Te jotka olette konkareita asumaan ilman mukavuuksia, miten onnistutte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nilkkoihin asti ulottuva säkkitakki, jonka pistän päälle kun lähden huussiin. Hyvin tarkenee yölläkin. Ihminen tottuu kaikenlaiseen. 

Asuin vuoden kimppakämpässä, jossa oli ihan äärettömän kylmä sisälämpötila. En todellakaan tottunut siihen tuon vuoden aikana, vaan joka ikinen kerta kun piti lähteä vessaan, vitutti ja palelsi kyllä ihan hemmetisti – ja sentään oli sisävessa. 

 

 

Tottuminen ei tarkoita sitä, etteikö tuntisi kylmää. Tottakai minullakin tuntuu kylmältä kun pylly ja sääret paljaana istun huussissa. Tottuminen tarkoittaa sitä, että se kylmyys ei enää häiritse, vaan se on luonnollinen osa vessareissua. 

No minua häiritsi ja häiritsi paljon.

 

 

Eli et asunut siellä kämpässä tarpeeksi paljon, jotta olisit tottunut tilanteeseen. 

Mistä tiedät, että olisin ikinä tottunut? Vuosi kylmyydessä on jo varsin pitkä aika. Kyse ei ole ajanpuutteesta vaan siitä, että ihmiset kokevat ja sietävät asioita eri tavoin, eikä kaikesta epämiellyttävästä tarvitse oppia pitämään. Ennen kaikkea: miksi ihmeessä edes pitäisi tottua, kun voi myös tavoitella sellaista elämää, joka tuntuu itselle paremmalta ja mukavammalta? Kyllähän ihminen tottuu lopulta vaikka sota-oloihin, mutta ei se tee niistä tavoittelemisen arvoisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nilkkoihin asti ulottuva säkkitakki, jonka pistän päälle kun lähden huussiin. Hyvin tarkenee yölläkin. Ihminen tottuu kaikenlaiseen. 

Mulla on sisävessa, jonka tyhjennän kerran päivässä ulkovessaan. Numero kakkosta en sinne tietenkään tee. 

Ämpäri vai?

Sellainen iso ja korkea ämpäri, jossa on vessan istuin. Siellä sisällä on pienempi ämpäri, jonka voi tyhjentää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nilkkoihin asti ulottuva säkkitakki, jonka pistän päälle kun lähden huussiin. Hyvin tarkenee yölläkin. Ihminen tottuu kaikenlaiseen. 

Asuin vuoden kimppakämpässä, jossa oli ihan äärettömän kylmä sisälämpötila. En todellakaan tottunut siihen tuon vuoden aikana, vaan joka ikinen kerta kun piti lähteä vessaan, vitutti ja palelsi kyllä ihan hemmetisti – ja sentään oli sisävessa. 

Vuosi on yksi hyttysen pieru ihmisen elämässä. Jos olisit syntynyt sinne kämppään ja elänyt siellä koko elämäsi, olisit pitänyt kylmyyttä itsestäänselvyytenä, koska et olisi tiennyt muusta. Jos olisit muuttanut asumaan 22 asteiseen kämpään, se olisi tuntunut sinusta kuumalta, koska et olisi tottunut sellaiseen. 

Täällä mökillä just huomaa, että mukavuuksia ilman pärjää varsin hyvin. Eivät ole välttämättömiä siis. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka tykkäävät asua alkeellisesti, tekevät tietysti niin ja se on heille varmasti oikea ratkaisu. Kaikki eivät kuitenkaan halua sellaista elämää, eikä se asia muutu miksikään hehkuttamalla, että siihen tottuu. Tottuminen ja se, että oikeasti nauttisi sellaisesta arjesta, ovat kaksi eri asiaa.

 

 

Kukaan ei ole sanonut, että kaikkien pitäisi asua alkeellisesti. Kukaan ei myöskään ole sanonut, että tottuminen tarkoittaa nauttimista. Ei se jääkylmässä vessassa istuminen todellakaan mikään nautinto ole :D Mutta se on osa arkea ja siihen on tottunut. Elämä ei missään olosuhteissa ole aina pelkkää nautintoa. Silti se voi olla mukavaa. 

Mun mielestä kylmässä vessassa istuminen on aika lailla sen mukavan elämän vastakohta. Totta on se, että elämä ei ole aina nautintoa, mutta tämä on nimenomaan sellainen asia, jossa sitä mukavuutta ja nautintoa voi itse lisätä valitsemalla toisenlaiset olosuhteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nilkkoihin asti ulottuva säkkitakki, jonka pistän päälle kun lähden huussiin. Hyvin tarkenee yölläkin. Ihminen tottuu kaikenlaiseen. 

Asuin vuoden kimppakämpässä, jossa oli ihan äärettömän kylmä sisälämpötila. En todellakaan tottunut siihen tuon vuoden aikana, vaan joka ikinen kerta kun piti lähteä vessaan, vitutti ja palelsi kyllä ihan hemmetisti – ja sentään oli sisävessa. 

 

 

Tottuminen ei tarkoita sitä, etteikö tuntisi kylmää. Tottakai minullakin tuntuu kylmältä kun pylly ja sääret paljaana istun huussissa. Tottuminen tarkoittaa sitä, että se kylmyys ei enää häiritse, vaan se on luonnollinen osa vessareissua. 

No minua häiritsi ja häiritsi paljon.

 

 

Eli et asunut siellä kämpässä tarpeeksi paljon, jotta olisit tottunut tilanteeseen. 

Mistä tiedät, että olisin ikinä tottunut? Vuosi kylmyydessä on jo varsin pitkä aika. Kyse ei ole ajanpuutteesta vaan siitä, että ihmiset kokevat ja sietävät asioita eri tavoin, eikä kaikesta epämiellyttävästä tarvitse oppia pitämään. Ennen kaikkea: miksi ihmeessä edes pitäisi tottua, kun voi myös tavoitella sellaista elämää, joka tuntuu itselle paremmalta ja mukavammalta? Kyllähän ihminen tottuu lopulta vaikka sota-oloihin, mutta ei se tee niistä tavoittelemisen arvoisia. 

Ei tarvitse kuin tuntea alkeet ihmisen aivojen toiminnasta niin ymmärtää tämänkin asian. Ihminen tottuu uskomattomiinkin asioihin, kun on pakko. Sinäkin tottuisit elämään vaikka vedellä ja leivällä jääkylmässä sellissä, jos sinulla ei olisi vaihtoehtoja. Tottuminen ja miellyttävä ovat kaksi eri asiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka tykkäävät asua alkeellisesti, tekevät tietysti niin ja se on heille varmasti oikea ratkaisu. Kaikki eivät kuitenkaan halua sellaista elämää, eikä se asia muutu miksikään hehkuttamalla, että siihen tottuu. Tottuminen ja se, että oikeasti nauttisi sellaisesta arjesta, ovat kaksi eri asiaa.

 

 

Kukaan ei ole sanonut, että kaikkien pitäisi asua alkeellisesti. Kukaan ei myöskään ole sanonut, että tottuminen tarkoittaa nauttimista. Ei se jääkylmässä vessassa istuminen todellakaan mikään nautinto ole :D Mutta se on osa arkea ja siihen on tottunut. Elämä ei missään olosuhteissa ole aina pelkkää nautintoa. Silti se voi olla mukavaa. 

Mun mielestä kylmässä vessassa istuminen on aika lailla sen mukavan elämän vastakohta. Totta on se, että elämä ei ole aina nautintoa, mutta tämä on nimenomaan sellainen asia, jossa sitä mukavuutta ja nautintoa voi itse lisätä valitsemalla toisenlaiset olosuhteet.

Sä oletkin kermaperse, joka on tottunut liian mukavaan elämään. Se on juuri sitä ajatuksen laiskuutta, josta aiemmin kirjoitin. Olet niin tottunut pitämään mukavuuksia itsestäänselvyytenä, ettet pysty edes ajattelemaan, että on olemassa vaihtoehto, jossa sinäkin tottuisit käymään kylmässä vessassa ja oppisit jopa sietämään sitä. Kun ihmiseltä otetaan pois vaihtoehto valita mukavuus, alkaa ajattelukin kummasti muuttua ja niistä epämukavista asioista tulee ajan kanssa jopa siedettäviä. Ihmismieli on valtavan mukautuvainen, kun sille antaa mahdollisuuksia eikä vain posota omassa kuplassaan vänkäämässä "en totu, koska olen tällainen". 

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka tykkäävät asua alkeellisesti, tekevät tietysti niin ja se on heille varmasti oikea ratkaisu. Kaikki eivät kuitenkaan halua sellaista elämää, eikä se asia muutu miksikään hehkuttamalla, että siihen tottuu. Tottuminen ja se, että oikeasti nauttisi sellaisesta arjesta, ovat kaksi eri asiaa.

 

 

Kukaan ei ole sanonut, että kaikkien pitäisi asua alkeellisesti. Kukaan ei myöskään ole sanonut, että tottuminen tarkoittaa nauttimista. Ei se jääkylmässä vessassa istuminen todellakaan mikään nautinto ole :D Mutta se on osa arkea ja siihen on tottunut. Elämä ei missään olosuhteissa ole aina pelkkää nautintoa. Silti se voi olla mukavaa. 

Mun mielestä kylmässä vessassa istuminen on aika lailla sen mukavan elämän vastakohta. Totta on se, että elämä ei ole aina nautintoa, mutta tämä on nimenomaan sellainen asia, jossa sitä mukavuutta ja nautintoa voi itse lisätä valitsemalla toisenlaiset olosuhteet.

Voi toki. Mutta itse arvostan sitä, ettei asiat tule liian helpolla. Kylmä vessa on pieni hinta siitä, että saan elää luonnonrauhassa ja istua lämmittämässä saunaa. Noin esimerkiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Helposti pärjäisin ilman sähköjä ja sisävessaa. Mökillä tulee nyt oltua se 120 yötä vuodessa noissa oloissa ja olen haaveillut että muuttaisin pysyvästi. Olen noin 40-vuotias nainen. Kompostikäymälä on oikeasti aika mukava ja ihana se lämmin styroksi-istuin. Olen kyllä harkinnut dieselkäyttöisen webaston asentamista huussiin, jotta sinne saisi kaikista kylmimmillä keleillä vähän mukavuutta. Tai sellainen joku lämpöpuhallin. Aurinkopaneeleista ja akuista puolestaan saan puhelimen ladattua ja valot kämppään. Ruoka tehdään kaasuhellalla ja samoin jääkaappi toimii kaasulla. Kotiin mennessä alkaa aina hirvittää vesivessa ja suihkussa läträäminen ja se tuhlaileva elämäntapa mitä moni pitää normaalina. Että juomavedellä huuhdellaan surutta vessaa! Kammottavaa. 

Juuri näin. Kun muutimme nykyiseen kotiimme, ajateltiin että heti ekana kesänä tehdään vesivessa ja kylppäri. Sitten puolen vuoden jälkeen alettiin miettiä, että emme tarvitse kumpaakaan, ja kaikkein vähiten sitä vesivessaa. Hölmö ajatuskin.

Sisävessaa mietimme kyllä, mutta sekin jäi toteuttamatta. On sitä moni ihmetellyt että ison remontin taloon teimme, mutta vessaa ja suihkua ei edelleenkään tehty. Tämä nyt vaan on meille sopiva asumismuoto näin 😊

Mikä nyt sitten on mukavuus? Minulle mukavuutta on se, että saan saunoa käytännössä ilmaiseksi aina kun itse haluan, saan katsella päivittäin kaunista järvimaisemaa joko ulkona tai kodin ikkunoista, saan nauttia puiden rätinästä takassa ja metsässä samoilusta aina kun siltä tuntuu. En tarvitse mukavuuteen vesivessaa tai suihkua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottuu, jos haluaa. Jos heti alkuun on sitä mieltä, ettei tästä tule mitään, niin ei varmasti tulekaan.

Voin kyllä sanoa ihan suoraan, että en edes halua tottua siihen, ettei ole sisävessaa tai suihkua ja että peseytyminen, vessassa käyminen, veden kantaminen, lämmittäminen ja kaikki muukin arjen perusasia vaativat ylimääräistä vaivaa ja järjestelyä. En näe ainuttakaan syytä, miksi haluaisin tehdä omasta arjestani tarkoituksella vaikeampaa. Päinvastoin, jos jotain pystyy tekemään helpommin, mukavammin ja vähemmällä vaivalla, niin mielelläni teen niin. Kun arjen perusasiat toimivat vaivattomasti, aikaa ja energiaa jää enemmän niihin asioihin, jotka oikeasti kiinnostavat ja tuntuvat tärkeiltä.

Niin, sinä et halua. Se ei poista sitä, että moni haluaa, ja silloin pärjää oikein hyvin!

Mielestämme elämme erittäin helppoa ja yksinkertaista elämää, ja etenkin rentouttavaa sellaista. Perusasioihin ei mene liikaa aikaa, ja toisaalta, se saunan lämmitys ja saunominen kynttilän valossa vasta onkin tärkeää ja rentouttavaa, ihan parasta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa alkoi pännimään, kun tuli ikää eikä ollut ketään jakamassa hommia. Elämä oli pelkkää selviytymistä. Muutuin apaattiseksi. Muutin kaupunkiin. Ei täälläkään kovin riemukasta ole, mutta ainakaan ei ole pakko henkensäpitimeksi raataa itseään väsyksiin.  Askeettiset olot menettelee tilapäisesti, ei vakituiseen asumiseen.

Äitini taas muutti eläkeikäisenä leskeksi jäätyään mökille sisävedettömiin oloihin päästäkseen irti surun aiheuttamasta apatiasta. Ja auttoihan se fyysisen puuhastelun pakko siinä.

Suurimmalla osalla ihmisistä on elämässä muutenkin niin paljon vastuuta ja tekemistä, ettei fyysinen puuhastelu perustarpeiden tyydyttämiseksi tunnu lainkaan terapeuttiselta. Pikemminkin se on yksi ylimääräinen asia, joka lisää sitä stressiä.

Olen sitä mieltä, että suurelle osalle ihmisistä tällainen elämä tekisi TODELLA hyvää. Ei aina tarvitse olla menemässä, tekemässä ja stressaamassa. Sekö sinusta on hienoa elämää? Minun mielestäni ei, vaan kaukana siitä.

Vierailija kirjoitti:

Just nyt olen mökillä ilman suihkua ja sisävessaa. Hyvin helppoa ja mukavaa on. Tammikuussa varmaankaan ei olisi, mutta silloin en aiokaan täällä mökillä olla. 

On se tammikuussakin 😀

Minulla on ihan päinvastainen ajattelu kuin ap:lla. Ihmettelen miten ihmiset onnistuvat järjissään selviämään kerrotalokuutioissa, joissa ei ole omaa pihaa eikä usein omaa rauhaakaan. Tulisin hulluksi, jos minut suljettaisiin johonkin kerrostalokämppään asumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka tykkäävät asua alkeellisesti, tekevät tietysti niin ja se on heille varmasti oikea ratkaisu. Kaikki eivät kuitenkaan halua sellaista elämää, eikä se asia muutu miksikään hehkuttamalla, että siihen tottuu. Tottuminen ja se, että oikeasti nauttisi sellaisesta arjesta, ovat kaksi eri asiaa.

 

 

Kukaan ei ole sanonut, että kaikkien pitäisi asua alkeellisesti. Kukaan ei myöskään ole sanonut, että tottuminen tarkoittaa nauttimista. Ei se jääkylmässä vessassa istuminen todellakaan mikään nautinto ole :D Mutta se on osa arkea ja siihen on tottunut. Elämä ei missään olosuhteissa ole aina pelkkää nautintoa. Silti se voi olla mukavaa. 

Mun mielestä kylmässä vessassa istuminen on aika lailla sen mukavan elämän vastakohta. Totta on se, että elämä ei ole aina nautintoa, mutta tämä on nimenomaan sellainen asia, jossa sitä mukavuutta ja nautintoa voi itse lisätä valitsemalla toisenlaiset olosuhteet.

 

 

Sä oletkin kermaperse, joka on tottunut liian mukavaan elämään. Se on juuri sitä ajatuksen laiskuutta, josta aiemmin kirjoitin. Olet niin tottunut pitämään mukavuuksia itsestäänselvyytenä, ettet pysty edes ajattelemaan, että on olemassa vaihtoehto, jossa sinäkin tottuisit käymään kylmässä vessassa ja oppisit jopa sietämään sitä. Kun ihmiseltä otetaan pois vaihtoehto valita mukavuus, alkaa ajattelukin kummasti muuttua ja niistä epämukavista asioista tulee ajan kanssa jopa siedettäviä. Ihmismieli on valtavan mukautuvainen, kun sille antaa mahdollisuuksia eikä vain posota omassa kuplassaan vänkäämässä "en totu, koska olen tällainen". 

 

eri

Mitä edes tarkoittaa ”liian mukava elämä”? Miksi elämään pitäisi vapaaehtoisesti lisätä turhaa ikävyyttä vain siksi, että siihen voisi teoriassa tottua?

Ei tässä ole kyse siitä, ettenkö pärjäisi tuollaisissa olosuhteissa. Varmasti pärjäisin, jos olisi pakko. Kyse on siitä, etten näe ainuttakaan syytä hakeutua vapaaehtoisesti epämukavampiin olosuhteisiin, jos vaihtoehtona on mukavampi arki.

Se, että ihminen ei halua kyykkiä jääkylmässä vessassa, ei myöskään kerro yhtään mitään hänen ahkeruudestaan, aikaansaavuudestaan tai kyvystään sietää vaikeuksia muilla elämän osa-alueilla. On aika erikoinen ajatus, että kylmässä vessassa käyminen olisi jonkinlainen luonteen tai ajattelun testi.

Yhtä hyvin minä voisin kysyä sinulta: miksi et itse juokse maratoneja, kiipeile vuorille, opiskele kiinan kieltä tai perusta yritystä? Laiskuuttasiko? Niihinkin ihminen voi totutella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka tykkäävät asua alkeellisesti, tekevät tietysti niin ja se on heille varmasti oikea ratkaisu. Kaikki eivät kuitenkaan halua sellaista elämää, eikä se asia muutu miksikään hehkuttamalla, että siihen tottuu. Tottuminen ja se, että oikeasti nauttisi sellaisesta arjesta, ovat kaksi eri asiaa.

 

 

Kukaan ei ole sanonut, että kaikkien pitäisi asua alkeellisesti. Kukaan ei myöskään ole sanonut, että tottuminen tarkoittaa nauttimista. Ei se jääkylmässä vessassa istuminen todellakaan mikään nautinto ole :D Mutta se on osa arkea ja siihen on tottunut. Elämä ei missään olosuhteissa ole aina pelkkää nautintoa. Silti se voi olla mukavaa. 

Mun mielestä kylmässä vessassa istuminen on aika lailla sen mukavan elämän vastakohta. Totta on se, että elämä ei ole aina nautintoa, mutta tämä on nimenomaan sellainen asia, jossa sitä mukavuutta ja nautintoa voi itse lisätä valitsemalla toisenlaiset olosuhteet.

 

 

Sä oletkin kermaperse, joka on tottunut liian mukavaan elämään. Se on juuri sitä ajatuksen laiskuutta, josta aiemmin kirjoitin. Olet niin tottunut pitämään mukavuuksia itsestäänselvyytenä, ettet pysty edes ajattelemaan, että on olemassa vaihtoehto, jossa sinäkin tottuisit käymään kylmässä vessassa ja oppisit jopa sietämään sitä. Kun ihmiseltä otetaan pois vaihtoehto valita mukavuus, alkaa ajattelukin kummasti muuttua ja niistä epämukavista asioista tulee ajan kanssa jopa siedettäviä. Ihmismieli on valtavan mukautuvainen, kun sille antaa mahdollisuuksia eikä vain posota omassa kuplassaan vänkäämässä "en totu, koska olen tällainen". 

 

eri

Mitä edes tarkoittaa ”liian mukava elämä”? Miksi elämään pitäisi vapaaehtoisesti lisätä turhaa ikävyyttä vain siksi, että siihen voisi teoriassa tottua?

Ei tässä ole kyse siitä, ettenkö pärjäisi tuollaisissa olosuhteissa. Varmasti pärjäisin, jos olisi pakko. Kyse on siitä, etten näe ainuttakaan syytä hakeutua vapaaehtoisesti epämukavampiin olosuhteisiin, jos vaihtoehtona on mukavampi arki.

Se, että ihminen ei halua kyykkiä jääkylmässä vessassa, ei myöskään kerro yhtään mitään hänen ahkeruudestaan, aikaansaavuudestaan tai kyvystään sietää vaikeuksia muilla elämän osa-alueilla. On aika erikoinen ajatus, että kylmässä vessassa käyminen olisi jonkinlainen luonteen tai ajattelun testi.

Yhtä hyvin minä voisin kysyä sinulta: miksi et itse juokse maratoneja, kiipeile vuorille, opiskele kiinan kieltä tai perusta yritystä? Laiskuuttasiko? Niihinkin ihminen voi totutella. 

Niin, tässä ei nyt ollut kyse sinun navastasi ja sinun elämästäsi. Ap kysyi niiltä, jotka HALUAVAT elää ilman mukavuuksia. Et selkeästi ole kohderyhmää, joten tuhraan mesoat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka tykkäävät asua alkeellisesti, tekevät tietysti niin ja se on heille varmasti oikea ratkaisu. Kaikki eivät kuitenkaan halua sellaista elämää, eikä se asia muutu miksikään hehkuttamalla, että siihen tottuu. Tottuminen ja se, että oikeasti nauttisi sellaisesta arjesta, ovat kaksi eri asiaa.

 

 

Kukaan ei ole sanonut, että kaikkien pitäisi asua alkeellisesti. Kukaan ei myöskään ole sanonut, että tottuminen tarkoittaa nauttimista. Ei se jääkylmässä vessassa istuminen todellakaan mikään nautinto ole :D Mutta se on osa arkea ja siihen on tottunut. Elämä ei missään olosuhteissa ole aina pelkkää nautintoa. Silti se voi olla mukavaa. 

Mun mielestä kylmässä vessassa istuminen on aika lailla sen mukavan elämän vastakohta. Totta on se, että elämä ei ole aina nautintoa, mutta tämä on nimenomaan sellainen asia, jossa sitä mukavuutta ja nautintoa voi itse lisätä valitsemalla toisenlaiset olosuhteet.

 

 

Sä oletkin kermaperse, joka on tottunut liian mukavaan elämään. Se on juuri sitä ajatuksen laiskuutta, josta aiemmin kirjoitin. Olet niin tottunut pitämään mukavuuksia itsestäänselvyytenä, ettet pysty edes ajattelemaan, että on olemassa vaihtoehto, jossa sinäkin tottuisit käymään kylmässä vessassa ja oppisit jopa sietämään sitä. Kun ihmiseltä otetaan pois vaihtoehto valita mukavuus, alkaa ajattelukin kummasti muuttua ja niistä epämukavista asioista tulee ajan kanssa jopa siedettäviä. Ihmismieli on valtavan mukautuvainen, kun sille antaa mahdollisuuksia eikä vain posota omassa kuplassaan vänkäämässä "en totu, koska olen tällainen". 

 

eri

Mitä edes tarkoittaa ”liian mukava elämä”? Miksi elämään pitäisi vapaaehtoisesti lisätä turhaa ikävyyttä vain siksi, että siihen voisi teoriassa tottua?

Ei tässä ole kyse siitä, ettenkö pärjäisi tuollaisissa olosuhteissa. Varmasti pärjäisin, jos olisi pakko. Kyse on siitä, etten näe ainuttakaan syytä hakeutua vapaaehtoisesti epämukavampiin olosuhteisiin, jos vaihtoehtona on mukavampi arki.

Se, että ihminen ei halua kyykkiä jääkylmässä vessassa, ei myöskään kerro yhtään mitään hänen ahkeruudestaan, aikaansaavuudestaan tai kyvystään sietää vaikeuksia muilla elämän osa-alueilla. On aika erikoinen ajatus, että kylmässä vessassa käyminen olisi jonkinlainen luonteen tai ajattelun testi.

Yhtä hyvin minä voisin kysyä sinulta: miksi et itse juokse maratoneja, kiipeile vuorille, opiskele kiinan kieltä tai perusta yritystä? Laiskuuttasiko? Niihinkin ihminen voi totutella. 

Liian mukava elämä tarkoittaa, että ajettelee kuten sinä. Sinulle ei käy mielen vieressäkään, ettäaina ei ole mahdollisuutta valita. Jopa sinun elämäsi voi päätyä sellaiseen pisteeseen, että et voi valita suihkua, vaan sinun tarvitsee keksiä joku muu ratkaisu. Mites sitten suu pannanaan? 

t. sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nilkkoihin asti ulottuva säkkitakki, jonka pistän päälle kun lähden huussiin. Hyvin tarkenee yölläkin. Ihminen tottuu kaikenlaiseen. 

Asuin vuoden kimppakämpässä, jossa oli ihan äärettömän kylmä sisälämpötila. En todellakaan tottunut siihen tuon vuoden aikana, vaan joka ikinen kerta kun piti lähteä vessaan, vitutti ja palelsi kyllä ihan hemmetisti – ja sentään oli sisävessa. 

 

 

Tottuminen ei tarkoita sitä, etteikö tuntisi kylmää. Tottakai minullakin tuntuu kylmältä kun pylly ja sääret paljaana istun huussissa. Tottuminen tarkoittaa sitä, että se kylmyys ei enää häiritse, vaan se on luonnollinen osa vessareissua. 

Tämä. Ja siitä oppii jopa nauttimaan, että aamulla unenpöpperössä tallustelee ulos pakkaseen ja huussiin. Katselee taivasta, huurteisia puita ja olen alkanut jopa venytellä ulkona talviaamuisin. Ja ei, mulla ei ole takkia päällä, villapaita ja yökkärin housut vain. 

Aiemmin olin aina talvisin kylmissäni, aina sormet ja varpaat jäässä, vaikka asuin ihan keskuslämmitysasunnoissa. Enää en palele juuri koskaan, ja illalla nukkumaan mennessäkin on varpaat lämpimät, ekaa kertaa lähes 50 vuoteen 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa alkoi pännimään, kun tuli ikää eikä ollut ketään jakamassa hommia. Elämä oli pelkkää selviytymistä. Muutuin apaattiseksi. Muutin kaupunkiin. Ei täälläkään kovin riemukasta ole, mutta ainakaan ei ole pakko henkensäpitimeksi raataa itseään väsyksiin.  Askeettiset olot menettelee tilapäisesti, ei vakituiseen asumiseen.

Äitini taas muutti eläkeikäisenä leskeksi jäätyään mökille sisävedettömiin oloihin päästäkseen irti surun aiheuttamasta apatiasta. Ja auttoihan se fyysisen puuhastelun pakko siinä.

Suurimmalla osalla ihmisistä on elämässä muutenkin niin paljon vastuuta ja tekemistä, ettei fyysinen puuhastelu perustarpeiden tyydyttämiseksi tunnu lainkaan terapeuttiselta. Pikemminkin se on yksi ylimääräinen asia, joka lisää sitä stressiä.

Olen sitä mieltä, että suurelle osalle ihmisistä tällainen elämä tekisi TODELLA hyvää. Ei aina tarvitse olla menemässä, tekemässä ja stressaamassa. Sekö sinusta on hienoa elämää? Minun mielestäni ei, vaan kaukana siitä.

Ihmiset haluavat elämältään eri asioita. Se mikä toiselle kuulostaa unelmaelämältä on jonkun toisen painajainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lensin eilen kotiin rapakon takaa, ja kyllä oli ihanaa päästä suoraan lämpimään suihkuun. En voisi kuvitella mitään kauheampaa kuin sitä, että rättiväsyneenä kotiin palatessa pitäisi vielä erikseen ruveta lämmittämään vesiä tai että talvella palaisi jääkylmään asuntoon. Mukavuudet on kyllä ihan syystä keksitty. 

 

 

Mukavuudet tekevät ihmisistä laiskoja. Kun pitää vähän nähdä vaivaa asioiden eteen, oppii arvostamaan asioita eikä pidä esim. lämmintä kämppää itsestäänselvyytenä. 

No enpä sanoisi itseäni laiskaksi. Olen kilpaurheilutaustainen ja liikun edelleen todella paljon, pyöritän omaa yritystä ja minulla on muutenkin aktiivinen elämä. Se, että arvostan arjessa mukavuuksia ja haluan kotiin tullessani lämpimän asunnon, suihkun ja muut toimivat perusasiat, ei tee minusta laiskaa. Päinvastoin, valitsen käyttää aikani ja energiani tärkeämpiin asioihin. En näe mitään syytä tehdä asioita, joita en koe tarpeellisiksi, vain jotta voisin kiillottaa kruunuani ja kehuskella muille, miten ahkera olen.

Niin, sinä näköjään kiillotat kruunuasi ja kehuskelet ahkeruuttasi ihan muutenkin 😂 😂😂