Lue keskustelun säännöt.
Onko sinusta ok pimittää suhteessa isot säästöt?
14.08.2026 |
Ajattele tilanne, että itse olet pieni/keskituoinen, perustatte perheen, hankitte asunnon, maksatte kaikki puoliksi. Ei paljoa varaa mihinkään ylimääräiseen, elelette suht vaatimattomasti. Ei matkoja, halpa auto. Lapsetkaan ei voi harrastaa mitään kallista.
Sitten selviää, että miehellä onkin iso perintö tms jemmassa, metsää josta tuloja jne
Olet koko ajan maksanut pienistä tuloistasi puolet kaikkeen. Olisiko huijattu olo? (mies ei ole halunnut naimisiin)
Kommentit (192)
Naisille on aina toitotettu että pitää olla salainen rahasto johon turvautua ongelmatilanteessa, vaikka sitten sen parisuhteen kariutumisen sattuessa kohdalle. Ihan vain jotta mies ei käytä niitä rahoja eikä nainen jää tyhjän päälle.
Tietysti miehellä on oikeus ja velvollisuus samaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Miksi minulla olisi huijattu olo siitä, että elätän itse itseni ja maksan puolet lasten kuluista? En ymmärrä, miten miehen rahavarat liittyvät minun elämääni, olen suomalainen itsenäinen nainen, joka pitää itsestäänselvyytenä sitä, että maksaa omat kulunsa ja elää omien varojensa mukaan."
Sinä olet itsenäinen mutta entäs ne lapset? Kai heidän elämäänsä pitää vaikuttaa myös isän elatuskyky?
Isän elatuskykyä ei ainakaan lainsäädännössä ole määritelty siten, että hänen on annettava kaikki varansa lasten elatukseen. Ihan riittää sellainen elatus, josta äiti kykenee maksamaan puolet.
Vierailija kirjoitti:
No oisihan se vähän hassua, jos vaikka asutaan jossain lähiössä vuokrakaksiossa, vaikka oikeasti olisi varaa asua kivassa omakotitalossa. Mies voisi omistaa talon 100% ja avioehdot päälle niin halutessaan. Mutta jos ei halua tarjota varoillaan rakkaalleen parempaa elintasoa, niin pihi ja ääliö mies on. Ja sama toisinpäin jos naisella on salattua omaisuutta
Näin se itsenäinen feministi katosi 50-luvun ajatuksiin jossa miehen tulee mahdollistaa naiselle elintason korotus.
Salailu ei ole hyväksi, mutta puhumalla siitä selviäisi. Eri asia, jos olisi valehdellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minulla olisi huijattu olo siitä, että elätän itse itseni ja maksan puolet lasten kuluista? En ymmärrä, miten miehen rahavarat liittyvät minun elämääni, olen suomalainen itsenäinen nainen, joka pitää itsestäänselvyytenä sitä, että maksaa omat kulunsa ja elää omien varojensa mukaan.
Jos mies haluaa tarjota minulle hotelliviikonlopun tai loman Argentiinassa, niin ilolla otan sellaisen vastaan, mutta en todellakaan oleta miehen maksavan unelmiani vain siksi, että hänellä on säästöjä. Niillä kun on taipumus kadota, jos niitä käyttää turhuuteen.
No jos vaikka taloon pitää tehdä kattoremontti ja sitten maksat säästösi tyhjäksi ja liäsksi pienestä palkastasi siihen otetusta lainasta puolet, samalla kun mies olisi voinut kuitata tuon remontin säästöillään 10 kertaa. Tai kun pitää maksaa lapsen rippileiri, ajokortti tai ratsastusleiri. Sori, vanhemmilla nyt ei ole varaa, joten nämä jää tekemättä. Ja isällä oliskin ollut, mutta on pihi
Jos meillä olisi yhteinen talo, niin miksi ihmeessä vain miehen pitäisi maksaa sen kulut, vaikka hänellä olisi siihen varaa? Ilman muuta kumpikin osallistuu kuluihin yhtä paljon, jos omistus on 50/50. Tuossa hypoteettisessa katonkorjaustilanteessa olisi aihetta keskustella siitä, maksaako mies korjauksen kokonaan ja samalla talon omistussuhteet vaihdetaan ihan kirjallisesti 30/70 miehen osuuden ollessa isompi.
Rippileiri, ajokortti ja ratsastusleiri ovat asioita, joista keskustellaan etukäteen (ei rahan takia vaan siksi, ovatko ne edes ajankohtaisia tulevaisuudessa) ja sitten säästetään se 150 e, jonka rippileiri maksaa. Ajokortti ja ratsastusleiri taas ovat asioita, joista keskusteltaisiin maksajan kanssa, ei vanhempien ole pakko maksaa lasten ei-elintärkeitä kuluja yhdessä tai tuossa tapauksessa ei ole välttämätöntä maksaa lainkaan, nuori voi vaikka tehdä töitä saavuttaakseen tavoitteensa.
Puoliso ei ole pankki, vaikka hänellä olisi säästöjä!
Ei ole pankki mutta hemmetin itsekäs ainakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oisihan se vähän hassua, jos vaikka asutaan jossain lähiössä vuokrakaksiossa, vaikka oikeasti olisi varaa asua kivassa omakotitalossa. Mies voisi omistaa talon 100% ja avioehdot päälle niin halutessaan. Mutta jos ei halua tarjota varoillaan rakkaalleen parempaa elintasoa, niin pihi ja ääliö mies on. Ja sama toisinpäin jos naisella on salattua omaisuutta
Näin se itsenäinen feministi katosi 50-luvun ajatuksiin jossa miehen tulee mahdollistaa naiselle elintason korotus.
Ihan sama kumpi se varakkaampi on. Yhteinen perhe, yhteinen hyvä. Jos näihin ei halua panostaa, on melko itsekäs ihminen ja sietää elää yksin rahoineen
Vierailija kirjoitti:
No oisihan se vähän hassua, jos vaikka asutaan jossain lähiössä vuokrakaksiossa, vaikka oikeasti olisi varaa asua kivassa omakotitalossa. Mies voisi omistaa talon 100% ja avioehdot päälle niin halutessaan. Mutta jos ei halua tarjota varoillaan rakkaalleen parempaa elintasoa, niin pihi ja ääliö mies on. Ja sama toisinpäin jos naisella on salattua omaisuutta
Yhtä hassua on se, että mies tarjoaa rakkaalleen sen omakotitalon ja elintason, mutta nainen vaatii, että tasa-arvon vuoksi mies tekee puolet kotitöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minulla olisi huijattu olo siitä, että elätän itse itseni ja maksan puolet lasten kuluista? En ymmärrä, miten miehen rahavarat liittyvät minun elämääni, olen suomalainen itsenäinen nainen, joka pitää itsestäänselvyytenä sitä, että maksaa omat kulunsa ja elää omien varojensa mukaan.
Jos mies haluaa tarjota minulle hotelliviikonlopun tai loman Argentiinassa, niin ilolla otan sellaisen vastaan, mutta en todellakaan oleta miehen maksavan unelmiani vain siksi, että hänellä on säästöjä. Niillä kun on taipumus kadota, jos niitä käyttää turhuuteen.
No jos vaikka taloon pitää tehdä kattoremontti ja sitten maksat säästösi tyhjäksi ja liäsksi pienestä palkastasi siihen otetusta lainasta puolet, samalla kun mies olisi voinut kuitata tuon remontin säästöillään 10 kertaa. Tai kun pitää maksaa lapsen rippileiri, ajokortti tai ratsastusleiri. Sori, vanhemmilla nyt ei ole varaa, joten nämä jää tekemättä. Ja isällä oliskin ollut, mutta on pihi
Jos meillä olisi yhteinen talo, niin miksi ihmeessä vain miehen pitäisi maksaa sen kulut, vaikka hänellä olisi siihen varaa? Ilman muuta kumpikin osallistuu kuluihin yhtä paljon, jos omistus on 50/50. Tuossa hypoteettisessa katonkorjaustilanteessa olisi aihetta keskustella siitä, maksaako mies korjauksen kokonaan ja samalla talon omistussuhteet vaihdetaan ihan kirjallisesti 30/70 miehen osuuden ollessa isompi.
Rippileiri, ajokortti ja ratsastusleiri ovat asioita, joista keskustellaan etukäteen (ei rahan takia vaan siksi, ovatko ne edes ajankohtaisia tulevaisuudessa) ja sitten säästetään se 150 e, jonka rippileiri maksaa. Ajokortti ja ratsastusleiri taas ovat asioita, joista keskusteltaisiin maksajan kanssa, ei vanhempien ole pakko maksaa lasten ei-elintärkeitä kuluja yhdessä tai tuossa tapauksessa ei ole välttämätöntä maksaa lainkaan, nuori voi vaikka tehdä töitä saavuttaakseen tavoitteensa.
Puoliso ei ole pankki, vaikka hänellä olisi säästöjä!
Ei ole pankki mutta hemmetin itsekäs ainakin
Miksi ihminen on itsekäs, jos hän ei tuhlaa? Ei varakkaaksi tulla sillä, että viskotaan rahaa ympäriinsä.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi minulla olisi huijattu olo siitä, että elätän itse itseni ja maksan puolet lasten kuluista? En ymmärrä, miten miehen rahavarat liittyvät minun elämääni, olen suomalainen itsenäinen nainen, joka pitää itsestäänselvyytenä sitä, että maksaa omat kulunsa ja elää omien varojensa mukaan."
Sinä olet itsenäinen mutta entäs ne lapset? Kai heidän elämäänsä pitää vaikuttaa myös isän elatuskyky?
Minä tienaan noin 100k vuodessa. Suomen mittakaavassa lienen siis hyvätuloinen.
Ei tulisi mieleenkään että tytölle ostettais hevonen ihan vain sen vuoksi että minulla on nyt siihen varaa. Mitäs jos terveys menee ja pitää alkaa pärjäämään puolison rahoilla? Sama pätee asuntoon ja muuhun. Kämppä on jo maksettu pois, mutta tein mielenkiinnosta tarkastuksen:
Saisin yksin lainaa joku 360 000. Kuukausierä n. 1500. Molempien tuloilla lainamäärä näyttää olevan 510 000 ja kuukausierä 2200. Puoliso ei saa nettona aivan tuota summaa, joten ei olisi kovin hyvää riskienhallintaa ostaa 510 000 maksavaa kämppää, vaikka toki "elintaso" nousisi.
Ja niin, yksin vaimo saisi lainaa 88 000, 410 euroa kuukausierä. Jotenkin luulen että hänellä on jo elintaso noussut, vaikka meillä ei olekaan asuntoa johon minulla olisi yksinkin varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä parisuhteen rahojen itkemispäivä tänään on? Ties kuinka monta aloitusta samasta teemasta. Onko työväenluokka ja alempi keskiluokka tosiaan niin persaukista, että jokainen Euro täytyy excelöidä?
Itsellä nettotulot n.6500e/kk ja olen todellakin excelöinyt kaikki!
Kuukaudessa jää tietty summa hupikassaa. Vuoden ajalta kaikki kiinteät jatkuvat kulut on jyvitettty kk-tasolle ja "tilitän" sen perusteella eri tilille automaattisesti. Lomareissut ymv on omalla momentilla budjetissa.
Ap:n kysymykseen vastauksena: ei haitaisi. Näin meillä onkin. Molemmilla on omat säästöt, joista toinen ei tiedä. Yhteiset on sovittu juurikin Excelissä. Sis. lasten harrastuskulut jne. Ja kyllä, siitä on etua myös mahdollisessa erotilanteessa. Kummankaan ei vastavuoroisesti voi odottaa roikkuvan suhteessa vain taloudellisista syistä, joten homma pysyy rehellisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oisihan se vähän hassua, jos vaikka asutaan jossain lähiössä vuokrakaksiossa, vaikka oikeasti olisi varaa asua kivassa omakotitalossa. Mies voisi omistaa talon 100% ja avioehdot päälle niin halutessaan. Mutta jos ei halua tarjota varoillaan rakkaalleen parempaa elintasoa, niin pihi ja ääliö mies on. Ja sama toisinpäin jos naisella on salattua omaisuutta
Näin se itsenäinen feministi katosi 50-luvun ajatuksiin jossa miehen tulee mahdollistaa naiselle elintason korotus.
Ihan sama kumpi se varakkaampi on. Yhteinen perhe, yhteinen hyvä. Jos näihin ei halua panostaa, on melko itsekäs ihminen ja sietää elää yksin rahoineen
Kohtataas joku eron kokenut nainen itkee, miten menetti erossa kotinsa ja elintasonsa, kun mies ei amerikkalaiseen malliin joudukaan maksamaan elatustukea. Että nyt joutuu itse maksamaan kaiken eikä siihen ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oisihan se vähän hassua, jos vaikka asutaan jossain lähiössä vuokrakaksiossa, vaikka oikeasti olisi varaa asua kivassa omakotitalossa. Mies voisi omistaa talon 100% ja avioehdot päälle niin halutessaan. Mutta jos ei halua tarjota varoillaan rakkaalleen parempaa elintasoa, niin pihi ja ääliö mies on. Ja sama toisinpäin jos naisella on salattua omaisuutta
Näin se itsenäinen feministi katosi 50-luvun ajatuksiin jossa miehen tulee mahdollistaa naiselle elintason korotus.
Ihan sama kumpi se varakkaampi on. Yhteinen perhe, yhteinen hyvä. Jos näihin ei halua panostaa, on melko itsekäs ihminen ja sietää elää yksin rahoineen
Vaimo saisi yksin lainaa 88 000
Eiköhän sen elintaso noussut jo vaikka en käytä kaikkia rahojani häneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minulla olisi huijattu olo siitä, että elätän itse itseni ja maksan puolet lasten kuluista? En ymmärrä, miten miehen rahavarat liittyvät minun elämääni, olen suomalainen itsenäinen nainen, joka pitää itsestäänselvyytenä sitä, että maksaa omat kulunsa ja elää omien varojensa mukaan.
Jos mies haluaa tarjota minulle hotelliviikonlopun tai loman Argentiinassa, niin ilolla otan sellaisen vastaan, mutta en todellakaan oleta miehen maksavan unelmiani vain siksi, että hänellä on säästöjä. Niillä kun on taipumus kadota, jos niitä käyttää turhuuteen.
No jos vaikka taloon pitää tehdä kattoremontti ja sitten maksat säästösi tyhjäksi ja liäsksi pienestä palkastasi siihen otetusta lainasta puolet, samalla kun mies olisi voinut kuitata tuon remontin säästöillään 10 kertaa. Tai kun pitää maksaa lapsen rippileiri, ajokortti tai ratsastusleiri. Sori, vanhemmilla nyt ei ole varaa, joten nämä jää tekemättä. Ja isällä oliskin ollut, mutta on pihi
Jos meillä olisi yhteinen talo, niin miksi ihmeessä vain miehen pitäisi maksaa sen kulut, vaikka hänellä olisi siihen varaa? Ilman muuta kumpikin osallistuu kuluihin yhtä paljon, jos omistus on 50/50. Tuossa hypoteettisessa katonkorjaustilanteessa olisi aihetta keskustella siitä, maksaako mies korjauksen kokonaan ja samalla talon omistussuhteet vaihdetaan ihan kirjallisesti 30/70 miehen osuuden ollessa isompi.
Rippileiri, ajokortti ja ratsastusleiri ovat asioita, joista keskustellaan etukäteen (ei rahan takia vaan siksi, ovatko ne edes ajankohtaisia tulevaisuudessa) ja sitten säästetään se 150 e, jonka rippileiri maksaa. Ajokortti ja ratsastusleiri taas ovat asioita, joista keskusteltaisiin maksajan kanssa, ei vanhempien ole pakko maksaa lasten ei-elintärkeitä kuluja yhdessä tai tuossa tapauksessa ei ole välttämätöntä maksaa lainkaan, nuori voi vaikka tehdä töitä saavuttaakseen tavoitteensa.
Puoliso ei ole pankki, vaikka hänellä olisi säästöjä!
Ei ole pankki mutta hemmetin itsekäs ainakin
Miksi ihminen on itsekäs, jos hän ei tuhlaa? Ei varakkaaksi tulla sillä, että viskotaan rahaa ympäriinsä.
Mutta miksi salata? Voi ihan perustellusti kertoa, että mihin se raha on varattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni ei tuossa niinkään häiritsisi nimenomaan varallisuuden pimittäminen, vaan yleensä se, että yhteisistä asioista päätettäessä toinen antaa valheellista tietoa omasta tilanteestaan. Olisi vähän erikoista, mihin suhde oikein hänellä sitten perustuu, jos ei kumppanuuteen ja yhteiseen elämään. Mutta lasten kannalta ärsyttäisi se, että toinen vanhempi jemmaa varallisuutta ja rahaa itsellään, mutta pitää lapsia niukkuudessa. Mitä varten ja miksi hän sitten oikein kerää sitä rahaa? Vaikuttaisi jotenkin patologiselta. Ainakin itse koen, että rahan sijoittaminen lapsiin nimenomaan on mielekästä, ja olisi aika ikävä paljastus miehestä, jos hänelle nimenomaan omistaminen on tärkeämpää kuin se, että voi omaisuuden avulla panostaa lapsiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelu ja pimittämien söisi luottamusta. Mitä muuta hän salaa. Petaako takaporttia erolle
Aivan hullua olisi, jos ei olisi yhtään takaporttia. Puoliso voi kuolla tai jättää, realiteetteja.
Takaportti=
Yleiskieli ja kuvainnollinen merkitys
Sääntöjen tai lakien kiertotie.
Keino päästä tavoitteeseen helpommin tai salaa.
Eli realismia on se, että sääntöjä pitää kiertää, jos vaikka puoliso kuolee?
Takaportti ei tarkoita säästöjä, jos sitä yrität väittää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä parisuhteen rahojen itkemispäivä tänään on? Ties kuinka monta aloitusta samasta teemasta. Onko työväenluokka ja alempi keskiluokka tosiaan niin persaukista, että jokainen Euro täytyy excelöidä?
Ylempään alaluokkaan kuuluvan puolison tulot ja varallisuus ovat hänen oma asiansa, samoin alempaan yläluokkaan kuuluvan puolison vähäisempi varallisuus ja tulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minulla olisi huijattu olo siitä, että elätän itse itseni ja maksan puolet lasten kuluista? En ymmärrä, miten miehen rahavarat liittyvät minun elämääni, olen suomalainen itsenäinen nainen, joka pitää itsestäänselvyytenä sitä, että maksaa omat kulunsa ja elää omien varojensa mukaan.
Jos mies haluaa tarjota minulle hotelliviikonlopun tai loman Argentiinassa, niin ilolla otan sellaisen vastaan, mutta en todellakaan oleta miehen maksavan unelmiani vain siksi, että hänellä on säästöjä. Niillä kun on taipumus kadota, jos niitä käyttää turhuuteen.
No jos vaikka taloon pitää tehdä kattoremontti ja sitten maksat säästösi tyhjäksi ja liäsksi pienestä palkastasi siihen otetusta lainasta puolet, samalla kun mies olisi voinut kuitata tuon remontin säästöillään 10 kertaa. Tai kun pitää maksaa lapsen rippileiri, ajokortti tai ratsastusleiri. Sori, vanhemmilla nyt ei ole varaa, joten nämä jää tekemättä. Ja isällä oliskin ollut, mutta on pihi
Jos meillä olisi yhteinen talo, niin miksi ihmeessä vain miehen pitäisi maksaa sen kulut, vaikka hänellä olisi siihen varaa? Ilman muuta kumpikin osallistuu kuluihin yhtä paljon, jos omistus on 50/50. Tuossa hypoteettisessa katonkorjaustilanteessa olisi aihetta keskustella siitä, maksaako mies korjauksen kokonaan ja samalla talon omistussuhteet vaihdetaan ihan kirjallisesti 30/70 miehen osuuden ollessa isompi.
Rippileiri, ajokortti ja ratsastusleiri ovat asioita, joista keskustellaan etukäteen (ei rahan takia vaan siksi, ovatko ne edes ajankohtaisia tulevaisuudessa) ja sitten säästetään se 150 e, jonka rippileiri maksaa. Ajokortti ja ratsastusleiri taas ovat asioita, joista keskusteltaisiin maksajan kanssa, ei vanhempien ole pakko maksaa lasten ei-elintärkeitä kuluja yhdessä tai tuossa tapauksessa ei ole välttämätöntä maksaa lainkaan, nuori voi vaikka tehdä töitä saavuttaakseen tavoitteensa.
Puoliso ei ole pankki, vaikka hänellä olisi säästöjä!
Ei ole pankki mutta hemmetin itsekäs ainakin
Miksi ihminen on itsekäs, jos hän ei tuhlaa? Ei varakkaaksi tulla sillä, että viskotaan rahaa ympäriinsä.
Mutta miksi salata? Voi ihan perustellusti kertoa, että mihin se raha on varattu.
Oman rahan, puskurin tai niin sanotun salaisen kassan pitäminen voi tuoda naiselle turvaa ja itsenäisyyttä. Se mahdollistaa irtautumisen vaikeista tai yllättävistä elämäntilanteista.
Turva ja itsenäisyys
Hätävara: Oma rahamäärä auttaa selviämään yllättävistä elämänmuutoksista, kuten erosta tai vaikeasta suhteesta.
Taloudellinen vapaus: Päätökset omasta elämästä ja arjesta helpottuvat, kun käytössä on omia varoja.
Mielenrauha: Puskuri tuo turvan tunnetta tulevaisuuden varalle.
Kumma kun tuota on oikein neuvottu naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minulla olisi huijattu olo siitä, että elätän itse itseni ja maksan puolet lasten kuluista? En ymmärrä, miten miehen rahavarat liittyvät minun elämääni, olen suomalainen itsenäinen nainen, joka pitää itsestäänselvyytenä sitä, että maksaa omat kulunsa ja elää omien varojensa mukaan.
Jos mies haluaa tarjota minulle hotelliviikonlopun tai loman Argentiinassa, niin ilolla otan sellaisen vastaan, mutta en todellakaan oleta miehen maksavan unelmiani vain siksi, että hänellä on säästöjä. Niillä kun on taipumus kadota, jos niitä käyttää turhuuteen.
No jos vaikka taloon pitää tehdä kattoremontti ja sitten maksat säästösi tyhjäksi ja liäsksi pienestä palkastasi siihen otetusta lainasta puolet, samalla kun mies olisi voinut kuitata tuon remontin säästöillään 10 kertaa. Tai kun pitää maksaa lapsen rippileiri, ajokortti tai ratsastusleiri. Sori, vanhemmilla nyt ei ole varaa, joten nämä jää tekemättä. Ja isällä oliskin ollut, mutta on pihi
Jos meillä olisi yhteinen talo, niin miksi ihmeessä vain miehen pitäisi maksaa sen kulut, vaikka hänellä olisi siihen varaa? Ilman muuta kumpikin osallistuu kuluihin yhtä paljon, jos omistus on 50/50. Tuossa hypoteettisessa katonkorjaustilanteessa olisi aihetta keskustella siitä, maksaako mies korjauksen kokonaan ja samalla talon omistussuhteet vaihdetaan ihan kirjallisesti 30/70 miehen osuuden ollessa isompi.
Rippileiri, ajokortti ja ratsastusleiri ovat asioita, joista keskustellaan etukäteen (ei rahan takia vaan siksi, ovatko ne edes ajankohtaisia tulevaisuudessa) ja sitten säästetään se 150 e, jonka rippileiri maksaa. Ajokortti ja ratsastusleiri taas ovat asioita, joista keskusteltaisiin maksajan kanssa, ei vanhempien ole pakko maksaa lasten ei-elintärkeitä kuluja yhdessä tai tuossa tapauksessa ei ole välttämätöntä maksaa lainkaan, nuori voi vaikka tehdä töitä saavuttaakseen tavoitteensa.
Puoliso ei ole pankki, vaikka hänellä olisi säästöjä!
Ei ole pankki mutta hemmetin itsekäs ainakin
Miksi ihminen on itsekäs, jos hän ei tuhlaa? Ei varakkaaksi tulla sillä, että viskotaan rahaa ympäriinsä.
Ihmisen ajattelussa on jotain pahasti vinksallaan, jos esim. omien lasten harrastusten mahdollistaminen tuntuu hänestä rahan viskomiselta ympäriinsä. Tai yleensä omaan perheeseen panostaminen. Sellaisissa ihmisissä on jotain vialla, jotka kokevat jopa omassa perheessään toiset uhkaksi omaisuudelleen ja kokevat tarpeelliseksi suojella varallisuuttaan jopa omilta lapsiltaan. Miksi jou ajattelee, että olemme toisistamme noin erillisiä yksiköitä? Ja mikä sitten on se tärkeä asia, mitä varten hän säästää? Vaikuttaa jo melkein joltain mielenterveysongelmalta.
Ei lapsia ennen avioliittoa. Ja naimisiin ei mennä ellei kaikesta puhuta avoimesti.
Ei haittaisi jos on vaikka mitä sijoituksia, mutta jos ei kerro niin ihmettelen. Mutta jo se ettei "suostu" naimisiin kertoo oleelliseen, next.
No oisihan se vähän hassua, jos vaikka asutaan jossain lähiössä vuokrakaksiossa, vaikka oikeasti olisi varaa asua kivassa omakotitalossa. Mies voisi omistaa talon 100% ja avioehdot päälle niin halutessaan. Mutta jos ei halua tarjota varoillaan rakkaalleen parempaa elintasoa, niin pihi ja ääliö mies on. Ja sama toisinpäin jos naisella on salattua omaisuutta