Lue keskustelun säännöt.
AMK-tutkinnot aiotaan muuttaa kandi- ja maisteritutkinnoiksi!
23.08.2026 |
"Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeiden muuttamista koulutusalalähtöisiksi kandidaatti- ja maisteripohjaisiksi tutkinnoiksi."
Kommentit (360)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käy ensin lukion. Mutta ei voi mitenkään olla korkeakoulutettu jos ei ensin suorita lukion oppimäärää. Joka ei ole normaaliälyiselle ongelma.
Tiedän ainakin yhden filosofian maisterin, valmistunut joskus ysärin alkupuolella jos ei peräti kasarilla, joka ei ole käynyt päivääkään lukiota eikä ole suorittanut ylioppilaskokeitakaan. Yo-tutkinto ei ole ikinä ollut pääsyvaatimus yliopistoon pääsylle, on riittänyt, että on läpäissyt pääsykokeet.
Kyllä, mutta piti olla vähintään opistotason tutkinto, insinööri, merkonomi tms,
Jep, kasarilla piti olla opistotutkinto, koska kasarilla amiskoulutus oli vielä 2-vuotinen eikä siihen kuulunut yleissivistäviä aineita.
Nykyään amis on 3-vuotinen ja tuo lisävuosi tulee juuri yleissivistävistä aineista, joten se antaa hakupätevyyden myös suoraan yliopistoon. Harva silti hakee suoraan, mutta on se kuitenkin mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun itselläni on tutkinnot molemmista amk:sta ja yliopistosta, niin en kyllä ymmärrä yhtään miksi näiden pitäisi olla "samanlaisia". Itselleni erilaisten koulutusten arvo on ollut nimenomaan siinä, että niitä opetetaan eri tavoilla ja sisällöt painottuvat eri lailla. Tein ensin yliopistotutkinnon, joka keskittyi alan teorioihin ja tutkimuskäytäntöihin. Myöhemmin tein ammattikorkeakoulututkinnon, joka painottui asioihin käytännönläheisemmin ja opetuskin vastasi sitä. Työelämässä nämä ovat tukeneet toisiaan erinomaisesti!
Pahoin pelkään, että kahden erilaisen koulutusmuodon parhaat puolet heikennetään yhdistämällä ne liian samanlaisiksi.
Ammattikorkeakoulun ei tarvitse olla akateeminen, vaan sillä on arvo ihan itsessään pragmaattisena instituutiona. On myös erilaisia oppijoita, joille on näin olemassa itselle sopiva oppimisväylä. Eivätkä ne sulje pois toisiaan eli on (ainakin ollut) mahdollisuus jatkaa opintojaan myös yliopistossa ammattikorkeakoulun jälkeen ja päinvastoin.
Melkeinpä se on sama mitä tittelit tulevat olemaan, Suomi siirtyy entistä enemmän tässäkin ameriikan malliin missä itse oppilaitoksella on se merkitys, eikä tittelillä.
Veikkaatteko, että pörssiyhtiön Management Trainee - ohjelmiin valitaan
1) Ylivieskan yliopiston teollisuustalouden maisteriopiskelija
2) Aalto yliopiston tuotantotalouden tekniikan ylioppilas
Toiseen pääsee kun nimen osaa kirjoittaa suorittamaan kirjekurssina ja toiseen vaaditaan erittäin hyvää lukio-menestystä.
Eriytyminen tulee olemaan voimakasta. Ja jo nyt korkeakoulualoituspaikkoja on aivan liikaa verrattuna syntyviin ikäluokkiin.
Näillä kahdella ON eroa, mikä on toki työelämässä tiedossa. Kumpiakin on palkattu, tasoero tietäen ja asianmukaisiin tehtäviin.
Jatkossa pitää siis katsoa tarkemmin, mistä on valmistunut, eikä pelkkää tutkintoa. Mennään hiukan tällaiseen amerikkalaistyyppiseen jäörjestelmään, kuten monessa muussakin.
Fine with me, mutta ei kannata nyt AMK-millä-nimellä-nyt-sitten-ovatkaan odottaa yhtään sen kummempaa statusnousua jatkossakaan.
Oppilaitokset pysykööt erillään, mutta samantasoisista tutkinnoista voi antaa samantasoisen tittelinkin.
Minulla on myös sekä maisterin (ja kandidaatin) tutkinto, että AMK-tutkinto. Ensimmäinen lähinnä opetti tiedonhakua, tieteellistä lukutaitoa ja kriittisyyttä, jälkimmäinen käytännön taitoja. Molemmista on ollut hyötyä mutta etenkin AMKissa opetus oli mielestäni suunnitellumpaa ja hyvin organisoitua, kun taas yliopistossa opiskelijalla oli enemmän omaa vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan sitten samalla AMK:n nimi yliopistoksi... Pihtiputaan yliopisto kuulostaa hyvältä.
Onhan olemassa Joensuun yliopistokin ja on niitä muuallakin maaseudulla.
Ja Lapin yliopisto.
Ei kai nyssentään Ylivieskassa ole yliopistoa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuleeko sitten yliopistosta suoraan tohtoreita
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sitten yliopistosta suoraan tohtoreita
Jos käyt YAMK:in, voit mennä sieltä vaikka Helsinkiin tohtorikoulutukseen, esim. lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, voi näitä amk-reppanoita, jotka on yhtäkään tieteellistä julkaisua lukematta saati ymmärtämättä on talutettu amk läpi. Ja nyt sitten vingutaan akateemista oppiarvoa. Just, just 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä sitä koulutustason nostoa paperilla? Näyttääkö paperilla paremmalta jos vaikka tehtäisiin kaikista tohtoreita suoraan amiksesta? Näinkö oikeasti "nostetaan" koulutustasoa Suomessa???
Amis ja AMK on eri asia, jotenkin kuvittelin että "fiksut" yliopiston käyneet olisi tämän jo tajunneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sitten yliopistosta suoraan tohtoreita
Jos käyt YAMK:in, voit mennä sieltä vaikka Helsinkiin tohtorikoulutukseen, esim. lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Kerro, millä YAMK-tutkinnolla on päästy väittelemään lääkiksestä. Linkkaa myös väitöskirja todisteeksi.
YAMK on jo yhtä halutaan olla yliopisto -pelleilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lättytieteen maistri... mmm, miksei...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opisto on opisto edelleen - eikä se niissä koulutettavien massojen äly ole noussut vaan laskenut. Nykyäänhän siellä on kaikenmaailman kehitysmaatahvoakin opiskelemassa :I
Älä jaksa, vanha pieru. Opistot on lakkautettu 30 vuotta sitten. Eiköhän nyt ole aika mennä eteenpäin.
Se on ihan sama millä nimellä niitä opistoja kutsut. Korkeakouluja ne eivät ole eivätkä yliopistoja.
On ne korkeakouluja, mutta eivät yliopistoja.
T. Sivusta kommentoija.
Olihan niitä ennenkin teknillinen korkeakoulu, kauppakorkeakoulu. Eihän sillä koulun nimellä ole mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käy ensin lukion. Mutta ei voi mitenkään olla korkeakoulutettu jos ei ensin suorita lukion oppimäärää. Joka ei ole normaaliälyiselle ongelma.
Tiedän ainakin yhden filosofian maisterin, valmistunut joskus ysärin alkupuolella jos ei peräti kasarilla, joka ei ole käynyt päivääkään lukiota eikä ole suorittanut ylioppilaskokeitakaan. Yo-tutkinto ei ole ikinä ollut pääsyvaatimus yliopistoon pääsylle, on riittänyt, että on läpäissyt pääsykokeet.
Kyllä, mutta piti olla vähintään opistotason tutkinto, insinööri, merkonomi tms,
Jep, kasarilla piti olla opistotutkinto, koska kasarilla amiskoulutus oli vielä 2-vuotinen eikä siihen kuulunut yleissivistäviä aineita.
Nykyään amis on 3-vuotinen ja tuo lisävuosi tulee juuri yleissivistävistä aineista, joten se antaa hakupätevyyden myös suoraan yliopistoon. Harva silti hakee suoraan, mutta on se kuitenkin mahdollista.
Jos meillä on joku päivä oikeasti työvoimapula, niin tuon yleissivistävän kolmannen vuoden voisi poistaa amiskasta. Käyköön se ne, jotka niihin jatkoihin oikeasti on menossa ja juuri ennen niitä jatko-opiskeluja, kymmenen vuotta aikaisemmin teininä käydyillä ruotsin tunneista on kovin vähän iloa kolmekymppiselle.
Vierailija kirjoitti:
Voi, voi näitä amk-reppanoita, jotka on yhtäkään tieteellistä julkaisua lukematta saati ymmärtämättä on talutettu amk läpi. Ja nyt sitten vingutaan akateemista oppiarvoa. Just, just 😂😂😂
Olen tässä aika paljon lueskellut viimevuosina. Aika paljon hyödyllistä tosielämän viisautta löytyy myös niiden ulkopuolelta, varsinkin tekniikan saralta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oppilasmateriaali on nykyisin niin kuraa että pitää keksiä kaikenlaisia kikkoja joilla tilastot näyttäsi paremmalta. Oikeasti insinöörikoulutuksessa ei edes osata enää laskea perusmatikoita.
Pienet AMK:t ottaa opiskelijoiksi huonojakin hakijoita, jotta opettajien työpaikat säilyy. Kuvio menee usein näin:
AMK on syrjäisellä, pienellä paikkaknnalla, jolla ei asu omasta takaa tarpeeksi nuoria, eli todellakin jonkin entisen opiston jäänne ja osa kepulaista aluepolitiikkaa. Sinne hakee suuri määrä opiskelijoita 2. tai 3. hakuvaihtoehtona, lisäksi on perustettu "kansainvälinen koulutusohjelma", jonne tulee hakijoita Aasiasta tai Afrikasta. Kun valintakoetulokset tulevat, alkaa peruutusrumba, jonka tuloksena näissä ketjun pohjimmaisissa oppilaitoksissa jää osa paikoista täyttämättä. Sitten avataan jälkihaku, jossa kelpuutetaan opiskelijoiksi kaikki tuttavien lapset, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Onhan ministeriö kuitenkin ne aloituspaikat alustavasti sinne perähikiälle myöntänyt ja rahoitus on olemassa, jos vain opiskelijoita tulee, joten tottakai sinne otetaan kuka vain, jotta opettajille saadaan seuraavaksikin talveksi töitä.
Tämä. Ja nyt ne kehitysmaista haalitut opiskelijat ovat hätää kärsimässä, kun elanto ei riitä, ja tuli vielä lukukausimaksutkin päälle. Moni halusi tuoda perheensäkin, ja nyt asuvat soluhuoneessa, ruoka leipäjonosta.
Koko opistolaitos muutenkin, muillakin aloilla, perustui siihen, että Suomi oli pitkään maaseutuvaltainen ja maaseudulla asui paljon nuoria. Oli täysin loogista, että opistoja perustettiin lähelle asuinpaikkoja. Nykyäänhän tilanne on toinen. Opistot ovat muuttuneet AMK:eiksi ja niitä on edelleen paljon maaseudulla, vaikka nuoret asuvat pääasiassa kaupungeissa.