Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En ihmettele yhtään että huono-osaisuus periytyy.

Vierailija
15.08.2026 |

Olen itse tällaisesta ns. huonommasta perheestä. Mihinkään ei ollut varaa, puhumattakaan ihan henkisen tuen ja kannustamisen puutteesta. Tuntui aina siltä että en ollut lapsi vaan pikku-aikuinen, jonka pitää suorittaa ja yrittää. Ei saa valittaa tai pyytää, pitää tyytyä. Ei voinut tehdä mitä haluaa ja päähän on iskostettu se että on muita vähän huonompi, sellainen ressukka joka ei saakaan haluta mennä vaikka huvipuistoon.

Nyt aikuisiällä olen yrittänyt tsempata ja repiä itseäni henkisesti ja fyysisesti hyvään kuntoon, opiskellut ja yrittänyt työllistyä. Mutta rahatilanteeni on edelleen huono, eikä ole oikein ikinä varaa tehdä mitään, jaksan vuodesta toiseen sillä että kyllä tämä korjautuu, kun yritän vielä vähän enemmän ja kovempaa.

Nyt tilanne on ajautumassa siihen että jos haluan lapsia, tulen todennäköisesti olemaan varaton yh. Ahdistaa jo valmiiksi ettei elämäni riittänyt kierteen katkaisemiseen. Tämä tuntuu olevan kirous jota ei saa purettua.

Kommentit (61)

Vierailija
61/61 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eihän huono-osaisella lapsella ole edes niitä vanhempien suhdeverkostoja, joiden avulla pääsisi ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa. Omaa kokemusta on mt-ongelmaisen kotiäidin ja viinaan menevän aika ajoin sekatyömiehen lapsena olosta. Pienellä paikkakunnalla heidän lapsensakin leimattiin vanhempiensa vuoksi. Lopulta ensimmäinen kesätyöpaikka löytyi Ruotsista, jonne melskaavien vanhempien maine ei sentään ollut kantautunut. 

En ole mitenkään huono-osainen mutta ei mun vanhemmat mulle mitään töitä hankkineet. Sanoivat että opit enemmän kun hankit itse.

Mutta ei mun tarvinnut lukion ohella tehdä töitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä kaksi