheestä puhutaan.
LOL, tämän viisi vuotta vanhan jutun on valokuvannut lehteen uusi poikaystävä. Tässäkö he tutustuivat, rakkaus syttyi, ydinperheeseen tuli särö? Melko erilainen tyyli äidillä kuvassa kuin nykyinen megavegaanibeibe.
Siis onko tuo Otso Alasko ton Raisan uus äijä?!? Jonka kanssa siis rikkoivat kaksi perhettä?
Siis nainen avautunu jostain duunariudestaan lehtijuttuun ja sitten iskenyt lehtikuvaajan? Vai niinkö että uus äijä kuvaajana järjestäny tämän eukon lehteen puhumaan jostain random-asiasta?
Ei hitto tää soppa senkun sakenee. Onko tuo eukko joki N+ kun pitää mediaan päästä puhumaan itestään ja asioistaan loputtomiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai mitä seurauksia siitä on, että lapselle asetetaan rajat harrastuksessa? Siitä seuraa se, että äiti ihmettelee, miksi lapseni ei saa pilata muiden lasten harrastusta ja hakee hyväksyntää sille, että ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja. Jos lapsi on erityinen, lapsi voi harrastaa erityisryhmässä, mutta se on monelle vanhemmalle ikävä asia, koska se "leimaa" lapsen.
Harrastustenvetäjät ovat yleensä vapaaehtoisia aikuisia, joilla ei ole mitään intoa ryhtyä järjestämään uniikille lumihiutaleelle ohjelmaa muiden kustannuksella. Eikä tarvitsekaan, koska on vanhempien tehtävänä varmistaa, että lapsi on riittävän kypsä ryhmäharrastukseen.
Muuten samaa mieltä, mutta särähti tuo "ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja". Jos on kokemusta oikeasti vilkkaasta lapsesta, jolla esim. adhd niin perusköytöstapojen opettaminen ei riitä niinkuin tavalliselle lapselle. Monet helposti ihmettelee vilkkaan lapsen käytöstä kun "normaali" lapsi taas oppii helposti. Mutta se ei ole sen vanhemman paremmuutta suhteessa vilkkaan lapsen vanhempiin jos hänen lapsensa pärjää paremmin ryhmässä. Lapset ovat erilaisia, varsinkin jos kyseessä on neurologinen haaste. Toki joskus voi olla puutteita vanhemmuudessa, mutta en lähtisi ensimmäisenä syyllistämään.
T. Lastentarhanopettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai mitä seurauksia siitä on, että lapselle asetetaan rajat harrastuksessa? Siitä seuraa se, että äiti ihmettelee, miksi lapseni ei saa pilata muiden lasten harrastusta ja hakee hyväksyntää sille, että ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja. Jos lapsi on erityinen, lapsi voi harrastaa erityisryhmässä, mutta se on monelle vanhemmalle ikävä asia, koska se "leimaa" lapsen.
Harrastustenvetäjät ovat yleensä vapaaehtoisia aikuisia, joilla ei ole mitään intoa ryhtyä järjestämään uniikille lumihiutaleelle ohjelmaa muiden kustannuksella. Eikä tarvitsekaan, koska on vanhempien tehtävänä varmistaa, että lapsi on riittävän kypsä ryhmäharrastukseen.
Muuten samaa mieltä, mutta särähti tuo "ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja". Jos on kokemusta oikeasti vilkkaasta lapsesta, jolla esim. adhd niin perusköytöstapojen opettaminen ei riitä niinkuin tavalliselle lapselle. Monet helposti ihmettelee vilkkaan lapsen käytöstä kun "normaali" lapsi taas oppii helposti. Mutta se ei ole sen vanhemman paremmuutta suhteessa vilkkaan lapsen vanhempiin jos hänen lapsensa pärjää paremmin ryhmässä. Lapset ovat erilaisia, varsinkin jos kyseessä on neurologinen haaste. Toki joskus voi olla puutteita vanhemmuudessa, mutta en lähtisi ensimmäisenä syyllistämään.
T. Lastentarhanopettaja
Neurologinen haaste saattaa johtua äidin raskausajan stressitilasta kun lapsen äiti on salasuhteillut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai mitä seurauksia siitä on, että lapselle asetetaan rajat harrastuksessa? Siitä seuraa se, että äiti ihmettelee, miksi lapseni ei saa pilata muiden lasten harrastusta ja hakee hyväksyntää sille, että ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja. Jos lapsi on erityinen, lapsi voi harrastaa erityisryhmässä, mutta se on monelle vanhemmalle ikävä asia, koska se "leimaa" lapsen.
Harrastustenvetäjät ovat yleensä vapaaehtoisia aikuisia, joilla ei ole mitään intoa ryhtyä järjestämään uniikille lumihiutaleelle ohjelmaa muiden kustannuksella. Eikä tarvitsekaan, koska on vanhempien tehtävänä varmistaa, että lapsi on riittävän kypsä ryhmäharrastukseen.
Muuten samaa mieltä, mutta särähti tuo "ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja". Jos on kokemusta oikeasti vilkkaasta lapsesta, jolla esim. adhd niin perusköytöstapojen opettaminen ei riitä niinkuin tavalliselle lapselle. Monet helposti ihmettelee vilkkaan lapsen käytöstä kun "normaali" lapsi taas oppii helposti. Mutta se ei ole sen vanhemman paremmuutta suhteessa vilkkaan lapsen vanhempiin jos hänen lapsensa pärjää paremmin ryhmässä. Lapset ovat erilaisia, varsinkin jos kyseessä on neurologinen haaste. Toki joskus voi olla puutteita vanhemmuudessa, mutta en lähtisi ensimmäisenä syyllistämään.
T. Lastentarhanopettaja
Lastentarhanopettajana varmaan muistat ajan, jolloin vain muutama promille lapsista oli adhd-tapauksia ja loppuosa oli ihan normaaleita.
Se, että nykyisin 15-20% lapsista on adhd:n statuksella ei tarkoita sitä, että kyseisissä lapsissa pääosin olisi mitään erityistä vikaa tai poikkeamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Mulla oli lapsi, joka kieltäytyi riemumielin makeasta, jos kyseessä oli rangaistus, ja jäähylle jouduttuaan istui siellä kauemmin kuin olisi pitänyt. Hänelle oli tärkeää vain ja ainoastaan pitää oma päänsä ja vesittää rangaistukset. Oli pakko oppia ohjaamaan hyvällä.
Nykyään hän on yhdeksäsluokkalainen, ja järkevimpiä nuoria, joita tunnen. En osaa selittää asiaa muuten kuin että hänellä oli sellainen luonne, joka reagoi tosi voimakkaasti rangaistavana olemiseen.
Nykyajan rangaistukset ovat enimmäkseen tehottomia, joten itsepäisen lapsen on yleensä helppo sietää niitä.
Ennen vanhaan tilanne oli eri. Harva lapsi seisoi vapaaehtoisesti tuntitolkulla nurkassa tapettia tuijottelemassa. Saatika otti vapaaehtoisesti selkäsaunan.
Tehokas nykyrangaistus on lähinnä puhelimen takavarikointi, ja sekin koskee vain niitä lapsia jotka ovat riippuvaisia puhelimestaan.
Entisajan kasvatus olisi taatusti katkeroittanut tämän lapsen. Siinä ei olisi kukaan voittanut.
Näinhän ne keskustelemalla kasvattavat ajattelee että he ovat oikeassa ja muut väärässä. Ja kun naapurin Pirjo kasvattaa lastaan autoritäärisesti ja lapsesta tulee urheilutähti ja myöhemmin lääkäri tai diplomi insinööri niin se on vaan sattumaa. Samoin kuin se että keskustelijan omasta lapsesta kasvaa moniongelmainen nuori. Mitään vastuuta nämä keskustelijat eivät ota lopputuloksesta. Se on ihan vaan sattumaa kun rankaisemattomuuden seurauksena kasvaa lapsi vinoon. Yhtään ei tarvitse vanhemman miettiä että olisi itse tehnyt jotain väärin. Syy on tietenkin ympäröivässä maailmassa joka ei huomioinut oikealla tavalla äidin erityistä lumihiutaletta
Rankaiseminen tutkitusti on tehoton kasvatuskeino etenkin pienten lasten kohdalla. Lapsi ei opi oikeita toimintatapoja rankaisemisella. Varsinkin täällä esitetyt ideat viikon kestävistä rangaistuksista pienelle lapselle vain lisäävät häiriökäyttäytymistä ja uhmakkuutta eikä auta lasta ongelmatilanteissa.
Kysy keneltä tahansa asiasta edes alkeita ymmärtävältä asiantuntijalta.Katsos kun minua ei kiinnosta muu kuin lopputulos. Tällä kamalalla julmalla kasvatustyylillä meidän suku kasvattaa erittäin energisistä lapsista koulussa ja harrastuksissa loistavasti pärjääviä hyvin käyttäytyviä lapsia ja myöhemmin koulutettuja työssä menestyviä aikuisia jotka kaikki menevät naimisiin ja hankkivat kaksi lasta ja kasvattavat lapsiaan lässyttäjien mielipiteistä vähät välittäen.
Me naureskellaan sukujuhlissa nyky kasvatus tyylille jolle ei yhäkään ole mitään sijaa meidän koko suvussa. Kun tosiaan meitä kiinnostaa vain se millä kasvatustyylillä tehdään terveitä menestyjiä. Haluamme antaa sen tulevaisuuden lapsillemme. Lapsena he sen sijaan joutuvat kokemaan paljon mielipahaa kun eivät saa tahtoaan läpi ja rangaistuksia satelee.
En tiedä tilastoja ja kauhea edes sanoa näin mutta en tunne itse yhtään tapausta jolla keskustelemalla olisi kasvatettu lapsesta enempää kuin hyvällä tuurilla keskinkertainen jolla on vain lieviä vaikeuksia. Ei vaan tule mieleen esimerkkiä että pehmeästi kasvatettu olisi menestynyt
Meillä lapsi joko tottelee tai seisoo nurkassa ja sen jälkeen tottelee. Harvoin on nurkalle käyttöä.
Meillä jäähy toimi parhaiten pakkasessa parvekkeella.
Tää jäähdytetty aikanaan villi tapaus muuten sai viime vuonna huippuduunin. Osti tänä vuonna tyttöystävänsä kanssa omakotitalon Espoosta. Ensimmäistä lasta odotellessa. Ikää pojalla 23v.
Ihan hyvä iltasaduksi 0/5 🙈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai mitä seurauksia siitä on, että lapselle asetetaan rajat harrastuksessa? Siitä seuraa se, että äiti ihmettelee, miksi lapseni ei saa pilata muiden lasten harrastusta ja hakee hyväksyntää sille, että ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja. Jos lapsi on erityinen, lapsi voi harrastaa erityisryhmässä, mutta se on monelle vanhemmalle ikävä asia, koska se "leimaa" lapsen.
Harrastustenvetäjät ovat yleensä vapaaehtoisia aikuisia, joilla ei ole mitään intoa ryhtyä järjestämään uniikille lumihiutaleelle ohjelmaa muiden kustannuksella. Eikä tarvitsekaan, koska on vanhempien tehtävänä varmistaa, että lapsi on riittävän kypsä ryhmäharrastukseen.
Muuten samaa mieltä, mutta särähti tuo "ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja". Jos on kokemusta oikeasti vilkkaasta lapsesta, jolla esim. adhd niin perusköytöstapojen opettaminen ei riitä niinkuin tavalliselle lapselle. Monet helposti ihmettelee vilkkaan lapsen käytöstä kun "normaali" lapsi taas oppii helposti. Mutta se ei ole sen vanhemman paremmuutta suhteessa vilkkaan lapsen vanhempiin jos hänen lapsensa pärjää paremmin ryhmässä. Lapset ovat erilaisia, varsinkin jos kyseessä on neurologinen haaste. Toki joskus voi olla puutteita vanhemmuudessa, mutta en lähtisi ensimmäisenä syyllistämään.
T. Lastentarhanopettaja
Lastentarhanopettajana varmaan muistat ajan, jolloin vain muutama promille lapsista oli adhd-tapauksia ja loppuosa oli ihan normaaleita.
Se, että nykyisin 15-20% lapsista on adhd:n statuksella ei tarkoita sitä, että kyseisissä lapsissa pääosin olisi mitään erityistä vikaa tai poikkeamaa.
Narsistinen vanhemmuus aiheuttaa ongelmia lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaus: Ei tuo ihminen ole äiti, hän on "vanhempi", kuten sepustuksessaan itsensä itsemäärittelee.
Toisaalta hän ei edes ansaitse tulla kutsutuksi äidiksi.
Biologisesti on sitä mutta muuten ei ole sitä millään tavalla.
Eikä ole ihan vama, onko sitäkään koko katraalle. "Perheessämme on neljä lasta", ei "Minuĺla on neljä lasta" tai "Meillä on neljä lasta". Saattaa olla uusperhetilanne.
On on. Uusmiehellä oli ennestään kaksi lasta. Lieneekö kolumnisti rikkonut tuonkin perheen?
Älytöntä on miten kolumnissa esittää olevansa 4 lapsen äiti ja ikään kuin yksin joutuisi pyörittämään kaikkien neljän loputtomat harrastukset. Ja siksi ei jaksa oman nuorimmaisensa "energioita", eli siis lapsensa seuraa. Aika kamala asia sanoa omalla nimellään Hesarissa... Mutta siis niistä neljästä "hänen lapsestaan" kahdella vanhimmalla on ihan ne kaksi omaa biologista vanhempaa, jotka varmastikin ovat ne, jotka harrastusrumbaa noiden kahden osalta pyörittävät
Eli kolumnistilla on kaksi lasta, joista nuorempaa hän ei selkeästi voi sietää. Miksi muuten hän äitinä maalittaisi pienen poikansa levittelemällä tämän asiat ympäri nettiä, televisiota, sanomalehtiä ja kirjoja? Pahinkaan koulukiusaaja ei kykenisi tekemään tuolle lapselle ja tämän tulevaisuudelle niin paljon pahaa kuin hänen oma äitinsä.
Surettaa ja suututtaa ihan pirusti.
Tämähän on tätä, ns. perhevaikuttajien lapsipuhetta, joka on lasten haukkumista huumoriin verhottuna. Myös kirjailijan bästis Julia valittaa lomansa läpi, miten lapsille pitää tehdä ruokaa, miten niille ei kelpaa mikään ruoka, miten rankkaa on mökillä kun ne valittaa tylsyyttä, miten hän on laiska ja sitten loman päätteeksi suurinpiirtein skoolataan kahvilassa kun päiväkodit ja koulut alkavat ja lapsista pääsee taas vapaaksi. Hänelläkin nuorin kolmesta lapsesta täytti about kolme, silti ollaan jo voimaantuneita eronaisia, joilla uusi ihminen tuotu näyttävästi esiin someissa. On se rankkaa, kun pitää ensin pitkäaikaisessa liitossa tehdä peräperää monta lasta ja sitten on pikapikaa pakko erota, kun kumppani ei vastaa odotuksiin.
Kuulostaa suoraan sanottuna oksettavalta. Miksi nuo on lapsia edes tehneet? Pahalta tuntuu kun tietää monien olevan tahattomasti lapsettomia ja että antaisivat mitä tahansa saadakseen oman pienokaisen.
Ja miten tällaiset ihmiset voivat olla "perhevaikuttajia"?? Kun ainakin tuon Mattilan asenne perhettään ja lapsiaan tai ainakin tuota yhtä lasta kohtaan tuntuu olevan sellainen että toimii korkeintaan varoittavana esimerkkinä? Samoin kuin tuon 5-vuotiaan oireilun taustat, jos kerran on äiti päättänyt ettei lapsi saa luoda pysyvää kiintymyssuhdetta kumpaankaan vanhempaansa, rikkonut sen lapsen erittäin herkässä iässä.
Miksi pitää olla "perhevaikuttaja" jos ei osaa eikä ymmärrä alkeellisimpiakaan asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaus: Ei tuo ihminen ole äiti, hän on "vanhempi", kuten sepustuksessaan itsensä itsemäärittelee.
Toisaalta hän ei edes ansaitse tulla kutsutuksi äidiksi.
Biologisesti on sitä mutta muuten ei ole sitä millään tavalla.
Eikä ole ihan vama, onko sitäkään koko katraalle. "Perheessämme on neljä lasta", ei "Minuĺla on neljä lasta" tai "Meillä on neljä lasta". Saattaa olla uusperhetilanne.
On on. Uusmiehellä oli ennestään kaksi lasta. Lieneekö kolumnisti rikkonut tuonkin perheen?
Älytöntä on miten kolumnissa esittää olevansa 4 lapsen äiti ja ikään kuin yksin joutuisi pyörittämään kaikkien neljän loputtomat harrastukset. Ja siksi ei jaksa oman nuorimmaisensa "energioita", eli siis lapsensa seuraa. Aika kamala asia sanoa omalla nimellään Hesarissa... Mutta siis niistä neljästä "hänen lapsestaan" kahdella vanhimmalla on ihan ne kaksi omaa biologista vanhempaa, jotka varmastikin ovat ne, jotka harrastusrumbaa noiden kahden osalta pyörittävät
Eli kolumnistilla on kaksi lasta, joista nuorempaa hän ei selkeästi voi sietää. Miksi muuten hän äitinä maalittaisi pienen poikansa levittelemällä tämän asiat ympäri nettiä, televisiota, sanomalehtiä ja kirjoja? Pahinkaan koulukiusaaja ei kykenisi tekemään tuolle lapselle ja tämän tulevaisuudelle niin paljon pahaa kuin hänen oma äitinsä.
Surettaa ja suututtaa ihan pirusti.
Tämähän on tätä, ns. perhevaikuttajien lapsipuhetta, joka on lasten haukkumista huumoriin verhottuna. Myös kirjailijan bästis Julia valittaa lomansa läpi, miten lapsille pitää tehdä ruokaa, miten niille ei kelpaa mikään ruoka, miten rankkaa on mökillä kun ne valittaa tylsyyttä, miten hän on laiska ja sitten loman päätteeksi suurinpiirtein skoolataan kahvilassa kun päiväkodit ja koulut alkavat ja lapsista pääsee taas vapaaksi. Hänelläkin nuorin kolmesta lapsesta täytti about kolme, silti ollaan jo voimaantuneita eronaisia, joilla uusi ihminen tuotu näyttävästi esiin someissa. On se rankkaa, kun pitää ensin pitkäaikaisessa liitossa tehdä peräperää monta lasta ja sitten on pikapikaa pakko erota, kun kumppani ei vastaa odotuksiin.
"Tämähän on tätä, ns. perhevaikuttajien lapsipuhetta, joka on lasten haukkumista huumoriin verhottuna."
Mitä? Miksi? Miksi ne tekee noin?!?
On erittäin hienoa että tällä sivustolla keskustellaan vanhemmuudesta.
Lisää tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häirikkökakaran kannattaa keskittyä yksilölajeihin.
Kuten? Harvaa lajia yksin treenataan, ellei sit ole lompsa niin kovassa iskussa, että on varaa palkata oma valmentaja.
Kai nyt hesarin toimittajalla olisi varaa palkata valmentaja lapselleen, joka ei pysty olemaan häiriköimättä ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai mitä seurauksia siitä on, että lapselle asetetaan rajat harrastuksessa? Siitä seuraa se, että äiti ihmettelee, miksi lapseni ei saa pilata muiden lasten harrastusta ja hakee hyväksyntää sille, että ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja. Jos lapsi on erityinen, lapsi voi harrastaa erityisryhmässä, mutta se on monelle vanhemmalle ikävä asia, koska se "leimaa" lapsen.
Harrastustenvetäjät ovat yleensä vapaaehtoisia aikuisia, joilla ei ole mitään intoa ryhtyä järjestämään uniikille lumihiutaleelle ohjelmaa muiden kustannuksella. Eikä tarvitsekaan, koska on vanhempien tehtävänä varmistaa, että lapsi on riittävän kypsä ryhmäharrastukseen.
Muuten samaa mieltä, mutta särähti tuo "ei ole opettanut lapselleen peruskäytöstapoja". Jos on kokemusta oikeasti vilkkaasta lapsesta, jolla esim. adhd niin perusköytöstapojen opettaminen ei riitä niinkuin tavalliselle lapselle. Monet helposti ihmettelee vilkkaan lapsen käytöstä kun "normaali" lapsi taas oppii helposti. Mutta se ei ole sen vanhemman paremmuutta suhteessa vilkkaan lapsen vanhempiin jos hänen lapsensa pärjää paremmin ryhmässä. Lapset ovat erilaisia, varsinkin jos kyseessä on neurologinen haaste. Toki joskus voi olla puutteita vanhemmuudessa, mutta en lähtisi ensimmäisenä syyllistämään.
T. Lastentarhanopettaja
Hienoa kun keskusteluun osallistuu ammattilainen! Eikö lastentarhanopettaja olekin yliopistokoulutuksen käynyt, eli tuntee kiintymyssuhdeteoriat ym.? Jos näin, niin saako kysyä mielipidettä tuosta asiasta josta on täällä ja toisessa ketjussa ollut puhetta?
Onko niin, että yksivuotias vauva on vielä sellaisessa iässä, että hän tarvitsee yhden ensisijaisen hoivaajan? Ja että jos se hoivaaja vaihtuu parin päivän välein, kuten tämän 5-vuotiaan tapauksessa on ollut 1 v ja 2 kk ajan alkaen 1-vuotispäivästä, että sillä voisi olla seurauksia lapsen kehitykseen ja mahdollisesti keskittymiskykyyn?
Nämä ovat asioita, joita lapsen vanhemmat ovat tuoneet esiin kirjassaan ja haastatteluissaan ennen tuon HS:n kolumnin julkaisemista. Ei siis palstalaisten spekulaatioita tai ikävää puhetta.
Eli voiko kuvatunkaltainen käytös 5-vuotiaalta olla seurausta tuosta varhaislapsuuden hoivakokemuksesta (ja/tai monimutkaisesta uusperhekuviosta)? Mitä sanoo tutkimus tästä asiasta, ja ammattitaito ja kokemus?
Hieman huvittavaa, että kolumnin kirjoittaja on yhdessä edellä mainitun somevaikuttajan kanssa kirjoittanut lapsiperheen parisuhdeoppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla erokirjaketjussa linkattiin vanhempaan haastatteluun eri aiheesta
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/3a61e7b0-d7e3-4ea4-a7fd-5941…
Totuus lävähti silmille vappupiknikillä – nyt Raisa, 35, tietää, mikä duunareita ja parempia piirejä todella erottaa
Raisa Mattila syntyi duunarikodin lapseksi lahtelaiseen lähiöön. Nyt hän on helsinkiläinen akateeminen yrittäjä. Henkinen matka on ollut pitkä.Kannattaako yhteiskunnan maksaa minun opinnoistani, Raisa Mattila pohti 15 vuotta sitten. Otso Alasko
Juttua ei pääse lukemaan jos ei ole tilaaja. Vain nuo tekstit näkyvät ei-tilaajalle. Kiinnostaisi tietää valittaako tuo henkilö omista vanhemmistaan tai mistä valittaa. Juttu on vuodelta 2021.
Tuo on kuitenkin teemalla Perheartikkelit. Että varmaan jotain perheestä puhutaan.
LOL, tämän viisi vuotta vanhan jutun on valokuvannut lehteen uusi poikaystävä. Tässäkö he tutustuivat, rakkaus syttyi, ydinperheeseen tuli särö? Melko erilainen tyyli äidillä kuvassa kuin nykyinen megavegaanibeibe.
Siis onko tuo Otso Alasko ton Raisan uus äijä?!? Jonka kanssa siis rikkoivat kaksi perhettä?
Siis nainen avautunu jostain duunariudestaan lehtijuttuun ja sitten iskenyt lehtikuvaajan? Vai niinkö että uus äijä kuvaajana järjestäny tämän eukon lehteen puhumaan jostain random-asiasta?
Ei hitto tää soppa senkun sakenee. Onko tuo eukko joki N+ kun pitää mediaan päästä puhumaan itestään ja asioistaan loputtomiin?
Joku oli laskenut aikajanan niin, että lapsen yksivuotispäivä / lapsen perheen rikkomispäivä olisi ollut v. 2021 ystävänpäivä. Se tarkoittaisi, että saman vuoden huhtikuussa ilmestynyt Iltsikan juttu on tämän jälkeen. Kuvattava saa usein valita kuvaajan, ehkä valinta osunut poikkikseen, niin saa deittailubudjettia. Sen verran usein henkilöbrändijournalisti on itse (varoittavana) esimerkkinä omissa jutuissaan, että onhan tuo mahdollinen skenaario miten on tutustunut mieheen, joka on lehtikuvaaja. Ollapa kärpäsenä katossa, kun kaksi varattua ihmistä vauva-arjen keskellä ryhtyy suhteeseen, täytyy olla aikamoinen usko, että rakkauden huuma kantaa ja että kumpikaan ei jatka pettäjän ja perheenrikkojan uralla enää toiste.
Onko tuo hänen nuorempaa lastaan kohtaan ilmentämän vihan juurisyy häpeä ja syyllisyys? Ei olisi edes halunnut tuota lasta lainkaan?