Oikein havahduin miettimään kuinka tyhjää elämän täytyy olla kun on ikää 50--> ja on lapseton

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole katkera lapsettomana yli 50 v. Miten se katkeruus ja katumus omasta valinnasta nyt tulisi, kun ei ole tullut aiemminkaan.  Ajoittain olen yksinäinen, mutta en ole ajatellut, että lapset sen poistaisi. Heillä olisi kuitenkin oma elämä. 

Kyllä mun aikuiset lapset on lähes päivittäin elämässäni, jos ei muuta niin pikainen puhelu. Iso osa päivistä keskimäärin vietetään kuitenkin yhdessä. No ehkä se muuttuu kun tulee oma perhe heille yms mut ainakin vielä kun kaikki sinkkuja niin lähes joka päivä tekemisissä.

Minun eivät ole. En edes tiedä missä ovat vai ovatko missään.

Eikö se tunnu oudolle? Ja miten niin on päässyt käymään? Aikuiset lapset 25v ja 19v eikä montaa päivää ole elämästä mennyt etten olisi heitä nähnyt. 

Hän ei halua olla tekemisissä vaikka olen hänet synnyttänyt. Ymmärtäisinpä miksi on henkisesti niin sairas ettei saatana OMAA emää halua tavata :( Lapsena pysty vielä vetelemään ympäri korvia tollasesta käytöksestä mutta minkä aikuiselle sairaalle lapselle voi? En voi käydä käsiksi.

Ei ole rahaakaan. Jos olisin aikoinani nainut rahakkaasti nin voisi edes taloudellisesti pitää otteessa, koska eihän sairas lapsi mitään töitä saa. En edes osaa diagnosoida häntä :(

Äitiys jalostaa, tästäkin huomaa kuinka vanhempi on parempi ihminen kuin lapseton. Voi sitä äidinrakkautta ja merkitystä mitä se oma lapsi elämään tuokaan, mitään muuta ei maailmassa tarvita. Paitsi lapsenlapsia, astetta arvokkaampia vielä kuin omat lapset.

Jep, olet oikeassa. Äitiys on juuri tuollaista kuin lainaamallasi kommentoijalla. En todellakaan ymmärrä, kuka vapaaehtoisesti ainokaisen elämänsä haluaa tuollaiseen pilata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi parhaimmista päätöksistä mitä olen tehnyt on ollut lapsettomana pysyminen. M41

Näin viiskymppisenä vaikea ajatella elämää ilman lapsia, iso osa jo aikuisia ja osa teinejä. Kaikkien kanssa lähes päivittäin tekemisissä. Yhteistä hauskaa aikaa, sitä oikeaa elämää. Mitä ihmettä tekisin jos mulla ei olis lapsia. Kyllä ne on mulle koko elämä ystävien lisäksi. 

Sinä ajattelet noin nyt ja se on ihan luonnollista koska ne lapset ovat olemassa ja ole sen takia elänyt sellaista elämää kuin olet. Mutta jos olisitkin lapseton et osaisi kuvitella etkä kaivata juuri noita yksilöitä ja kaikkea mitä heidän takiaan/kanssaan olet tehnyt. Elämäsi olisi ollut toisenlaista mutta aivan taatusti olisit elänyt etkä vain istunut kotona itkemässä tyhjyyttä ja yksinäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ, harrastukset, ystävät, perhe, kumppani. Mitä tyhjää siinä on?

 Ne kaikki voidaan ottaa pois.

Lapsetkin voidaan ottaa -pois.

Sinutkin voidaan ottaa pois.

Miksi tämä aihe aiheuttaa niin paljon voimakkaitakin reaktioita puolesta ja vastaan? Tämä on mysteeri minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ, harrastukset, ystävät, perhe, kumppani. Mitä tyhjää siinä on?

 Ne kaikki voidaan ottaa pois.

Lapsetkin voidaan ottaa -pois.

Sinutkin voidaan ottaa pois.

Kuka ottaa? Sinäkö, ääliö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 57 ja kaksi lasta. Miten nuo lapset nyt auttaisi? Omat lapseni elävät omaa elämäänsä, en todellakaan oleta heistä ystävää, reissukaveria, omaishoitajaa tms. Lapsenlapset, en tajua ihmisiä, joilla oma elämä pysähtyy lastelasten takia. 

Lapset luovat sen merkityksen, että elämä jatkuu.

Mitä tarkoitat? Suku jatkuu - niin kauan kuin jatkuu. Sinun elämäsi päättyy kun sinä kuolet, silloin on ihan sama onko sinulla lapsia vai ei, sinun elämäsi ei jatku.

Älä höpötä, idiootti.

No kerrohan, älykkö, miten tuo asia on toisin kuin tuossa kirjoitettiin, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä aihe aiheuttaa niin paljon voimakkaitakin reaktioita puolesta ja vastaan? Tämä on mysteeri minulle. 

Johtunee ap:n vittumaisuudesta.

Kertokaa lapselliset mitä merkitystä niistä lapsista sitten saa elämäänsä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ, harrastukset, ystävät, perhe, kumppani. Mitä tyhjää siinä on?

 Ne kaikki voidaan ottaa pois.

Lapsetkin voidaan ottaa -pois.

Sinutkin voidaan ottaa pois.

Kuka tahansa voidaan ottaa pois milloin tahansa. Siksi kannattaisikin luoda pohja elämälleen ihan muusta kuin takertumalla lapsiinsa tai lapsenlapsiinsa. Hekin voivat kuolla, sairastua, masentua jne. Mielenrauhaa ja levollisuutta ei saa ulkoisista asioista. Paitsi esim. metsässä tai veden äärellä kävely voi toki rauhoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ, harrastukset, ystävät, perhe, kumppani. Mitä tyhjää siinä on?

 Ne kaikki voidaan ottaa pois.

Ja lapsia ei voi, tavalla tai toisella?

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä aihe aiheuttaa niin paljon voimakkaitakin reaktioita puolesta ja vastaan? Tämä on mysteeri minulle. 

Kuule sinä et täällä ala ihmettelemään. Kyllä asia on näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä aihe aiheuttaa niin paljon voimakkaitakin reaktioita puolesta ja vastaan? Tämä on mysteeri minulle. 

Kuule sinä et täällä ala ihmettelemään. Kyllä asia on näin.

Ihm, ihm, ihm. 

Tuli juuri ihmeteltyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ, harrastukset, ystävät, perhe, kumppani. Mitä tyhjää siinä on?

 Ne kaikki voidaan ottaa pois.

Lapsetkin voidaan ottaa -pois.

Sinutkin voidaan ottaa pois.

Kuka ottaa? Sinäkö, ääliö?

Vaikkapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ, harrastukset, ystävät, perhe, kumppani. Mitä tyhjää siinä on?

 Ne kaikki voidaan ottaa pois.

No voi sentään. Täytyy sitten äkkiä hommata lapsia kun niitä ei mikään eikä kukaan voi ottaa pois ja lakata nauttimasta NYT noista kommentoijan mainitsemista ilon ja sisällön aiheista kun ne voidaan joskus jotenkin kaikki ottaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa lapselliset mitä merkitystä niistä lapsista sitten saa elämäänsä? 

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Pikainen vierailu lapsiperheissä on ollut yhtä helvettiä melun, sotkun ja riehumisen takia. Ja ihan ns. kunnon perheitä ovat olleet, kouluttautuneet ja hyvätuloiset vanhemmat. Lapsensa vaan ovat ihan heitteillä, ei sääntöjä, ei rajoja, ja vanhemmat iloisesti pihalla kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ, harrastukset, ystävät, perhe, kumppani. Mitä tyhjää siinä on?

 Ne kaikki voidaan ottaa pois.

Tätäkö tasoa ja tällaisia argumentteja lapselliset esittävät todistaakseen että laspettomat ovat onnettomia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 57 ja kaksi lasta. Miten nuo lapset nyt auttaisi? Omat lapseni elävät omaa elämäänsä, en todellakaan oleta heistä ystävää, reissukaveria, omaishoitajaa tms. Lapsenlapset, en tajua ihmisiä, joilla oma elämä pysähtyy lastelasten takia. 

Lapset luovat sen merkityksen, että elämä jatkuu.

Mitä tarkoitat? Suku jatkuu - niin kauan kuin jatkuu. Sinun elämäsi päättyy kun sinä kuolet, silloin on ihan sama onko sinulla lapsia vai ei, sinun elämäsi ei jatku.

Älä höpötä, idiootti.

No kerrohan, älykkö, miten tuo asia on toisin kuin tuossa kirjoitettiin, kiitos.

Sössön sössön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä aihe aiheuttaa niin paljon voimakkaitakin reaktioita puolesta ja vastaan? Tämä on mysteeri minulle. 

Johtunee ap:n vittumaisuudesta.

Koska lasten hankkiminen on sosiaalinen normi. Kun yhteiskunnassa joku rikkoo sosiaalista normia, normia noudattavat ihmiset haluvat jollain tapaa rankaista häntä. 

Ap ”rankaisee” lapsettomia ihmisiä tässä väheksymällä kovaan ääneen heidän elämänsä merkitystä, vaikka peitteleekin sitä sanoilla sääli ja sureminen. Täten hän yrittää antaa itsestään jotenkin paremman kuvan kuin käyttämällä sanaa väheksyä tms. 

Lapsia vapaaehtoisesti hankkimattomat sen sijaan kokevat saavansa elää elämää, joka on heidän arvojensa mukaista. Siksi he eivät salli ap:n narratiivia. 

Tai sitten trollausta idästä. 

t.  Asiantuntija 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ, harrastukset, ystävät, perhe, kumppani. Mitä tyhjää siinä on?

 Ne kaikki voidaan ottaa pois.

Tätäkö tasoa ja tällaisia argumentteja lapselliset esittävät todistaakseen että laspettomat ovat onnettomia?

Älä höpötä.

Sellainen elämä, kavereilla omat paremmat, kukaan ei aidosti välitä. Töitä ja matkustelua. Harrastelua ilman päämäärää. Tyhjyys pitää täyttää jotenkin. Parisuhteet vaihtuvat, tai vain tyydytään. Sitten dementia. Sellaista jotkut ihannoivat. Tietty sen valinneet alapeukuttavat.