Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako säästää eläkepäiviä varten vai matkustella ja elää paremmin nuorempana?
Pohdin tätä nelikymppisenä naisena. Mulle olis realistista säästää joka vuosi n 10 000e. Oon silti alkanut kyseenalaistaa tämän järkevyyden. Mitä jos ei esim terveys enää kestä yli 65v matkailua tai muuta "mukavaa elämää"? Eikö olisi järkevämpi nyt kun on vielä voimissaan niin kaukolomailla ja toteuttaa haaveita?
Ja ne jotka voi huoletta sekä elää leveästi että sijoittaa, älkää vaivautuko kerskumaan. Kysyn vastaavassa tilanteessa kuin itse olevilta.
Kommentit (260)
Olen TODELLA iloinen ja onnellinen siitä että matkustelit yli 20 vuotta sitten jolloin kaikki oli vielä halpaa tähän päivään verrattuna, muistan kun Lontoosta sai neljän tähden hotellista huoneen 60 eurolla ja huippuravintolassa söi lounaan viineineen sadalla eurolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustele ja elä paremmin. Eläkepäivät tulee muutankin olemaan täysin kusisia tulevaisuudessa, ja sinun vähillä säästöillä, jotka riittää loppuelämän ajaksi ehkä 200-400 €/kk, ei pitkälle pötkitä.
No minä olen useamman vuoden sijoittanut tuon summan eli 10 000e/v. Eli ei se nyt ihan kusiset säästöt ole jos saisin 400 000-500 000e sijoituksiin eläkepäiviin mennessä.
Mutta kannattaako se lopulta? Kai minä mieluummin nyt nelikymppisenä "nuorena" naisena viettäisin kuukauden talvessa Thaimaassa tms kuin sit haudan partaalla?
-ap
Hassua, että kuitenkin kirjoitit aloitukseen "Ja ne jotka voi huoletta sekä elää leveästi että sijoittaa, älkää vaivautuko kerskumaan. Kysyn vastaavassa tilanteessa kuin itse olevilta." Ikään kuin olisit tosi pienituloinen ja tulevaisuutesi olisi synkkä. Sinulla menee ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkiä lentoja ei jaksa enää eläkkeellä. Eikä enää kiinnostakaan. Matkusta nyt kun vielä voit. Käy New Yorkissa, Los Angelesissa, Kanadassa, Australiassa jne. Eläkkeellä sitten lähimatkat Euroopassa. Mutta ei se matkustelu välttämättä enää kiinnosta eläkkeellä ollenkaan. Näin on käynyt mulle. Onneksi tuli kaukomatkat tehtyä.
Miksi pitkät lennot ovat mielestäsi wörttejä nuorena, jos ne eivät ole sitä vanhana ja viisaampana? Jos kaukokohteet eivät ole matkustamisen arvoisia, miksi neuvot silti tuhlaamaan niihin pienen omaisuuden nuorena?
Kiehtova yhdistelmä lukutaidottomuutta ja pakottavaa halua viisastella ilman viisasteluun riittävää älyä.
Jaa matkustelu on elämää numero yksi, minusta pysähtyminen ja miettiminen menee kyllä ryntäilyn ohi sata nolla, no jokainen tehköön mitä haluaa.En ole ikinä säästänyt sen kummenin mihinkään tarkoitukseen.Testamentin teen sitten aikoinaan kun en niitä maita ja mantuja heitä jonnekkin höpölöpöön, kaikki muu omaisuus on vaan tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
No tuonhan voi jakaa puoliksi. Viisi tonnia elämää varten ja viisi tonnia sijoituksiin. Problem solved.
Mitä helv. Solvettia siihenkö mun pitää sijoittaa, ropleemia on kyllä omastatakaa. Häh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laita jonkun verran säästöön ja matkustelet, jos siihen on mahdollisuus. Vanhuus tulee yllättävän äkkiä joskus. Itse en kadu, että matkustelin nuorena.
Miksi ihmeessä pitäisi matkustella. Ei pidä eikä kadulta.
Luontokin säästyy ja ilmaston lämpeneminen pienetyy kun lentokone EI saastuta maailmaa.
Hummaisin sopivasti nyt keski-ikäisenä ja jättäisin rahaa säästöön viimeiselle matkalle eutanasiaa varten.
Joo, olen tosissani. Yst. terv. samanikäinen naisoletettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkustelun säästämistä vanhemmalle iälle eivät puolla
Matkustelusta saatava ilo ja hyöty elinkaaren yli
- nuori voi hyötyä kokemuksista/näkemyksistä ~50 v, eläkeläinen ehkä vain muutamia vuosia: ei ehdi vaikuttamaan paljon mihinkään, kun useimmat elämän valinnat jo tehty
Lisääntyvä mukavuudenhalu
- vaatimustaso kasvaa, ei mennä reppu-interrail-budjetilla
Lisääntyvä sairastelu ja vaivat
- kaikki ei ole järkevästi mahdollista saati mukavaa, rajoittaa toimintaa
Terveelläkin ihmisellä jaksaminen
- oltava väljempi ohjelma, välillä levättävä, "sama reissu" tehtävä pidempänä kuin 2-kymppisenä
Kiinnostuksen hiipuminen matkailuun
- erittäin tyypillistä
Optimismi on tietysti hyvä juttu, mutta esimerkiksi omat (erittäin terveellisesti eläneet) vanhempani eivät koskaan päässeet toteuttamaan eläkeiän matkailukuvitelmiaan.
Jos matkustelu on se, mitä elämässään haluaa, niin en minäkään suosittele jättämään sitä sinne eläkepäiviin, mitkä tänä päivänä nuoremmilla alkaa vasta 70-vuotiaana. Mutta jos on varaa laittaa vuosittain kymppitonni säästöön ja sijoituksiin, niin riittäiskö vain yksi reissu vuodessa eikä koko kymppitonnilla reissaamista? Loput sitten säästöön ja sijoituksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Täällä näyttäisi suurin osa miettivän sitä elämästä nauttimisesta matkustelun kautta itseä ei ole taas matkustelu koskaan kiinnostanut vapaa ajan vietossa nautin tutuista maisemista mökillä ja tutusta ravintoloitsijasta joka muistaa aina minut kun menen syömään."
Voisiko johtua ihan siitä, että ap itse otti esimerkiksi matkailun? Hän ei kirjoittanut "minulla jää kymppitonni vuodessa säästöön. Kannattaisiko käydä mökillä vai laittaa rahat sijoituksiin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin juuri eläkkeelle enkä tunne olevani juurikaan huonommassa kunnossa kuin 50 vuotiaana.
Voin matkustella, mökkeillä, bilettää (omien kavereideni kanssa jotka ovat yli 60 v), meillä on tosi kivaa-
Onneksi osasin varautua tähän ja talous on kunnossa.
En kuvitellut koskaan kuolevani ennen eläkeikää. Nyt olen vapaa tekemään mitä haluan.
Varautukaa ihmeessä siihen että voitte elää 30 vuotta eläkkeellä!
Blääh. Mä en tiedä yhtään ainutta ihmistä kummankaan vanhemman suvuista, joka olisi elänyt 95 vuotiaaksi. Äitini ehti olla kolme vuotta eläkkeellä ennen kuolemaansa, faija 15 vuotta. Isoisistä toinen kuoli alle kuuskymppisenä, toinen ehti nippa nappa täyttää 70. Isoäideistä toinen eli 82, toinen 78 vuotta. Neljästä enosta yksi kuoli kuuskymppisenä, vanhin eli 85 vuotiaaksi. Joo, ihan varmaan elän ysivitoseksi.
Eikös tuossa lue että varautukaa siihen että voitte elää... mutta jos sukuperimä on tuollainen niin ei muuta kuin korkkarit kattoon nyt eikä vasta sitten kun on vainaa.
Meillä on niin erilaiset geenit kaikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa säästää nuorena eläkepäiviä varten, ehdottomasti. Tosin samalla kannattaa muistaa, että eläkepäiviin on yleensä noin 40 vuotta aikaa, joten siinä ajassa ehtii tapahtua kaikenlaista: eläkeikä nousee 87 vuoteen, Suomi siirtyy takaisin markkaan ja sijoitusasunto sijaitsee veden alla ilmastonmuutoksen vuoksi.
Itse kannatan kultaista keskitietä. Ei kannata syödä pelkkää makaronia 25-vuotiaasta lähtien siksi, että 72-vuotiaana voisi ostaa vähän paremman rollaattorin. Mutta kaikkea ei ehkä kannata myöskään törsätä joka viikonloppu, koska tulevaisuuden minäkin saattaa arvostaa sitä, ettei tarvitse elää pelkällä kansaneläkkeellä ja tarjousjauhelihalla.
Eli säästä vähän, sijoita vähän ja elä välillä. Nuorena kannattaa nauttia elämästä, mutta vanhana voi olla mukavaa, jos jääkaapissa on muutakin kuin valo ja eläketilillä muutakin kuin automaattinen tekstiviesti Kelasta.
Kukaan ei tietenkään tiedä, pääseekö koskaan eläkkeelle asti, mutta yhtä vähän kannattaa suunnitella elämää sen varaan, että jää huomenna bussin alle. Kohtuus kaikessa – paitsi ehkä Vauva-palstan talouskeskusteluissa.
Totta kai kannattaa säästää nuorena eläkepäiviä varten. Mikään ei ole niin lohdullista kuin viettää elämänsä parhaat vuodet kieltäytymällä kaikesta, jotta 73-vuotiaana voi todeta, että polvet ovat paskana, puoliso kuollut ja lääkäri kieltää viinin, suolan, sokerin ja matkustamisen.
Mutta ainakin tilillä on rahaa.
Tai sitten ei ole, koska inflaatio söi säästöt, joku pankki teki mielenkiintoisia sijoitusratkaisuja ja eläkeikä nostettiin 82 vuoteen. Siinä vaiheessa säästöjä pääsee käyttämään mukavasti palvelutalon omavastuuosuuteen ja sähköiseen lääkeannostelijaan.
Toisaalta jos ei säästä mitään, voi eläkkeellä nauttia siitä aidosta suomalaisesta luksuksesta: vertailla Prismassa punalappuisia jauhelihapaketteja ja miettiä, ostaako tänään kahvia vai vessapaperia.
Eli kyllä, säästäminen kannattaa. Nuorena kannattaa kärsiä vähän, keski-iässä kärsiä enemmän ja eläkkeellä kärsiä taloudellisesti vakaalla pohjalla.
Näin elämässä on sentään jonkinlainen suunnitelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pientuloisina eläkeläisinä pyrimme säästämään hiukan jos pitää uusia kodinkone tai huonekalu. Sinänsä budjetti kestää virkistyspäivän Tallinnassa tai viikonlopun kaupunkiloman Euroopassa. Pyrimme avittamaan poikamme lapsiperhettä jossa vaimo työttömänä, viemme vaippoja jne. Myös pitää jäädä nk. arkkurahat joiden avulla meidät saadaan aikanaan hautaan.
Itse laitan kaiken haisemaan, eli kulutan nyt kun olen terve ja jaksava. Ei sitä koskaan tiedä, missä kunnossa on kun eläkkeelle pääsee. Liian paljon nähnyt niitä, jotka haaveilee kuka mistäkin "sitten eläkkeellä": muutto kotipaikkakunnalle, muutto Espanjaan, mökin rakentaminen tms, ja sitten ei olekaan siinä kunnossa että jaksaa tai pystyy, tai edes elossa. Itse en siis lykkää mitään eläkkeelle. Asiaa toki helpottaa se, että mun eläke-ennuste on 3500 euroa kuussa, joten sillä pärjännee ihan hyvin säästöittäkin.
Perillisiäkään kun mulla ei ole, niin en todellakaan kerää rahaa, jonka sitten valtio, tai Attendon kuivattamot, ottaa lopulta.
Matkustaminen kannattaa, voit löytää hyvän puolison ulkomailta. Itse olen kyllästynyt suomalaisiin mörökölleihin.
Keski-Euroopasta voi löytää miehen jonka kanssa voi elää yhtä hyvää elämää kuin Suomessa.
Ennen olisin vastannut, että kannattaa laittaa rahansa elämiseen ja matkustamiseen ym. kivaan, eikä pihistellä koko ikäänsä jotain eläkepäiviä varten.
Mutta tämä hallitus on muuttanut mieleni täysin päinvastaiseksi. Olen sitä mieltä, että ehdottomasti kannattaa elää niin säästeliäästi kuin suinkin, koska ei ole mitään takeita mistään näiden päättäjien ollessa vallassa.
Täällä 🌴thaimaassa olen jo ja haudassa kerkeää sitten lepäämään ,turha säästellä pateja kun ikää on jo riittävästi.Kylmä lonkero on kyllä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Olen TODELLA iloinen ja onnellinen siitä että matkustelit yli 20 vuotta sitten jolloin kaikki oli vielä halpaa tähän päivään verrattuna, muistan kun Lontoosta sai neljän tähden hotellista huoneen 60 eurolla ja huippuravintolassa söi lounaan viineineen sadalla eurolla.
Samat tunnelmat täälläkin! Olen todella-todella onnellinen, että lähdettiin Thaimaata kiertelemään 5 viikoksi tammikuussa 1995. Bahtin kurssi oli matala, mikä teki meille 5 tähden hotellit Bangkokissa puoli-ilmaiseksi. Samalla pääsi maistamaan, millaista on asua huippuhotellissa ja saada palvelua viimeisen päälle.
Rantakohteet olivat kalastajakyliä, joissa rannoilla oli pieniä bungalow majataloja, joissa yöpyminen maksoi muutaman kolikon. Koh Sametilla ei ollut edes tietä, vaan rantaa pitkin käveltiin seuraavaan rantaravintolaan.
Ei nettiä. Liput ja voucherit ostettiin etukäteen jostain matkatoimistosta eli kioskista. Sitten perillä näytettiin voucheri ja kaikki toimi ja saatiin mökki.
Iltaisin pimeän tultua väki kokoontui majatalon ravintolaan, jossa näytettiin amerikkalaisia elokuvia. Pari kaljaa ja sit valuttiin kaikki yöpuulle.
Ei bileitä, ei musaa, vähän polttelua, ei meteliä eikä mitään ylimääräistä ohjelmaa.
Joka talvi lähdettiin ja aina löytyi ihania, rauhallisia kohteita.
Koh Lanta oli aivan huopatossutehdas. Joku saksalainen expatti piti siellä lomakylää. Mökit olivat harvassa nurmikolla ja ihmisiä siellä-täällä. Viimeksi kun kävin siellä, oli mökkikylät jyrätty ja tilalla kerrostalo-hotelleja, tiiviisti oli rakennustila käytetty.
Älkää edes menkö enää Koh Samuille! Jopa jyrkät rinteet on rakennettu täyteen. Markkinoinnissa kehutaan maisemia. Niin varmasti, kun rantaan on joku 100 askelta portaita.
En ole enää menossa sinnepäin ollenkaan. Tulee vaan paha mieli kun katsoo mikä meno siellä nyt on. Chiang Maihin vois vielä mennä. Mut en tiijä jaksanko.
Onneksi matkustin aikoinaan.
"Nuorempana kannattaa suosia halvempia hotelleja kun on niin paljon muuta mistä voi nauttia, mm. jaksaa tutustua uusiin ihmisiin, tanssia aamutunneille saakka"
Ap on nelikymppinen. Ei siis eläkeläinen, mutta pitääkö hänenkin vielä tanssia aamuun asti?