Epäkohta vanhusten kohtelussa: potilas jäi ilman lämmintä ateriaa
Kolme(!) maksansiirtoa saanut 72-vuotias nainen jäi muiden Laakson sairaalan potilaiden ohella ilman päivän lämmintä ateriaa, ateriankuljetusauton hajottua.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/89aa31b9-3f5d-4f33-be02-d0055c5bb82f
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Alkaa ärsyttää tällaiset lehtijutut.
No kyllä jokaisen kuuluu saada julkisuutta osakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin liikuttavia nämä kuvitelmat. Palataanpa todellisuuteen.
Ei, ei ole koko osastolle (~20 potilasta) puurohiutaleita. Ei voi myöskään lainata naapuriosastolta jolla on sama ongelma.
Jos on keskitetty ruoanjakelu, ei ole myöskään puurolautasia. Joka tapauksessa ei ole tiloja kummillekaan.
Osastokeittiössä ei yleensä ole myöskään hellaa. Mehän keitetään vain kahvit ja teet.
1 mikro 20 potilaan ruokien lämmittämiseen a 3 min = yli tunti ennen kuin viimeinen saisi puuronsa. Minä osastokeittiön hyvä haltia olen yksin vuorossa, 2 kättä, 2 jalkaa. Voin toki jättää muita töitä tekemättä tai hoitajat kanniskelevat puurot. Kerran mun 24 työvuoden aikana näin on tehty, mutta pääsääntöisesti potilaat saadaan muutenkin pysymään hengissä seuraavaan ateriaan saakka, johon ei 5 ruokailun päivärytmillä todellakaan ole pitkä aika.
Kertakäyttölautasia ja -lusikoita.
Äkkiäkös sinne sähkölevyn hommaa. Töpseli seinään
Suunitelma etukäteen vastaisuuden varalle.
Tarpeeton kätinä ja nipinä pois alkuunsa.
Kyseessä on sairaala. Meillä on tiukat säännöt siitä mitä saa tilata ja sähkölevyt ja kattilat eivät kuulu niiden joukkoon saati ole edes valikoimaissa. Talouspäällikkö nauraa itsensä myös tärviölle jatuksesta että yhden puuron takia lähdettäisiin tuollaiseen, kun se lertapuuuro on korvattavissa voileivillä ja jogurteilla. Niitä on aina ja helposti saatavilla. Puuro ei ole mitenkään pakollista.
Varautuminen ei ole vahvin laji sairaalahenkilökunnalla. Eikö todella ole koko sairaalassa mitään varastoa, jonne voi kannettavan sähkölieden sijoittaa ja kertisvälineet, kaurahiutaleet ja suola. Plussaa olis hernaritölkit. Niissä on vuosia eteenpäin päiväystä.
Tämä on sama kuin kotivara. Tiukan paikan tullen löytyy ruokakomerosta niin soijarouhetta kuin makaroonia ja hernekeittotölkkejä.
Vesivarasto on tärkeä!
Huonoilla kantamilla on sairaalan varustus kriisitilanteen tullessa. Uhkaa on jo infrastruktuurin sabotointiin. Esim. sähköverkko alas
Se on kyllä totta että varautuminen laitoksissa on aikalailla olematonta. Sairaala henkilökunta ei kuitenkaan vastaa siitä suunnittelusta vaan ne suunnitelmat tulee ylenpää.
Itse sairaalan johto ja osastojen esihenkilöt vastaavat siitä, mitä osastolla tapahtuu, jos ruoka ei saavu perille.Tehtävä: Osastonhoitajat ja hoitohenkilökunta vastaavat siitä, että osastojen omissa keittiöissä ja kaapeissa on riittävästi kuiva-aineita, leipää ja korvaavia ravintotuotteita (niin sanottu osastokohtainen hätävara) yllättävien katkojen varalle.
Vierailija kirjoitti:
Noin monta kertaa uuden elinsiirteen saanut ja tuollaisesta valittaa. Hyvänen aika!
Kun mikään ei riitä tai kelpaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin monta kertaa uuden elinsiirteen saanut ja tuollaisesta valittaa. Hyvänen aika!
Kun mikään ei riitä tai kelpaa!
Aika vähän yksi siivu leipää korvaamaan päivällinen plus illallinen. Eihän se riitä. Ei riittänyt muillekaan. Osa joutui tilaamaan safkaa sairaalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvinainen tilanne ja tuostakin pitää valittaa? Saivat kuitenkin muuta ruokaa, joten kaikki hyvin.
omaiset ihmettelivät, miksi päivällistä ei tullut kello viideltä. Hoitaja tuli lopulta puoli seitsemältä tarjoilemaan yhdistetyn päivällisen ja iltapalan. Se tarkoitti leipäpalaa, leikkeleen siivua ja pientä purnukkaa jugurttia, eli ei mitään ylimääräistä
Jännä ettei ollut edes keitetty puuroa ns. päivällisen korvikkeeksi.
Oot menny keittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin liikuttavia nämä kuvitelmat. Palataanpa todellisuuteen.
Ei, ei ole koko osastolle (~20 potilasta) puurohiutaleita. Ei voi myöskään lainata naapuriosastolta jolla on sama ongelma.
Jos on keskitetty ruoanjakelu, ei ole myöskään puurolautasia. Joka tapauksessa ei ole tiloja kummillekaan.
Osastokeittiössä ei yleensä ole myöskään hellaa. Mehän keitetään vain kahvit ja teet.
1 mikro 20 potilaan ruokien lämmittämiseen a 3 min = yli tunti ennen kuin viimeinen saisi puuronsa. Minä osastokeittiön hyvä haltia olen yksin vuorossa, 2 kättä, 2 jalkaa. Voin toki jättää muita töitä tekemättä tai hoitajat kanniskelevat puurot. Kerran mun 24 työvuoden aikana näin on tehty, mutta pääsääntöisesti potilaat saadaan muutenkin pysymään hengissä seuraavaan ateriaan saakka, johon ei 5 ruokailun päivärytmillä todellakaan ole pitkä aika.
Kertakäyttölautasia ja -lusikoita.
Äkkiäkös sinne sähkölevyn hommaa. Töpseli seinään
Suunitelma etukäteen vastaisuuden varalle.
Tarpeeton kätinä ja nipinä pois alkuunsa.
Kyseessä on sairaala. Meillä on tiukat säännöt siitä mitä saa tilata ja sähkölevyt ja kattilat eivät kuulu niiden joukkoon saati ole edes valikoimaissa. Talouspäällikkö nauraa itsensä myös tärviölle jatuksesta että yhden puuron takia lähdettäisiin tuollaiseen, kun se lertapuuuro on korvattavissa voileivillä ja jogurteilla. Niitä on aina ja helposti saatavilla. Puuro ei ole mitenkään pakollista.
Varautuminen ei ole vahvin laji sairaalahenkilökunnalla. Eikö todella ole koko sairaalassa mitään varastoa, jonne voi kannettavan sähkölieden sijoittaa ja kertisvälineet, kaurahiutaleet ja suola. Plussaa olis hernaritölkit. Niissä on vuosia eteenpäin päiväystä.
Tämä on sama kuin kotivara. Tiukan paikan tullen löytyy ruokakomerosta niin soijarouhetta kuin makaroonia ja hernekeittotölkkejä.
Vesivarasto on tärkeä!
Huonoilla kantamilla on sairaalan varustus kriisitilanteen tullessa. Uhkaa on jo infrastruktuurin sabotointiin. Esim. sähköverkko alas
Se on kyllä totta että varautuminen laitoksissa on aikalailla olematonta. Sairaala henkilökunta ei kuitenkaan vastaa siitä suunnittelusta vaan ne suunnitelmat tulee ylenpää.
Itse sairaalan johto ja osastojen esihenkilöt vastaavat siitä, mitä osastolla tapahtuu, jos ruoka ei saavu perille.Tehtävä: Osastonhoitajat ja hoitohenkilökunta vastaavat siitä, että osastojen omissa keittiöissä ja kaapeissa on riittävästi kuiva-aineita, leipää ja korvaavia ravintotuotteita (niin sanottu osastokohtainen hätävara) yllättävien katkojen varalle.
Kerro sille tekoälylle, että osaston keittiöstä ja sen sisällöstä vastaa sairaalahuoltajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin liikuttavia nämä kuvitelmat. Palataanpa todellisuuteen.
Ei, ei ole koko osastolle (~20 potilasta) puurohiutaleita. Ei voi myöskään lainata naapuriosastolta jolla on sama ongelma.
Jos on keskitetty ruoanjakelu, ei ole myöskään puurolautasia. Joka tapauksessa ei ole tiloja kummillekaan.
Osastokeittiössä ei yleensä ole myöskään hellaa. Mehän keitetään vain kahvit ja teet.
1 mikro 20 potilaan ruokien lämmittämiseen a 3 min = yli tunti ennen kuin viimeinen saisi puuronsa. Minä osastokeittiön hyvä haltia olen yksin vuorossa, 2 kättä, 2 jalkaa. Voin toki jättää muita töitä tekemättä tai hoitajat kanniskelevat puurot. Kerran mun 24 työvuoden aikana näin on tehty, mutta pääsääntöisesti potilaat saadaan muutenkin pysymään hengissä seuraavaan ateriaan saakka, johon ei 5 ruokailun päivärytmillä todellakaan ole pitkä aika.
Kertakäyttölautasia ja -lusikoita.
Äkkiäkös sinne sähkölevyn hommaa. Töpseli seinään
Suunitelma etukäteen vastaisuuden varalle.
Tarpeeton kätinä ja nipinä pois alkuunsa.
Kyseessä on sairaala. Meillä on tiukat säännöt siitä mitä saa tilata ja sähkölevyt ja kattilat eivät kuulu niiden joukkoon saati ole edes valikoimaissa. Talouspäällikkö nauraa itsensä myös tärviölle jatuksesta että yhden puuron takia lähdettäisiin tuollaiseen, kun se lertapuuuro on korvattavissa voileivillä ja jogurteilla. Niitä on aina ja helposti saatavilla. Puuro ei ole mitenkään pakollista.
Varautuminen ei ole vahvin laji sairaalahenkilökunnalla. Eikö todella ole koko sairaalassa mitään varastoa, jonne voi kannettavan sähkölieden sijoittaa ja kertisvälineet, kaurahiutaleet ja suola. Plussaa olis hernaritölkit. Niissä on vuosia eteenpäin päiväystä.
Tämä on sama kuin kotivara. Tiukan paikan tullen löytyy ruokakomerosta niin soijarouhetta kuin makaroonia ja hernekeittotölkkejä.
Vesivarasto on tärkeä!
Huonoilla kantamilla on sairaalan varustus kriisitilanteen tullessa. Uhkaa on jo infrastruktuurin sabotointiin. Esim. sähköverkko alas
Se on kyllä totta että varautuminen laitoksissa on aikalailla olematonta. Sairaala henkilökunta ei kuitenkaan vastaa siitä suunnittelusta vaan ne suunnitelmat tulee ylenpää.
Itse sairaalan johto ja osastojen esihenkilöt vastaavat siitä, mitä osastolla tapahtuu, jos ruoka ei saavu perille.Tehtävä: Osastonhoitajat ja hoitohenkilökunta vastaavat siitä, että osastojen omissa keittiöissä ja kaapeissa on riittävästi kuiva-aineita, leipää ja korvaavia ravintotuotteita (niin sanottu osastokohtainen hätävara) yllättävien katkojen varalle.
Periaatteessa joo käytännössä ei. Ruokahuollosta vastuussa on ruokahuollon esihenkilöt. Kuljetuksesta logistiikan esihenkilöt,hoitotyöstä hoitotyönjohto/-esihenkilöt, lääketieteellisistä kysymyksistä taas vastuu lääkärit jne...
Tapahtuneen pohjalta tehdyissä selvityksissä sovittiin seuraavista konkreettisista muutoksista:
Hoitohenkilökunnalle päivitettiin ohjeet siitä, mitä tuotteita yhdistelemällä saadaan luotua mahdollisimman täysipainoinen korvaava annos ilman keskuskeittiön lämmintä ruokaa.Sairaalan osastojen omia kuiva-aine- ja elintarvikevarastoja päätettiin laajentaa. Tavoitteena oli varmistaa, että jos vastaava katkos uusiutuu, osastoilta löytyy nopeasti kattavampi ja ravitsevampi "korvaava iltapala", joka sisältää enemmän proteiininlähteitä ja erityisruokavalioille sopivia tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin liikuttavia nämä kuvitelmat. Palataanpa todellisuuteen.
Ei, ei ole koko osastolle (~20 potilasta) puurohiutaleita. Ei voi myöskään lainata naapuriosastolta jolla on sama ongelma.
Jos on keskitetty ruoanjakelu, ei ole myöskään puurolautasia. Joka tapauksessa ei ole tiloja kummillekaan.
Osastokeittiössä ei yleensä ole myöskään hellaa. Mehän keitetään vain kahvit ja teet.
1 mikro 20 potilaan ruokien lämmittämiseen a 3 min = yli tunti ennen kuin viimeinen saisi puuronsa. Minä osastokeittiön hyvä haltia olen yksin vuorossa, 2 kättä, 2 jalkaa. Voin toki jättää muita töitä tekemättä tai hoitajat kanniskelevat puurot. Kerran mun 24 työvuoden aikana näin on tehty, mutta pääsääntöisesti potilaat saadaan muutenkin pysymään hengissä seuraavaan ateriaan saakka, johon ei 5 ruokailun päivärytmillä todellakaan ole pitkä aika.
Kertakäyttölautasia ja -lusikoita.
Äkkiäkös sinne sähkölevyn hommaa. Töpseli seinään
Suunitelma etukäteen vastaisuuden varalle.
Tarpeeton kätinä ja nipinä pois alkuunsa.
Kyseessä on sairaala. Meillä on tiukat säännöt siitä mitä saa tilata ja sähkölevyt ja kattilat eivät kuulu niiden joukkoon saati ole edes valikoimaissa. Talouspäällikkö nauraa itsensä myös tärviölle jatuksesta että yhden puuron takia lähdettäisiin tuollaiseen, kun se lertapuuuro on korvattavissa voileivillä ja jogurteilla. Niitä on aina ja helposti saatavilla. Puuro ei ole mitenkään pakollista.
Varautuminen ei ole vahvin laji sairaalahenkilökunnalla. Eikö todella ole koko sairaalassa mitään varastoa, jonne voi kannettavan sähkölieden sijoittaa ja kertisvälineet, kaurahiutaleet ja suola. Plussaa olis hernaritölkit. Niissä on vuosia eteenpäin päiväystä.
Tämä on sama kuin kotivara. Tiukan paikan tullen löytyy ruokakomerosta niin soijarouhetta kuin makaroonia ja hernekeittotölkkejä.
Vesivarasto on tärkeä!
Huonoilla kantamilla on sairaalan varustus kriisitilanteen tullessa. Uhkaa on jo infrastruktuurin sabotointiin. Esim. sähköverkko alas
Se on kyllä totta että varautuminen laitoksissa on aikalailla olematonta. Sairaala henkilökunta ei kuitenkaan vastaa siitä suunnittelusta vaan ne suunnitelmat tulee ylenpää.
Itse sairaalan johto ja osastojen esihenkilöt vastaavat siitä, mitä osastolla tapahtuu, jos ruoka ei saavu perille.Tehtävä: Osastonhoitajat ja hoitohenkilökunta vastaavat siitä, että osastojen omissa keittiöissä ja kaapeissa on riittävästi kuiva-aineita, leipää ja korvaavia ravintotuotteita (niin sanottu osastokohtainen hätävara) yllättävien katkojen varalle.
Periaatteessa joo käytännössä ei. Ruokahuollosta vastuussa on ruokahuollon esihenkilöt. Kuljetuksesta logistiikan esihenkilöt,hoitotyöstä hoitotyönjohto/-esihenkilöt, lääketieteellisistä kysymyksistä taas vastuu lääkärit jne...
Tiedonsiirossa tapahtuvista ongelmista taas vastaa tietohallinto....
Havaittujen viiveiden vuoksi tiedonkulun ketjua muutettiin. Jos kuljetuksessa ilmenee häiriö, tieto on välitettävä välittömästi suoraan kyseisten sairaalaosastojen esihenkilöille. Näin hoitajat voivat reagoida ja aloittaa korvaavan tarjoilun valmistelun heti, eikä vasta siinä vaiheessa, kun ruoka-aika on jo virallisesti alkanut.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuneen pohjalta tehdyissä selvityksissä sovittiin seuraavista konkreettisista muutoksista:
Hoitohenkilökunnalle päivitettiin ohjeet siitä, mitä tuotteita yhdistelemällä saadaan luotua mahdollisimman täysipainoinen korvaava annos ilman keskuskeittiön lämmintä ruokaa.Sairaalan osastojen omia kuiva-aine- ja elintarvikevarastoja päätettiin laajentaa. Tavoitteena oli varmistaa, että jos vastaava katkos uusiutuu, osastoilta löytyy nopeasti kattavampi ja ravitsevampi "korvaava iltapala", joka sisältää enemmän proteiininlähteitä ja erityisruokavalioille sopivia tuotteita.
Voiko sen puuron kuitenkin jättää pois?
Valvontaraportti tehtiin, mutta vastuu ja raportointi jakautuivat sisäisen omavalvonnan ja ulkopuolisten viranomaisten kesken.Koska kyseessä oli merkittävä katkos kriittisessä palvelussa, tapauksesta muodostui useampi eritasoinen raportti ja selvitys
Laakson sairaala on ollut muutenkin erilaisten ylimpien laillisuusvalvojien, kuten Eduskunnan oikeusasiamiehen ja silloisen Valviran, suuremman syynäyksen alla vanhuspotilaiden hoidon laatuun ja resurssipulaan liittyen.Sairaalan toiminnasta vastaava viranomainen eli Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala vaati ruokapalveluyhtiöltä virallisen kirjallisen selvityksen tapahtumista. Tämä raportti toimitettiin sairaalan johdolle ja kaupungin päättäjille.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ennalta ilmoittamattomat yllätystarkastukset ja viranomaisraportit paljastivat Helsingin Laakson sairaalasta useita vakavia, potilasturvallisuutta vaarantavia ja ihmisarvoa alentavia rakenteellisia epäkohtia. Esim. Johdon valvontavaste: Raportit osoittivat tiedonkulun ja omavalvonnan pettäneen, sillä osastojen kriittisistä vaaratilanteista ja epäinhimillisistä käytännöistä ei ollut raportoitu eteenpäin sairaalan ylimmälle johdolle vaaditulla tavalla.
Varaston ylläpito: Itse sairaalaosaston hoitohenkilökunta ja osastonsihteerit vastaavat siitä, että näitä hätävaratuotteita on aina kaapissa riittävästi.
Täydennykset: Jos hätävaraston tuotteita käytetään tai niiden parasta ennen -päiväykset lähestyvät, osaston vastaava henkilö tekee täydennystilauksen Palvelukeskus Helsingin tilausjärjestelmän kautta.
Vierailija kirjoitti:
Varaston ylläpito: Itse sairaalaosaston hoitohenkilökunta ja osastonsihteerit vastaavat siitä, että näitä hätävaratuotteita on aina kaapissa riittävästi.
Täydennykset: Jos hätävaraston tuotteita käytetään tai niiden parasta ennen -päiväykset lähestyvät, osaston vastaava henkilö tekee täydennystilauksen Palvelukeskus Helsingin tilausjärjestelmän kautta.
On kyllä erikoiset systeemit. Ei meillä ole sihteereillä koskaan ollut mitään tekoa keittiön ksnssa ja hoitohenkilökunnallakin vain kauan sitten, mutta kaipa hyvinvointialueiden välillä on eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaston ylläpito: Itse sairaalaosaston hoitohenkilökunta ja osastonsihteerit vastaavat siitä, että näitä hätävaratuotteita on aina kaapissa riittävästi.
Täydennykset: Jos hätävaraston tuotteita käytetään tai niiden parasta ennen -päiväykset lähestyvät, osaston vastaava henkilö tekee täydennystilauksen Palvelukeskus Helsingin tilausjärjestelmän kautta.
On kyllä erikoiset systeemit. Ei meillä ole sihteereillä koskaan ollut mitään tekoa keittiön ksnssa ja hoitohenkilökunnallakin vain kauan sitten, mutta kaipa hyvinvointialueiden välillä on eroja.
Kiinnostaisi kyllä tietää missä hyvinvointialueella hoitohenkilökunmalla (vaikka olisi esimisasemassa) on valtuudet käyttää hvan rahaa tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaston ylläpito: Itse sairaalaosaston hoitohenkilökunta ja osastonsihteerit vastaavat siitä, että näitä hätävaratuotteita on aina kaapissa riittävästi.
Täydennykset: Jos hätävaraston tuotteita käytetään tai niiden parasta ennen -päiväykset lähestyvät, osaston vastaava henkilö tekee täydennystilauksen Palvelukeskus Helsingin tilausjärjestelmän kautta.
On kyllä erikoiset systeemit. Ei meillä ole sihteereillä koskaan ollut mitään tekoa keittiön ksnssa ja hoitohenkilökunnallakin vain kauan sitten, mutta kaipa hyvinvointialueiden välillä on eroja.
Kiinnostaisi kyllä tietää missä hyvinvointialueella hoitohenkilökunmalla (vaikka olisi esimisasemassa) on valtuudet käyttää hvan rahaa tuohon.
Tilaus tehdään sähköisen tilausjärjestelmän kautta suoraan ruoantoimittajalle eli Palvelukeskus Helsingille.
Käytännössä vararuuan tilaa joku seuraavista:Osastonsihteeri: Tekee usein arkipäivisin rutiinitilaukset ja korjaukset potilastietojen perusteella.Laitoshuoltaja / Osastoapulainen: Vastaa monilla osastoilla käytännön ruokahuollosta, keittiön täydennyksistä ja varastotilauksista.Sairaanhoitaja tai lähihoitaja: Tekee tilauksen iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jos osastolle tulee yllättäen uusia potilaita ja vararuokaa tarvitaan lisää.
Mielenkiintoinen tilausjärjestelmä joka tuo lämpimän ruuan mihin vuorokauden aikaan tahansa kunhan vain joku näpyttelee tilauksen.
Jännän kakan äärellä.