Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ihmettele yhtään että huono-osaisuus periytyy.
15.08.2026 |
Olen itse tällaisesta ns. huonommasta perheestä. Mihinkään ei ollut varaa, puhumattakaan ihan henkisen tuen ja kannustamisen puutteesta. Tuntui aina siltä että en ollut lapsi vaan pikku-aikuinen, jonka pitää suorittaa ja yrittää. Ei saa valittaa tai pyytää, pitää tyytyä. Ei voinut tehdä mitä haluaa ja päähän on iskostettu se että on muita vähän huonompi, sellainen ressukka joka ei saakaan haluta mennä vaikka huvipuistoon.
Nyt aikuisiällä olen yrittänyt tsempata ja repiä itseäni henkisesti ja fyysisesti hyvään kuntoon, opiskellut ja yrittänyt työllistyä. Mutta rahatilanteeni on edelleen huono, eikä ole oikein ikinä varaa tehdä mitään, jaksan vuodesta toiseen sillä että kyllä tämä korjautuu, kun yritän vielä vähän enemmän ja kovempaa.
Nyt tilanne on ajautumassa siihen että jos haluan lapsia, tulen todennäköisesti olemaan varaton yh. Ahdistaa jo valmiiksi ettei elämäni riittänyt kierteen katkaisemiseen. Tämä tuntuu olevan kirous jota ei saa purettua.
Kommentit (58)
Eikä periydy, korkeintaan tavat ja mielipiteet. Suomessa on lähes maksuton koulutus ja kenenkään köyhyys ei estä vaikka professoriksi opiskelua, koska edullista lainaa on tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valitettavasti kaikki on rakennettu rikkaan rahastavan eliitin käskyjen mukaan ja rikas eliitti pitää siitä huolta että tavalliset ihmiset eivät koskaan rikastu vaan ovat eliitin orija... vaatisi valtavan kapinan purkaa eliitin valta
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Itse olen kyllä menestynyt huonosta lapsuudesta huolimatta.
Sama täällä, mutta on ollut tuuriakin matkassa: kaveripiiri ja heidän vanhempansa olivat itseäni parempia ja sain esimerkkiä sieltä. Olen heidän kauttaan saanut nähdä väläyksiä normaalista perhe-elämästä. Tiesin jo lapsena, että meillä ei ole kaikki hyvin ja että muihin verrattuna olemme alempaa luokkaa. Töitä olen tehnyt vaurastumisen ja henkisen kasvun eteen. Ei ole ollut helppo elämä.
Vierailija kirjoitti:
Eikä periydy, korkeintaan tavat ja mielipiteet. Suomessa on lähes maksuton koulutus ja kenenkään köyhyys ei estä vaikka professoriksi opiskelua, koska edullista lainaa on tarjolla.
Juuri näin. Jos omat vanhemmat olisivatkin sohvalla makaavia työttömiä, lapsi kuitenkin arjessa näkee, että voi kouluttautua esim. opettajaksi tai hammaslääkäriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono lapsuus ja huonot vanhemmat voi olla niin kovin eri tavoilla huonoja.
Jos huono-osaisuus on "vain" köyhyyttä, niin totta kai sieltä voi nousta vaikka mihin jos vaan on saanut rakkautta ja kunnollisen kasvatuksen eli perusasiat kuten turvallisuudentunne, itsetunto jne on kunnossa.
Jos taas huono-osaisuudella tarkoitetaan vanhempien kyvyttömyyttä tukea, kasvattaa ja olla läsnä lapselleen tai jopa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa ym, niin se kyllä jättää jäljet jotka ovat usein elämänmittaiset.
Mulle sanottiin lapsena suoraan, että meidän perhe ei ole kuin nuo muut (tällä tarkoitettiin käytännössä kaikkia ns normaaleja perheitä, joissa vanhemmat kävi töissä ja oli rahaa jne). Ja tehtiin hyvin selväksi, että koska kuulun tähän perheeseen, niin sama kohtalo on myös minulla.
Tuollaisen manipuloinnin jälkeen on hyvin vaikea vaan "päättää" että muuttaa tuota omaa kohtaloaan, koska se on iskostettu niin syvälle jo lapsena ja se mentaliteetti ympäröi sut joka päivä siellä kodissa.
Minulle on käynyt päinvastoin. Olen köyhän yksinhuoltajaäidin kasvattama. En koskaan lapsena saanut samaa, kuin kaverini. Se opetti minut ahkeraksi ja nuukaksi minimalistiksi. Olen yrittänyt pärjätä koulussa, opinnoissa ja työelämässä.
Lapsuuden köyhyys opetti minut nuukaksi. Niinpä palkasta on jäänyt säästöön ja sijoituksiin. Nykyinen elintaso on kerrassaan mainio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhyys ei ole ongelma, jos pystyt luomaan lapselle henkisesti hyvän kasvuympäristön. Ehkä kierre katkeaa hänen kohdallaan. Samalla voit itse koittaa päästä työuralla eteenpäin. Ehkä talous on kunnossa jo silloin, kun lapsi alkaa ymmärtää enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt päinvastoin. Olen köyhän yksinhuoltajaäidin kasvattama. En koskaan lapsena saanut samaa, kuin kaverini. Se opetti minut ahkeraksi ja nuukaksi minimalistiksi. Olen yrittänyt pärjätä koulussa, opinnoissa ja työelämässä.
Lapsuuden köyhyys opetti minut nuukaksi. Niinpä palkasta on jäänyt säästöön ja sijoituksiin. Nykyinen elintaso on kerrassaan mainio.
Köyhyys ja huono-osaisuus ei ole välttämättä synonyymejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lähdin kotoa 15-vuotiaana kahden muovipussin kanssa vailla tietoa siitä, mihin mennä. Nyt on oma koti ja mies ja lapsi. Tyhjästä olen elämäni rakentanut.
Älykkyys periytyy, mutta kasvuympäristöön voi vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaislapsuuden aikaiset kotiolot ja suhde vanhempiin määrittää paljon tulevaisuutta. Yksi turvallinen ja rakastava vanhempi yleensä riittää siihen, että pohja hyvälle aikuisuudelle pääsee syntymään.
Esim murrosiässä tapahtuvat kriisit ja myrskyt perheessä vaikuttaa paljon vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mä lähdin kotoa 15-vuotiaana kahden muovipussin kanssa vailla tietoa siitä, mihin mennä. Nyt on oma koti ja mies ja lapsi. Tyhjästä olen elämäni rakentanut.
Mihin menit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli ns kunnolliset vanhemmat, työteliäät ja rahaakin oli. Mutta minkäänlaista kannustusta ja tukea emme saaneet, oli pärjättävä käytännössä omillaan.
Olemme pärjänneet kuka mitenkin, 2 huippuyksilöä ja 2 meitä vaatimattoman uran luoneita. Kyllä tuo kannustamattomuus aiheutti ison särön lasten elämään, rahasta ei ole ollut puutetta mutta henkinen pääoma jäi saavuttamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä lähdin kotoa 15-vuotiaana kahden muovipussin kanssa vailla tietoa siitä, mihin mennä. Nyt on oma koti ja mies ja lapsi. Tyhjästä olen elämäni rakentanut.
Mihin menit?
Kaverin luo ja sitten yhteen kimppakämppään. Ja koulut kävin loppuun.
Kyllähän huono-osaisuus periytyy vahvasti jo geeneissä (älykkyys, neurologiset poikkeamat ym.) ja sitten kasvuympäristö on haitallinen niin henkisesti kuin fyysisesti. Huono ravitsemus ja hygienia sekä usein ainakin tupakkaa on poltettu koko raskausaika, usein muitakin päihteittä. Ei tällaisessa tapauksessa voi sanoa, että itsestä on kiinni, jos ei pysty ponnistamaan samaan kuin parempiosaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä lähdin kotoa 15-vuotiaana kahden muovipussin kanssa vailla tietoa siitä, mihin mennä. Nyt on oma koti ja mies ja lapsi. Tyhjästä olen elämäni rakentanut.
Mihin menit?
Kaverin luo ja sitten yhteen kimppakämppään. Ja koulut kävin loppuun.
Miten sulle ois käynyt jos ei ois ollu sitä kaveria jonka luo mennä?
Ja tällä tarkoitan ihan vaan sitä, että monesti tarvitaan just muita ihmisiä ja ihan puhdasta tuuriakin, että pystyy "tyhjästä" rakentamaan sen elämän.
Mitään ei synny tyhjästä, et olisi pystynyt tyhjästä luomaan itsellesi kattoa pään päälle.
Vierailija kirjoitti:
Eikä periydy, korkeintaan tavat ja mielipiteet. Suomessa on lähes maksuton koulutus ja kenenkään köyhyys ei estä vaikka professoriksi opiskelua, koska edullista lainaa on tarjolla.
Professori ei ole tutkinto. Kouluttautuminen ei ole myöskään hokemisesta huolimatta maksutonta, vaan vähävarainen opiskelija joutuu usein elämään velaksi. Velkaa voi kertyä huomattava summa., ja korot juoksevat tietysti siihen päälle. Yliopistotutkinto ei millään muotoa takaa mitään professorin virkaa ja palkkaa eikä ylipäätään työllistymistä. Jokaisesta työpaikasta käydään kovaa kilpailua. On yksinkertaisen ihmisen puhetta kirjoitella tällaisia, että "voi opiskella itsensä professoriksi edullisella lainalla". Useimmat vähänkin opiskelleet tuntevat kyllä käsitteet hyvä- ja huono-osaisuudeni kasautuminen.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys periytyy, mutta kasvuympäristöön voi vaikuttaa.
Kyllä se kasvuympäristö on pienelle lapselle pitkälti annettu, eikä hän voi siihen vaikuttaa. Eikä se ole lapsen tehtäväkään.
Alue: Aihe vapaa
Jaa. Itse olen kyllä menestynyt huonosta lapsuudesta huolimatta.