Lue keskustelun säännöt.
Kirjolla sarjan persoonat ja autismi
05.09.2026 |
Oma analyysini näin keittiöpsykologin näkökulmasta.
Ihan mielenkiintoinen ajan ilmiö. Uteliaasti ja samalla kriittisesti suhtaudun. Tässä kriittinen ja suora analyysi.
Varmasti kaikissa näissä ihmisissä on autistisia piirteitä mutta:
Maunolla ns. stereotyyppisimmät autismin piirteet: mielenkiinnon kohteet, monologit, haasteet sosiaalisissa tilanteissa, ylikuormittumisesta johtuva kiivastuminen ja motorinen kömpelyys (kävely, ruokailu). Toisaalta vaikuttaa ihan fiksulta kaverilta ja autismi nimenomaan ei tarkoita älyllistä kehitysvammaisuutta. Hyvä asenne elämään haasteista huolimatta.
Aadan kohdalla valitettavasti tuli vahvasti sellainen käsitys että nyt ei ensisijainen haaste ole autismin kirjo vaan lievä älyllinen kehitysvammaisuus. Jonkinlaisia autismin piirteitä voi siinä sivussa olla mutta mielestäni hänen vahvuudet ovat sosiaalisissa taidoissa (päinvastoin kuin yleensä autisteilla). Mielenkiinto lapselliseksi miellettyjä asioita kohtaan ei voi viitata autismiin vaan ehkä juuri siihen että haluaisi olla vielä lapsi ja kaipaa vielä aikuisen tukea. Ongelmat sosiaalisissa tilanteissa johtuvat suoraan sanoen ymmärtämisen haasteista.
Samu: Vaikka hänellä on myös mielenkiintoa ns. lasten leluja kohtaan niin hän vaikuttaa ihan ikätasoa vastaavalta muuten. Esim. ajankulun hahmottamisen ongelmaa mutta ei missään nimessä koko palettia autismin kirjon piirteitä. Ihan suht normaalilta nuorelta vaikuttaa. Onko diagnoosi tarpeen, melko lievä autismi? Lähinnä sukupuoli-identiteetti on poikkeava mutta se on asia erikseen. Ei ilmennyt sarjassa vakavia mielenterveyden ongelmia vaan päinvastoin vaikutti kohtuu tasapainoiselta.
Kiona: Vähän jäi ristiriitaiset fiilikset. Kuormittuu helposti aistiärsykkeistä mutta toisaalta sosiaalinen ja sosiaalisesti taitava. Häne. Kohdallaan kieltämättä nousi mieleen ajan kuva: neuroepätyypilliseksi diagnosoimalla pyritään häivyttämään sitä ajatusta, että pitäisi jotain tehdä asioiden eteen että ahdistus häviäisi. Etsitään niin sanotusti diagnoosista perustelu sille, ettei pärjää sen sijaan että keksittäisiin keinoja selviytyä elämässä ja päästä eteenpäin. En halua vähätellä aistiyliherkkyyttä mutta jotenkin voi diagnoosiin kietoutuminenkin kääntyä itseään vastaan.
Kaikenkaikkiaan jotenkin huvittavaa että autismista kertovaan ohjelmaan valikoituu/valikoidaan 3/4 ihmistä jotka ovat melko ulospäinsuuntautuneita.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ehkä monista pikemmin mieleen B-klusterin persoonallisuushäiriö.... Apua juuri kirjon piirteisiin tarvitseville näistä sarjoista on pahasti haittaa, vie uskottavuutta ja toisaalta saa lisää ihmisiä tarpeettomasti hakeutumaan tutkimuksiin.
Ottamatta kantaa sarjaan: todella monella ns kirjolaisella on traumatausta. Homma on täysin sekaisin, eikä nykyisin suurimmalla osalla kirjosta ole mitään autismiin liittyvääkään. Toki samankaltaisia oireita johtuen aivan muusta.
Samaa mieltä tästä. Kun kirjo tuli käyttöön, koko homma levisi kuin jokisen eväät. Ihan höpöä.
Mä luulen, että käytännössä tarkoitat sitä, että kun naisiakin alettiin diagnosoida. Niin kauan kuin lähinnä poikia ja miehiä diagnosoitiin, niin kukaan ei kyseenalaistanut asiaa. Nyt kun tyttöjä ja naisiakin on alettu diagnosoida, niin yhtäkkiä joka toinen somekommentoija on oman elämänsä neuropsykiatri, joka mutu-pätevyydellä mitätöi koko asian muoti-ilmiöksi.
Sitä en tiedä, miksi se niin kauheasti provosoi, että naisautistit diagnosoidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle merkittiin diagnoosiksi autismikirjon häiriö Aspergerin sijaan. Lääkäri erityisesti mainitsi tästä. Suomessa.
Mulla diagnosoitiin vielä aspergerina pari vuotta sitten, mutta lääkäri puhui autismin kirjosta jo silloin, diagnoosinimikkeeksi ja koodiksi tuli silti asperger. Mutta mun lapsella viime vuonna tuli diagnoosiks epätyypillinen autismi. Ihan sama asia mulla ja lapsella tietenkin on, mutta eri diagnoosit.
Huvittaa lukea näitä besserwisser kommentteja ihmisiltä joilla ei ole asiasta mitään, tai ainakaan tarpeeksi tietoa, ei autismia, eikä ketään kirjolla olevaa elämässään. Ihan helvetin kovaäänisesti selitetään miten asiat on, ja vielä autisteille itseilleen 😂
Sitten kun ihmiset oppisivat olemaan hiljaa ja kuuntelemaan niitä joita asia koskee, jotka elävät sitä todellisuutta ja tajuaisivat että he tietävät siitä aivan varmasti enemmän kuin nämä "keittiöpsykologit", alettaisiin menemään edes ihan vähän oikeaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ehkä monista pikemmin mieleen B-klusterin persoonallisuushäiriö.... Apua juuri kirjon piirteisiin tarvitseville näistä sarjoista on pahasti haittaa, vie uskottavuutta ja toisaalta saa lisää ihmisiä tarpeettomasti hakeutumaan tutkimuksiin.
Ottamatta kantaa sarjaan: todella monella ns kirjolaisella on traumatausta. Homma on täysin sekaisin, eikä nykyisin suurimmalla osalla kirjosta ole mitään autismiin liittyvääkään. Toki samankaltaisia oireita johtuen aivan muusta.
Samaa mieltä tästä. Kun kirjo tuli käyttöön, koko homma levisi kuin jokisen eväät. Ihan höpöä.
Mä luulen, että käytännössä tarkoitat sitä, että kun naisiakin alettiin diagnosoida. Niin kauan kuin lähinnä poikia ja miehiä diagnosoitiin, niin kukaan ei kyseenalaistanut asiaa. Nyt kun tyttöjä ja naisiakin on alettu diagnosoida, niin yhtäkkiä joka toinen somekommentoija on oman elämänsä neuropsykiatri, joka mutu-pätevyydellä mitätöi koko asian muoti-ilmiöksi.
Sitä en tiedä, miksi se niin kauheasti provosoi, että naisautistit diagnosoidaan.
Ainoastaan viime vuosina muotiin mukaan lähteneet väittävät, ettei naisia olisi diagnosoitu aiemmin ja että naisten oireet olisivat ihan erilaisia. Kyllä diagnosoitiin jos kriteerit täyttyivät. Minä sain diagnoosin jo 2005, eikä edes ollut mikään stereotyyppinen tapaus vaan pikemminkin aika sosiaalinen naisassi sieltä lievimmästä päästä. Tietysti nykyisiin erona se että ylipäänsä niitä oireita oli, ja niistä oli haittaa. Jos joku nainen tai mies aikaisemmin sai diagnoosiksi persoonallisuushäiriön, se oli vafmasti aivan perusteltu ja oikeampi kuvaus. Niihin oireisiin kuuluu häilyvä identiteetti ja se, että trendeihin kähdetään helposti mukaan. Nyt on moni sitten ottanut identiteetiksi uatismin ja päättänyt että se onkin se, mistä kiikastaa. Mutta paras tapa suhtautua mihin tahansa diagnoosiin on tuetysti se, että nimi voi muuttua, kriteeristö voi muuttua, ja omaat oireet voivat muuttua. En minäkään välttämättä enää täyttäsii niitä kriteereitä mitä silloin 2005 koska oireet iän myötä pikemminkin lievenevät. Jos ne alkavat tai voimistuvat keski-iässä kyse ei ole autismista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ehkä monista pikemmin mieleen B-klusterin persoonallisuushäiriö.... Apua juuri kirjon piirteisiin tarvitseville näistä sarjoista on pahasti haittaa, vie uskottavuutta ja toisaalta saa lisää ihmisiä tarpeettomasti hakeutumaan tutkimuksiin.
Ottamatta kantaa sarjaan: todella monella ns kirjolaisella on traumatausta. Homma on täysin sekaisin, eikä nykyisin suurimmalla osalla kirjosta ole mitään autismiin liittyvääkään. Toki samankaltaisia oireita johtuen aivan muusta.
Samaa mieltä tästä. Kun kirjo tuli käyttöön, koko homma levisi kuin jokisen eväät. Ihan höpöä.
Mä luulen, että käytännössä tarkoitat sitä, että kun naisiakin alettiin diagnosoida. Niin kauan kuin lähinnä poikia ja miehiä diagnosoitiin, niin kukaan ei kyseenalaistanut asiaa. Nyt kun tyttöjä ja naisiakin on alettu diagnosoida, niin yhtäkkiä joka toinen somekommentoija on oman elämänsä neuropsykiatri, joka mutu-pätevyydellä mitätöi koko asian muoti-ilmiöksi.
Sitä en tiedä, miksi se niin kauheasti provosoi, että naisautistit diagnosoidaan.
Naisia on diagosoitu AINA. Autisteiksikin jo ainakin 80-luvulta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ehkä monista pikemmin mieleen B-klusterin persoonallisuushäiriö.... Apua juuri kirjon piirteisiin tarvitseville näistä sarjoista on pahasti haittaa, vie uskottavuutta ja toisaalta saa lisää ihmisiä tarpeettomasti hakeutumaan tutkimuksiin.
Ottamatta kantaa sarjaan: todella monella ns kirjolaisella on traumatausta. Homma on täysin sekaisin, eikä nykyisin suurimmalla osalla kirjosta ole mitään autismiin liittyvääkään. Toki samankaltaisia oireita johtuen aivan muusta.
Samaa mieltä tästä. Kun kirjo tuli käyttöön, koko homma levisi kuin jokisen eväät. Ihan höpöä.
Mä luulen, että käytännössä tarkoitat sitä, että kun naisiakin alettiin diagnosoida. Niin kauan kuin lähinnä poikia ja miehiä diagnosoitiin, niin kukaan ei kyseenalaistanut asiaa. Nyt kun tyttöjä ja naisiakin on alettu diagnosoida, niin yhtäkkiä joka toinen somekommentoija on oman elämänsä neuropsykiatri, joka mutu-pätevyydellä mitätöi koko asian muoti-ilmiöksi.
Sitä en tiedä, miksi se niin kauheasti provosoi, että naisautistit diagnosoidaan.
Ainoastaan viime vuosina muotiin mukaan lähteneet väittävät, ettei naisia olisi diagnosoitu aiemmin ja että naisten oireet olisivat ihan erilaisia. Kyllä diagnosoitiin jos kriteerit täyttyivät. Minä sain diagnoosin jo 2005, eikä edes ollut mikään stereotyyppinen tapaus vaan pikemminkin aika sosiaalinen naisassi sieltä lievimmästä päästä. Tietysti nykyisiin erona se että ylipäänsä niitä oireita oli, ja niistä oli haittaa. Jos joku nainen tai mies aikaisemmin sai diagnoosiksi persoonallisuushäiriön, se oli vafmasti aivan perusteltu ja oikeampi kuvaus. Niihin oireisiin kuuluu häilyvä identiteetti ja se, että trendeihin kähdetään helposti mukaan. Nyt on moni sitten ottanut identiteetiksi uatismin ja päättänyt että se onkin se, mistä kiikastaa. Mutta paras tapa suhtautua mihin tahansa diagnoosiin on tuetysti se, että nimi voi muuttua, kriteeristö voi muuttua, ja omaat oireet voivat muuttua. En minäkään välttämättä enää täyttäsii niitä kriteereitä mitä silloin 2005 koska oireet iän myötä pikemminkin lievenevät. Jos ne alkavat tai voimistuvat keski-iässä kyse ei ole autismista.
Tämä. Minä olen myös saanut dg:n samoihin aikoihin - nainen olen. Henkilökohtaisesti odotan innolla tutkimuksen etenemistä, ja mahdollisia geenitestejä. Nykyisin trendin myötä olen tullut yhä epäilevämmäksi diagnoosistani. Minua suoraataan hämmästyttää nämä identifioitujat, jotka löytävät itsensä autismista. Joo, on toki ollut vaikeaa lapsuudesta saakka, mutta ei se dg minua mitenkään helpottanut. Sain muutaman vuoden neuropsykologista kuntoutusta kelan tukemana, mutta ei se(kään) minua ja ongelmiani maailmassa ja elämässä poistanut. En edes halua ottaa asennetta, jossa ymmärrän itseäni paremmin jonkun diagnoosin kautta. Etenkin, jos se on vain vaihtuva nimike joukolle piirteitä ja oireita joiden pohjaa ei tunneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ehkä monista pikemmin mieleen B-klusterin persoonallisuushäiriö.... Apua juuri kirjon piirteisiin tarvitseville näistä sarjoista on pahasti haittaa, vie uskottavuutta ja toisaalta saa lisää ihmisiä tarpeettomasti hakeutumaan tutkimuksiin.
Ottamatta kantaa sarjaan: todella monella ns kirjolaisella on traumatausta. Homma on täysin sekaisin, eikä nykyisin suurimmalla osalla kirjosta ole mitään autismiin liittyvääkään. Toki samankaltaisia oireita johtuen aivan muusta.
Samaa mieltä tästä. Kun kirjo tuli käyttöön, koko homma levisi kuin jokisen eväät. Ihan höpöä.
Mä luulen, että käytännössä tarkoitat sitä, että kun naisiakin alettiin diagnosoida. Niin kauan kuin lähinnä poikia ja miehiä diagnosoitiin, niin kukaan ei kyseenalaistanut asiaa. Nyt kun tyttöjä ja naisiakin on alettu diagnosoida, niin yhtäkkiä joka toinen somekommentoija on oman elämänsä neuropsykiatri, joka mutu-pätevyydellä mitätöi koko asian muoti-ilmiöksi.
Sitä en tiedä, miksi se niin kauheasti provosoi, että naisautistit diagnosoidaan.
Naisia on diagosoitu AINA. Autisteiksikin jo ainakin 80-luvulta asti.
Tuossa lukee "kun LÄHINNÄ poikia ja miehiä diagnosoitiin".
Syvää autismia + kehitysvamma on toki diagnosoitu herkemmin tytöilläkin, kun se ei oikein voi jäädä huomaamatta. Aspergerin kanssa eri asia, siinä tyttöjen ja naisten oirekuvaa on alettu tunnistaa paremmin vasta tällä vuosituhannella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä ulospäinsuuntautuneissa autisteissa on? Eihän siinä ole mitään epätavallista, että autisti on ulospäinsuuntautunut?
Taas kerran ilmeisesti ap osaa tunnistaa vaan sitä, miten autismi tyypillisesti ilmenee miehillä, ja naisten autismia kyseenalaistaa, että onkohan se nyt autismia.
Autistit nimenomaan on sisäänpäinsuuntautuneita, tää on just tätä kun ekstrovertit nyt sitten yhtäkkiä haluaa olla autisteja kun se on muotia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ehkä monista pikemmin mieleen B-klusterin persoonallisuushäiriö.... Apua juuri kirjon piirteisiin tarvitseville näistä sarjoista on pahasti haittaa, vie uskottavuutta ja toisaalta saa lisää ihmisiä tarpeettomasti hakeutumaan tutkimuksiin.
Ottamatta kantaa sarjaan: todella monella ns kirjolaisella on traumatausta. Homma on täysin sekaisin, eikä nykyisin suurimmalla osalla kirjosta ole mitään autismiin liittyvääkään. Toki samankaltaisia oireita johtuen aivan muusta.
Samaa mieltä tästä. Kun kirjo tuli käyttöön, koko homma levisi kuin jokisen eväät. Ihan höpöä.
Mä luulen, että käytännössä tarkoitat sitä, että kun naisiakin alettiin diagnosoida. Niin kauan kuin lähinnä poikia ja miehiä diagnosoitiin, niin kukaan ei kyseenalaistanut asiaa. Nyt kun tyttöjä ja naisiakin on alettu diagnosoida, niin yhtäkkiä joka toinen somekommentoija on oman elämänsä neuropsykiatri, joka mutu-pätevyydellä mitätöi koko asian muoti-ilmiöksi.
Sitä en tiedä, miksi se niin kauheasti provosoi, että naisautistit diagnosoidaan.
Ainoastaan viime vuosina muotiin mukaan lähteneet väittävät, ettei naisia olisi diagnosoitu aiemmin ja että naisten oireet olisivat ihan erilaisia. Kyllä diagnosoitiin jos kriteerit täyttyivät. Minä sain diagnoosin jo 2005, eikä edes ollut mikään stereotyyppinen tapaus vaan pikemminkin aika sosiaalinen naisassi sieltä lievimmästä päästä. Tietysti nykyisiin erona se että ylipäänsä niitä oireita oli, ja niistä oli haittaa. Jos joku nainen tai mies aikaisemmin sai diagnoosiksi persoonallisuushäiriön, se oli vafmasti aivan perusteltu ja oikeampi kuvaus. Niihin oireisiin kuuluu häilyvä identiteetti ja se, että trendeihin kähdetään helposti mukaan. Nyt on moni sitten ottanut identiteetiksi uatismin ja päättänyt että se onkin se, mistä kiikastaa. Mutta paras tapa suhtautua mihin tahansa diagnoosiin on tuetysti se, että nimi voi muuttua, kriteeristö voi muuttua, ja omaat oireet voivat muuttua. En minäkään välttämättä enää täyttäsii niitä kriteereitä mitä silloin 2005 koska oireet iän myötä pikemminkin lievenevät. Jos ne alkavat tai voimistuvat keski-iässä kyse ei ole autismista.
Nimenomaan autisteille on todella tyypillistä, että oireet voimistuu vaihdevuosien yhteydessä.
Ei kukaan väitä, ettei naisia ole diagnosoitu yhtään ainutta joskus ennen, vaan että tyttöjen ja naisten diagnosointi ka oireiden tunnistaminen on ollut ihan marginaalista poikiin verrattuna, ja naisten osalta asia on alkanut edistyä vasta 2000 -luvulla. Se, että sinut on diagnosoitu 2005, ei ole ristiriidassa tämän kanssa.
Minä olin lastenpsykiatrisissa tutkimuksissa ja hoidossa jostain 90-luvun puolivälistä ysärin loppuun. Kellekään ei tullut asperger mieleen, vaikka lastenpsykiatrian kirjaukset oli aivan täynnä siihen viittaavia seikkoja, kun niitä nyt tutkimuksia varten luettiin.
Samoin 2000-luvun alussa nuorisopsykiatrisella puolella.
Ja minä olen sentään tosi selkeä tapaus, en juuri osannut nuorempana maskatakaan vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä ulospäinsuuntautuneissa autisteissa on? Eihän siinä ole mitään epätavallista, että autisti on ulospäinsuuntautunut?
Taas kerran ilmeisesti ap osaa tunnistaa vaan sitä, miten autismi tyypillisesti ilmenee miehillä, ja naisten autismia kyseenalaistaa, että onkohan se nyt autismia.
Autistit nimenomaan on sisäänpäinsuuntautuneita, tää on just tätä kun ekstrovertit nyt sitten yhtäkkiä haluaa olla autisteja kun se on muotia
Ei, autismi ei ole yhtä kuin introverttiys.
Eikä autismi ole muotia, aivan höpsö väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sä AP oot tietoinen siitä että ei ole "tyypillistä" autistia? Siitä termi "kirjo". Ei ole yhtä muottia jonka mukaan mennään.
Ihan niinkuin ei ole tyypillistä muottia jonka sisään mahtuu kaikki ei-autistiset, allistiset tai muihin neurotyyppeihin kuuluvat.
Ja juuri tämän takia, että ihmiset eivät edelleenkään tiedä mitä autismi itse asiassa on ja tarkoittaa, se ei ole menneen talven lumia tai loppuun haluttu aihe, kuten jotkut kommentoi.
Kukaan ei tiedä mitä se loppujen lopuksi on. Tällä hetkellä se on idioottimainen sillisalaatti, jossa ovat myös traumatisoituneet, mt-ongelmaiset ja kaikki muu mukana. Kirjo. Ihmisyyden kirjo. Kokemuksien ja eletyn elämän kirjo.
Miksi autistilla ei voisi olla traumoja taikka mt-ongelmia?
Elämä autistinahan on haasteellista ja traumoja saattaa hyvinkin tulla. Sillisalaatti?
Oletko nyt liikkeellä hyvällä taikka pahalla mielellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä ulospäinsuuntautuneissa autisteissa on? Eihän siinä ole mitään epätavallista, että autisti on ulospäinsuuntautunut?
Taas kerran ilmeisesti ap osaa tunnistaa vaan sitä, miten autismi tyypillisesti ilmenee miehillä, ja naisten autismia kyseenalaistaa, että onkohan se nyt autismia.
Autistit nimenomaan on sisäänpäinsuuntautuneita, tää on just tätä kun ekstrovertit nyt sitten yhtäkkiä haluaa olla autisteja kun se on muotia
Ei, autismi ei ole yhtä kuin introverttiys.
Eikä autismi ole muotia, aivan höpsö väite.
Ihmiset jolla autismin lisäksi ADHD.tä niin ovat useasti extroverttejä.
Jos ADD.tä niin enemmän introverttejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä ulospäinsuuntautuneissa autisteissa on? Eihän siinä ole mitään epätavallista, että autisti on ulospäinsuuntautunut?
Taas kerran ilmeisesti ap osaa tunnistaa vaan sitä, miten autismi tyypillisesti ilmenee miehillä, ja naisten autismia kyseenalaistaa, että onkohan se nyt autismia.
Autistit nimenomaan on sisäänpäinsuuntautuneita, tää on just tätä kun ekstrovertit nyt sitten yhtäkkiä haluaa olla autisteja kun se on muotia
Ei, autismi ei ole yhtä kuin introverttiys.
Eikä autismi ole muotia, aivan höpsö väite.
Ihmiset jolla autismin lisäksi ADHD.tä niin ovat useasti extroverttejä.
Jos ADD.tä niin enemmän introverttejä.
Mulla on diagnosoitu vaan asperger, mutta oirekuvani viittaa myös ADHD:hen (siihen ADD-tyyppiseen). Minä olen sangen ekstrovertti. Puolisolla taas on pelkkä asperger, ja hän taas on paljon introvertimpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap,
minä olen hoitanut kehitysvammaisia. Joillakin oli eri kirjaindiagnooseja kehitysvammansa lisäksi. Oli myös muita mt diagnooseja.
Ei mitenkään epätavallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä ulospäinsuuntautuneissa autisteissa on? Eihän siinä ole mitään epätavallista, että autisti on ulospäinsuuntautunut?
Taas kerran ilmeisesti ap osaa tunnistaa vaan sitä, miten autismi tyypillisesti ilmenee miehillä, ja naisten autismia kyseenalaistaa, että onkohan se nyt autismia.
Autistit nimenomaan on sisäänpäinsuuntautuneita, tää on just tätä kun ekstrovertit nyt sitten yhtäkkiä haluaa olla autisteja kun se on muotia
Ei, autismi ei ole yhtä kuin introverttiys.
Eikä autismi ole muotia, aivan höpsö väite.
Ihmiset jolla autismin lisäksi ADHD.tä niin ovat useasti extroverttejä.
Jos ADD.tä niin enemmän introverttejä.
Mulla on diagnosoitu vaan asperger, mutta oirekuvani viittaa myös ADHD:hen (siihen ADD-tyyppiseen). Minä olen sangen ekstrovertti. Puolisolla taas on pelkkä asperger, ja hän taas on paljon introvertimpi.
Todennäkösesti jos saisit lääkityksen tohon ADD.hen niin sun autismi tulis enemmän esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ehkä monista pikemmin mieleen B-klusterin persoonallisuushäiriö.... Apua juuri kirjon piirteisiin tarvitseville näistä sarjoista on pahasti haittaa, vie uskottavuutta ja toisaalta saa lisää ihmisiä tarpeettomasti hakeutumaan tutkimuksiin.
Ottamatta kantaa sarjaan: todella monella ns kirjolaisella on traumatausta. Homma on täysin sekaisin, eikä nykyisin suurimmalla osalla kirjosta ole mitään autismiin liittyvääkään. Toki samankaltaisia oireita johtuen aivan muusta.
Samaa mieltä tästä. Kun kirjo tuli käyttöön, koko homma levisi kuin jokisen eväät. Ihan höpöä.
Mä luulen, että käytännössä tarkoitat sitä, että kun naisiakin alettiin diagnosoida. Niin kauan kuin lähinnä poikia ja miehiä diagnosoitiin, niin kukaan ei kyseenalaistanut asiaa. Nyt kun tyttöjä ja naisiakin on alettu diagnosoida, niin yhtäkkiä joka toinen somekommentoija on oman elämänsä neuropsykiatri, joka mutu-pätevyydellä mitätöi koko asian muoti-ilmiöksi.
Sitä en tiedä, miksi se niin kauheasti provosoi, että naisautistit diagnosoidaan.
Ainoastaan viime vuosina muotiin mukaan lähteneet väittävät, ettei naisia olisi diagnosoitu aiemmin ja että naisten oireet olisivat ihan erilaisia. Kyllä diagnosoitiin jos kriteerit täyttyivät. Minä sain diagnoosin jo 2005, eikä edes ollut mikään stereotyyppinen tapaus vaan pikemminkin aika sosiaalinen naisassi sieltä lievimmästä päästä. Tietysti nykyisiin erona se että ylipäänsä niitä oireita oli, ja niistä oli haittaa. Jos joku nainen tai mies aikaisemmin sai diagnoosiksi persoonallisuushäiriön, se oli vafmasti aivan perusteltu ja oikeampi kuvaus. Niihin oireisiin kuuluu häilyvä identiteetti ja se, että trendeihin kähdetään helposti mukaan. Nyt on moni sitten ottanut identiteetiksi uatismin ja päättänyt että se onkin se, mistä kiikastaa. Mutta paras tapa suhtautua mihin tahansa diagnoosiin on tuetysti se, että nimi voi muuttua, kriteeristö voi muuttua, ja omaat oireet voivat muuttua. En minäkään välttämättä enää täyttäsii niitä kriteereitä mitä silloin 2005 koska oireet iän myötä pikemminkin lievenevät. Jos ne alkavat tai voimistuvat keski-iässä kyse ei ole autismista.
Onko autismitutkijat "viime vuosina muotiin mukaan lähteneitä"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä ulospäinsuuntautuneissa autisteissa on? Eihän siinä ole mitään epätavallista, että autisti on ulospäinsuuntautunut?
Taas kerran ilmeisesti ap osaa tunnistaa vaan sitä, miten autismi tyypillisesti ilmenee miehillä, ja naisten autismia kyseenalaistaa, että onkohan se nyt autismia.
Autistit nimenomaan on sisäänpäinsuuntautuneita, tää on just tätä kun ekstrovertit nyt sitten yhtäkkiä haluaa olla autisteja kun se on muotia
Ei, autismi ei ole yhtä kuin introverttiys.
Eikä autismi ole muotia, aivan höpsö väite.
Ihmiset jolla autismin lisäksi ADHD.tä niin ovat useasti extroverttejä.
Jos ADD.tä niin enemmän introverttejä.
Mulla on diagnosoitu vaan asperger, mutta oirekuvani viittaa myös ADHD:hen (siihen ADD-tyyppiseen). Minä olen sangen ekstrovertti. Puolisolla taas on pelkkä asperger, ja hän taas on paljon introvertimpi.
Varmaan se nykyään niin kun ei niin selkeää autistia ole kuin ennen, autisti termiä voidaan käyttää vaikka mistä lie kirjainyhdistelmistä, kehityshäiriöistä ja mielisairauksista ja sitten joka toinen on autisti ja ihmiset voi kokea olevansa jotain erityisiä, ehkä on jokin supervoimakin, vaikka huono ja nolo juttuhan se on jos on kehityshäiriöinen, en sitä toitottaisi ja ylpeilisi siitä kuten nykyään on tapana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä ulospäinsuuntautuneissa autisteissa on? Eihän siinä ole mitään epätavallista, että autisti on ulospäinsuuntautunut?
Taas kerran ilmeisesti ap osaa tunnistaa vaan sitä, miten autismi tyypillisesti ilmenee miehillä, ja naisten autismia kyseenalaistaa, että onkohan se nyt autismia.
Autistit nimenomaan on sisäänpäinsuuntautuneita, tää on just tätä kun ekstrovertit nyt sitten yhtäkkiä haluaa olla autisteja kun se on muotia
Ei, autismi ei ole yhtä kuin introverttiys.
Eikä autismi ole muotia, aivan höpsö väite.
Ihmiset jolla autismin lisäksi ADHD.tä niin ovat useasti extroverttejä.
Jos ADD.tä niin enemmän introverttejä.
Mulla on diagnosoitu vaan asperger, mutta oirekuvani viittaa myös ADHD:hen (siihen ADD-tyyppiseen). Minä olen sangen ekstrovertti. Puolisolla taas on pelkkä asperger, ja hän taas on paljon introvertimpi.
Todennäkösesti jos saisit lääkityksen tohon ADD.hen niin sun autismi tulis enemmän esiin.
Joo, en halua lääkitystä muutenkaan, en kestäisi ollenkaan, jos mun päässä olis hiljaista.
ADHD-lääkkeet (olen kokeillut) voimistaa mulla ainakin stimmailua, ja tulee ehkä tic-oireen kaltaisiakin, ja aistiherkkyydetkin korostuu. Ja päässä voi tosiaan tulla hiljaista, mikä on mun mielestä aivan kamala tunne. En voi käsittää, että sellainen ois normaalia ja ihmiset kestäis sitä 😳.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä ulospäinsuuntautuneissa autisteissa on? Eihän siinä ole mitään epätavallista, että autisti on ulospäinsuuntautunut?
Taas kerran ilmeisesti ap osaa tunnistaa vaan sitä, miten autismi tyypillisesti ilmenee miehillä, ja naisten autismia kyseenalaistaa, että onkohan se nyt autismia.
Autistit nimenomaan on sisäänpäinsuuntautuneita, tää on just tätä kun ekstrovertit nyt sitten yhtäkkiä haluaa olla autisteja kun se on muotia
Ei, autismi ei ole yhtä kuin introverttiys.
Eikä autismi ole muotia, aivan höpsö väite.
Ihmiset jolla autismin lisäksi ADHD.tä niin ovat useasti extroverttejä.
Jos ADD.tä niin enemmän introverttejä.
Mulla on diagnosoitu vaan asperger, mutta oirekuvani viittaa myös ADHD:hen (siihen ADD-tyyppiseen). Minä olen sangen ekstrovertti. Puolisolla taas on pelkkä asperger, ja hän taas on paljon introvertimpi.
Varmaan se nykyään niin kun ei niin selkeää autistia ole kuin ennen, autisti termiä voidaan käyttää vaikka mistä lie kirjainyhdistelmistä, kehityshäiriöistä ja mielisairauksista ja sitten joka toinen on autisti ja ihmiset voi kokea olevansa jotain erityisiä, ehkä on jokin supervoimakin, vaikka huono ja nolo juttuhan se on jos on kehityshäiriöinen, en sitä toitottaisi ja ylpeilisi siitä kuten nykyään on tapana.
Ei ole joka toinen autisti, kun autismin kirjon diagnoosi on noin 1 - 1,2 % väestöstä, naisista 0,2 - 0,4 %.
Termiä autisti ei voida käyttää ties mistä, vaan ainoastaan autismin kirjon diagnostiset kriteerit täyttävistä tiloista. Toki asperger kuuluu nykyään tähän. (ADHD ei, se on erillinen juttu)
Ei autismi on huono ja nolo juttu. Ei siinä mitään noloa ole. Huonoa voi olla, se voi tehdä elämästä tosi vaikeaa. Vaikka se tekisi elämästä tosi vaikeaa, se voi samaan aikaan olla myös supervoima, jos esim. on hyvin älykäs autisti, joka voi tehdä tieteellistä tutkimusta erityismielenkiinnon kohteensa parissa tms.
Se ei silti vielä kai ole se sama autismin kirjon häiriö -diagnoosi, joka tulee olemaan siinä uudessa tautiluokituksessa. Siinä tulee olemaan kai tuen tarpeen asteikko 1 - 3, mitä ei kai nykyisissä diagnooseissa vielä ole?