Lue keskustelun säännöt.
AMK-tutkinnot aiotaan muuttaa kandi- ja maisteritutkinnoiksi!
23.08.2026 |
"Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeiden muuttamista koulutusalalähtöisiksi kandidaatti- ja maisteripohjaisiksi tutkinnoiksi."
Kommentit (360)
Eiköhän nuo suunnitelmat koske YAMK-tutkintoja, ei perustason AMK:ta
Edellyttänevät gradua vastaavaa opinnäytetyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nuo suunnitelmat koske YAMK-tutkintoja, ei perustason AMK:ta
Edellyttänevät gradua vastaavaa opinnäytetyötä.
"kandidaatti- ja maisteripohjaisiksi tutkinnoiksi
Vierailija kirjoitti:
Joku kun vielä selittäisi, kuka siitä hyötyy, että Suomessa on jatkossa yliopistoja ja B-luokan yliopistoja ja yhä useammin tutkintoa enemmän merkitsee se, mistä oppilaitoksesta olet valmistunut.
Suomalaisnuorten sijoitus teollisuusmaiden vertailussa yliopistokoulutettujen määrässä on romahtanut alle keskiarvon. Tällä tempulla saadaan tilasto näyttämään paremmalta ja Suomi kiinnostavammalta investointikohteelta.
Mitä taas kikkaillaan ja mitä hyötyä siitä on. Kaikki on päälliköitä ja isot palkat. Kaikki pomottaa mutta kukaan ei oikeesti tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nuo suunnitelmat koske YAMK-tutkintoja, ei perustason AMK:ta
Edellyttänevät gradua vastaavaa opinnäytetyötä.
Näitä yamk "gradun" tasoisia opinnäytetöitä nähneenä... ne on tasoa tv-kaukosäätimen käyttöohje....
T. Tuplamaisteri kaksi oikeata gradua yksin tehnyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oppilasmateriaali on nykyisin niin kuraa että pitää keksiä kaikenlaisia kikkoja joilla tilastot näyttäsi paremmalta. Oikeasti insinöörikoulutuksessa ei edes osata enää laskea perusmatikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nuo suunnitelmat koske YAMK-tutkintoja, ei perustason AMK:ta
Edellyttänevät gradua vastaavaa opinnäytetyötä.
Näitä yamk "gradun" tasoisia opinnäytetöitä nähneenä... ne on tasoa tv-kaukosäätimen käyttöohje....
T. Tuplamaisteri kaksi oikeata gradua yksin tehnyt
Kyllä minun YAMK-oppari vastasi laajuudeltaan dippatyötä ja ohjaajan mukaan olisi ollut nelosen tai vitosen arvoinen siinäkin sarjassa.
t: nimim. Molemmat tehnyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkanpa, että seuraava askel on alkaa yhdistämään AMK:t osaksi yliopistoja. Laitokselle tulee erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja, osa teoreettiseen tutkimukseen suuntautuvampia ja osa soveltavampia ja työelämään valmistavampia. Niinhän se on mennyt monessa muusakin maassa, Suomi on tässä vain 10 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä.
Näitä on jo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä sitä koulutustason nostoa paperilla? Näyttääkö paperilla paremmalta jos vaikka tehtäisiin kaikista tohtoreita suoraan amiksesta? Näinkö oikeasti "nostetaan" koulutustasoa Suomessa???
Ei ole. Tällä ei ole mitään vaikutusta koulutustasoon, koska jo tälläkin hetkellä AMK-tutkinto on samalla tasolla kuin yliopiston kanditutkinto, ja YAMK on saman tasoinen tutkinto kuin maisterin tutkinto.
(Vaikka se joidenkin tämän palstan pierujen mielestä on väärin, tai ovat eri mieltä, ihan sama, mutta tämä on lakiin kirjattu totuus.)
Huoh, miksi tätä valhetta jaksetaa toistaa ja toistaa? Ne eivät ole samalla tasolla. Julkisessa viranhaussa ne RINNASTETAAN silloin, kun muodollisena pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto (kandi tai AMK) tai ylempi korkeakoulututkinto (maisteri tai YAMK).
Tästä voidaan poiketa, jos on RKP:n jäsenkirja.
On tosin näkynyt ilmoituksia joissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, mutta täsmennetään että pitää olla tiedeyliopistosta saatu :(
Ylemmissä (YAMK) tutkinnon opinnoista opiskellaan poikkitieteellisellä pohjalla, eikä suoriteta appro-, cumu-, tai laudatur-tason opintoja. Opetus tähtää enemmän työelämälähtöisyyteen ja monet opinnäytetyöt ovat käytännöllistä työelämää hyödyntävää projektityötä ja selvitystyötä, mitä kyseisessä työpaikassa voidaan kehittää tai mitä tulisi kehittää jne. Kukaan ei opi esim. huostaanottoprosessia tai miten lapsen huostaanottoa arvioidaan ja toteutetaan, ellei sitä tee käytännössä, joten työ opettaa tekijäänsä, on sitten sosiaalityöntekijä tai sosionomi (YAMK). Ja koska elämä on nykyään jatkuvaa oppimista, on se ja sama jos tutkinto on vuodelta 2008. Jokaisen on täydennettävä osaamistaan jatkuvasti.
Varsinkin sossut ovat kyllä tarkkoja reviireistään. Opetuksessa on eroja, vaikka ei sitä näin ulkopuolinen ymmärrä, miksi. Ehkä tämäkin voisi hitaasti muuttua.
Sosiaalityöntekijä toimii virkavastuulla, tuntee lait ja hoitaa jopa kymmenien lasten vaativia lastensuojeluprosesseja.
Sosionomi käy kehitysvammaisen kanssa ostamassa karkkia.
Tottakai, koska silloin kun laki sosiaalihuollosta valmisteltiin, sosiaalityöntekijät saivat siihen läpi oman vaatimuksensa, että vain yliopistosta valmistunut sosisaalityöntekijä voi toimia virkavastuulla, eikä sosionomeja kelpuuteta. Kun tämä nyt on lakiin näin kirjattu, niin eihän sosionomeille olisi mitään järkeä turhaan kouluttaa niitä lastensuojeluprosesseja. Mutta voisi se toisinkin olla, ja se voisi helpottaa paineita siellä sosiaalityössä.
Kun se ei siitä prosessin tuntemuksestakaan ole kiinni. Tosi vaikeaa saada sosionomia edes kaveriksi kotikäynnille, kun on haastavampaa asiakasta. Ei osata eikä uskalleta on se vastaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kun vielä selittäisi, kuka siitä hyötyy, että Suomessa on jatkossa yliopistoja ja B-luokan yliopistoja ja yhä useammin tutkintoa enemmän merkitsee se, mistä oppilaitoksesta olet valmistunut.
Suomalaisnuorten sijoitus teollisuusmaiden vertailussa yliopistokoulutettujen määrässä on romahtanut alle keskiarvon. Tällä tempulla saadaan tilasto näyttämään paremmalta ja Suomi kiinnostavammalta investointikohteelta.
Siinä tilastossa on mukana kaikki korkeakoulututkinnot, eli myös AMK:t. Suomi on silti romahtanut alle keskiarvon. Tilanne on siis Suomessa todella huono. Pääasiallinen syy on, että Suomessa vain n. 1/3 hakijoista saa korkeakoulupaikan ja 2/3 jää ilman paikkaa.
Tämä uudistus liittyy siis tuohon tilastoon vain siltä osin, että kun tutkintoja yhdistetään, niin voidaan säästää hallintokuluista ja lisätä opiskelupaikkojen määrää. Silloin useampi nuori saa korkeakoulupaikan.
Koko elämää ei voi olla opiskelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä sitä koulutustason nostoa paperilla? Näyttääkö paperilla paremmalta jos vaikka tehtäisiin kaikista tohtoreita suoraan amiksesta? Näinkö oikeasti "nostetaan" koulutustasoa Suomessa???
Ei ole. Tällä ei ole mitään vaikutusta koulutustasoon, koska jo tälläkin hetkellä AMK-tutkinto on samalla tasolla kuin yliopiston kanditutkinto, ja YAMK on saman tasoinen tutkinto kuin maisterin tutkinto.
(Vaikka se joidenkin tämän palstan pierujen mielestä on väärin, tai ovat eri mieltä, ihan sama, mutta tämä on lakiin kirjattu totuus.)
Huoh, miksi tätä valhetta jaksetaa toistaa ja toistaa? Ne eivät ole samalla tasolla. Julkisessa viranhaussa ne RINNASTETAAN silloin, kun muodollisena pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto (kandi tai AMK) tai ylempi korkeakoulututkinto (maisteri tai YAMK).
Tästä voidaan poiketa, jos on RKP:n jäsenkirja.
On tosin näkynyt ilmoituksia joissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, mutta täsmennetään että pitää olla tiedeyliopistosta saatu :(
Ylemmissä (YAMK) tutkinnon opinnoista opiskellaan poikkitieteellisellä pohjalla, eikä suoriteta appro-, cumu-, tai laudatur-tason opintoja. Opetus tähtää enemmän työelämälähtöisyyteen ja monet opinnäytetyöt ovat käytännöllistä työelämää hyödyntävää projektityötä ja selvitystyötä, mitä kyseisessä työpaikassa voidaan kehittää tai mitä tulisi kehittää jne. Kukaan ei opi esim. huostaanottoprosessia tai miten lapsen huostaanottoa arvioidaan ja toteutetaan, ellei sitä tee käytännössä, joten työ opettaa tekijäänsä, on sitten sosiaalityöntekijä tai sosionomi (YAMK). Ja koska elämä on nykyään jatkuvaa oppimista, on se ja sama jos tutkinto on vuodelta 2008. Jokaisen on täydennettävä osaamistaan jatkuvasti.
Varsinkin sossut ovat kyllä tarkkoja reviireistään. Opetuksessa on eroja, vaikka ei sitä näin ulkopuolinen ymmärrä, miksi. Ehkä tämäkin voisi hitaasti muuttua.
Sosiaalityöntekijä toimii virkavastuulla, tuntee lait ja hoitaa jopa kymmenien lasten vaativia lastensuojeluprosesseja.
Sosionomi käy kehitysvammaisen kanssa ostamassa karkkia.
Tottakai, koska silloin kun laki sosiaalihuollosta valmisteltiin, sosiaalityöntekijät saivat siihen läpi oman vaatimuksensa, että vain yliopistosta valmistunut sosisaalityöntekijä voi toimia virkavastuulla, eikä sosionomeja kelpuuteta. Kun tämä nyt on lakiin näin kirjattu, niin eihän sosionomeille olisi mitään järkeä turhaan kouluttaa niitä lastensuojeluprosesseja. Mutta voisi se toisinkin olla, ja se voisi helpottaa paineita siellä sosiaalityössä.
Kun se ei siitä prosessin tuntemuksestakaan ole kiinni. Tosi vaikeaa saada sosionomia edes kaveriksi kotikäynnille, kun on haastavampaa asiakasta. Ei osata eikä uskalleta on se vastaus.
Ei tietenkään, koska sosionomikoulutus ei siihen anna valmiuksia. Näin tuo työnjako on nyt sosiaalityöntekijöiden vaatimuksesta sinne lakiin kirjattu, ja koulutukset on suunniteltu sen mukaisesti. Sosiaalityöntekijät voivat tässä katsoa peiliin. Mutta ehkä jatkossa koulutuksia voidaan kehittää enemmän rinnakkain, ilman vastakkainasettelua, jos ne tulevat saman laitoksen alaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Koko elämää ei voi olla opiskelija.
Mitä tuo nyt tähän liittyy?
Elinikäinen oppiminen on nykyään aivan välttämätöntä, koska maailma muuttuu. Se aika on ohi, jolloin ensin opiskeltiin ammatti ja sitten tehtiin sitä samaa työtä 40 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käy ensin lukion. Mutta ei voi mitenkään olla korkeakoulutettu jos ei ensin suorita lukion oppimäärää. Joka ei ole normaaliälyiselle ongelma.
Tiedän ainakin yhden filosofian maisterin, valmistunut joskus ysärin alkupuolella jos ei peräti kasarilla, joka ei ole käynyt päivääkään lukiota eikä ole suorittanut ylioppilaskokeitakaan. Yo-tutkinto ei ole ikinä ollut pääsyvaatimus yliopistoon pääsylle, on riittänyt, että on läpäissyt pääsykokeet.
Kyllä, mutta piti olla vähintään opistotason tutkinto, insinööri, merkonomi tms,
Vierailija kirjoitti:
Mitä taas kikkaillaan ja mitä hyötyä siitä on. Kaikki on päälliköitä ja isot palkat. Kaikki pomottaa mutta kukaan ei oikeesti tiedä.
Isopalkkaisia tarvitaan lisää, koska isopalkkaiset ovat nettoveronmaksajia.
Vierailija kirjoitti:
oppilasmateriaali on nykyisin niin kuraa että pitää keksiä kaikenlaisia kikkoja joilla tilastot näyttäsi paremmalta. Oikeasti insinöörikoulutuksessa ei edes osata enää laskea perusmatikoita.
Perusopetuksen ja toisen asteen ongelmat heijastuvat korkeakouluihin. Ehkä olisi hyvä pitää kiinni tasosta pääsykokeissa eikä ottaa sisään niitä, joilla perusmatikat on hakusessa. Voi olla hyvä lisätä korkeakouluopintoihin valmentavia koulutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua, miksi AMK:t edes itse haluaisivat tätä. Eikö olisi parempi olla hyvä AMK kuin huono yliopisto?
AMK on vain jäänne opistoajoista. Välivaihe. Ei niitä enää muuallakaan ole. Eikä niitä oikein kansainvälisesti ymmärretä.
AMK on kummallinen torso, joka versoi aikaisemmista Teknillisistä Opistoista eli tekuista. Tekuja perustettiin keskustapuolueen painostuksesta joka niemeen ja notkoon, maaseudun opiskelupaikoiksi. Sodan jälkeisessä teollistuvassa Suomessa, tekut kasvattivat koko teollisen suomen selkärangan insinöörejä, rakennusmestareita ja teknikkoja.
Vierailija kirjoitti:
oppilasmateriaali on nykyisin niin kuraa että pitää keksiä kaikenlaisia kikkoja joilla tilastot näyttäsi paremmalta. Oikeasti insinöörikoulutuksessa ei edes osata enää laskea perusmatikoita.
Pienet AMK:t ottaa opiskelijoiksi huonojakin hakijoita, jotta opettajien työpaikat säilyy. Kuvio menee usein näin:
AMK on syrjäisellä, pienellä paikkaknnalla, jolla ei asu omasta takaa tarpeeksi nuoria, eli todellakin jonkin entisen opiston jäänne ja osa kepulaista aluepolitiikkaa. Sinne hakee suuri määrä opiskelijoita 2. tai 3. hakuvaihtoehtona, lisäksi on perustettu "kansainvälinen koulutusohjelma", jonne tulee hakijoita Aasiasta tai Afrikasta. Kun valintakoetulokset tulevat, alkaa peruutusrumba, jonka tuloksena näissä ketjun pohjimmaisissa oppilaitoksissa jää osa paikoista täyttämättä. Sitten avataan jälkihaku, jossa kelpuutetaan opiskelijoiksi kaikki tuttavien lapset, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Onhan ministeriö kuitenkin ne aloituspaikat alustavasti sinne perähikiälle myöntänyt ja rahoitus on olemassa, jos vain opiskelijoita tulee, joten tottakai sinne otetaan kuka vain, jotta opettajille saadaan seuraavaksikin talveksi töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi saatana. Sama kun viedään lauma ******** Oodiin, niin ovat vassarin mielestä sivistyneitä. Vaikkeivät olisi koskaan lukeneet yhtään mitään.
On muuten nuoria joiden nimikirjoitus on pelkkä puumerkki, kun ei osata nimeä kirjoittaa.
Väitän, että suomalainen AMK-opiskelija on sittenkin paljon osaavampi ja fiksumpi kuin Yhdysvaltalainen yliopisto-opiskelija.
Tunnetko moniakin? Minä tunnen ja ei ne todellakaan jää suomalaisten jälkeen. Itse asiassa menevät ohi. Jenkeissä teknisilläkin aloilla tehdään humanistisia iopintoja, klassista sivistystä, jotta ei olle pelkkiä laskukoneääliöitä. Ja maailman kovimmat oppilaitokset ovat juuri Yhdysvalloissa.
Minä olen opiskellut sekä suomalaisessa AMK:ssa että amerikkalaisessa yliopistossa. Amerikkalaisen yliopiston taso on tyyliin lukion 1. luokka. Kokeet monivalintatehtäviä, opiskelijat pääsääntöisesti täysin puupäitä. Suomen AMK-pohjalta olet heittämällä parhaan 1% joukossa.
Toki USA:sta löytyy myös ne huippuyliopistot, mutta omani ei ollut yksi niistä.
Ja kasvatustiede voisi ihan yhtä hyvin siirtyä AMK:iin seuraavaksi.