Lue keskustelun säännöt.
AMK on korkeakoulu – vaikka se kuinka harmittaisi
06.09.2026 |
Faktat eivät muutu mielipiteellä
On hieman huvittavaa, kuinka vaikeaa joidenkin yliopistotaustaisten on hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Ei melkein korkeakoulu, ei ”vähän alempi koulu”, vaan toinen Suomen korkeakoulujärjestelmän kahdesta sektorista.
AMK-tutkinto on tutkintojen viitekehyksessä tasolla 6 kuten kandidaatin tutkinto, ja YAMK tasolla 7 kuten maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Se ei tarkoita, että tutkinnot olisivat sisällöltään samoja – eikä niiden kuulukaan olla. Yliopistot ovat tiede- ja tutkimuspainotteisia, ammattikorkeakoulut työelämä- ja käytäntöpainotteisia.
Kaikkein ironisinta on, jos korkeakoulutettu ihminen yrittää kumota tämän omalla mielipiteellään. Luulisi yliopistossa oppineen edes sen verran lähdekriittisyyttä, että oma käsitys tutkinnon arvosta ei määrittele Suomen koulutusjärjestelmää.
AMK:sta saa olla mitä mieltä tahansa. Faktat eivät tarvitse mielipiteen hyväksyntää.
Yliopistokoulutus ei näköjään takaa faktantarkistusta. Pidän tällaisia ihmisiä vähän ”hölmöinä” jotka väittävät jotain muuta.
Kommentit (930)
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä edelliseen viestiin, ei kukaan mene opiskelemaan tradenomiksi, jos on mahdollisuus päästä yliopistoon lukemaan kauppatieteitä. Tuo on monelle sellainen varavaihtoehto ja niille amistaustaisille sellainen, että voi nyt sanoa käyneensä 'korkeakoulututkinnon'.
Siis nyt alkaa olla jo melkoiset elitismikarkelot käynnissä. ”Ei kukaan mene tradenomiksi, jos pääsee yliopistoon.” Ihanko oikeasti? !??!? Ihmiset valitsevat koulutuksensa kiinnostuksen, tavoitteiden ja elämäntilanteen mukaan, eivät jonkun Vauva-palstan kuvitteellisen arvojärjestyksen perusteella.
Ja tuo ”amistautaiset” kruunaa koko asiantuntijalausunnon. Kun varsinaiset perustelut loppuvat, näköjään seuraavaksi aletaan halveksua ammattikoulun käyneitäkin. Kohta varmaan julkaistaan virallinen kastijärjestelmä, jossa kerrotaan, kenellä on lupa kutsua itseään koulutetuksi.
Tradenomi on korkeakoulututkinto riippumatta siitä, kuinka kovasti se jotakuta nettipalstalla harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä edelliseen viestiin, ei kukaan mene opiskelemaan tradenomiksi, jos on mahdollisuus päästä yliopistoon lukemaan kauppatieteitä. Tuo on monelle sellainen varavaihtoehto ja niille amistaustaisille sellainen, että voi nyt sanoa käyneensä 'korkeakoulututkinnon'.
Siis nyt alkaa olla jo melkoiset elitismikarkelot käynnissä. ”Ei kukaan mene tradenomiksi, jos pääsee yliopistoon.” Ihanko oikeasti? !??!? Ihmiset valitsevat koulutuksensa kiinnostuksen, tavoitteiden ja elämäntilanteen mukaan, eivät jonkun Vauva-palstan kuvitteellisen arvojärjestyksen perusteella.
Ja tuo ”amistautaiset” kruunaa koko asiantuntijalausunnon. Kun varsinaiset perustelut loppuvat, näköjään seuraavaksi aletaan halveksua ammattikoulun käyneitäkin. Kohta varmaan julkaistaan virallinen kastijärjestelmä, jossa kerrotaan, kenellä on lupa kutsua itseään koulutetuksi.
Tradenomi on korkeakoulututkinto riippumatta siitä, kuinka kovasti se jotakuta nettipalstalla harmittaa.
Älä nyt keuhkoa. En halveksu ammattikoulun käyneitä, mutta fakta on, että onhan heillä keskimäärin heikommat kielelliset ja matemaattiset taidot kuin lukion käynnillä.
Ja siis ihan oikeasti, voitko väittää, että joku menisi amkkiin lukemaan tradenomiksi, vaikka olisi paikka yliopistossa kauppatieteisiin?
Oon tässä miettinyt että harmittaako joitain lukion tai yliopiston käyneitä oikeasti se, että amistaustainen voi edetä koulutuksessa ihan yhtä lailla vaikka maisteritasolle asti? Koska jostainhan tämä jatkuva tarve vähätellä amistaustaa ja amk:ta kumpuaa.
Onko se sitten egolle jotenkin kova kolaus, että amiksen käynyt voi päästä korkeakouluun ilman lukion ”valmentavia oppeja”, suorittaa korkeakoulututkinnon ja jatkaa siitä vielä eteenpäin? Ei koulutuspolun tarvitse alkaa lukiosta, jotta se voisi päättyä korkealle.
Vierailija kirjoitti:
Oon tässä miettinyt että harmittaako joitain lukion tai yliopiston käyneitä oikeasti se, että amistaustainen voi edetä koulutuksessa ihan yhtä lailla vaikka maisteritasolle asti? Koska jostainhan tämä jatkuva tarve vähätellä amistaustaa ja amk:ta kumpuaa.
Onko se sitten egolle jotenkin kova kolaus, että amiksen käynyt voi päästä korkeakouluun ilman lukion ”valmentavia oppeja”, suorittaa korkeakoulututkinnon ja jatkaa siitä vielä eteenpäin? Ei koulutuspolun tarvitse alkaa lukiosta, jotta se voisi päättyä korkealle.
Joo voivathan he teoriassa edetä joo, mutta tilastojen valossa se on aika harvinaista. Harmittaako se? No ei, ei kait kukaan täällä sellaista ole väittänytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tässä miettinyt että harmittaako joitain lukion tai yliopiston käyneitä oikeasti se, että amistaustainen voi edetä koulutuksessa ihan yhtä lailla vaikka maisteritasolle asti? Koska jostainhan tämä jatkuva tarve vähätellä amistaustaa ja amk:ta kumpuaa.
Onko se sitten egolle jotenkin kova kolaus, että amiksen käynyt voi päästä korkeakouluun ilman lukion ”valmentavia oppeja”, suorittaa korkeakoulututkinnon ja jatkaa siitä vielä eteenpäin? Ei koulutuspolun tarvitse alkaa lukiosta, jotta se voisi päättyä korkealle.
Joo voivathan he teoriassa edetä joo, mutta tilastojen valossa se on aika harvinaista. Harmittaako se? No ei, ei kait kukaan täällä sellaista ole väittänytkään.
Ylioppilaat jatkavat korkeakouluun selvästi useammin, siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta tuo ”teoriassa” on kyllä vähän huvittava ilmaisu, kun Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 amk opinnot aloittaneista 26 %:lla oli korkeimpana aiempana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto. Vuonna 2022 osuus oli jo 27 %.
Aika helkutin paljon porukkaa pelkäksi ”teoriaksi”. 😄 Ehkä kannattaisi vilkaista niitä tilastoja ennen kuin vetoaa tilastoihin.
27% ei ole mitään ”teoriassa”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos amk-opinnot aloittaa vuosittain yli 50 000 opiskelijaa ja heistä 27 % on ammatillisen tutkinnon suorittaneita, puhutaan vähintään noin 13 500 ihmisestä vuodessa. Mieti sitä!?
Mutta joo kutsutaan sitä toki edelleen ”teoriassa mahdolliseksi”. Siinä on vaan sellainen pieni ongelma, että sitä teoriaa toteuttaa joka vuosi suunnilleen pienen suomalaisen kaupungin verran ihmisiä. Aika ruuhkaista siellä teorian puolella näyttää olevan.!!! 🤣
Kyllä huomaa että nuo jankkaajat ja esim yliopiston puolustajat eivät ole oikeita yliopistolaisia. Ei kukaan akateeminen ihminen joka ymmärtää luvuista ja tilastotieteestä jotain, päästäis tuollaista suustansa.
Amk-pellet voi pitää korkeakoulututkinnon, mutta me yliopistosta vähintään maisteritutkinnon suorittaneet olemme akateemisesti koulutettuja ja meillä on akateemiset loppututkinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tässä miettinyt että harmittaako joitain lukion tai yliopiston käyneitä oikeasti se, että amistaustainen voi edetä koulutuksessa ihan yhtä lailla vaikka maisteritasolle asti? Koska jostainhan tämä jatkuva tarve vähätellä amistaustaa ja amk:ta kumpuaa.
Onko se sitten egolle jotenkin kova kolaus, että amiksen käynyt voi päästä korkeakouluun ilman lukion ”valmentavia oppeja”, suorittaa korkeakoulututkinnon ja jatkaa siitä vielä eteenpäin? Ei koulutuspolun tarvitse alkaa lukiosta, jotta se voisi päättyä korkealle.
Joo voivathan he teoriassa edetä joo, mutta tilastojen valossa se on aika harvinaista. Harmittaako se? No ei, ei kait kukaan täällä sellaista ole väittänytkään.
ja otapa huomioon että noissa tilastoissa ei edes näy koko kuvio. Niistä ei käy ilmi ne, jotka etenevät reittiä amis AMK yliopiston maisterivaihe. Se on aivan eri asia kuin se kuinka moni amiksesta menee suoraan yliopistoon. Tämänkin tilastopoikkeavuuden ymmärtäisi oikea yliopistilainen.
Eli jos katsot vain tilastoa amiksesta suoraan yliopistoon siirtyvistä ja päätät sen perusteella, että amistaustaisten eteneminen maisteritasolle on ”aika harvinaista”, niin tilastojen tulkinta meni jo lähtöruudussa vähän metsään. 😄 Amis AMK maisteri on täysin mahdollinen ja käytännössä aika usein toteutuva koulutuspolku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tässä miettinyt että harmittaako joitain lukion tai yliopiston käyneitä oikeasti se, että amistaustainen voi edetä koulutuksessa ihan yhtä lailla vaikka maisteritasolle asti? Koska jostainhan tämä jatkuva tarve vähätellä amistaustaa ja amk:ta kumpuaa.
Onko se sitten egolle jotenkin kova kolaus, että amiksen käynyt voi päästä korkeakouluun ilman lukion ”valmentavia oppeja”, suorittaa korkeakoulututkinnon ja jatkaa siitä vielä eteenpäin? Ei koulutuspolun tarvitse alkaa lukiosta, jotta se voisi päättyä korkealle.
Joo voivathan he teoriassa edetä joo, mutta tilastojen valossa se on aika harvinaista. Harmittaako se? No ei, ei kait kukaan täällä sellaista ole väittänytkään.
Ylioppilaat jatkavat korkeakouluun selvästi useammin, siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta tuo ”teoriassa” on kyllä vähän huvittava ilmaisu, kun Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 amk opinnot aloittaneista 26 %:lla oli korkeimpana aiempana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto. Vuonna 2022 osuus oli jo 27 %.
Aika helkutin paljon porukkaa pelkäksi ”teoriaksi”. 😄 Ehkä kannattaisi vilkaista niitä tilastoja ennen kuin vetoaa tilastoihin.
27% ei ole mitään ”teoriassa”
Palautetaan sua nyt riemupilvistäsi sen verran maanpinnalle, että AMK:hon sisään pääseminen on hitusen eri asia kuin maisteritasolla eteneminen. Siihen väliin jää aika paljon työtä, aikaa ja akateemisuutta. Katsos kun AMK:hon pääsy ei takaa edes sieltä valmistumista. Saati sitten sen jälkeisiin maisteriopintoihin pääsemistä, ja sieltäkin pitäisi vielä sitten valmistua.
Jos tuo nyt oli havainnollistava esimerkki siitä miten amiskorkeakoululainen tilastotietoja ymmärtää, niin eipä tosiaan kovin vahvaa tasoa osoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistoihin valittiin tänä vuonna syksyllä alkaviin tutkintoihin tai koulutusohjelmiin 40095 uutta opiskelijaa, jotka hakivat vain yliopistoon ja joista
63 % oli suorittanutSuomessa yo-tutkinnon
21 % Suomessa korkeakoulututkinnon
4 % ammatillisen perustutkinnon
1 % ammatti- tai erikoisammattitutkinnon
3 % tutkinnon edellyttämät avoimen yliopiston opinnot
1 % kaksoistutkinnon eli amis+yo
jne.
Loput voitte käydä katsomassa Vipusesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoihin valittiin tänä vuonna syksyllä alkaviin tutkintoihin tai koulutusohjelmiin 40095 uutta opiskelijaa, jotka hakivat vain yliopistoon ja joista
63 % oli suorittanutSuomessa yo-tutkinnon
21 % Suomessa korkeakoulututkinnon
4 % ammatillisen perustutkinnon
1 % ammatti- tai erikoisammattitutkinnon
3 % tutkinnon edellyttämät avoimen yliopiston opinnot
1 % kaksoistutkinnon eli amis+yo
jne.Loput voitte käydä katsomassa Vipusesta.
Pelkkä yliopistoon sisäänpääsy ei sitten riitä, vaan tarvitaan myös älyä, tahtoa, sinnikkyyttä ja hyviä perslihaksia.
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto ja AMK ovat molemmat korkeakouluja. Real Madrid ja HJK ovat molemmat jalkapallojoukkueita.
Ja samaan tapaan merihevoset ovat oikeita hevosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtaa aloittajaa harmittaa, kun ymmärtää, että yliopistot ovat akateemisia opinahjoja, joissa suoritetaan akateemisia tutkintoja.
Nykyisillä korkeakoulututkinnoilla voi siten vaikka pyyhkiä pers...eensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tässä miettinyt että harmittaako joitain lukion tai yliopiston käyneitä oikeasti se, että amistaustainen voi edetä koulutuksessa ihan yhtä lailla vaikka maisteritasolle asti? Koska jostainhan tämä jatkuva tarve vähätellä amistaustaa ja amk:ta kumpuaa.
Onko se sitten egolle jotenkin kova kolaus, että amiksen käynyt voi päästä korkeakouluun ilman lukion ”valmentavia oppeja”, suorittaa korkeakoulututkinnon ja jatkaa siitä vielä eteenpäin? Ei koulutuspolun tarvitse alkaa lukiosta, jotta se voisi päättyä korkealle.
Joo voivathan he teoriassa edetä joo, mutta tilastojen valossa se on aika harvinaista. Harmittaako se? No ei, ei kait kukaan täällä sellaista ole väittänytkään.
Ylioppilaat jatkavat korkeakouluun selvästi useammin, siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta tuo ”teoriassa” on kyllä vähän huvittava ilmaisu, kun Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 amk opinnot aloittaneista 26 %:lla oli korkeimpana aiempana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto. Vuonna 2022 osuus oli jo 27 %.
Aika helkutin paljon porukkaa pelkäksi ”teoriaksi”. 😄 Ehkä kannattaisi vilkaista niitä tilastoja ennen kuin vetoaa tilastoihin.
27% ei ole mitään ”teoriassa”Palautetaan sua nyt riemupilvistäsi sen verran maanpinnalle, että AMK:hon sisään pääseminen on hitusen eri asia kuin maisteritasolla eteneminen. Siihen väliin jää aika paljon työtä, aikaa ja akateemisuutta. Katsos kun AMK:hon pääsy ei takaa edes sieltä valmistumista. Saati sitten sen jälkeisiin maisteriopintoihin pääsemistä, ja sieltäkin pitäisi vielä sitten valmistua.
Jos tuo nyt oli havainnollistava esimerkki siitä miten amiskorkeakoululainen tilastotietoja ymmärtää, niin eipä tosiaan kovin vahvaa tasoa osoita.
Ja palautetaanpa sut sieltä pilvilinnoista.
Ai että ”tilastojen valossa harvinaista”. Pieni yksityiskohta vain unohtui: se 1 % kertoo kolmen vuoden seurannasta. Siinä ajassa amistaustainen ehtii hädin tuskin suorittaa AMK-tutkintonsa, saati jatkaa sen jälkeen yliopiston maisterivaiheeseen.
Eli amis AMK maisteri -polkua yritetään todistaa harvinaiseksi tilastolla,jossa koko polku ei edes ehdi tapahtua.Aika luovaa tilastotiedettä. Ensin päätetään lopputulos ja sitten valitaan tilasto joka näyttää sopivalta. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto ja AMK ovat molemmat korkeakouluja. Real Madrid ja HJK ovat molemmat jalkapallojoukkueita.
Ja samaan tapaan merihevoset ovat oikeita hevosia.
Nyt meni vertaus jo niin komeasti metsään että merihevonenkin varmaan ihmettelee, miksi se vedettiin tähän mukaan.??
Merihevonen ei ole hevonen mutta ammattikorkeakoulu ihan oikeasti on korkeakoulu. Se ei muutu miksikään, vaikka seuraavaksi vertaisit sitä marsuun, perunankuorijaan tai Real Madridiin.
Mutta jatkakaa toki, nämä vertaukset alkavat olla jo keskustelun parasta viihdettä. Kiitos!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tässä miettinyt että harmittaako joitain lukion tai yliopiston käyneitä oikeasti se, että amistaustainen voi edetä koulutuksessa ihan yhtä lailla vaikka maisteritasolle asti? Koska jostainhan tämä jatkuva tarve vähätellä amistaustaa ja amk:ta kumpuaa.
Onko se sitten egolle jotenkin kova kolaus, että amiksen käynyt voi päästä korkeakouluun ilman lukion ”valmentavia oppeja”, suorittaa korkeakoulututkinnon ja jatkaa siitä vielä eteenpäin? Ei koulutuspolun tarvitse alkaa lukiosta, jotta se voisi päättyä korkealle.
Joo voivathan he teoriassa edetä joo, mutta tilastojen valossa se on aika harvinaista. Harmittaako se? No ei, ei kait kukaan täällä sellaista ole väittänytkään.
Ylioppilaat jatkavat korkeakouluun selvästi useammin, siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta tuo ”teoriassa” on kyllä vähän huvittava ilmaisu, kun Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 amk opinnot aloittaneista 26 %:lla oli korkeimpana aiempana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto. Vuonna 2022 osuus oli jo 27 %.
Aika helkutin paljon porukkaa pelkäksi ”teoriaksi”. 😄 Ehkä kannattaisi vilkaista niitä tilastoja ennen kuin vetoaa tilastoihin.
27% ei ole mitään ”teoriassa”Palautetaan sua nyt riemupilvistäsi sen verran maanpinnalle, että AMK:hon sisään pääseminen on hitusen eri asia kuin maisteritasolla eteneminen. Siihen väliin jää aika paljon työtä, aikaa ja akateemisuutta. Katsos kun AMK:hon pääsy ei takaa edes sieltä valmistumista. Saati sitten sen jälkeisiin maisteriopintoihin pääsemistä, ja sieltäkin pitäisi vielä sitten valmistua.
Jos tuo nyt oli havainnollistava esimerkki siitä miten amiskorkeakoululainen tilastotietoja ymmärtää, niin eipä tosiaan kovin vahvaa tasoa osoita.Ja palautetaanpa sut sieltä pilvilinnoista.
Ai että ”tilastojen valossa harvinaista”. Pieni yksityiskohta vain unohtui: se 1 % kertoo kolmen vuoden seurannasta. Siinä ajassa amistaustainen ehtii hädin tuskin suorittaa AMK-tutkintonsa, saati jatkaa sen jälkeen yliopiston maisterivaiheeseen.Eli amis AMK maisteri -polkua yritetään todistaa harvinaiseksi tilastolla,jossa koko polku ei edes ehdi tapahtua.Aika luovaa tilastotiedettä. Ensin päätetään lopputulos ja sitten valitaan tilasto joka näyttää sopivalta. 🤣
Tilasto kertoo AMK:hon sisään päässeiden aiemmasta koulutuksesta. Sinun sekava höpinäsi kolmen vuoden seurannoista, prosentista tai maisterivaiheista ei edes liity mitenkään puheenaiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimeäminen ja luokittelu on aloittaja-jankkaajan fiksaatio, vaikka kukaan ei ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö ammattikorkeakoulun nimessä olisi sanaa korkeakoulu ja siten se luokiteltu korkeakoulu-kategoriaan siinä missä yliopistotkin. Se kategoria on laaja ämpäri kaikkia toisen asteen jälkeisiä koulutuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita että AMK ja yo olisivat samantasoisia.
Formula Renault - luokka ja F1 ovat molemmat formuloita. Silti F1 on alempien formulaluokkien yläpuolella, vaativampi ja tasokkaampi. Alemmista formuloista voi edetä ylempiin jos hyvin pärjää, kuten AMK:sta voi edetä yliopistoon.
AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä.Tekstistä kyllä paistaa aika hyvin läpi ettet taida itse olla päivääkään opettajana ollut. Tuo yksi lause oikeastaan paljasti sen. Yliopistossakaan ei ole mitään yhtä sääntöä, että kaikilla opettajilla pitäisi olla joku tietty opettajankoulutus. Yliopisto-opettajana voi toimia oman alan maisterin tutkinnolla! kun taas lehtorin tehtävissä vaatimukset voivat olla kovemmat ja tehtävästä riippuen voidaan vaatia vaikka tohtorin tutkinto. Eli ehkä tuo opettajien koulutuksella vertailu ei nyt ihan osunut maaliin. 🤣🤣🤣🤣Eli jos minä olisin amk-tutkinnon käynyt ja vielä jatkanut maisteriin, niin olisin pätevä yliopisto-opettaja.
Lähdetään nyt siitä että luetun ymmärryksesi on liian heikkoa rakentavaan keskusteluun. En ole sanonut että yliopistojen opettajilla olisi sama tietty opettajakoulutus. Sanoin, että eri ammattikoulutasoilla on sama koulutus. Ammattiopistoissa sekä korkea-ammattikouluissa. Yliopistoissa ei tämä pätevöitä opettamaan ja ammattikouluissa ei mikään muu pätevöitä.
Jatketaan sitten siihen tosiasiaan, että ainuttakaan asia-argumenttia et löytänyt, vaan ainoastaan hyökkäsit henkilööni. Toteamiani faktoja et edes yrittänyt kiistää. Niinpä ne pysyvät voimassa.
Heikko esitys, tuollaisella tuskin edes AMK:sta valmistuisi. Ei ainakaan minun kursseiltani.
tuo ”et ainakaan minun kursseiltani valmistuisi” kruunaa koko esityksen. Onneksi AMK:sta valmistuminen ei sentään riipu jonkun anonyymin huutelijan hyväksynnästä. Varsinkin kun samalla tulee itse todistaneeksi, ettei edes tunne eri korkeakoulujen opettajien kelpoisuusvaatimuksia. yliopistossa opettajan tittelillä saa hääriä ilman ainuttakaan opettajantodistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimeäminen ja luokittelu on aloittaja-jankkaajan fiksaatio, vaikka kukaan ei ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö ammattikorkeakoulun nimessä olisi sanaa korkeakoulu ja siten se luokiteltu korkeakoulu-kategoriaan siinä missä yliopistotkin. Se kategoria on laaja ämpäri kaikkia toisen asteen jälkeisiä koulutuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita että AMK ja yo olisivat samantasoisia.
Formula Renault - luokka ja F1 ovat molemmat formuloita. Silti F1 on alempien formulaluokkien yläpuolella, vaativampi ja tasokkaampi. Alemmista formuloista voi edetä ylempiin jos hyvin pärjää, kuten AMK:sta voi edetä yliopistoon.
AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä.Tekstistä kyllä paistaa aika hyvin läpi ettet taida itse olla päivääkään opettajana ollut. Tuo yksi lause oikeastaan paljasti sen. Yliopistossakaan ei ole mitään yhtä sääntöä, että kaikilla opettajilla pitäisi olla joku tietty opettajankoulutus. Yliopisto-opettajana voi toimia oman alan maisterin tutkinnolla! kun taas lehtorin tehtävissä vaatimukset voivat olla kovemmat ja tehtävästä riippuen voidaan vaatia vaikka tohtorin tutkinto. Eli ehkä tuo opettajien koulutuksella vertailu ei nyt ihan osunut maaliin. 🤣🤣🤣🤣Eli jos minä olisin amk-tutkinnon käynyt ja vielä jatkanut maisteriin, niin olisin pätevä yliopisto-opettaja.
Lähdetään nyt siitä että luetun ymmärryksesi on liian heikkoa rakentavaan keskusteluun. En ole sanonut että yliopistojen opettajilla olisi sama tietty opettajakoulutus. Sanoin, että eri ammattikoulutasoilla on sama koulutus. Ammattiopistoissa sekä korkea-ammattikouluissa. Yliopistoissa ei tämä pätevöitä opettamaan ja ammattikouluissa ei mikään muu pätevöitä.
Jatketaan sitten siihen tosiasiaan, että ainuttakaan asia-argumenttia et löytänyt, vaan ainoastaan hyökkäsit henkilööni. Toteamiani faktoja et edes yrittänyt kiistää. Niinpä ne pysyvät voimassa.
Heikko esitys, tuollaisella tuskin edes AMK:sta valmistuisi. Ei ainakaan minun kursseiltani.tuo ”et ainakaan minun kursseiltani valmistuisi” kruunaa koko esityksen. Onneksi AMK:sta valmistuminen ei sentään riipu jonkun anonyymin huutelijan hyväksynnästä. Varsinkin kun samalla tulee itse todistaneeksi, ettei edes tunne eri korkeakoulujen opettajien kelpoisuusvaatimuksia. yliopistossa opettajan tittelillä saa hääriä ilman ainuttakaan opettajantodistusta.
Niin. Mitään muuta en ole sanonutkaan. Sinä kuvittelet teksteihin sisältöjä joita niissä ei ole. Tämä on yksi sinulta akateemisen korkeakoulutuksen täysin ulos sulkeva ominaisuutesi. AMK:hon voit päästä sisään mutta tuskin saat papereita sieltäkään.
Tuo nyt ei liity millään lailla koko keskusteluun, mitä just sinä olet tehnyt jossain kontektsissa.