En ymmärrä vanhempiani. Pitäisi olla koko ajan tekemässä jotain hommaa

Sillä tekemisellä on näytetty oma arvo aikoinaan. "Katsokaa kuinka ahkera ja tarpeellinen olen".

Vierailija kirjoitti:

Mun 88-v äiti soittaa pari kertaa viikossa. Kyselee mitä olen tehnyt ja vaikka vastaukseni olisi etten mitään, niin täytyy kertoa, että olen pessyt pyykkiä ja ripustanut ne kuivumaan, vaikka pyykkäys kuuluu mielestäni ryhmään "ei mitään", mutta koska äiti ilostuu kovin, niin kerron sen hänelle. En saa istua sohvalla lepäämässä edellisen päivän koettelemuksista vaan jotain on keksittävä äidin iloksi.

Ihan satavarmasti SAISIT istua lepäämässä edellisen päivän koettelemuksista, jos sanoisit äidillesi niin. Mutta öitisi hakuaa tietää, että sullaon asia kunnossa, ja jaksat, osaat ja oystyt hoitamaan arjen haasteet. Että se ”mitään ei kuulu ja ihan ok menee” väitteen taakse ei piiloudu masennusta, traumaa tai laiskuutta, joka saisi elämäsi kaaokseen ja asuntosi paskaiseksi lääväksi. Että elämäni on normaalia. Että et tarvitse apua. Tai jos tarviit, niin millaista. Sen se äiti haluaa tietää. 

Parempi hommata oma elämä. Silloin saa tehdä mitä haluaa milloin haluaa. Vielä parempi jos asuu jossain missä ei ole pihaa riesana. Minä olen ratkaissut asian kesämökillä joka on saaressa ja jossa ei tarvitse tehdä pihahommia. Olen siellä aina kun olen vapaalla niin en pääse vanhempien avuksi turhiin keksittyihin töihin. Saaressa riittää kun kerran kaksi kesässä raivaa polut auki. Polttopuitakin tässä iässä tekee jo mielellään, mutta ei hikimärkänä vaan omaan tahtiin nautiskellen. Vanhemmille olen sanonut että jos eivät jaksa puita tehdä niitä voi ostaa kotiintoimitettuna ja ettei mulle tarvitse kerätä perinnöksi isoa rahakasaa vaan käyttäisivät rahat itseensä ja palveluihin. 

Katsos kun silloin ei tarvitse ottaa toista ihmistä huomioon. Eikö tarvitse olla isä tai äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuollaista aina!! Se ettei saanut olla kokoajan paikoillaan vaan aina piti olla vittutekemässä vaikka verenmaku suussa hommia, vaikka olis tehnyt kotitöitä niin ainoa oikea "työ" oli ne saamarin puut: puiden pinoaminen, puiden pilkkominen, puut, puut, puut ja hyvänä kakkosena muut ulkotyöt, haravointia syksyisin ja keväisin, lumenluontia talvella, myös kukka ja marjapensaiden nyppiminen..... Aina piti tehdä jotakin vaikka väkisin. 

Jos ei muuta kesäksi keksitä niin tuoreet mansikat on pakko änkeä pakkaseen. Ensin poimitaan mansikoita ämpäritolkulla, maksetaan suolainen hinta, sitten laitetaan rasioihin ja pakkaseen. Tässä ei ole järjen häivää, kun pakastealtaasta löytyy kotimaisia mansikoita talvella joka tapauksessa. Tietty ikäluokka on kova tekemään aivan helkutin turhaa työtä.

Marjoja kerätessä saa olla ulkona ja nauttia luonnosta, itse keräten säästää rahaa ja kunto sekä kärsivällisyys nousee. Muiden marjastajien kanssa voi vaihtaa kuulumisia ja antaa elämyksen lapsille. Lisäksi säästyy mikromuovia ja turhia muovipusseja.

Tietysti halutessaan vapaassa maassa saa osta mansikat kaupasta. Hinta on reilusti kalliimpi ja toivottavasti kuitenkin liikutte sitten muuten luonnossa ja ette kokonaikaa ole älylaitteilla.

Piru keksii joutilaille käsille töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuollaista aina!! Se ettei saanut olla kokoajan paikoillaan vaan aina piti olla vittutekemässä vaikka verenmaku suussa hommia, vaikka olis tehnyt kotitöitä niin ainoa oikea "työ" oli ne saamarin puut: puiden pinoaminen, puiden pilkkominen, puut, puut, puut ja hyvänä kakkosena muut ulkotyöt, haravointia syksyisin ja keväisin, lumenluontia talvella, myös kukka ja marjapensaiden nyppiminen..... Aina piti tehdä jotakin vaikka väkisin. 

Jos ei muuta kesäksi keksitä niin tuoreet mansikat on pakko änkeä pakkaseen. Ensin poimitaan mansikoita ämpäritolkulla, maksetaan suolainen hinta, sitten laitetaan rasioihin ja pakkaseen. Tässä ei ole järjen häivää, kun pakastealtaasta löytyy kotimaisia mansikoita talvella joka tapauksessa. Tietty ikäluokka on kova tekemään aivan helkutin turhaa työtä.

Marjoja kerätessä saa olla ulkona ja nauttia luonnosta, itse keräten säästää rahaa ja kunto sekä kärsivällisyys nousee. Muiden marjastajien kanssa voi vaihtaa kuulumisia ja antaa elämyksen lapsille. Lisäksi säästyy mikromuovia ja turhia muovipusseja.

Tietysti halutessaan vapaassa maassa saa osta mansikat kaupasta. Hinta on reilusti kalliimpi ja toivottavasti kuitenkin liikutte sitten muuten luonnossa ja ette kokonaikaa ole älylaitteilla.

Olethan sinäkin nyt älylaitteella? Mihin pakkaat keräämäsi marjat muuhun kuin muoviin? 

En käy vanhemmillani enää. Aina joutuu hommiin mitkä voisivat hyvin itsekkin tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuollaista aina!! Se ettei saanut olla kokoajan paikoillaan vaan aina piti olla vittutekemässä vaikka verenmaku suussa hommia, vaikka olis tehnyt kotitöitä niin ainoa oikea "työ" oli ne saamarin puut: puiden pinoaminen, puiden pilkkominen, puut, puut, puut ja hyvänä kakkosena muut ulkotyöt, haravointia syksyisin ja keväisin, lumenluontia talvella, myös kukka ja marjapensaiden nyppiminen..... Aina piti tehdä jotakin vaikka väkisin. 

Jos ei muuta kesäksi keksitä niin tuoreet mansikat on pakko änkeä pakkaseen. Ensin poimitaan mansikoita ämpäritolkulla, maksetaan suolainen hinta, sitten laitetaan rasioihin ja pakkaseen. Tässä ei ole järjen häivää, kun pakastealtaasta löytyy kotimaisia mansikoita talvella joka tapauksessa. Tietty ikäluokka on kova tekemään aivan helkutin turhaa työtä.

Niin saa mutta voi olla kalliimpaa. Marjoja ostetaan syksyllä ja pakastetaan siksi jos niin saadaan halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuollaista aina!! Se ettei saanut olla kokoajan paikoillaan vaan aina piti olla vittutekemässä vaikka verenmaku suussa hommia, vaikka olis tehnyt kotitöitä niin ainoa oikea "työ" oli ne saamarin puut: puiden pinoaminen, puiden pilkkominen, puut, puut, puut ja hyvänä kakkosena muut ulkotyöt, haravointia syksyisin ja keväisin, lumenluontia talvella, myös kukka ja marjapensaiden nyppiminen..... Aina piti tehdä jotakin vaikka väkisin. 

Jos ei muuta kesäksi keksitä niin tuoreet mansikat on pakko änkeä pakkaseen. Ensin poimitaan mansikoita ämpäritolkulla, maksetaan suolainen hinta, sitten laitetaan rasioihin ja pakkaseen. Tässä ei ole järjen häivää, kun pakastealtaasta löytyy kotimaisia mansikoita talvella joka tapauksessa. Tietty ikäluokka on kova tekemään aivan helkutin turhaa työtä.

Marjoja kerätessä saa olla ulkona ja nauttia luonnosta, itse keräten säästää rahaa ja kunto sekä kärsivällisyys nousee. Muiden marjastajien kanssa voi vaihtaa kuulumisia ja antaa elämyksen lapsille. Lisäksi säästyy mikromuovia ja turhia muovipusseja.

Tietysti halutessaan vapaassa maassa saa osta mansikat kaupasta. Hinta on reilusti kalliimpi ja toivottavasti kuitenkin liikutte sitten muuten luonnossa ja ette kokonaikaa ole älylaitteilla.

Olethan sinäkin nyt älylaitteella? Mihin pakkaat keräämäsi marjat muuhun kuin muoviin? 

Kyllä hän saa kritisoida. Mutta häntä ei saa kritisoida, onhan hän hyvä ja ahkera ihminen kun kerää marjoja.

Olin vanhemmilleni pelkkä orja. Jos jotain en osannut tai pystynyt tekemään olin hyödytön paska. 

Kuulostat ihan teinityttäreltäni, joka haukkuu, miten rahanahne olen. Silti ihan mielellään ottaa vastaan uuden kännykän, autokyydit, terveysvakuutuksen, ruoan jne.

Vierailija kirjoitti:

Olin vanhemmilleni pelkkä orja. Jos jotain en osannut tai pystynyt tekemään olin hyödytön paska. 

Sama täällä, orjapiian asemaan joutuu ja manipuloitiin sanomalla että sähän tykkäät leipoa/tehdä ruokaa/siivota hyvä sä! Ja siis ikinä en ollut mitään tuollaista sanonut ja aina oletettiin ilman että kysyttiin voisinko tehdä sit huudettiin, kirottiin pärrättiin viskeltiin tavaroita jos ei heti ryhtynyt työhön tai osannut tulkita ja lukea toisen ilmeet, eleet ja liikkeet

Luin hiljattain hyvän ohjeen. "Kun laiskottaa niin laiskottele." Joskus ihminen tarvitsee laiskotteluakin.

T. Mummi 68v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuollaista aina!! Se ettei saanut olla kokoajan paikoillaan vaan aina piti olla vittutekemässä vaikka verenmaku suussa hommia, vaikka olis tehnyt kotitöitä niin ainoa oikea "työ" oli ne saamarin puut: puiden pinoaminen, puiden pilkkominen, puut, puut, puut ja hyvänä kakkosena muut ulkotyöt, haravointia syksyisin ja keväisin, lumenluontia talvella, myös kukka ja marjapensaiden nyppiminen..... Aina piti tehdä jotakin vaikka väkisin. 

Jos ei muuta kesäksi keksitä niin tuoreet mansikat on pakko änkeä pakkaseen. Ensin poimitaan mansikoita ämpäritolkulla, maksetaan suolainen hinta, sitten laitetaan rasioihin ja pakkaseen. Tässä ei ole järjen häivää, kun pakastealtaasta löytyy kotimaisia mansikoita talvella joka tapauksessa. Tietty ikäluokka on kova tekemään aivan helkutin turhaa työtä.

Marjoja kerätessä saa olla ulkona ja nauttia luonnosta, itse keräten säästää rahaa ja kunto sekä kärsivällisyys nousee. Muiden marjastajien kanssa voi vaihtaa kuulumisia ja antaa elämyksen lapsille. Lisäksi säästyy mikromuovia ja turhia muovipusseja.

Tietysti halutessaan vapaassa maassa saa osta mansikat kaupasta. Hinta on reilusti kalliimpi ja toivottavasti kuitenkin liikutte sitten muuten luonnossa ja ette kokonaikaa ole älylaitteilla.

Olethan sinäkin nyt älylaitteella? Mihin pakkaat keräämäsi marjat muuhun kuin muoviin? 

Kyllä hän saa kritisoida. Mutta häntä ei saa kritisoida, onhan hän hyvä ja ahkera ihminen kun kerää marjoja.

Pitäis sille varmaan jonkinlainen palkinto mitalli lähettää kun rempseenä kyykkää pitkin marjapuskia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 88-v äiti soittaa pari kertaa viikossa. Kyselee mitä olen tehnyt ja vaikka vastaukseni olisi etten mitään, niin täytyy kertoa, että olen pessyt pyykkiä ja ripustanut ne kuivumaan, vaikka pyykkäys kuuluu mielestäni ryhmään "ei mitään", mutta koska äiti ilostuu kovin, niin kerron sen hänelle. En saa istua sohvalla lepäämässä edellisen päivän koettelemuksista vaan jotain on keksittävä äidin iloksi.

Ihan satavarmasti SAISIT istua lepäämässä edellisen päivän koettelemuksista, jos sanoisit äidillesi niin. Mutta öitisi hakuaa tietää, että sullaon asia kunnossa, ja jaksat, osaat ja oystyt hoitamaan arjen haasteet. Että se ”mitään ei kuulu ja ihan ok menee” väitteen taakse ei piiloudu masennusta, traumaa tai laiskuutta, joka saisi elämäsi kaaokseen ja asuntosi paskaiseksi lääväksi. Että elämäni on normaalia. Että et tarvitse apua. Tai jos tarviit, niin millaista. Sen se äiti haluaa tietää. 

En usko tuota. Oma äitikin aina tenttasi mitä olen tehnyt ja milloin. Siivota piti aina lauantaiaamuisin, ei niin, että pitää hitaan aamun ja siivoaa iltapäivällä. Kun muuten "mitä ne naapurit sanoo" oli perusteena. Sairauskaan ei saanut olla perusteena laiskottelulle.

Vierailija kirjoitti:

Kun pää kumisee tyhjyyttä niin kyllähän se ahdistaa se "tekemättömyys". Kaikki pitää olla valmiiksi pureskeltua suorittamista.

Tai ennemminkin istuutua omien tunteidensa äärelle, joita on mahdollisesti paennut koko elämänsä. Ei kaikki siihen vain pysty.

Vierailija kirjoitti:

Joutilas ihminen on laiska.

Älä tee sitä tänään minkä voi jättää huomennakin tekemättä.

Appivanhempani.

Kuuden tunnin ajomatka raskaan viikon päälle, just ja just ennen puolta yötä perillä, yö muhkurapatjalla ja aamuviideltä alkoi ekat moitteet, miten AINA laiskotellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuollaista aina!! Se ettei saanut olla kokoajan paikoillaan vaan aina piti olla vittutekemässä vaikka verenmaku suussa hommia, vaikka olis tehnyt kotitöitä niin ainoa oikea "työ" oli ne saamarin puut: puiden pinoaminen, puiden pilkkominen, puut, puut, puut ja hyvänä kakkosena muut ulkotyöt, haravointia syksyisin ja keväisin, lumenluontia talvella, myös kukka ja marjapensaiden nyppiminen..... Aina piti tehdä jotakin vaikka väkisin. 

Jos ei muuta kesäksi keksitä niin tuoreet mansikat on pakko änkeä pakkaseen. Ensin poimitaan mansikoita ämpäritolkulla, maksetaan suolainen hinta, sitten laitetaan rasioihin ja pakkaseen. Tässä ei ole järjen häivää, kun pakastealtaasta löytyy kotimaisia mansikoita talvella joka tapauksessa. Tietty ikäluokka on kova tekemään aivan helkutin turhaa työtä.

Marjoja kerätessä saa olla ulkona ja nauttia luonnosta, itse keräten säästää rahaa ja kunto sekä kärsivällisyys nousee. Muiden marjastajien kanssa voi vaihtaa kuulumisia ja antaa elämyksen lapsille. Lisäksi säästyy mikromuovia ja turhia muovipusseja.

Tietysti halutessaan vapaassa maassa saa osta mansikat kaupasta. Hinta on reilusti kalliimpi ja toivottavasti kuitenkin liikutte sitten muuten luonnossa ja ette kokonaikaa ole älylaitteilla.

Olethan sinäkin nyt älylaitteella? Mihin pakkaat keräämäsi marjat muuhun kuin muoviin? 

Pakasterasioita käytetään vuosikymmeniä. Ne eivät ole kertakäyttöisiä.

Elämässä pitää olla muutakin kuin digilaitteita. Taisit ymmärtää kuitenkin pointtini kun yrität näsäviisastella..😀