Lue keskustelun säännöt.
En koskaan saanut kavereita tai kumppania
15.08.2026 |
Synnyin huonoon ja köyhään perheeseen. Lapsena tai nuorenakaan kukaan ei halunnut olla kanssani. Ei ollut merkkivaatteita tai varaa harrastaa. Lukiossa sitten alkoi romahdu. Oli minulla kai jo vuosia ollut masennus. Kiusaamista, ei rahaa, ei aina ruokaa tai kotia. Oltu turvakodissa jne. Lukiossa sitten sairastuin lopulta syömishäiriöön, kun vuosikausia olin kuunnellut, että olen lihava ja ruma. Paino tippuikin 33 kg, mutta samalla arvosanat laskivat. En hirveästi edes muista lukiosta mitään. Paitsi, että vanhoihin en saanut paria ja todistusjuhlaan en mennyt. AMK meni penkin alle, kun minulle kävi työtapaturma eikä ala muutenkaan ollut minulle. Työpaikkakiusaamista ja haukkumista. Monenlaista työtä olen tehnyt, mutta aina olen ollut kaikille vain paskaduunari. Päihteitä en käytä ollenkaan. Nyt olen melkein 30. Ei kavereita, ei kumppania. Elämässäni en ole oikeastaan käynyt kuin salilla, töissä, kaupassa ja oppilaitoksissa.
Kommentit (70)
Elämässä varma asia ovat vain ne vastoinkäymiset. Jos jotain hyvää haluaa elämässä itselleen niin sitä ei kuulkaa kukaan tule kotiin tarjoamaan eikä tyrkyttämään vaan sen puolesta pitää taistella itse. Mitä enemmän sitä aikaansa viettää menneitä pohtiessa ja sitä, että kunpa asiat A, B ja C olisivat toisin niin en kuulkaa löydä yhtään tyhmempää tapaa kiusata itseään? Moniko asia elämässä on aidosti muuttunut parempaan suuntaan näin ja voisikohan sitä energiaa käyttää vaikka niiden henkisten lukkojen availuun jotka saavat kokemaan, että elämä ei voi tarjota muuta? Tuntemus kun ei tarkoita sitä, että näin se aikojen alussa kiveen tuli kaiverretuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap maailma ei pyöri sun napasi ympärillä. Mene metsään poimimaan marjoja ja sieniä. Tällä tavalla voit ajatella jotain muutakin kuin itseäsi narsku.
Vierailija kirjoitti:
Miltä se tuntuu kerjätä sääliä täällä palstalla tuntemattomilta ap?
Tuskin kukaan täällä säälii minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten harmittaa, että en saa vain olla. Koulussa en saanut keskittyä opsikeluun vaan oli kiusaamista. Töissä sama jatkuu. En minä niin välitä siitä, että ihmiset eivät halua olla kanssani, mutta kyllä se haukkuminen ja kiusaaminen häiritsee. Toivoisin, että minut jätettäisiin edes rauhaan. Olisi kiva mennä ulos vain kävelemään tai juoksemaan ja harrastaa kaikkea ja tehdä kaikkea kivaa, mutta ei voi, kun ihmiset ovat niin ilkeitä. Siksi olen aina sitten kotona, kun täällä saa olla edes vähän turvassa. Mutta sitäkin varjostaa se, että joudun kohta taas menemään töihin kiusattavaksi. Sen takia mitään ei oikein saa aikaan ja kaikki ahdistaa.
Ap
Sinulla on vikaa korvien välissä. Oletko mt-härö?
Onko sinulla itsellä puute lukemisen ymmärtämisessä vai oletko muuten vain psyko? Toinen kertoo kiusaamisesta ja sinä sitten hyökkäät heti kiusaamaan. Tarvitsisit pienen käsittelyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin oli vain lapsuus ajan kavereita, joka sekään ei aina ole hyvä asia. Noilla kavereilla oli huonoja vaikutteita minuun ja houkutteli mm tupakan polttoon, varasteluun, päihteisiin jne. Jossain vaiheessa yläasteella ollessa irtauduin tuosta porukasta ja jotenkin huomasin, ettei ne välttämättä niin hyviä kavereita ollut. Sen jälkeen nyt vajaa 30 vuotta ei ole ollut ystäviä kavereita tms. En ole ikinä seurustellut ja yhä neitsyt. Koulutusta tai ammattia en ole saanut hankittua, kun ollut jos jonkunlaisia vaikeuksia.
Mikä sun ÄO on? Oletko jälkeenjäänyt?
Äo aika hyvä. Lapsena ei ollut järkeä niin paljon. Mutta esim ammattikoulu jäi kesken kun en uskaltanut tehdä lopputyöhön kuuluvaa esitystä. Että näinkin pienestä on asiat joskus voinut olla kiinni.
Eli sinulla on vikaa korvien välissä. Et ole normaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vielä nuori ja sulla on koko elämä aikaa löytää ystäviä ja rakkautta. Älä mutehdi menneistä huomenna on taas uusi päivä ja uudet mahdollisuudet.
Ja siis tarkoitan, että lähtökohdat ei olleet joo hyvät. Mutta en minä sitä siis sinänsä valita vaan, että siitä sitten kiusattiin/kiusataan. Toivon, että ihmiset lopettaisivat kommentoimasta minua ja häiritsemästä elämääni ja antaisivat minulle edes mahdollisuuden elää elämäni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten harmittaa, että en saa vain olla. Koulussa en saanut keskittyä opsikeluun vaan oli kiusaamista. Töissä sama jatkuu. En minä niin välitä siitä, että ihmiset eivät halua olla kanssani, mutta kyllä se haukkuminen ja kiusaaminen häiritsee. Toivoisin, että minut jätettäisiin edes rauhaan. Olisi kiva mennä ulos vain kävelemään tai juoksemaan ja harrastaa kaikkea ja tehdä kaikkea kivaa, mutta ei voi, kun ihmiset ovat niin ilkeitä. Siksi olen aina sitten kotona, kun täällä saa olla edes vähän turvassa. Mutta sitäkin varjostaa se, että joudun kohta taas menemään töihin kiusattavaksi. Sen takia mitään ei oikein saa aikaan ja kaikki ahdistaa.
Ap
Sinulla on vikaa korvien välissä. Oletko mt-härö?
Onko sinulla itsellä puute lukemisen ymmärtämisessä vai oletko muuten vain psyko? Toinen kertoo kiusaamisesta ja sinä sitten hyökkäät heti kiusaamaan. Tarvitsisit pienen käsittelyn.
Nynnyt ne itkee palstalla kun ei kukaan ymmärrä mielenterveyspotilasta. 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Olet vielä nuori ja sulla on koko elämä aikaa löytää ystäviä ja rakkautta. Älä mutehdi menneistä huomenna on taas uusi päivä ja uudet mahdollisuudet.
Olen melkein 30. Käytännössä kaikki mahdollisuudet ovat jo menneet, mutta toivon vaan, että saisin olla rauhassa. Kun menen töihin niin kukaan ei haukkuisi minua ja kun menen kauppaan niin kukaan ei huutrlisi, että saisin vaan elää tämän elämän.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahin asia kaverittomuudessa on että sen huomaa toinenkin ihminen. Vaikka haluaisit uusia tuttavia niin se on siksi vaikeampaa. Kun on jo jonkik verran kavereita niin sitten helpottuu.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tarkoitan, että lähtökohdat ei olleet joo hyvät. Mutta en minä sitä siis sinänsä valita vaan, että siitä sitten kiusattiin/kiusataan. Toivon, että ihmiset lopettaisivat kommentoimasta minua ja häiritsemästä elämääni ja antaisivat minulle edes mahdollisuuden elää elämäni.
Ap
Minkä roolin näet itselläsi siinä, että voit tulla elämässäsi onnelliseksi vai onko sekin muiden käsissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tarkoitan, että lähtökohdat ei olleet joo hyvät. Mutta en minä sitä siis sinänsä valita vaan, että siitä sitten kiusattiin/kiusataan. Toivon, että ihmiset lopettaisivat kommentoimasta minua ja häiritsemästä elämääni ja antaisivat minulle edes mahdollisuuden elää elämäni.
Ap
No vidduako jankutat sun juttujas täällä palstalla? Ei me olla sun kans kontakteissa vdun sairas ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tarkoitan, että lähtökohdat ei olleet joo hyvät. Mutta en minä sitä siis sinänsä valita vaan, että siitä sitten kiusattiin/kiusataan. Toivon, että ihmiset lopettaisivat kommentoimasta minua ja häiritsemästä elämääni ja antaisivat minulle edes mahdollisuuden elää elämäni.
Ap
Minkä roolin näet itselläsi siinä, että voit tulla elämässäsi onnelliseksi vai onko sekin muiden käsissä?
Noku äippä ei anna enää rintaa ja kukaan ei silittele päätäni kun oon tällainen v@j@@
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten harmittaa, että en saa vain olla. Koulussa en saanut keskittyä opsikeluun vaan oli kiusaamista. Töissä sama jatkuu. En minä niin välitä siitä, että ihmiset eivät halua olla kanssani, mutta kyllä se haukkuminen ja kiusaaminen häiritsee. Toivoisin, että minut jätettäisiin edes rauhaan. Olisi kiva mennä ulos vain kävelemään tai juoksemaan ja harrastaa kaikkea ja tehdä kaikkea kivaa, mutta ei voi, kun ihmiset ovat niin ilkeitä. Siksi olen aina sitten kotona, kun täällä saa olla edes vähän turvassa. Mutta sitäkin varjostaa se, että joudun kohta taas menemään töihin kiusattavaksi. Sen takia mitään ei oikein saa aikaan ja kaikki ahdistaa.
Ap
Sinulla on vikaa korvien välissä. Oletko mt-härö?
Onko sinulla itsellä puute lukemisen ymmärtämisessä vai oletko muuten vain psyko? Toinen kertoo kiusaamisesta ja sinä sitten hyökkäät heti kiusaamaan. Tarvitsisit pienen käsittelyn.
Nynnyt ne itkee palstalla kun ei kukaan ymmärrä mielenterveyspotilasta. 😂😂😂
Kiitos hänelle, joka puolusti minua, mutta ei tarvitse. Itse vain ignooraan tällaiset ikävät kommentit. Ei kannata pilata omaa päivää tämän takia tai tuhlata aikaa riitelyyn, kun toinen haluaa vain aiheuttaa pahaa oloa 🤗
Vierailija kirjoitti:
Olet vielä nuori ja sulla on koko elämä aikaa löytää ystäviä ja rakkautta. Älä mutehdi menneistä huomenna on taas uusi päivä ja uudet mahdollisuudet.
No joo täällä kehitysvammaisten ryhmäkodissa on ihan kivoja kavereita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vielä nuori ja sulla on koko elämä aikaa löytää ystäviä ja rakkautta. Älä mutehdi menneistä huomenna on taas uusi päivä ja uudet mahdollisuudet.
Olen melkein 30. Käytännössä kaikki mahdollisuudet ovat jo menneet, mutta toivon vaan, että saisin olla rauhassa. Kun menen töihin niin kukaan ei haukkuisi minua ja kun menen kauppaan niin kukaan ei huutrlisi, että saisin vaan elää tämän elämän.
Ap
30 on nuori ja uusia mahdollisuuksia tulee kokoajan vastaan. Kyllä uusiin ihmisiin voi tutustua vielä jopa vanhainkodissa 90 vuotiaana jos on hengissä. Sulla on vaan liian negatiivinen elämänasenne ja se karkoittaa ihmiset ympäriltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tarkoitan, että lähtökohdat ei olleet joo hyvät. Mutta en minä sitä siis sinänsä valita vaan, että siitä sitten kiusattiin/kiusataan. Toivon, että ihmiset lopettaisivat kommentoimasta minua ja häiritsemästä elämääni ja antaisivat minulle edes mahdollisuuden elää elämäni.
Ap
No vidduako jankutat sun juttujas täällä palstalla? Ei me olla sun kans kontakteissa vdun sairas ihminen.
Ei tätä keskustelua ole pakko lukea…
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten harmittaa, että en saa vain olla. Koulussa en saanut keskittyä opsikeluun vaan oli kiusaamista. Töissä sama jatkuu. En minä niin välitä siitä, että ihmiset eivät halua olla kanssani, mutta kyllä se haukkuminen ja kiusaaminen häiritsee. Toivoisin, että minut jätettäisiin edes rauhaan. Olisi kiva mennä ulos vain kävelemään tai juoksemaan ja harrastaa kaikkea ja tehdä kaikkea kivaa, mutta ei voi, kun ihmiset ovat niin ilkeitä. Siksi olen aina sitten kotona, kun täällä saa olla edes vähän turvassa. Mutta sitäkin varjostaa se, että joudun kohta taas menemään töihin kiusattavaksi. Sen takia mitään ei oikein saa aikaan ja kaikki ahdistaa.
Ap
Sinulla on vikaa korvien välissä. Oletko mt-härö?
Onko sinulla itsellä puute lukemisen ymmärtämisessä vai oletko muuten vain psyko? Toinen kertoo kiusaamisesta ja sinä sitten hyökkäät heti kiusaamaan. Tarvitsisit pienen käsittelyn.
Nynnyt ne itkee palstalla kun ei kukaan ymmärrä mielenterveyspotilasta. 😂😂😂
Kiitos hänelle, joka puolusti minua, mutta ei tarvitse. Itse vain ignooraan tällaiset ikävät kommentit. Ei kannata pilata omaa päivää tämän takia tai tuhlata aikaa riitelyyn, kun toinen haluaa vain aiheuttaa pahaa oloa 🤗
Juu ei kannata välittää. Tyhmää vain tulla haukkumaan kun voi yhtä hyvin ignoraa koko ketjun jos se ärsyttää tai ei kiinnosta.
Kaikenlaista olen tehnyt. Nyt on ihan kiva työ minulle, mutta kiusaamista tosiaan on ja tulevat esimerkiksi haukkumaan tätä työtä, jota tehdään, että apinakin pystyy tähän, älä jumitu tänne ja kaikkea, että olen luuseri ja tyhmä, kun olen täällä töissä. Ai niin, ja lihava myös.
Ap