Lue keskustelun säännöt.
Huostaanotto/sijoitus vimma
08.09.2026 |
Mikä ihmeen vimma kouluilla on tehtailla lasuja tällä hetkellä suomessa ja näiden lasujen puolesta lapsia otetaan huostaan tavallisista kodeista? Etenkin autistit/ adhd lapset suuressa vaarassa kun kouluilla ja lasulla ei riitä taidot ja tiedot. Tällä viikolla olen lukenut jo kolmesta eri tapauksesta jossa näin toimittu ja perheet revitty rikki. Miten autistin tilannetta parantaa se että koulussa tapahtuneesta kuormituksesta lapsi viedään kotoa pois tuntemattomien luokse laitokseen, missä muussa maassa ei näin järkyttävällä tavalla toimita, surettaa vanhempien ja perheiden puolesta.
Kommentit (126)
Autistinen 13-vuotias poika sai käydä vain tunnin koulua päivässä, sitten hän joutui laitokseen: Sanottiin, että poikamme on psykopaatti, äiti kertoo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kalle, 10, joutui pakkohoitoon ja erotettiin koulusta – lastensuojelun piti auttaa, mutta kävikin päinvastoin
Suurella osalla sijaishuollossa olevista lapsista on jonkinlainen mielenterveyden häiriö. Erikoissairaanhoidosta kieltäydytään auttamasta psyykkisesti oireilevia lapsia ilman huostaanottoa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huostaamiseen ja siihen liittyvään tutkintaan käytetään vuodessa noin 3 mrd vuodessa rahaa.
Mitä sillä rahalla tehdään? Noh. Huostataan.
Toinen vitsaus on lasten pakkosiirrot äideilleen.
Tätä työtä tekee kymmeniä tuhansia ihmisiä!
3 miljardia vuodessa ? No enpä usko.
Noin 2 miljardia suoraa budjetti rahaa ja noin miljardi toisaalle budjetoitua rahaa, jolla tehdään paperinpyöritystä yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat nykyään kädettömiä kasvattajia, perustaidot poissa sekä laiskuus aiheuttaa sen että nepsyt ja muut käytösongelmat muka lisääntyneet. Perusasiat perheessä päin mäntyä. Sitten vingutaan näitä "diagnooseja" lääkäreiltä, sit itketään kun kukaan ei osaa autta ja lasukin hengittää niskaan... Hoitaja 51
Kasvatuksella tai kasvatuksen puutteella ei pysty aiheuttamaan neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä. Nepsyys ei ole käytösongelma.
Terveydenhuollossa kyllä välillä törmää tällaiseen ammattitaidottomuuteen ja asenteellisuuteen.
Lastensuojelussa tavataan tällaista asennetta paljon. Ikäänkuin se nepsyys paranisi siellä psykalla jollain pillerillä ilman, että kotona pitää muokata sitä struktuuria lainkaan. Yleensä siellä kotona eletään kuin ellun kanat ilman mitään ruoka-aikoja tai että päivä ja yö edes eroaisivat jotenkin toisistaan. Näissä olosuhteissa nepsystä ei mitenkään saa ihmistä, joka pystyisi esim. koulunkäyntiin.
Huostaanottoja perustellaan epäselvästi
"Lasten huostaanoton perusteluista ei aina käy selväksi lapsen huostaanoton konkreettiset syyt. Syynä epämääräisyyteen voi olla esimerkiksi hienovaraisuus vanhempia kohtaan. Huostaanoton perusteet pitäisi olla vanhemmille aina selkeät heidän oikeusturvansa takia. Vanhempien pitäisi tietää, minkä pitäisi muuttua, jotta lapsi voisi palata kotiin. Haastateltavina ovat palveluohjaaja Kirsi Koponen ja lastensuojelun palvelupäällikkö Heikki Sillanpää Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Toimittajana on Valtteri Kujansuu."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä lasuja turhaan tehdä. Lapsen luokalla on lapsi jonka omat vanhemmat on kuolleet ja on sijoitettu tätinsä perheeseen mutta ei mitä ilmeisimmin siellä pärjää, häriköi koulussa ja kiusaa muita lapsia, yrittää määräillä jopa koulumatkoilla missä ja miten muut lapset saa kulkea ja miten ei. Ihan häiriintynyttä ja ongelmaista käytöstä lapsella eikä huoltajansa puutu tähän mitrnkään, hymistelevät vaan että no kun hänellä on ollut niin rankkaa ja vaikeaa. Käsittääkseni myös koulun taholta on tehty lasuja, kuten in tehneet myös muiden lasten vanhemmat.
Mitä yrität sanoa? Että lapsi jonka vanhemmat ovat kuolleet ei saisi oireilla vaan pitäisi olla hiljaa ja näkymätön. Totta kai tuollaisen kokemuksen jälkeen pieni lapsi on hukassa. Ei häntä tarvitse lisää eksyttää vaan taata turvallinen lapsuus.
Ei kenelläkään lapsella ole mitään oikeutta kiusata toisia tai häiriköidä vaikka olisikin menettänyt vanhempansa. Tätä on jatkunut jo vuoden tai pari, eli kyseessä ei ole edes mikään vasta sattunut tapaus. Kun lapsen oireilu on tuota tasoa herää kysymys siitä että onko lapsen paikka nykyisessä perheessä ja koulussa, siksi on hyvä että lapsi on ptettu sosiaalihuollon asiakkaaksi ja tilannettaan toivottavasti kartoitetaan. Lapsen nykyinen toiminta ei ole millään tavalla hyväksyttävää, ja myös lapsen itsensä sekä huoltajansa pitää tämä tosiasia hyväksyä.
Eli sinun mielestäsi lapsi joka on kokenut kaikista suurimman menetyksen ei saa millään tavalla purkaa pahaa oloaan vaan pitää osata pitää suu kiinni ja niellä paha olo? Mitäpä veikkaat että se nuori aikuinen sitten tekee kun pääsee koulusta? Narkkaa, tappaa ja tuhoaa. Tuolla sinun asenteella juuri aikaansaadaan järkyttäviä mielenterveysongelmia.
Voi kyynelten virta miten sillä Erkkipietupetterillä on ollut niin rankkaa, että ihan pitää käyttäytyä huonosti. Paapomalla siitä selviää, taputetaan Erkkipietupetteriä päälaelle ja sanotaan että soosoo, ei se mitään, mammaa sinulla on vaan ikävä. Mites sitten kun Erkkipietupetteri jää kiinni myymälävarkaudesta ollessaan 13v, edelleen samaa? Entä sitten kun Erkkipietupetteri 16v käyttää aineita tai 18v pahoinpitelee kumppaninsa? No mutta, eihän tuo mitään, kyllähän sitä pahaa oloa pitää saada purkaa, hänellä kun on ollut niin vaikeaa kun vanhempansa kuolivat kun hän oli 10v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne huostaanottofirmojen omistajat tienaavat tuolla. Ei niitä kiinnosta pätkän vertaa sun lapsesi ja mitä sille tapahtuu.
Mutta firmat eivät päätä lapsen sijoittamisesta tai pidemmästä huostaanotosta. Sen päättävät hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijät ja he perustelevöt päätökset. Niissä pitää näkyä, että sijoitus on lapsen etu.
Näissä on ollut samoja työntekijöitä ja kytköksiä molemmissa.
On myös hyvin heppoisin perustein otettu lapsia huostaan ja esim. yhden julkkislaulajan vauva oli puoli vuotta huostassa ja sitten palautettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan paskapuhetta. Koulumaailmassa seuraan sitä, kun sossu ei puutu yhtään mihinkään. Huostaanottokynnys on todella korkealla ja tuntuu lohduttomalta, että kouluakäymättömyys, päihteet jne. Mikään ei tunnu riittävän järeämpiin toimenpiteisiin. Kun vanhempi itse pyytää jo sijoitusta, niin nipin napin suostutaan kuukauden väliaikaiseen sijoitukseen ja sitten jo tungetaan lapsi takaisin kotiin puoliväkisin. Joskus asetetaan ehtoja kotiinpaluulle lapselle, mutta nekin vesitetään, kun lapsi ei noudata niitä. Kyse on tietysti rahasta. Sijoitukset on tosi kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat nykyään kädettömiä kasvattajia, perustaidot poissa sekä laiskuus aiheuttaa sen että nepsyt ja muut käytösongelmat muka lisääntyneet. Perusasiat perheessä päin mäntyä. Sitten vingutaan näitä "diagnooseja" lääkäreiltä, sit itketään kun kukaan ei osaa autta ja lasukin hengittää niskaan... Hoitaja 51
Kasvatuksella tai kasvatuksen puutteella ei pysty aiheuttamaan neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä. Nepsyys ei ole käytösongelma.
Terveydenhuollossa kyllä välillä törmää tällaiseen ammattitaidottomuuteen ja asenteellisuuteen.
Lastensuojelussa tavataan tällaista asennetta paljon. Ikäänkuin se nepsyys paranisi siellä psykalla jollain pillerillä ilman, että kotona pitää muokata sitä struktuuria lainkaan. Yleensä siellä kotona eletään kuin ellun kanat ilman mitään ruoka-aikoja tai että päivä ja yö edes eroaisivat jotenkin toisistaan. Näissä olosuhteissa nepsystä ei mitenkään saa ihmistä, joka pystyisi esim. koulunkäyntiin.
Ei nepsyys voi parantua. Mistä ihmeestä sä oikein puhut?
Autismin kirjoon ei ole mitään pillereitä olemassa. Perheissä, joissa on neurokirjon lapsia, on tosiaan usein pitänyt keksiä erilaisia tapoja toimia. Nämä erilaiset tavat eivät aiheuta sitä autismia, vaan se autismi aiheuttaa ne erilaiset tavat.
Mikään kotona tehtävä muutos tai struktuuri ei vaikuta siihen, miten koulunkäynti kuormittaa autismikirjon lasta. Kun sosiaaliset patterit on käytetty keskiviikkoon mennessä, niin mikään perheen struktuuri ei niitä torstaiksi palauta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne huostaanottofirmojen omistajat tienaavat tuolla. Ei niitä kiinnosta pätkän vertaa sun lapsesi ja mitä sille tapahtuu.
Mutta firmat eivät päätä lapsen sijoittamisesta tai pidemmästä huostaanotosta. Sen päättävät hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijät ja he perustelevöt päätökset. Niissä pitää näkyä, että sijoitus on lapsen etu.
Näissä on ollut samoja työntekijöitä ja kytköksiä molemmissa.
On myös hyvin heppoisin perustein otettu lapsia huostaan ja esim. yhden julkkislaulajan vauva oli puoli vuotta huostassa ja sitten palautettiin.
Käyn psykoterapeutilla, joka on ammatiltaan sosiaalityöntekijä. Terapiapalveluiden ohella hän myy soveltuvuusarvionteja adoptiovanhemmiksi pyrkiville.
Miten miellätte tällaisen kombinastion; onko eettisesti kestävää?
Poliisiteeveessä joku soitti, että kaksi pientä lasta on humalaisen miehen kanssa kadulla. Mies selitti, että on hänen vuoronsa lapsia hoitaa. Lapset olivat viluissaan ja poliisi houkutteli ne autoon istumaan lämpimään. Ei lasten äitikään ollut tavoitettavissa, niin sossut hakivat sitten lapset jonnekin. Toivottavasti saivat apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat nykyään kädettömiä kasvattajia, perustaidot poissa sekä laiskuus aiheuttaa sen että nepsyt ja muut käytösongelmat muka lisääntyneet. Perusasiat perheessä päin mäntyä. Sitten vingutaan näitä "diagnooseja" lääkäreiltä, sit itketään kun kukaan ei osaa autta ja lasukin hengittää niskaan... Hoitaja 51
Kasvatuksella tai kasvatuksen puutteella ei pysty aiheuttamaan neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä. Nepsyys ei ole käytösongelma.
Terveydenhuollossa kyllä välillä törmää tällaiseen ammattitaidottomuuteen ja asenteellisuuteen.
Lastensuojelussa tavataan tällaista asennetta paljon. Ikäänkuin se nepsyys paranisi siellä psykalla jollain pillerillä ilman, että kotona pitää muokata sitä struktuuria lainkaan. Yleensä siellä kotona eletään kuin ellun kanat ilman mitään ruoka-aikoja tai että päivä ja yö edes eroaisivat jotenkin toisistaan. Näissä olosuhteissa nepsystä ei mitenkään saa ihmistä, joka pystyisi esim. koulunkäyntiin.
Vai että tavataan lastensuojelussa sellaista "asennetta" kuin lääketieteelliset faktat neurokirjon asioista 😃.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat nykyään kädettömiä kasvattajia, perustaidot poissa sekä laiskuus aiheuttaa sen että nepsyt ja muut käytösongelmat muka lisääntyneet. Perusasiat perheessä päin mäntyä. Sitten vingutaan näitä "diagnooseja" lääkäreiltä, sit itketään kun kukaan ei osaa autta ja lasukin hengittää niskaan... Hoitaja 51
Kasvatuksella tai kasvatuksen puutteella ei pysty aiheuttamaan neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä. Nepsyys ei ole käytösongelma.
Terveydenhuollossa kyllä välillä törmää tällaiseen ammattitaidottomuuteen ja asenteellisuuteen.
Lastensuojelussa tavataan tällaista asennetta paljon. Ikäänkuin se nepsyys paranisi siellä psykalla jollain pillerillä ilman, että kotona pitää muokata sitä struktuuria lainkaan. Yleensä siellä kotona eletään kuin ellun kanat ilman mitään ruoka-aikoja tai että päivä ja yö edes eroaisivat jotenkin toisistaan. Näissä olosuhteissa nepsystä ei mitenkään saa ihmistä, joka pystyisi esim. koulunkäyntiin.
Sinullahan meni nyt puurot ja vellit sekaisin. Juurihan sanottiin, ettei neuropsykiatrisia sairauksia voi parantaa kasvatuksella.
Että vaikka kaikki on aivan kunnossa kotona niin nepsy on mikä on. Kannattaa myös tiedostaa, että nepsy kuormittaa vanhempia, joten nepsyn kanssa joutuu pakostakin downshiftaamaan, että selvitään edes perusasioista. Sitten taas ihan eri asia, jos nepsylle ei sairauden takia opeteta mitään käytöstapoja. Mutta aina se nepsyys tulee näkymään koko loppuelämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat nykyään kädettömiä kasvattajia, perustaidot poissa sekä laiskuus aiheuttaa sen että nepsyt ja muut käytösongelmat muka lisääntyneet. Perusasiat perheessä päin mäntyä. Sitten vingutaan näitä "diagnooseja" lääkäreiltä, sit itketään kun kukaan ei osaa autta ja lasukin hengittää niskaan... Hoitaja 51
Kasvatuksella tai kasvatuksen puutteella ei pysty aiheuttamaan neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä. Nepsyys ei ole käytösongelma.
Terveydenhuollossa kyllä välillä törmää tällaiseen ammattitaidottomuuteen ja asenteellisuuteen.
Lastensuojelussa tavataan tällaista asennetta paljon. Ikäänkuin se nepsyys paranisi siellä psykalla jollain pillerillä ilman, että kotona pitää muokata sitä struktuuria lainkaan. Yleensä siellä kotona eletään kuin ellun kanat ilman mitään ruoka-aikoja tai että päivä ja yö edes eroaisivat jotenkin toisistaan. Näissä olosuhteissa nepsystä ei mitenkään saa ihmistä, joka pystyisi esim. koulunkäyntiin.
Sinullahan meni nyt puurot ja vellit sekaisin. Juurihan sanottiin, ettei neuropsykiatrisia sairauksia voi parantaa kasvatuksella.
Että vaikka kaikki on aivan kunnossa kotona niin nepsy on mikä on. Kannattaa myös tiedostaa, että nepsy kuormittaa vanhempia, joten nepsyn kanssa joutuu pakostakin downshiftaamaan, että selvitään edes perusasioista. Sitten taas ihan eri asia, jos nepsylle ei sairauden takia opeteta mitään käytöstapoja. Mutta aina se nepsyys tulee näkymään koko loppuelämän.
Mutta sen nepsynkin on syötävä, syötävä siten ettei sairastu, liikuttava, pukeuduttava sään mukaisesti, käytävä koulua, olla hakkaamatta muita. Jostain syystä osa vanhemmista kuittaa, että koska lapsi on nepsy näitä perusasioita ei tarvitse hoitaa lainkaan. Silloin päädytään huostaanottoon.
Nepsyjäkin on erilaisia eikä kaikkien kohdalla asiat todellakaan näy samoin. Minulla on adhd, mutta esimerkiksi koulussa ei koskaan ole ollut mitään sellaisia vaikka opettajille näkyviä ongelmia, kosla koulu sujui kuitenkin hyvin. Ne haasteet oli keskittymiseen, olemiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyviä, mitä opin itsekin maskaamaan jo päiväkodissa ja ekoilla luokilla. Vaikka keskittyminen oli vaikeaa niin selviydyin koska koulu ja oppiminen oli minulle aika helppoa, opin näyttämään siltä että seuraan kyllä opetusta ja olen mukana, huolimattomuusvirheitä välttääkseni taas opin tarkistamaan kaiken vaikka viiteen tai kymmeneen kertaan, ulospäin joku jalkojen heiluttelu tai istuessa asentojen vaihtaminen oli varmaan se mikä näkyi vaikka opettajille.
Vierailija kirjoitti:
Venäjän trolli taas provosoi. Suomessa ei lasuja tehdä vaikka lapsi kuolisi pahoinpitelyyn. tJEU: pikku-Eerikan keissi
Siellä taas vihervasemmiston sosiaalityöntekijä/lastenkodin johtaja huutelemassa Igoria, ettei oma työpaikka vaan menisi.
Puolet lasuista on tutkitusti aiheettomia. Nämä ovat iso kuluerä.
Kyllä vanhemmat ovat vain helpottuneita kun pääsevät tahallaan hankalista kakaroistaan eroon. Ei kukaan halua mitään asperkele- tai adhd-pskaa kotonaan elättää.
Ja se että sijaisperheet haukkuvat lapselle sen omia vanhempiaan :D
Vieraannuttavat vanhemmista. Vanhemmat jäävät ihan puille paljaille
Sanoin että mielestäni vanhempansa menettänyt lapsi ei saa purkaa omia ongelmiaan toisiin lapsiin eikä vanhempien kuolema oikeuta käyttäytymään miten tahansa.
On muitakin lapsia jotka ovat menettäneet vanhempansa tai joutuneet kokemaan asioita joita lapsen ei pitäisi, kuitenkaan nämö lapset eivät kiusaa eivätkä häiriköi.