Te jotka olette konkareita asumaan ilman mukavuuksia, miten onnistutte?
Siis vaikka nyt olisi sähkötkin mutta ei sisävessaa ja suihkua. Miten siihen oppii ja miten pärjää? Ilmat kylmenee...... 🥶
Kommentit (192)
Tuubista olen katsonut tyhmien työmiesten kanavaa missä tyyppi osti vanhan maatilan ja pisti sähköt poikki ja siellä sitten elellyt. Kiehtoisi itseäkin tavallaan kokeilla samanlaista heittäytymistä ja siellä saisi sitten puuhastella mitä lystää, maalta taloja nyt saisi varmaan lähes ilmaiseksi joissa vieläpä katto suht kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nilkkoihin asti ulottuva säkkitakki, jonka pistän päälle kun lähden huussiin. Hyvin tarkenee yölläkin. Ihminen tottuu kaikenlaiseen.
Asuin vuoden kimppakämpässä, jossa oli ihan äärettömän kylmä sisälämpötila. En todellakaan tottunut siihen tuon vuoden aikana, vaan joka ikinen kerta kun piti lähteä vessaan, vitutti ja palelsi kyllä ihan hemmetisti – ja sentään oli sisävessa.
Tottuminen ei tarkoita sitä, etteikö tuntisi kylmää. Tottakai minullakin tuntuu kylmältä kun pylly ja sääret paljaana istun huussissa. Tottuminen tarkoittaa sitä, että se kylmyys ei enää häiritse, vaan se on luonnollinen osa vessareissua.
No minua häiritsi ja häiritsi paljon.
Eli et asunut siellä kämpässä tarpeeksi paljon, jotta olisit tottunut tilanteeseen.
Mistä tiedät, että olisin ikinä tottunut? Vuosi kylmyydessä on jo varsin pitkä aika. Kyse ei ole ajanpuutteesta vaan siitä, että ihmiset kokevat ja sietävät asioita eri tavoin, eikä kaikesta epämiellyttävästä tarvitse oppia pitämään. Ennen kaikkea: miksi ihmeessä edes pitäisi tottua, kun voi myös tavoitella sellaista elämää, joka tuntuu itselle paremmalta ja mukavammalta? Kyllähän ihminen tottuu lopulta vaikka sota-oloihin, mutta ei se tee niistä tavoittelemisen arvoisia.
Niin. Sotaolot = koti jossa on ulkohuussi, eikä suihkua.
Todellakin nykyihmiset on tottuneet liian helppoon elämään.
Kyllä elämässä vaikeuksia riittää, eikä se ulkohuussi ole mikään merkki siitä, että pärjäisi muuten elämässä yhtään sen paremmin. Jos vaikka tulisi sotatilanne, niin ihminen, joka on työskennellyt esimerkiksi ensihoidossa, pelastustoimessa, puolustusvoimissa tai muussa vaativassa ja stressaavassa työssä, pärjäisi todennäköisesti paljon paremmin kuin sellainen, jonka ainoa kovien olosuhteiden kokemus on se, että on käynyt vuosia ulkohuussissa. Ulkohuussissa käyminen ei itsessään opeta johtamaan ihmisiä kriisissä, tekemään päätöksiä paineen alla, hoitamaan sairasta läheistä, selviytymään taloudellisesta romahduksesta tai toimimaan hengenvaarallisessa tilanteessa. Siksi en oikein ymmärrä, miksi juuri siitä pitäisi tehdä jonkinlainen pärjäämisen mittari.
Mutta jos se ensihoitaja ei uskalla mennä ulkohuussiin/riu'ulle, koska on kylmä, se ei pärjää sotaoloissa hetkeäkään. Tämä oli se pointti. Ei se, että ulkohuussi olisi joku selviytymisen ylin saavutuspiste.
Se, ettei uskalla mennä, on eri asia kuin se, että ei halua elää näin. Uskon, että lähes kaikki niistä, jotka valitsevat mukavuudet, osaisi ja uskaltaisi käyttää ulkohuussia tarpeen (pun intended) tullen, he vain ovat valinneet elämän, jossa tällaista ei tarvitse tehdä.
Tässä ketjussa keskustellaan siitä, että HALUTAAN elää noin. Mitä v'ttua jankutat koko ajan ohi aiheen?
No saahan sitä haluta elää noin, minä nimenomaan vastasin edelliseen, että joku toinen on valinnut olla haluamatta elää noin ja että kyse ei ole mistään uskaltamisesta.
Eli jankkaat ohi aiheen ihan vain haastaaksesi riitaa. Vai etkö ihan oikeasti osaa lukea, mitä ap kysyi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaaksi asti oli käytössä vain ulkosauna ja ulkohuone. Vasta 38-vuotiaana laitoin suihkun. Ihan hyvin pärjäsi. Kiva oli käydä ulkohuoneessa ja lämmittää ulkosaunaa, kun pakkasta oli -30. M67
Kyllä, minusta on ihana tunne mennä kovalla pakkasella saunaan, kun hengitys höyryää. Sytyttää tuli, ja odotella kun lämpö alkaa levitä ympärille. Mikään ei ole rentouttavampaa!
Mun mielestä tuo on kanssa mukavaa. Mutta mukavaa on myös mennä lämpöiseen kotiin väsyneenä töiden jälkeen ja hypätä höyryävään suihkuun sen kummempia miettimättä kauanko kestää, että kämppä tai sauna lämpiää.
Seksnukkeni homehtuisi kylmässä ja kosteudellisesti vaihtelevassa kämpässä alta aikayksikön, joten pakko asua modernisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaaksi asti oli käytössä vain ulkosauna ja ulkohuone. Vasta 38-vuotiaana laitoin suihkun. Ihan hyvin pärjäsi. Kiva oli käydä ulkohuoneessa ja lämmittää ulkosaunaa, kun pakkasta oli -30. M67
Kyllä, minusta on ihana tunne mennä kovalla pakkasella saunaan, kun hengitys höyryää. Sytyttää tuli, ja odotella kun lämpö alkaa levitä ympärille. Mikään ei ole rentouttavampaa!
Mun mielestä tuo on kanssa mukavaa. Mutta mukavaa on myös mennä lämpöiseen kotiin väsyneenä töiden jälkeen ja hypätä höyryävään suihkuun sen kummempia miettimättä kauanko kestää, että kämppä tai sauna lämpiää.
Hassu ajatus, että ilman mukavuuksia elävällä on aina kämppä kylmänä kun tulee töistä. Meillä on vanha leivinuuni, varaava takka ja automaattikäynnistyksellä olevat sähköpatterit. Ei ole koskaan kylmä kämppä kun tulee kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka tykkäävät asua alkeellisesti, tekevät tietysti niin ja se on heille varmasti oikea ratkaisu. Kaikki eivät kuitenkaan halua sellaista elämää, eikä se asia muutu miksikään hehkuttamalla, että siihen tottuu. Tottuminen ja se, että oikeasti nauttisi sellaisesta arjesta, ovat kaksi eri asiaa.
Kukaan ei ole sanonut, että kaikkien pitäisi asua alkeellisesti. Kukaan ei myöskään ole sanonut, että tottuminen tarkoittaa nauttimista. Ei se jääkylmässä vessassa istuminen todellakaan mikään nautinto ole :D Mutta se on osa arkea ja siihen on tottunut. Elämä ei missään olosuhteissa ole aina pelkkää nautintoa. Silti se voi olla mukavaa.
Mun mielestä kylmässä vessassa istuminen on aika lailla sen mukavan elämän vastakohta. Totta on se, että elämä ei ole aina nautintoa, mutta tämä on nimenomaan sellainen asia, jossa sitä mukavuutta ja nautintoa voi itse lisätä valitsemalla toisenlaiset olosuhteet.
Sä oletkin kermaperse, joka on tottunut liian mukavaan elämään. Se on juuri sitä ajatuksen laiskuutta, josta aiemmin kirjoitin. Olet niin tottunut pitämään mukavuuksia itsestäänselvyytenä, ettet pysty edes ajattelemaan, että on olemassa vaihtoehto, jossa sinäkin tottuisit käymään kylmässä vessassa ja oppisit jopa sietämään sitä. Kun ihmiseltä otetaan pois vaihtoehto valita mukavuus, alkaa ajattelukin kummasti muuttua ja niistä epämukavista asioista tulee ajan kanssa jopa siedettäviä. Ihmismieli on valtavan mukautuvainen, kun sille antaa mahdollisuuksia eikä vain posota omassa kuplassaan vänkäämässä "en totu, koska olen tällainen".
eri
Mitä edes tarkoittaa ”liian mukava elämä”? Miksi elämään pitäisi vapaaehtoisesti lisätä turhaa ikävyyttä vain siksi, että siihen voisi teoriassa tottua?
Ei tässä ole kyse siitä, ettenkö pärjäisi tuollaisissa olosuhteissa. Varmasti pärjäisin, jos olisi pakko. Kyse on siitä, etten näe ainuttakaan syytä hakeutua vapaaehtoisesti epämukavampiin olosuhteisiin, jos vaihtoehtona on mukavampi arki.
Se, että ihminen ei halua kyykkiä jääkylmässä vessassa, ei myöskään kerro yhtään mitään hänen ahkeruudestaan, aikaansaavuudestaan tai kyvystään sietää vaikeuksia muilla elämän osa-alueilla. On aika erikoinen ajatus, että kylmässä vessassa käyminen olisi jonkinlainen luonteen tai ajattelun testi.
Yhtä hyvin minä voisin kysyä sinulta: miksi et itse juokse maratoneja, kiipeile vuorille, opiskele kiinan kieltä tai perusta yritystä? Laiskuuttasiko? Niihinkin ihminen voi totutella.
Liian mukava elämä tarkoittaa, että ajettelee kuten sinä. Sinulle ei käy mielen vieressäkään, ettäaina ei ole mahdollisuutta valita. Jopa sinun elämäsi voi päätyä sellaiseen pisteeseen, että et voi valita suihkua, vaan sinun tarvitsee keksiä joku muu ratkaisu. Mites sitten suu pannanaan?
t. sama
Elämä nimenomaan on täynnä valintoja. Toki joskus voi joutua tuollaiseen tilanteeseen tahtomattaan, mutta valinta on sekin, jääkö siihen tilanteeseen vai pyrkiikö muuttamaan sitä. Ja jos elämä joskus pakottaa tilanteeseen, jossa vaihtoehtoja ei ole, siihen sopeudutaan sitten kun se on ajankohtaista. Se on aivan eri asia kuin romantisoida tällaista elämää ja väittää, että mukavampien olosuhteiden valitseminen silloin kun se on mahdollista kertoo ihmisestä jotain negatiivista.
Se ei ole mitään romantisointia, että itse asuu näin ja kertoo pärjäävänsä ja viihtyvänsä. Se on ihan vaan faktaa.
Niin, ja sitähän minä en ole missään vaiheessa kiistänyt. Jos sinä asut noin ja viihdyt siinä, niin hyvä niin. En myöskään ajattele, että sinun pitäisi haluta samoja mukavuuksia kuin minä.
Ongelma tulee siinä kohtaa, kun omasta valinnasta tehdään yleinen johtopäätös muista ihmisistä. Se, että sinä olet tottunut kylmään vessaan ja koet elämäsi silti mukavaksi, ei tarkoita, että ihmisen, joka mieluummin käyttää lämmintä vessaa, pitäisi vain kasvattaa itseään ja opetella sietämään kylmää.
Se, että sinä itse alat haukkumaan toista kermaperseeksi tai laiskaksi vain siksi, ettei hän halua samoja olosuhteita kuin sinä, kertoo kuitenkin aika paljon siitä, miten suhtaudut niihin, jotka valitsevat ne mukavuudet.
Minä en ole haukkunut ketään kermaperseeksi, laiskaksi tai miksikään muuksikaan tässä ketjussa. Meitä vaatimattomammin asujia on tässä ketjussa useampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nilkkoihin asti ulottuva säkkitakki, jonka pistän päälle kun lähden huussiin. Hyvin tarkenee yölläkin. Ihminen tottuu kaikenlaiseen.
Asuin vuoden kimppakämpässä, jossa oli ihan äärettömän kylmä sisälämpötila. En todellakaan tottunut siihen tuon vuoden aikana, vaan joka ikinen kerta kun piti lähteä vessaan, vitutti ja palelsi kyllä ihan hemmetisti – ja sentään oli sisävessa.
Tottuminen ei tarkoita sitä, etteikö tuntisi kylmää. Tottakai minullakin tuntuu kylmältä kun pylly ja sääret paljaana istun huussissa. Tottuminen tarkoittaa sitä, että se kylmyys ei enää häiritse, vaan se on luonnollinen osa vessareissua.
No minua häiritsi ja häiritsi paljon.
Eli et asunut siellä kämpässä tarpeeksi paljon, jotta olisit tottunut tilanteeseen.
Mistä tiedät, että olisin ikinä tottunut? Vuosi kylmyydessä on jo varsin pitkä aika. Kyse ei ole ajanpuutteesta vaan siitä, että ihmiset kokevat ja sietävät asioita eri tavoin, eikä kaikesta epämiellyttävästä tarvitse oppia pitämään. Ennen kaikkea: miksi ihmeessä edes pitäisi tottua, kun voi myös tavoitella sellaista elämää, joka tuntuu itselle paremmalta ja mukavammalta? Kyllähän ihminen tottuu lopulta vaikka sota-oloihin, mutta ei se tee niistä tavoittelemisen arvoisia.
Niin. Sotaolot = koti jossa on ulkohuussi, eikä suihkua.
Todellakin nykyihmiset on tottuneet liian helppoon elämään.
Kyllä elämässä vaikeuksia riittää, eikä se ulkohuussi ole mikään merkki siitä, että pärjäisi muuten elämässä yhtään sen paremmin. Jos vaikka tulisi sotatilanne, niin ihminen, joka on työskennellyt esimerkiksi ensihoidossa, pelastustoimessa, puolustusvoimissa tai muussa vaativassa ja stressaavassa työssä, pärjäisi todennäköisesti paljon paremmin kuin sellainen, jonka ainoa kovien olosuhteiden kokemus on se, että on käynyt vuosia ulkohuussissa. Ulkohuussissa käyminen ei itsessään opeta johtamaan ihmisiä kriisissä, tekemään päätöksiä paineen alla, hoitamaan sairasta läheistä, selviytymään taloudellisesta romahduksesta tai toimimaan hengenvaarallisessa tilanteessa. Siksi en oikein ymmärrä, miksi juuri siitä pitäisi tehdä jonkinlainen pärjäämisen mittari.
Hauska sattuma, että mainitsit tuossa minun ja puolisoni ammatit, vieläpä sekä entiset, että nykyiset ammatit. Ja kun vielä asumme ilman mukavuuksia, niin taidamme olla nyt aivan superpärjäämisen mestareita??! 😂
Vierailija kirjoitti:
Syntymästä sokea ei osaa kaivata näköä kun sellaista ei ole koskaan ollut.
Ilman mukavuuksia pärjää loistavasti kun sellaisia ei ole koskaan ollutkaan.
Tunsin opiskeluaikoina yhden koira- ja hevosharrastukseen hurahtaneen nuoren naisen joka osti kesähelteillä pienen maatilan jossa oli sähköt mutta ei juoksevaa vettä eikä viemäriä.
Idylli oli kummasti kadonnut talvella kun töllin lämmittäminen vei sähköä pienen kunnantalon verran ja menkkojen aikaan sai käydä jäisessä saunassa lämmittämässä vettä muuripadassa pari kertaa päivässä
Syntymästä sokea ei välttämättä osaa kuvitella tarkkaan millaista näkeminen on, mutta kyllä hän varmasti silti haluaisi näkökyvyn, jos tähän olisi mahdollisuus. Samaten ihminen, jolla ei ole ikinä ollut parisuhdetta voi silti kaivata parisuhdetta ja ihminen, jolla ei ole autoa voi silti kaivata autoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos oletetaan, että sauna löytyy niin sitähän on mukava lämmitellä ja käydä peseytymässä pari-kolme kertaa viikossa. Ulkovessakaan ei ole paha, jos on styroksi-istuin ja joku valo siellä, että näkee syyspimeälläkin jotain.
Huussiin kannattaa laittaa paristoilla toimiva liiketunnistinvalaisin. Ihan paras!
Jos vaan sähkö on niin muuta en tarvitse. Meillä mökillä on huussissa sellainen säteilylämmitin ja laitan se päälle, kun istahdan ja pois päältä, kun poistun. Siinä on kolme vastusta, joten saa vähän lämpöä tai sitten vähän enemmin😅
Toihan on loistava idea.
Vedin juuri uuteen huussiin sähköt.
Täytyypä hankkia lämmitin.
Meillä on lämmitin vieraita varten 😀 siis jos tulee vieraita, vedetään jatkojohto huussiin ja tuodaan puhallin paikalle. Kun vieraat lähtee , viedään puhallin takaisin varastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaaksi asti oli käytössä vain ulkosauna ja ulkohuone. Vasta 38-vuotiaana laitoin suihkun. Ihan hyvin pärjäsi. Kiva oli käydä ulkohuoneessa ja lämmittää ulkosaunaa, kun pakkasta oli -30. M67
Kyllä, minusta on ihana tunne mennä kovalla pakkasella saunaan, kun hengitys höyryää. Sytyttää tuli, ja odotella kun lämpö alkaa levitä ympärille. Mikään ei ole rentouttavampaa!
Mun mielestä tuo on kanssa mukavaa. Mutta mukavaa on myös mennä lämpöiseen kotiin väsyneenä töiden jälkeen ja hypätä höyryävään suihkuun sen kummempia miettimättä kauanko kestää, että kämppä tai sauna lämpiää.
Hassu ajatus, että ilman mukavuuksia elävällä on aina kämppä kylmänä kun tulee töistä. Meillä on vanha leivinuuni, varaava takka ja automaattikäynnistyksellä olevat sähköpatterit. Ei ole koskaan kylmä kämppä kun tulee kotiin.
Jos sulla on automaattikäynnistyksellä olevat sähköpatterit niin silloinhan et asukaan ilman mukavuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntymästä sokea ei osaa kaivata näköä kun sellaista ei ole koskaan ollut.
Ilman mukavuuksia pärjää loistavasti kun sellaisia ei ole koskaan ollutkaan.
Tunsin opiskeluaikoina yhden koira- ja hevosharrastukseen hurahtaneen nuoren naisen joka osti kesähelteillä pienen maatilan jossa oli sähköt mutta ei juoksevaa vettä eikä viemäriä.
Idylli oli kummasti kadonnut talvella kun töllin lämmittäminen vei sähköä pienen kunnantalon verran ja menkkojen aikaan sai käydä jäisessä saunassa lämmittämässä vettä muuripadassa pari kertaa päivässä
Syntymästä sokea ei välttämättä osaa kuvitella tarkkaan millaista näkeminen on, mutta kyllä hän varmasti silti haluaisi näkökyvyn, jos tähän olisi mahdollisuus. Samaten ihminen, jolla ei ole ikinä ollut parisuhdetta voi silti kaivata parisuhdetta ja ihminen, jolla ei ole autoa voi silti kaivata autoa.
Ihminen ei yleensä kaipaa asiaa, josta hänellä ei ole minkäänlaista kokemusta. Sokea ei kaipaa näkökykyä, koska sokealla on muut aistit huomattavasti kehittyneemmät kuin näkevällä. Sokealle olisi itseasiassa jäätävä shokki, jos hän yhtäkkiä saisi näkönsä takaisin. Aivot eivät ehtisi mukaan kaikkiin näköärsykkeisiin ja elämä olisi kaoottista. Tiedän tämän siltä pohjalta mitä lapsuudessa kuuroutunut ystäväni kertoi sen jälkeen, kun hän aikuisena implantin avulla sai kuulonsa takaisin. Olisi välillä toivonut, että imlantin saisi tauolle, koska ääneten kakofonia oli niin ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nilkkoihin asti ulottuva säkkitakki, jonka pistän päälle kun lähden huussiin. Hyvin tarkenee yölläkin. Ihminen tottuu kaikenlaiseen.
Asuin vuoden kimppakämpässä, jossa oli ihan äärettömän kylmä sisälämpötila. En todellakaan tottunut siihen tuon vuoden aikana, vaan joka ikinen kerta kun piti lähteä vessaan, vitutti ja palelsi kyllä ihan hemmetisti – ja sentään oli sisävessa.
Tottuminen ei tarkoita sitä, etteikö tuntisi kylmää. Tottakai minullakin tuntuu kylmältä kun pylly ja sääret paljaana istun huussissa. Tottuminen tarkoittaa sitä, että se kylmyys ei enää häiritse, vaan se on luonnollinen osa vessareissua.
No minua häiritsi ja häiritsi paljon.
Eli et asunut siellä kämpässä tarpeeksi paljon, jotta olisit tottunut tilanteeseen.
Mistä tiedät, että olisin ikinä tottunut? Vuosi kylmyydessä on jo varsin pitkä aika. Kyse ei ole ajanpuutteesta vaan siitä, että ihmiset kokevat ja sietävät asioita eri tavoin, eikä kaikesta epämiellyttävästä tarvitse oppia pitämään. Ennen kaikkea: miksi ihmeessä edes pitäisi tottua, kun voi myös tavoitella sellaista elämää, joka tuntuu itselle paremmalta ja mukavammalta? Kyllähän ihminen tottuu lopulta vaikka sota-oloihin, mutta ei se tee niistä tavoittelemisen arvoisia.
Niin. Sotaolot = koti jossa on ulkohuussi, eikä suihkua.
Todellakin nykyihmiset on tottuneet liian helppoon elämään.
Kyllä elämässä vaikeuksia riittää, eikä se ulkohuussi ole mikään merkki siitä, että pärjäisi muuten elämässä yhtään sen paremmin. Jos vaikka tulisi sotatilanne, niin ihminen, joka on työskennellyt esimerkiksi ensihoidossa, pelastustoimessa, puolustusvoimissa tai muussa vaativassa ja stressaavassa työssä, pärjäisi todennäköisesti paljon paremmin kuin sellainen, jonka ainoa kovien olosuhteiden kokemus on se, että on käynyt vuosia ulkohuussissa. Ulkohuussissa käyminen ei itsessään opeta johtamaan ihmisiä kriisissä, tekemään päätöksiä paineen alla, hoitamaan sairasta läheistä, selviytymään taloudellisesta romahduksesta tai toimimaan hengenvaarallisessa tilanteessa. Siksi en oikein ymmärrä, miksi juuri siitä pitäisi tehdä jonkinlainen pärjäämisen mittari.
Hauska sattuma, että mainitsit tuossa minun ja puolisoni ammatit, vieläpä sekä entiset, että nykyiset ammatit. Ja kun vielä asumme ilman mukavuuksia, niin taidamme olla nyt aivan superpärjäämisen mestareita??! 😂
Mutta miten puoliustaudut zombihyökkäystä vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaaksi asti oli käytössä vain ulkosauna ja ulkohuone. Vasta 38-vuotiaana laitoin suihkun. Ihan hyvin pärjäsi. Kiva oli käydä ulkohuoneessa ja lämmittää ulkosaunaa, kun pakkasta oli -30. M67
Kyllä, minusta on ihana tunne mennä kovalla pakkasella saunaan, kun hengitys höyryää. Sytyttää tuli, ja odotella kun lämpö alkaa levitä ympärille. Mikään ei ole rentouttavampaa!
Mun mielestä tuo on kanssa mukavaa. Mutta mukavaa on myös mennä lämpöiseen kotiin väsyneenä töiden jälkeen ja hypätä höyryävään suihkuun sen kummempia miettimättä kauanko kestää, että kämppä tai sauna lämpiää.
Hassu ajatus, että ilman mukavuuksia elävällä on aina kämppä kylmänä kun tulee töistä. Meillä on vanha leivinuuni, varaava takka ja automaattikäynnistyksellä olevat sähköpatterit. Ei ole koskaan kylmä kämppä kun tulee kotiin.
Jos sulla on automaattikäynnistyksellä olevat sähköpatterit niin silloinhan et asukaan ilman mukavuuksia.
Ap:n määritelmän mukaan asun. Ap kirjoitti selkeällä suomen kielellä, että sähkö voi olla käytössä. Toki ei meillä kylmä olisi ilman noita pattereitakaan muualla kuin makuuhuoneissa. Olohuone ja keittiö pysyvät lämpiminä ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lensin eilen kotiin rapakon takaa, ja kyllä oli ihanaa päästä suoraan lämpimään suihkuun. En voisi kuvitella mitään kauheampaa kuin sitä, että rättiväsyneenä kotiin palatessa pitäisi vielä erikseen ruveta lämmittämään vesiä tai että talvella palaisi jääkylmään asuntoon. Mukavuudet on kyllä ihan syystä keksitty.
Mukavuudet tekevät ihmisistä laiskoja. Kun pitää vähän nähdä vaivaa asioiden eteen, oppii arvostamaan asioita eikä pidä esim. lämmintä kämppää itsestäänselvyytenä.
No enpä sanoisi itseäni laiskaksi. Olen kilpaurheilutaustainen ja liikun edelleen todella paljon, pyöritän omaa yritystä ja minulla on muutenkin aktiivinen elämä. Se, että arvostan arjessa mukavuuksia ja haluan kotiin tullessani lämpimän asunnon, suihkun ja muut toimivat perusasiat, ei tee minusta laiskaa. Päinvastoin, valitsen käyttää aikani ja energiani tärkeämpiin asioihin. En näe mitään syytä tehdä asioita, joita en koe tarpeellisiksi, vain jotta voisin kiillottaa kruunuani ja kehuskella muille, miten ahkera olen.
Niin, sinä näköjään kiillotat kruunuasi ja kehuskelet ahkeruuttasi ihan muutenkin 😂 😂😂
Vastapainona sille, että teit varsin kyseenalaisen oletuksen: ei arjen mukavuuksien valitseminen tarkoita, että ihminen olisi kaikilla muillakin elämänalueilla laiska kermaperse. Päinvastoin. Monet mukavuudesta nauttivat tekevät elämässään fyysisesti, henkisesti tai ammatillisesti huomattavasti vaativampia asioita kuin mitä se ulkovessan käyttö tai saunanlämmitys on. Kyse on vain siitä, mihin sen vaivannäön ja energian päättää kohdistaa. Arjen helppous ei tarkoita laiskuutta muilla elämänalueilla, pikemminkin se antaa resursseja tehdä paljon vaativampia asioita muualla. Vai meinaatko rehellisesti, että kovan tason urheilija tai 60-tuntista viikkoa tekevä on laiska vain siksi, ettei halua jäätyä kotiin tullessaan?
En ole olettanut mitään. Ihan sivusta vain kommentoin, että hyvin tuo kehuskelu ja kiillotus sinultakin näemmä onnistuu 😉
Vierailija kirjoitti:
Seksnukkeni homehtuisi kylmässä ja kosteudellisesti vaihtelevassa kämpässä alta aikayksikön, joten pakko asua modernisti
Jollet ole erityisen kiintynyt nykyiseen seksinukkeesi voit vuoltaa uuden puusta ja käsitellä sen homeensuoja-aineella.
Vierailija kirjoitti:
Tuubista olen katsonut tyhmien työmiesten kanavaa missä tyyppi osti vanhan maatilan ja pisti sähköt poikki ja siellä sitten elellyt. Kiehtoisi itseäkin tavallaan kokeilla samanlaista heittäytymistä ja siellä saisi sitten puuhastella mitä lystää, maalta taloja nyt saisi varmaan lähes ilmaiseksi joissa vieläpä katto suht kunnossa.
Tällä kaverilla on kylläkin olemassa myös kaupunkiasunto.
Eilen kun menin ulkovessaan, oli siellä kyy. Mistä lie sinne päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaaksi asti oli käytössä vain ulkosauna ja ulkohuone. Vasta 38-vuotiaana laitoin suihkun. Ihan hyvin pärjäsi. Kiva oli käydä ulkohuoneessa ja lämmittää ulkosaunaa, kun pakkasta oli -30. M67
Kyllä, minusta on ihana tunne mennä kovalla pakkasella saunaan, kun hengitys höyryää. Sytyttää tuli, ja odotella kun lämpö alkaa levitä ympärille. Mikään ei ole rentouttavampaa!
Mun mielestä tuo on kanssa mukavaa. Mutta mukavaa on myös mennä lämpöiseen kotiin väsyneenä töiden jälkeen ja hypätä höyryävään suihkuun sen kummempia miettimättä kauanko kestää, että kämppä tai sauna lämpiää.
Kaikilla ei ole kiirettä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Seksnukkeni homehtuisi kylmässä ja kosteudellisesti vaihtelevassa kämpässä alta aikayksikön, joten pakko asua modernisti
Jos ei ole sisävessaa ja suihkua, on kylmä ja kosteaa?
Taitaa olla siinä rajalla, että onko meillä mukavuudet, kun on sisäwc ja vesi ja sähkö kulkee talossa, mutta pesutilat on ulkosaunassa 50m päässä talosta. Vesi lämpiää siellä puulla kuten kiuaskin. Vaatiihan se hommaa ja puuta ja aikaa varsinkin, kun joka päivä se lämpiää. Talvella talo lämpiää myös pelkällä puulla, niin kyllähän tämä tietyllä tapaa on yks työleiri, sydäntalvi menee puiden kaadossa ja sit kevät pinoamisessa, siis niiden päivätöiden ja lumitöiden ja lämmityksien ohella, mutta siihen on asennoiduttu ja sitä pitää omalla tavallaan ihan normaalina. Lapsen synnyttyä vähän on joutunut priorisoimaan tosin tekemistä ja varsinkin sen jälkeen, kun palasi takaisin työelämään. Mutta toisaalta sitten kun käypi jossain ja vuokraa vaikka air bnb kämpän, niin sisäsuihku on ihan luksusta ja lapsikin aina ihmeissään 😁